Dehkon 2D -hanke (D2D) Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan

Transkriptio

1 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Dehkon 2D -hanke (D2D) Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan

2

3 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Dehkon 2D -hanke (D2D) Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan

4 Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan Dehkon 2D -hanke (D2D) Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ry ISBN (nid.) ISBN (pdf) Ulkoasu ja taitto: Aino Myllyluoma Paino: Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 2005

5 Saatteeksi Tämä lisälehti on tarpeen julkaista Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin liityttyä vuoden 2005 alussa Dehkon 2D-hankkeeseen viidentenä sairaanhoitopiirinä. Pohjois-Savon tilastotiedot ja kartta ovat lisälehden liitteenä. Lisälehti sisältää myös eräitä korjauksia ja täsmennyksiä vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan. Luku kustannussuunnitelmasta on kirjoitettu kokonaan uudelleen. Alussa on myös tiivistelmä hankkeen keskeisistä tavoitteista ja merkityksestä. Tampereella syyskuussa 2005 Timo Saaristo Valtakunnallinen koordinaattori D2D lyhyesti Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on Suomessa luultavasti aikaisemmin arvioitua suurempi. Väestössä on paljon henkilöitä, joilla on oireeton diagnosoimaton tyypin 2 diabetes, sen esiaste ja diabetekselle ja valtimotaudeille altistavia vaaratekijöitä. Tyypin 2 diabetes yleistyy nopeasti ja siirtyy yhä nuorempiin ikäluokkiin, jopa lapsiin. Diabetes on Suomen munuaistautirekisteriin kirjattavan uuden potilaan yleisin diagnoosi. Se on myös merkittävin näkövammaisuuden syy ja aiheuttaa suurimman osan eitraumaattisista amputaatioista. Diabetes nostaa muuten terveen henkilön sydäntautivaaran samalle tasolle kuin jo aikaisemmin sydäninfarktin sairastaneella on. Jo lievästi koholla olevat verensokeriarvot lisäävät sydän- ja verisuonitautien todennäköisyyttä. Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus (Diabetes Prevention Study, DPS) ja amerikkalainen Diabetes Prevention Project (DPP) osoittivat ensimmäisinä, että elintapamuutokset keski-ikäisillä huonontuneen sokerisiedon (IGT) omaavilla henkilöillä voivat ehkäistä tai siirtää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Diabeteksen ehkäisyyn tarvittavat pienet muutokset liikunta- ja ravintotottumuksissa eivät ole ylivoimaisia toteuttaa. Onnistuneen intervention vaikutus diabeteksen ehkäisyssä näyttää säilyvän pitkään, ainakin kymmenen vuotta. Dehkon 2D -hankkeen tavoitteena on soveltaa näitä tieteellisiä tutkimustuloksia väestötasolla terveydenhuollon normaalissa arkipäivässä. Riskihenkilöt on ensin seulottava väestöstä. Seulontaan käytetään riskitestiä. Korkean riskin henkilöitä ovat 15 tai enemmän riskipisteitä saaneet. D2D:ssa etsitään myös niitä, joilla on ollut aikaisemmin raskausdiabetes, joiden tiedetään sairastavan sepelvaltimotautia tai muuta valtimotautia, tai joilla tiede-

