Tieto- ja viestintätekniikan merkityksiä oppimiselle ja opetukselle Marja Kankaanranta Jyväskylän yliopisto Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2010
Innovatiiviset oppimisympäristöt Arjen mobiili-palvelut Agoran oppimistila Virtuaalimaailmat Kaustinen / Oppimistilat Konnevesi / Pelit ja virtuaalimaailmat Digital Ocean Kansallinen TVT suunnitelma Konteksti Käytänteet Tulokset Kansallinen Koulu & Opettaja Oppimistila Oppija Tietostrategiat Koulukulttuuri ja tuki Koulutuspolitiikka TVT :n käyttömahdollisuudet ja tuki Innovatiiviset opetuskäytänteet Oppilaiden 2000-luvun oppimistaidot Ohjelmien tuki Rehtorien ja opettajien asenteet SITES ITLtutkimus OPTEK TVT koulun arjessa ATC21S
Opetusteknologia koulun arjessa Tavoitteena on tuottaa perusteltuja ja kestäviä ratkaisuja tieto -ja viestintäteknologian käyttöön koulun arjessa. Rinnakkaishanke: 12 tutkimuslaitosta, 28 yritystä, Liikenne- ja viestintäministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus Tutkimusjohtaja: professori Marja Kankaanranta, Jyväskylän yliopisto Projektikoordinaattori: Maarit Viik-Kajander, Helsingin yliopisto Neljä tutkimuspakettia (seitsemän osaprojektia) Yhteistyöhanke: Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa kehittämiskoulut koordinaattori Sanna Vahtivuori-Hänninen OPTEK ja TVT -blogi: http://blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun
Tutkimusalueet Infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot Oppimisympäristöt, pedagogiset mallit ja käyttötavat Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit Kouluyhteisön kehittäminen, ammatillisen kasvun ja yhteistyön tukeminen Public-private liiketoimintamallien kehittäminen
OPTEK ensitulosjulkaisu 2010 2000-luvun taidot ja opetuksen innovatiivisuus Tietotekniikan käyttömahdollisuudet Oppiaineet Tietokonetuettu matematiikan opetus Oppimisen taitoja liikkuvalla kuvalla / äidinkieli Mobiiliteknologia Mobiilivideot (MoVie-palvelu) Kodin ja koulun yhteistyö Oppilaslähtöinen sisällöntuotanto portfoliotyöskentelyssä Sisällöntuotanto esi- ja alkuopetuksessa Pedagogiset tietotekniikkahankinnat Tietotekniikkapalvelut, markkinat Verkostoyhteistyö Visiot ja strategiat
Innovatiivinen opetus ja oppiminen (ITL) Monivuotinen kansainvälinen tutkimusohjelma: opetuskäytänteiden muuttumista edistävät tekijät ja muutosten vaikutukset oppilaan oppimistuloksiin eri maissa. Kv koordinointi: SRI International Sponsori: Microsoft Partners in Learning Suomi: Jyväskylän yliopisto, Opetushallitus Muutokset opetuskäytänteissä ja oppimiskokemuksissa Missä määrin innovatiiviset opetuskäytänteet vaikuttavat 2000-luvun oppimistuloksiin? Mitkä koulutason tekijät lisäävät innovatiivisia opetuskäytänteitä? Teknologian integrointi nähdään innovatiivisen opetuksen ja oppimisen mahdollistajana.
Osallistujamaat Special Schools and Academies Trust, UK National Board of Education, Finland Russian Academy of Education and The Academy for Teachers Training, Russia Stupski Foundation & CCSSO, USA National Ministry of Education, Mexico Ministry of National Education, Indonesia National Ministry of Education, Senegal States, Australia
Kansallinen Koulu & opettaja Luokkahuone Oppilas Koulutuspolitiikka Ohjelmien tuki Koulukulttuuri ja tuki TVT:n käyttömahdollisuudet ja tuki Innovatiiviset opetuskäytänteet Oppilaiden 2000-luvun oppimistaidot Asenteet 3. Tukiohjelmat: Jatkuva opettajien täydennyskoulutus Osallistuminen tutkimuksiin TVT:n opetukseen integrointia ja oppijalähtöisiä pedagogioita painottava koulutus 2. Kouluun liittyvät tekijät: Opettajien yhteistoiminta ja vertaistuki koulussa Tietokoneita oppilaiden ja opettajien käytössä luokkahuoneissa. Tekninen ja pedagoginen tuki tietotekniikan käytölle TVT:n laaja-alainen käyttö opetuksessa ja oppimisessa Innovatiivisen opetuksen palkitseminen ja huomiointi / koulun johto 1. Opetuksen innovatiivisuus on voimakkaasti yhteydessä 2000- luvun taitoihin.
