Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.



Samankaltaiset tiedostot
Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Se on kaikkee muuta se elämä

Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Elintaparyhmätoiminnan arviointi ja tiedonkeruu Pohjois-Pohjanmaalla. Leea Järvi Sirpa Hyyrönmäki Lea Mäkelä PPSHP

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

Dehkon 2D -hanke (D2D) Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Elintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Jaana Lindström 1

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI väestötutkimuksessa

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

Lihavuus ja liitännäissairaudet

9. elokuuta 12. Pysähdyttävä ja ajatuksia herättävä luento liikkumattomuudesta

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus

Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja

Tyypin 2 diabetes sairautena

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Diabetes. Diabetespäiväkirja

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Terveelliset elämäntavat

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Diabetes (sokeritauti)

HTV:t (poistyöll. HTV:t. Yhteensä. Nainen Lkm % ja harj.) kaikki. HTV:t. HTV:t. Yhteensä Lkm % (poistyöll. kaikki. ja harj.) HTV:t.

SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

Ikihyvä-elintapaintervention pitkän aikavälin tulokset

Toiminnallisesti yhteinen ERVA -alue vuonna 2012 kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito KYS-ERVA -alueella

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Suomalaiset vahvuudet

TERVEYSTARKASTUKSET YRITYKSEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki,

Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI

Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden elintapaohjaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Transkriptio:

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa, Pirkanmaan shp Timo Saaristo, Pirkanmaan shp Markku Peltonen, THL Hannu Puolijoki, Etelä-Pohjanmaan shp Leo Niskanen, Keski-Suomen shp Leena Moilanen, Pohjois-Savon shp Mauno Vanhala, Keski-Suomen shp Matti Uusitupa, Itä-Suomen yliopisto Jaakko Tuomilehto, Helsingin yliopisto Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Oulun yliopisto 2

JOHDANTOA Pienillä ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvillä elintapamuutoksilla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta. Matala sosioekonominen asema on yhteydessä tyypin 2 diabetekseen, mutta tutkimuksia sosioekonomisen aseman vaikutuksista elintapaohjauksen tehoon on vähän. Diabeteksen esiintyminen suvussa on yksi tyypin 2 diabeteksen riskitekijä, mutta vähemmän tiedetään suvun diabetestaustan vaikutuksista elintapaohjauksen tehoon. 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vaikuttaako 1) sosioekonominen asema ja 2) suvun diabetestausta elintapaohjauksen tehoon yksivuotisseuruun aikana henkilöillä, joilla oli korkea sairastumisriski tyypin 2 diabetekselle. 4

AINEISTO JA MENETELMÄT Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois- Pohjanmaa ja Pohjois-Savo 400 toimipaikkaa perusterveydenhuollon terveyskeskuksista, työterveyshuollosta ja yksityisestä työterveyshuollosta 5 Seulonta: Riskitesti (15 pistettä tai enemmän) Aikaisempi sydäninfarkti tai valtimotautitapahtuma Aikaisempi suurentunut paastoglukoosiarvo (IFG) Aikaisempi heikentynyt glukoosinsieto (IGT) Raskausdiabetes 6

Korkean riskin kohortti n=10 149 (3379 miestä, 6770 naista) <65-vuotiaita n=8 584 (2820 miestä, 5764 naista) Seurantatiedot n=5523 (1819 miestä, 3704 naista) <65-vuotiaita n=4630 (1491 miestä, 3139 naista) <9kk n=172 (53 miestä, 119 naista) <65-vuotiaita n=144 (43 miestä, 101 naista) 9-18 kk n=3880 (1339 miestä, 2541 naista) <65-vuotiaita n=3189(1067 miestä, 2122 naista) >18 kk n=1471 (427 miestä, 1044 naista) <65-vuotiaita n=1297 (381 miestä, 916 naista) 7 Elintapaohjaus Yksilöohjaus paino, ravinto, liikunta, alkoholin käyttö, tupakointi Ryhmäohjaus painonhallintaryhmät liikuntaryhmät mielenterveyspotilaiden kuntoutusryhmät irti tupakasta- ryhmät luentoja 8