6 tään olevan IFG tai IGT. Oireetonta diabetesta tai diabeteksen esiasteita sairastavat on seulonnan jälkeen diagnostisoitava verensokerin mittauksilla, joista luotettavin tutkimus on sokerirasituskoe. Korkean riskin henkilöt ja diabeteksen esiasteita sairastavat ohjataan ehkäisyn ja diabeetikot hoidon piiriin. Hoitajat ovat avainasemassa riskihenkilöiden seulonnassa, riskitekijöiden selvittelyssä ja poikkeavan sokeriaineenvaihdunnan tunnistamisessa. Heillä on tukenaan lääkäri ja moniammatillinen hoitotiimi. D2D ei ole tutkimusprojekti, vaan kansanterveysprojekti, jonka tavoitteena on tyypin 2 diabeteksen ja verisuonisairauksien ehkäisy. Samalla se on myös lihavuuden ehkäisyprojekti. Tavoitteena on luoda perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon uusia toimintamalleja, joissa diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy huomioidaan arkityössä aikaisempaa paremmin, ja joissa riskiyksilöitä ohjataan järjestelmällisesti elintapamuutosten piiriin. Taudin taltuttamiseen ei ole muuta mahdollisuutta. Ellei toimeen tartuta nyt, tulevat ongelmat jo muutamassa vuodessa kasautumaan ja olemaan vielä vaikeammin hallittavia. Elintapaohjauksessa suositaan erityisesti ryhmämuotoista toimintaa. Lisäresursseja ehkäisyyn saadaan, kun painonhallinnan ja liikunnan muiden toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä sekä terveydenhuollossa että kolmannella sektorilla. Ohjattava henkilö osallistuu itse omien elintapamuutostensa suunnitteluun. Vaikka tarvittavat muutokset ovat pieniä, niiden toteuttaminen ei ole silti helppoa. Käytännön ehkäisytyö vaatii paljon tietoja ja taitoja. Jokainen voi kehittää omaa osaamistaan osallistumalla D2D:n puitteissa järjestettävään koulutukseen. Hankkeen vaikuttavuuden arvioinnin avulla päästään arvioimaan omaa työtä ja voidaan osoittaa ehkäisytoiminnan kustannussäästöt, joilla on vaikutusta päätöksentekijöiden tulevaan toimintaan. Kentän toimijoille tarjotaan projektin tuki, jotta hankkeen parissa toimivat voivat tehdä oman ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liittyvän työnsä suunnitelmallisesti ja mahdollisimman hyvin yhteistyössä muiden kanssa - ja nähdä myös itse työnsä tulokset.

7 SISÄLTÖ 1 KUSTANNUSSUUNNITELMA... 8 Korvaa v julkaistun Projektisuunnitelman luvun 6 (sivut 19 20) 2 TÄSMENNYKSIÄ Glukoosirasituskokeen merkityksestä Glukoosirasituskokeiden tekemisestä työterveyshuollossa Raskausdiabeetikoiden interventiosta Diabeetikoille tarkoitettu interventio ja diabeetikoiden seuranta D2D-hankkeessa Tiedonkeruu ja sen sisältö Hankkeen nimi LIITTEET Liite 1. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tilastotietoja Liite 2. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kartta Liite 3. Kaavio tiedonkeruulomakkeiden täyttämisestä Yhteystiedot... 15