Oppilaiden 2000-luvun oppimistulokset Kouluissa ei riittävää ymmärrystä 2000-luvun oppimisesta
http://link.brightcove.com/services/link/
Tekniikan rooli tulee korostumaan, mutta pelkillä teknisillä taidoilla ei tule pärjäämään. Tekniikan taidot tulevat olemaan työkalu, jotta muut osaamisen alueet saavat toteutua vaivattomasti. (Asiantuntijaennakointi 2010) Työelämän taitoja: Mielestäni pitäisi osata yleissivistävät asiat, joita tarvitse mahdollisesti työpaikassa 10 vuoden kuluttua. Mielestäni kuitenkin koulussa pitäisi saada oppia niitä aineita, jotka itseään kiinnostaa ja josta olisi hyötyä tulevassa työssä. Vaikka työtä ei vielä tässä iässä tietäisi, niin silti jokaisella on oma näkökulmansa tulevaisuuden ammatista tai vastaavasta. (Nuorten ennakointi 2010) QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma tarvit aan elokuvan katselemiseen. http://www.youtube.com/watch?v=_a-zvcjfwf8 OPTEK 2010
2000-luvun oppiminen yhteistoiminta tiedonrakentelu tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisessa ongelmanratkaisu ja innovaatio itsesäätely taitava kommunikointi
Opetushallinto / Suomi Oppilaiden 2000-luvun oppimistaidot Yhteistyö Tiedon hankkiminen ja analysointi ITL viitekehys Yhteistoiminta Tiedonrakentelu Tieto- ja Ongelmanratkaisu viestintätekniikan Kommunikointitaidot käyttö oppimisessa Ongelmanratkaisu ja Ajattelun taidot innovaatio Kekseliäisyys, mielikuvitus, Itsesäätely yritteliäisyys, empatia Taitava Globaali ymmärrys kommunikointi Tieto- ja viestintätekniikka työvälineenä koulutuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle ja koulutuksen kehittämiselle
Osaamisalueet 1. Luovuus, innovaatio 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu 3. Opiskelutaidot 4. Vuorovaikutus 5. Yhteistyö 6. Informaatiolukutaito 7. Teknologiataidot (ICT) 8. Kansalaisuus 9. Työelämä ja ura 10. Kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen vastuu Näkökulmat: Tiedot Taidot Asenteet Arvot Etiikka KnowledgeSkillsAttitudesValuesEthics-malli 2000-luvun taitojen arviointi ja opetus (ATC21S)
Ongelmanratkaisutaidot Yhteisölliset ongelmanratkaisutaidot taitojen yhdistely ja strateginen ajattelu Ongelmanratkaisutaitoja mittaavia tehtäviä määriteltäessä puhutaan niiden taustalla olevista päättelytaidoista Jonkin spesifin, esimerkiksi matemaattisen, ongelman ratkaisemiseen tarvitaan tietyntyyppistä osaamista, mutta päättelytaidot luovat perustan ratkaisuiden tekemiselle Erityisesti päättelytaidot, jotka ovat laajasti sovellettavissa useisiin erilaisiin tilanteisiin koulussa ja koulun ulkopuolella QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen.
ICT -lukutaito Yksilön kykyä käyttää informaatioteknologiaa sujuvasti tietojen saavuttamiseen, hallintaan ja arviointiin sekä kommunikaatioon muiden ICT-lukutaito on kehittynyt omaksi osaamisen alueekseen, kanssa laajentaakseen ymmärrystään ja voidakseen osallistua ja tärkeä osa tulevaisuuden taitoja toimia täysipainoisesti yhteiskunnassa. (Ainley ym. 2005) Oppilasarviointi on tähän saakka keskittynyt perinteisen oppiainekohtaisen osaamisen arviointiin Tietotekniikan avulla voidaan myös perinteistä arviointia kehittää vaikuttavammaksi QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen.