Mittarit Sosioekonominen asema: Koulutus matala (perus/kansa/keskikoulu) keskitaso (ammattikoulu, lukio, opisto) korkea (ammattikorkeakoulu tai yliopisto) Työelämässä olo ruumiillista työtä tekevät ei-ruumiillista työtä tekevät ei työelämässä olevat (kotiäidit/isät, opiskelijat, työttömät) eläkkeelläolevat Suvun diabetestausta positiivinen: isä äiti sisarukset 9 Elintapaohjauksen tehokkuus Muutokset yksivuotisseuruun aikana: paino (kg) BMI (kg/m 2 ) vyötärönympärys (cm) systolinen verenpaine (mmhg) diastolinen verenpaine (mmhg) kolesteroli (mmol/l) HDL-kolesteroli (mmol/l) LDL-kolesteroli (mmol/l) triglyseridit (mmol/l) Diabeteksen ilmaantuvuus 10

TULOKSET Sosioekonominen asema (<65-vuotiaat) Miehet Koulutus 37.5 % matala 54.7 % keskitaso 7.9 % korkea Työelämässä olo 38.9 % ruumiillinen työ 26.6 % ei-ruumiillinen työ 9.2 % työelämän ulkopuolella 25.4 % eläkkeellä Naiset Koulutus 32.6 % matala 57.6 % keskitaso 9.8 % korkea Työelämässä olo 9.5 % ruumiillinen työ 48.5 % ei-ruumiillinen työ 17.3 % työelämän ulkopuolella 24.8 % eläkkeellä 11 Muutokset koulutuksen mukaan Miehet (<65-vuotiaat) Matala Keskitaso Korkea N Ka (sd) N Ka (sd) N Ka (sd) p. Paino 376-1.4 (5.1) 549-1.6 (6.0) 79-0.9 (4.2) 0.349 BMI 375-0.4 (1.6) 546-0.6 (1.7) 79-0.3 (1.4) 0.211 Vyötärö 358-1.6 (5.3) 531-1.8 (5.2) 79-0.1 (4.6) 0.073 Systolinen vp. 363-1.9 (14.7) 538-0.9 (14.3) 78-0.7 (12.1) 0.763 Diastolinen vp. 363-1.9 (8.7) 538-1.7 (8.7) 78-1.8 (9.1) 0.893 fs-kol 316-0.3 (1.0) 473-0.3 (0.8) 74-0.2 (1.0) 0.689 fs-hdl-kol 315 0.03 (0.2) 466 0.02 (0.2) 74-0.00 (0.2) 0.810 fs-ldl-kol 299-0.3 (0.9) 443-0.3 (0.7) 68-0.2 (0.8) 0.865 fs-trigly 313-0.2 (0.9) 467-0.2 (0.8) 74 0.04 (1.2) 0.114 p-arvo vakioitu ikään ja alkumittauksen tilanteeseen 12