8 8 DEHKON 2D -HANKE LISÄLEHTI VUONNA 2004 JULKAISTUUN PROJEKTISUUNNITELMAAN 1 KUSTANNUSSUUNNITELMA Korvaa v julkaistun Projektisuunnitelman luvun 6 (sivut 19 20) 6 KUSTANNUSSUUNNITELMA 6.1 Rahoitus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen (Dehkon 2D -hanke) rahoitus perustuu mukana olevien sairaanhoitopiirien omaan rahoitukseen sekä valtionavustukseen, joka maksetaan Kansallisen terveyshankkeen määrärahoista. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri hakee keskitetysti valtionavustusta sosiaalija terveysministeriöltä. Diabetesliitto vastaa koordinaattorien kuluista ja hakee niihin rahoituksen sekä Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) että sosiaalija terveysministeriön jakamista terveyden edistämisen määrärahoista. Muille hankkeen aikana mahdollisesti aloitettaville osa- ja tutkimusprojekteille voidaan hakea hankkeen talousarvion ulkopuolista rahoitusta. 6.2 Talousarvio Sairaanhoitopiiriin nimetty toimeenpanohankkeen vastuuhenkilö valmistelee seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion valtakunnallisen koordinaattorin kanssa lokakuun 15. päivään mennessä. Hankkeen johtoryhmä hyväksyy vuosittain seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion lokakuun loppuun mennessä. 6.3 Tulojen ja menojen hyväksyminen Diabetesliitossa hanketta koskevat tulot ja menot hyväksytään liiton taloussäännön mukaisesti. Valtakunnallinen koordinaattori hyväksyy toimeenpanohankkeen menot Diabetesliiton osalta. Valtakunnallisen koordinaattorin menot hyväksyy toimitusjohtaja tai talouspäällikkö. Suurehkot hankinnat tai muut satunnaiset, poikkeuksellisen suuret menot, jotka poikkeavat talousarviosta, tulee Diabetesliiton liittohallituksen hyväksyä erikseen. Hankkeessa noudatetaan sosiaalija terveysministeriön kunkin vuoden päätöstä. Mukana olevat sairaanhoitopiirit hallinnoivat hanketta alueellaan sen mukaisesti. Kukin sairaanhoitopiiri hankkii alueellaan tarvittavat, hankkeen kustannusarvion mukaiset resurssit ja vastaa kustannuksista sekä laskujen vastaanottamisesta, hyväksymisestä ja maksamisesta. Hankkeen kokonaishallinnoinnista vastaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Osa sairaanhoitopiirien hankerahoista käytetään johtoryhmän päättämällä tavalla hankkeen yhteisiin kuluihin. Yhteisiä kuluja hallinnoi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Muut sairaanhoitopiirit laskuttavat joka toinen kuukausi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä oman alueensa valtionosuuteen oikeuttavat kustannukset sekä raportoivat hankkeen kustannuksista erillisillä kustannusselvityslomakkeilla. Samalla tavoin raportoivat myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja muut tahot hankkeen kustannuksista. Kustannusselvitykset tulee antaa erikseen valtionavustuksella rahoitettavista kustannuksista ja omarahoitusosuudesta. Omarahoitusosuuden suuruuden tulee olla STM:n päätöksen mukainen. Sairaanhoitopiireissä hankevastaavat hyväksyvät hankkeen menot alueellaan. Pirkanmaan sai-

9 DEHKON 2D -HANKE LISÄLEHTI VUONNA 2004 JULKAISTUUN PROJEKTISUUNNITELMAAN 9 raanhoitopiirin hankevastaava hyväksyy toimeenpanohankkeeseen osallistuvien sairaanhoitopiirien menot pääsopimuksen mukaisesti. Raportoinnin ja laskutuksen tulee tapahtua seuraavan aikataulun mukaisesti: tammi-helmikuulta maaliskuun 20. päivään mennessä maalis-huhtikuulta toukokuun 20. päivään mennessä touko-kesäkuulta heinäkuun 20. päivään mennessä heinä-elokuulta syyskuun 20. päivään mennessä syys-lokakuulta marraskuun 20. päivään mennessä marras-joulukuulta seuraavan vuoden tammikuun 20. päivään mennessä. Laskut ja niiden liitteenä olevat kustannusselvityslomakkeet varustetaan merkinnällä Hanke D2D nro 6100 ja lähetetään osoitteeseen: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Taloustoimisto PL Tampere Kustannusselvityslomakkeet lähetetään lisäksi sähköisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin nimetylle talousvastaavalle. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tekee saatujen laskujen ja kustannusselvitysten perusteella maksatushakemuksen lääninhallitukselle sosiaalija terveysministeriön päätöksen mukaisesti. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri maksaa muille sairaanhoitopiireille niiden laskuttaman valtionavustuskelpoisen saatavan laskun eräpäivänä. Sairaanhoitopiirit laittavat laskuihinsa eräpäivän kahden (2) kuukauden päähän. 6.4 Laskentakohteet ja kustannuspaikat Valtakunnallisella koordinaattorilla ja jokaisella aluekoordinaattorilla on laskentakohde Diabetesliiton taloushallintojärjestelmässä. Diabetesliitossa seurataan hankkeen kustannuksia taloushallintojärjestelmän avulla. Sairaanhoitopiireissä seurataan joko projektin tai laskentakohteen kustannuksia vastaavan järjestelmän avulla. 6.5 Raportointi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri laatii sosiaalija terveysministeriölle rahoituspäätöksen edellyttämät vuotuiset selvitykset sekä hankkeen loppuselvityksen. Hankkeen toteutuneista kustannuksista raportoidaan vähintään kolmesti vuodessa valtakunnalliselle koordinaattorille ja sairaanhoitopiirien hankevastaaville. Diabetesliitossa sairaanhoitopiirien ja Diabetesliiton toteutuneet kustannukset yhdistetään koko hankkeen kustannusseurannaksi.