Muutos, oppiminen ja tieto Sosiaalisuus, yhdessä teke-minen Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Kestävyys, inhimillisyys Kansainvälisyys, monikulttuurisuus Substanssit, erityisesti teknologiataidot Luovuus ja innovatiivisuus Yksilötaidot
Muutos, oppiminen ja tieto
Innovatiivisuus, luovuus Luovaa ongelmanratkaisukykyä... Virhe on iloinen asia, sen avulla löydämme uusia asioita ja ratkaisuja. Kaikissa oppiaineissa on mahdollisuus soveltaa tietoa käytäntöön, poimia esimerkkejä arjesta, löytää yllättäviä yhteyksiä asioitten välillä. Konkretia on ainoa tapa saavuttaa abstrahointikyky - kuvitella kuvina abstraktisti miellettyjä asioita. Se on keino tehdä vaikeasta helppoa ja hauskaa.
Innovatiiviset opetuskäytänteet Oppilaiden 2000-luvun oppimistulokset Opetuksen innovatiivisuus edistää 2000-luvun oppimista kouluissa
Innovatiivinen opetuskäytänne Innovatiivinen opetuskäytänne Oppilaslähtöinen pedagogiikka Oppimisen laajentaminen luokan ulkopuolelle Tietotekniikan käyttö opetuksessa ja oppimisessa ITL malli
Opettajan ilmoittama opetuskäytänteen esiintyminen Oppilaslähtöinen pedagogiikka Oppimisen laajentaminen luokan ulkopuolelle TVT integrointi opetukseen ja oppimiseen ITL Opettajakysely, 4 maata
Oppilaslähtöinen pedagogiikka Opetuksen laajentaminen opettaja oppilas TVT-integrointi
Innovatiivinen opetuskäytänne / Suomi Kansallinen Tietostrategiat Koulutuspolitiikka Ohjelmien tuki mahdollistaa tasapainoisen kasvun ja kehityksen oppilaiden omien kiinnostusten ja kykyjen mukaisesti antaa oppilaille valinnanmahdollisuuden itsensä kehittämisen tavoissa pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan tulevaisuutta sisään rakentaa tietotekniikan työvälineeksi koulutustavoitteiden saavuttamiselle ja koulutuksen kehittämiselle painottaa tietoyhteiskuntataitoja opetuksen ja oppimisen olennaisena osana ITL-tutkimuksen ensituloksia Suomessa 2010
Luokkahuonetodellisuus / suomalaiskoulut Luokkahuone Innovatiiviset opetuskäytänteet Perinteinen lähestymistapa opetuksessa vallitsevin opettajajohtoista tiedon esittämistä oppilaiden itsenäinen työskentely Viitteitä ongelmanratkaisusta, tiedonrakentelusta ja yhteistoiminnasta Teknologiaa on hyvin saatavilla, mutta pedagogisesti innovatiivinen käyttö suhteellisen harvinaista Rehtorin tuki opettajilla on erittäin tärkeää Oppilaat kyllä oppivat, jos näytämme heille oikean suunnan. Olen hyvin opettajajohtoinen opettaja. Tyypillisesti minä selitän ja opetan. Tehokkuus on jotain muuta kuin teknologiaa.
Opetuskäytänteet Innovatiiviset opetuskäytänteet yleisesti koulujen tavoitteena. Suurin osa koulujen opetuksesta ei vielä heijastanut näitä tavoitteita.