Muutokset työelämässä olon mukaan Miehet (<65-vuotiaat) Ruumiillinen Ei-ruumillinen Työelämän ulkop. Eläkkeellä N Ka (sd) N Ka (sd) N Ka(sd) N Ka (sd) p. Paino 387-0.9 (5.5) 264-1.2 (4.7) 91-2.0 (7.7) 252-2.4 (5.2) 0.079 BMI 384-0.3 (1.4) 263-0.4 (1.5) 91-0.6 (2.4) 252-0.8 (1.7) 0.110 Vyötärö 371-1.3 (4.8) 255-1.2 (5.1) 87 2.0 (6.0) 245-2.2 (5.3) 0.311 Systolinen vp. 375-0.8 (13.7) 258-0.8 (13.4) 87-2.5 (16.5) 249-2.5 (15.3) 0.106 Diastolinen vp. 375-2.0 (8.8) 258-1.0 (8.8) 87-2.5 (9.9) 249-2.3 (8.2)** 0.007 fs-kol 324-0.3 (0.9) 230-0.2 (0.8) 78-0.4 (0.9) 222-0.4 (0.9) 0.075 fs-hdl-kol 322 0.01 (0.3) 228 0.03 (0.2) 74 0.02 (0.2) 222 0.04 (0.2) 0.852 fs-ldl-kol 307-0.3 (0.9) 217-0.2 (0.7) 67-0.3 (0.8) 211-0.3 (0.8) 0.517 fs-trigly 322-0.1( 0.9) 228-0.1 (0.9) 75-0.3 (0.8) 221-0.2 (0.8) 0.052 p-arvo vakioitu ikään ja alkumittauksen tilanteeseen (ei-ruumiillinen työ vertailuryhmänä) ** p<0.01 13 Muutokset koulutuksen mukaan Naiset (<65-vuotiaat) Matala Keskitaso Korkea N Ka (sd) N Ka (sd) N Ka (sd) p. Paino 643-1.5 (5.9) 1137-1.4 (5.3) 193-0.8 (4.0) 0.222 BMI 643-0.6 (2.2) 1135-0.5 (2.0) 191-0.3 (1.5) 0.441 Vyötärö 618-1.5 (5.5) 1089-1.3 (5.9) 183-1.5 (5.0) 0.945 Systolinen vp. 631-0.7 (15.5) 1112-2.3 (14.3) 189-1.7 (11.5) <0.001 Diastolinen vp. 631-0.7 (7.9) 1112-2.0 (8.7) 189-1.4 (7.9) 0.006 fs-kol 545-0.2 (0.9) 981-0.1 (0.8) 156-0.08 (0.9) 0.751 fs-hdl-kol 536 0.03 (0.3) 971 0.04 (0.3) 154 0.06 (0.3) 0.623 fs-ldl-kol 521-0.2 (0.8) 957-0.14 (0.8) 153-0.2 (0.8) 0.617 fs-trigly 529-0.05 (0.7) 970-0.05 (0.7) 153 0.05 (0.7) 0.158 p-arvo vakioitu ikään ja alkumittauksen tilanteeseen 14

Muutokset työelämässä olon mukaan Naiset (<65-vuotiaat) Ruumiillinen Ei-ruumillinen Työelämän ulkop. Eläkkeellä N Ka (sd) N Ka (sd) N Ka(sd) N Ka (sd) p. Paino 185-0.8 (4.5) 944-1.1 (5.1) 336-1.8 (7.5) 482-1.7 (4.6) 0.127 BMI 185-0.3 (1.7) 942-0.4 (1.9) 335-0.7 (2.7) 481-0.7 (1.8) 0.224 Vyötärö 179-1.0 (5.0) 905-1.5 (5.9) 320-1.0 (5.8) 460-1.7 (5.5) 0.211 Systolinen vp. 183-2.1 (15.3) 926-1.6 (13.9) 326-2.0 (13.5) 472-1.3 (15.9) 0.739 Diastolinen vp. 183-2.0 (9.0) 926-1.4 (8.3) 326-1.7 (8.0) 472-1.4 (8.7) 0.559 fs-kol 161-0.2 (0.8) 802-0.2 (0.9) 279-0.07 (0.8) 416-0.09 (0.9) 0.690 fs-hdl-kol 159 0.04 (0.3) 795 0.03 (0.3) 273 0.06 (0.3) 411 0.05 (0.3) 0.955 fs-ldl-kol 158-0.2 (0.8) 778-0.2 (0.8) 270-0.1 (0.7) 403-0.12 (0.8) 0.848 fs-trigly 160-0.1 (0.7) 789-0.04 (0.7) 274-0.05 (0.6) 406-0.02 (0.7) 0.103 p-arvo vakioitu ikään ja alkumittauksen tilanteeseen 15 % Diabeteksen ilmaantuvuus koulutuksen mukaan 16