10 10 DEHKON 2D -HANKE LISÄLEHTI VUONNA 2004 JULKAISTUUN PROJEKTISUUNNITELMAAN 2 TÄSMENNYKSIÄ 2.1 Glukoosirasituskokeen merkityksestä IFG (kohonnut paastoglukoosi) ja IGT (heikentynyt glukoosinsieto) eivät uusimman käsityksen mukaan ole enää pelkästään tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä, vaan osa jo kehittymässä olevaa tyypin 2 diabetesta. Mahdollinen IFG, IGT tai oireeton diabetes saadaan luotettavasti selville vain glukoosirasituskokeella (l. sokerirasituskoe). Sen suorittamiseen tarvitaan 0 ja 2 tunnin arvo. Pelkkä paastoglukoosin mittaus ei riitä. Esimerkiksi DECODE-tutkimuksen mukaan veren glukoosi saattaa juuri mittaushetkellä olla normaali yli 30 prosentilla diabetekseen jo sairastuneista. Ellei glukoosirasituskokeita tehdä, saattaa seulonnassa löytyneiden riskihenkilöiden joukosta jäädä diagnosoimatta sellaisia, jotka ovat jo sairastuneet tyypin 2 diabetekseen ja tarvitsisivat sen mukaisia hoitotoimenpiteitä. Glukoosirasituskokeen tuloksien arvioinnissa tarvittavat diagnostiset raja-arvot löytyvät v julkaistusta Projektisuunnitelmasta, sivulta 63 (liite 8). 2.2 Glukoosirasituskokeiden tekemisestä työterveyshuollossa Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 2004 suosituksen, jossa kehotetaan työterveyshuoltoa mukaan hankkeeseen, koska tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on sellaista työ- ja toimintakyvyn edistämistä, jota työterveyshuoltolaki edellyttää. Tyypin 2 diabeteksen tehokkaan ehkäisyn edellytys on yksityisen työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyö. STM:n suosituksessa todetaan, että mikäli glukoosirasituskoetta ei voida tehdä työnantajan ja työterveyshuollon väliseen sopimukseen perustuen, tulisi työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon sopia yhdessä menettelystä kokeen suorittamiseksi. 2.3 Raskausdiabeetikoiden interventiosta Korvaa v julkaistun Projektisuunnitelman kappaleen (s. 26) Raskausdiabeetikot Tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvat kaikki, jotka ovat sairastaneet raskauseli gestaatiodiabeteksen. Heidät otetaan interventioon ja ohjataan glukoosirasituskokeeseen riippumatta siitä, onko raskausdiabetes ollut hiljattain vai jo vuosia sitten. Mikäli kyseessä on vastikään synnyttänyt nainen, jolla on synnytyssairaalan lähete glukoosirasituskokeeseen, sopiva kokeen ajankohta olisi esimerkiksi ennen lapsen 1- vuotisneuvolatarkastusta. Hoitopaikan on sovittava siitä, kuka tulkitsee äidille kokeen tuloksen. Ellei äitiysneuvola ota kantaa asiaan, omalääkärin on hyvä ottaa hoitovastuu tässä asiassa. Naiset, joilla todetaan glukoosirasituskokeessa IFG (kohonnut paastoglukoosi) ja IGT (heikentynyt glukoosinsieto), ohjataan interventioon terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai työterveyshoitajan vastaanotolle 1 3 kuukauden kuluessa kokeesta. Vaikka glukoosirasituskoe olisi normaali, gestaatiodiabeteksen sairastanut kuuluu edelleen riskiryhmään ja tarvitsee intervention. Glukoosirasituskokeen tuloksien arvioinnissa tarvittavat diagnostiset raja-arvot löytyvät v julkaistusta Projektisuunnitelmasta, sivulta 63 (liite 8).