Opetuskäytänteet osin konstruktivistisia Luokkahuone Innovatiiviset opetuskäytänteet 60% opettajista pyytää oppilaita päivittäin tai viikottain tekemään tehtäviä, joihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta 98 % opettajista teettää pienryhmätyöskentelyä Oppilaat saavat työskennellä omaan tahtiinsa Opettajat eriyttävät oppilaiden oppimistehtäviä
Oppimistehtävät ja oppilastyöt Opettajan antaman tehtävän laatu ennustaa vahvasti oppilaan työn laatua oppimistehtävässä. Oppilastöissä yli 90 % vaihtelusta on selitettävissä oppimistehtävään liittyvillä eroilla - ei oppilaisiin liittyvillä eroilla. Kattovaikutus opettajien antamissa tehtävissä: oppilailla mahdollisuus osoittaa työskentelyssään 2000- luvun taitojaan enemmän kuin tehtävä edellyttää, kuitenkin he vain harvoin tekevät näin.
Miten edistää innovatiivisia opetuskäytänteitä? Kansallinen Koulu & opettaja Koulukulttuuri Koulutuspolitiikka Ohjelmien tuki TVT:n käyttömahdollisuudet Asenteet Innovatiiviset opetuskäytänteet
Kuilu strategioiden ja todellisuuden välillä Koulujärjestelmä ei selkeästi pysty vastaamaan kysymykseen: Mitä 2000- luvun oppiminen on? / Miltä 2000-luvun koulusta lähtijän tulisi näyttää? - Koulunjohtaja, Venäjä Johtajat: Muuttukaa! Opettajat: OK. Miten? Koulutuspolitiikka Ohjelmien tuki What The Numbers Represent Koulukulttuuri TVT Asenteet Innovatiiviset opetuskäytänteet Source: ITL Teacher, School Leader and Education Leader Interviews, Across all 4 Countries, Pilot Year
Innovatiivinen opetuskäytänne Ohjelmien tuki Ammatillisen kehittymisen muodot: --> osallistuminen tutkimiseen ja opettajaverkostoihin eniten yhteydessä innovatiivisiin opetuskäytänteisiin 0,60 0,50 0,53 0,53 ITL opettajakysely 2010 0,40 0,41 0,39 0,38 0,36 0,34 0,30 0,28 0,20 0,10 0,00 Research Teacher network Conference or Formal mentoring Classroom Tutkimus Opettaja for PD Konferenssit seminar Ohjaus Havainnointi observations verkostot seminaarit Qualification Informal dialogue Class or workshop Kurssit program Epävirallinen Koulutus vuoropuhelu workshop All values are statistically significant (p>0.05)* / Statistically significant difference, over No PD of this type
Rehtorit painottavat koko koulun kehittämistä Koulukulttuuri ja tuki TVT :n käyttömahdollisuudet ja tuki Rehtorien ja opettajien asenteet Innovatiiviset opetuskäytänteet tavoitteena Koulun yhteinen visio ja keskustelu opettajien kanssa tärkeää Opettajilla riittämättömät valmiudet muutokseen Yritämme ottaa teknologiaa käyttöön ja vastata haasteeseen, jonka oppilaat ovat meille heittäneet. Opettajien osaamista on päivitettävä. Laitteiden määrä ei ole ongelma. Ongelma on niiden laadukas käyttö.