Diabeteksen ilmaantuvuus työelämässä olon mukaan % 17 TULOKSET Suvun diabetestausta Naisista 68.0 %:lla ja miehistä 57.6 %:lla oli suvussa diabetesta. 18

Muutokset suvun diabetestaustan mukaan Miehet Ei Kyllä N Ka (sd) N Ka (sd) p. Paino 384-1.6 (5.7) 522-0.85 (5.0) 0.024 BMI 383-0.54 (1.8) 518-0.31 (1.3) 0.028 Vyötärö 373-1.7 (5.4) 504-1.0 (4.6) 0.063 Systolinen vp. 374-1.5 (14.6) 516-0.33 (15.0) 0.049 Diastolinen vp. 374-1.8 (9.1) 516-1.38 (8.7) 0.146 fs-kol 337-0.37 (0.9) 474-0.16 (0.8) 0.001 fs-hdl-kol 333 0.02 (0.2) 470 0.02 (0.2) 0.766 fs-ldl-kol 318-0.32 (0.8) 450-0.16 (0.7) 0.009 fs-trigly 330-0.17 (0.9) 465-0.04 (0.8) 0.079 p-arvo vakioitu ikään ja alkumittauksen tilanteeseen 19 Muutokset suvun diabetestaustan mukaan Naiset Ei Kyllä N Ka (sd) N Ka (sd) p. Paino 593-1.4 (5.2) 1258-1.0 (6.1) 0.334 BMI 590-0.54 (1.9) 1254-0.38 (2.2) 0.386 Vyötärö 571-1.2 (6.1) 1224-1.4 (5.8) 0.268 Systolinen vp. 580-2.0 (14.7) 1238-1.8 (14.9) 0.385 Diastolinen vp. 580-1.5 (8.4) 1238-1.6 (8.5) 0.989 fs-kol 522-0.12 (0.8) 1116-0.15 (0.8) 0.529 fs-hdl-kol 518 0.02 (0.3) 1102 0.05 (0.3) 0.119 fs-ldl-kol 511-0.12 (0.7) 1086-0.18 (0.7) 0.212 fs-trigly 514-0.01 (0.6) 1099-0.03 (0.7) 0.232 p-arvo vakioitu ikään ja alkumittauksen tilanteeseen 20

Diabeteksen ilmaantuvuus suvun diabetestaustan mukaan % 21 JOHTOPÄÄTÖKSET Koulutustasolla ja työelämässä ololla ei ollut vaikutusta elintapaohjauksen tehoon. Elintapaohjauksella saavutettiin enemmän myönteisiä vaikutuksia kardio-metabolisissa tekijöissä miehillä, joilla ei ollut suvussa diabetesta verrattuna miehiin, joilla oli suvussa diabetesta. Elintapaohjaus oli yhtä tehokasta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä riippumatta koulutustasosta, työelämässä olosta tai suvun diabetestaustasta. 22

JULKAISUT: Rautio, N, Jokelainen J, Oksa H, Saaristo T, Peltonen M, Niskanen L, Puolijoki H, Vanhala M, Uusitupa M, Keinänen-Kiukaanniemi S. 2011. Socioeconomic position and effectiveness of lifestyle intervention in prevention of type 2 diabetes: One-year follow-up of the FIN-D2D project. Scandinavian Journal of Public Health 39:561-570. Rautio N, Jokelainen J, Oksa H, Saaristo T, Peltonen M, Puolijoki H, Tuomilehto J, Vanhala M, Moilanen L, Uusitupa M, Keinänen- Kiukaanniemi S. Family history of diabetes and effectiveness of lifestyle counselling on the cardio-metabolic risk profile in individuals at high risk of type 2 diabetes: 1-year follow-up of the FIN-D2D project. Diabetic Medicine 2011 Jul 22. doi: 10.1111/j.1464-5491.2011.03388.x. [Epub ahead of print] 23 Kiitos. 24