11 DEHKON 2D -HANKE LISÄLEHTI VUONNA 2004 JULKAISTUUN PROJEKTISUUNNITELMAAN Diabeetikoille tarkoitettu interventio ja diabeetikoiden seuranta D2D-hankkeessa Lisäys v julkaistun Projektisuunnitelman kappaleeseen 10.2 Intervention toteuttaminen (s. 26) Diabeetikoille tarkoitettu interventio ja diabeetikoiden seuranta D2D-hankkeessa Seulonnassa löydettyjä, aikaisemmin diagnosoimattomia diabetespotilaita hoidetaan Käypä hoito -periaatteiden mukaan normaalin terveydenhuollon puitteissa. Heitä voidaan ohjata elintapaneuvonnan piiriin, esimerkiksi painonhallintaryhmiin, kuten korkean riskin henkilöitä. Tuoreita diabetespotilaita seurataan hankkeessa vuosittain, kuten interventioon ohjattuja riskihenkilöitäkin, ja heistä täytetään tiedonkeruulomakkeet ja esitietolomakkeet samoin kuin muistakin, sillä ainoalla erotuksella, ettei heille voida tehdä vuosittaista sokerirasituskoetta. Diabeetikon seurannassa rutiininomaisesti käytettäviä tutkimuksia (GHbA 1c, mikroalbumiinin määritykset, silmänpohjakuvausten tulokset) ei kirjata erikseen tiedonkeruulomakkeisiin, vaan sairauskertomuksen normaaliin perusjärjestelmään. Hoitotilannetta voidaan selvittää myöhemmin keräämällä heidän sairaskertomukset erikseen hoitopaikoista. Näiden potilaiden jatkoseurannassa käytetään myös muita jo tällä hetkellä käytössä olevia hoidon laadun arvioinnin mittareita, kuten hoitotasapainotutkimuksia. 2.5 Tiedonkeruu ja sen sisältö Täsmennys v julkaistun Projektisuunnitelman kappaleeseen (s. 41) 10.4 Tiedonkeruu ja sen sisältö D2D-hankkeessa kerätään korkean riskin ja varhaisen diagnoosin ja hoidon strategioihin liittyen tietoja korkean riskin yksilöistä. Tietojen keruu palvelee ennen kaikkea diabeteksen ja sen esiasteiden taudinmääritystä, niiden vaaratekijöiden arviointia ja interventioiden suunnittelua. Samalla saadaan tietoja koko hankkeen vaikuttavuuden arviointia varten. Tietoja kerätään lomakkeille, kunnes sähköinen ProWellness tiedonkeruujärjestelmä saadaan käyttöön. Tiedonkeruulomakkeiden malliversiot ja ohjeet lomakkeiden täyttämiseen löytyvät netistä: osiosta Ohjeita hankkeen toimijoille. Kaavio tiedonkeruulomakkeiden täyttämisestä: liite 3. KTL kysyy vuosittain prosessitietoja hankkeessa mukana olevilta toimipaikoilta. 2.6 Hankkeen nimi Hankkeen virallinen nimi on Dehkon 2D -hanke, lyhenne on D2D ja kansainvälisesti käytetään lyhennettä FIN-D2D (The Implementation Project of the Programme for the Prevention of Type 2 Diabetes ).