Koko koulun kehittäminen - opettajat: perinteiset menetelmät vallitsevina, pääpaino opetussuunnitelman mukaisten oppiainetavoitteiden saavuttamisessa - innovaattorit tyypillisesti yksittäisiä opettajia tai pieniä opettajaryhmiä - tarvitaan työvälineitä muutosjohtamiselle - innovatiivisten opetuskäytänteiden vakiinnuttaminen edellyttää koulukohtaisesti ja innovaatiolähtöisesti räätälöityä pedagogista tukea
Tietotekniikan merkitys koulun arjessa
Tieto- ja viestintätekniikalla tärkeä merkitys koulujen arjessa 0% 20% 40% 60% 80% 100% Hallintohenkilökunnan työvälineenä koulun hallinnossa Opettajien työvälineenä opetuksen suunnittelussa ja hallinnossa Oppimisen ja opetuksen välineenä Erittäin tärkeä Melko tärkeä Melko merkityksetön Ei osaa sanoa - kaikilla osa-alueilla lukioiden rehtoreista suurin osuus arvioi tietotekniikan käytön merkityksen tärkeäksi, alakoulujen rehtoreista pienin osuus - tietotekniikan opetuskäyttö sisältyy koulun tavoitteisiin 98 % kouluista OPTEK 2010
Tietotekniikka vastaa koulun tarpeita Hallintohenkilökunnan työvälineenä koulun hallinnossa Opettajien työvälineenä opetuksen suunnittelussa ja hallinnossa Oppimisen ja opetuksen välineenä 0% 20% 40% 60% 80% 100% Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Ei osaa sanoa - Tietotekniikka vastaa koulun tarpeita oppimisen ja opetuksen välineenä 78 % kouluista: lukiot 93 %, yläkoulut 83 %, alakoulut 74 % -Tietotekniset laitteet ja sovellukset mahdollistavat tavoitteiden mukaisen opetuskäytön 74 % kouluista OPTEK 2010
Tietotekniikan opetuskäytön merkitys Tietotekniikan opetuskäyttö saa aikaan vahvempaa suuntautumista 2000-luvun oppimistaitoihin. Tietotekniset resurssit ovat välttämätön, mutta ei riittävä edellytys tietotekniikan käytölle opetuksessa ja oppimisessa. TVT :n käyttömahdollisuudet ja tuki Innovatiiviset opetuskäytänteet tietotekniikan opetuskäyttö Oppilaiden 2000-luvun oppimistulokset Tietoteknisten resurssien lisääminen ei sinällään saa aikaan oppimiskokemuksia, jotka edistävät oppilaiden 2000-luvun oppimista.
Opettajien pedagoginen suuntautuminen Tietotekniikan käytön vaikutus oppilaisiin on vahvasti yhteydessä opettajan pedagogiseen suuntautumistapaan. Tietotekniikan käyttöönotto ei sinällään määritä pedagogista suuntautumista. Elinikäisen oppimisen orientaatio tietotekniikan käytössä -> Myönteinen vaikutus oppilaiden 2000-luvun oppimistuloksiin Opettajien asenteet tietotekniikan vaikutukset oppilaisiin Innovatiiviset opetuskäytänteet tietotekniikan opetuskäyttö opettajan pedagoinen suuntautuminen elinikäisen oppimisen orientaatio Oppilaiden 2000-luvun taidot myönteinen vaikutus
Opettajien pedagogisessa suuntautumisessa tärkeää ymmärrys 2000-luvun oppimiseen kohdistuvista muuttuvista vaatimuksista valmius yhteisöllisten ja tutkimussuuntautuneiden oppimistehtävien toteuttamiseen ohjaava rooli Innovatiiviset avoimien ja linkittyneiden opetus- oppimisympäristöjen luominen käytänteet
Tietotekniikan käyttömahdollisuudet eivät riittäviä koululuokissa Koulukulttuuri ja tuki Tietotekniikan käyttömahdollisuudet ja tuki Rehtorien ja opettajien asenteet
Koulu & Opettaja Koulukulttuuri ja tuki TVT :n käyttömahdollisuudet ja tuki Rehtorien ja opettajien asenteet Tietotekniikan käyttömahdollisuudet kehittyvät nopeasti Tietotekniikan käyttö opetuksellisiin tarkoituksiin vähäistä eri oppiaineissa Käyttötavat ja pedagogiset käytänteet kouluissa eivät olet paljoakaan muuttuneet Rehtorien asenteet: Selvä myönteinen muutos asenteissa 2006-2010 Tietotekniikkaa opetuksessa hyödyntäneet opettajat painottavat verkostoitumista ja yhteyksien rakentamista