12 12 DEHKON 2D -HANKE LISÄLEHTI VUONNA 2004 JULKAISTUUN PROJEKTISUUNNITELMAAN Liite 1 POHJOIS-SAVON KELA:N ERITYISKORVAUSOIKEUDET DIABETESLÄÄKKEISTÄ JA VÄESTÖ VUONNA 2004 Lähde: TTK/Sovaka taulu ja ja Tilastokeskus Diabetes erityiskorvaus- Väkiluku oikeudet Osuus Muutos Naisten Pohjois-Savo Lkm väestöstä Väestö 2003 osuus 0 14 v v Yli 64 v % 2004 % % % % Iisalmi 824 3, ,2 16,3 66,1 17,6 Juankoski 277 4, ,1 15,1 63,6 21,3 Kaavi 177 4, ,4 16,2 60,2 23,6 Karttula 157 4, ,4 20,4 62,0 17,7 Keitele 138 4, ,9 14,4 63,1 22,4 Kiuruvesi 423 4, ,4 17,3 60,2 22,5 Kuopio , ,6 16,7 68,9 14,4 Lapinlahti 302 4, ,0 17,3 63,8 19,0 Leppävirta 474 4, ,8 16,6 62,4 20,9 Maaninka 190 5, ,7 18,3 60,6 21,1 Nilsiä 334 5, ,4 14,8 63,1 22,1 Pielavesi 235 4, ,7 15,6 59,2 25,2 Rautalampi 197 5, ,6 14,5 60,2 25,4 Rautavaara 127 5, ,6 11,5 60,9 27,6 Siilinjärvi 536 2, ,9 22,0 66,7 11,3 Sonkajärvi 211 4, ,2 15,3 62,3 22,5 Suonenjoki 346 4, ,6 15,6 61,5 22,9 Tervo 84 4, ,4 13,8 60,7 25,5 Tuusniemi 145 4, ,4 13,1 62,5 24,4 Varkaus 869 3, ,8 15,9 65,6 18,4 Varpaisjärvi 131 4, ,7 15,5 60,5 24,0 Vehmersalmi 103 5, ,9 14,3 62,5 23,2 Vesanto 132 4, ,3 14,0 58,9 27,1 Vieremä 181 4, ,5 17,3 62,5 20,2 Pohjois-Savo , ,8 16,7 65,4 17,8 Koko maa , ,1 17,5 66,7 15, lähtien Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri muodostuu 23 kunnasta, kun Vehmersalmi on liittynyt Kuopioon.

13 DEHKON 2D -HANKE LISÄLEHTI VUONNA 2004 JULKAISTUUN PROJEKTISUUNNITELMAAN 13 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2005 Asukasluku (v. 2004) Liite 2 Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi Iisalmi Rautavaara Pielavesi Lapinlahti Varpaisjärvi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Tervo Kaavi Vesanto Karttula Kuopio Tuusniemi Rautalampi Suonenjoki Leppävirta Varkaus Karttapohja: Genimap Oy

14 14 DEHKON 2D -HANKE LISÄLEHTI VUONNA 2004 JULKAISTUUN PROJEKTISUUNNITELMAAN Liite 3

15 DEHKON 2D -HANKE LISÄLEHTI VUONNA 2004 JULKAISTUUN PROJEKTISUUNNITELMAAN 15 Dehkon 2D -hankkeen yhteystietoja Timo Saaristo, valtakunnallinen koordinaattori Suomen Diabetesliitto ry Kirjoniementie Tampere p. (03) gsm f. (03) Satu Kiuru, projektin sihteeri Suomen Diabetesliitto ry Kirjoniementie Tampere p. (03) f. (03) Sanna Korkee, tiedottaja Suomen Diabetesliitto ry Kirjoniementie Tampere p. (03) f. (03) Aluekoordinaattorit: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Arja Hyytiä Dehkon 2D -hanke, Koskenalantie Seinäjoki p. (06) gsm f. (06) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kaija Korpela KSSHP Keskussairaalantie 19, rakennus 4/ Jyväskylä p. (014) gsm f. (014) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Auli Pölönen Finn-Medi 1, Biokatu 6 L 22, PL Tampere p. (03) gsm f. (03) auli.polonen@diabetes.fi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Karita Pesonen PPSHP, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, PL 5000, Oulun yliopisto p. (08) gsm f. (08) karita.pesonen@diabetes.fi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Mervi Lehmusaho Dehkon 2D -hanke, KYS, Rak. 3A, h. 408, PL KUOPIO p. (017) tai mervi.lehmusaho@diabetes.fi

16