Oppilas-tietokone -suhdeluku Koulu & opettaja Koulukulttuuri ja tuki Tietotekniikan käyttömahdollisuudet ja tuki Asenteet - Suhdeluku kehittyi voimakkaasti vuosina 1998-2006 - vuosi 1998: 40 % suomalaiskouluista vähemmän kuin 10 oppilasta / tietokone - Oppilaiden määrä tietokonetta kohden hyvä suuressa osassa kouluja - lähes 80 % kouluista suhdeluku alle 10 - alle 5: lukiot 50 %, yläkoulut 36 %, alakoulut 35 % - Koulujen väliset erot suuria - Alueellisia ja kouluastekohtaisia eroja - ITL-tutkimus (21 koulua / kehittämishankkeisiin osallistuvia kouluja) - keskimääräinen suhdeluku 4,7
Tietotekniset palvelut Koulujen saamat tieto- ja viestintätekniikan palvelut ovat parantuneet viimeisen kahden vuoden aikana - lukiot 79 %, yläkoulut 72 %, alakoulut 71 % - pääkaupunkiseudulla parantunut eniten (87 % kouluista) - kuitenkin 9 % rehtoreista arvioi palveluiden heikentyneen OPTEK / Rehtorikysely 2010
2000-luvun oppimistila QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma tarvit aan elokuvan katselemiseen. Future Learning Spaces highlights http://www.youtube.com/watch?v=1wexlvhs2c4
2000-luvun oppimistila koulutusympäristö koti fyysinen luokkahuone sosiaalinen Student life Opettajankoulutus TVT:n käytön pedagogisen tuen kurssi arjen ympäristöt tietotekniikkaympäristö henkilökohtainen matkapuhelin eportfolio Oppiminen virtuaaline n web-portaali 45 eoppimisymparisto - OPH 10-03 / JNi
Sähköpostiyhteydet opettajille Yleiset toimisto-ohjelmistot Dataprojektorit Opetus- / harjoitteluohjelmistot Oppimispelit Multimediatuotannon työkalut Digitaaliset lähteet Verkko-oppimisympäristöt Opiskelun hallintajärjestelmä Sähköpostiyhteydet oppilaille Älytaulu Simulaatiot Tiedon kirjaustyökalut 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % OPTEK 2010 SITES 2006
Nouseva teknologia: interaktiivinen valkotaulu Vuonna 2006: 14 % yläkouluista käytettävissä Vuonna 2010: 38 % yläkouluista käytettävissä - lisäksi 49 % kouluista kokee tärkeäksi / kiinnostunut hankkimaan OPTEK: tapaustutkimukset Hämeenlinnassa ja Vantaalla älytaulujen, Tutkinetin ja Opitin käytöstä
Virtuaalinen ympäristö Noin 30 % kouluista ei vielä tiedetä, mitkä sovellukset ovat koulun kannalta hyödyllisiä Mobiililaitteet - vuonna 2006: 11 % yläkouluista käytettävissä - ei ole, olisi tarpeellinen 26 %, ei tarpeellinen 63 % - vuonna 2010: lupaavia tuloksia koulukohtaisissa kokeiluissa (OPTEK-hanke)
Oppilaslähtöinen sisällöntuotanto portfoliotyöskentelyssä Kotilainen, HY Itseohjautuvuutta tukeva pedagoginen ratkaisu Mobiiliuden elementit: 1. käytännöllisyys-rationaalisuus - mahdollisuus opiskella joustavasti fyysisesti ja virtuaalisesti eri tiloissa - oma ja itsenäinen päätöksenteko, yrityksen ja erehdyksen kautta uusiin ratkaisuihin, avun hakeminen 2. tarkoituksenmukaisuus: koulun ulkopuolinen oppiminen Teknologisia haasteita portfoliotyöskentelylle OPTEK 2010
Mobiilivideot Tuomi & Multisilta, TTY / Pori MoViE-palvelun kokeilut Kasavuoren koulussa 8- luokan biologian evoluutio ja eliökunnan monimuotoisuus 9. luokan maantiedon kulttuurimaantiede: Grani tutuksi tarinan luominen ja kerronta koulussa ja koulualueen ulkopuolella oppilaat (50): koen itseni tietoteknisesti taitavaksi 72 % opettajan tuki ja ohjaus riittävää 62 % pidän mobiilioppimisesta vs. tavallinen opetus 60 % tiedän aihealueesta enemmän 53 % movie helppo ja nopea oppia 56 %
Digitaalinen video Palmgren-Neuvonen, Kumpulainen & Vehkaperä / OY DV-sisällöntuotantoprojektit Tulevaisuuden koulu (5. luokka) luokan yhteinen elokuva Peilin heijastus (4. luokka) 3-5 min yksilölliset tuotokset Uutismakasiini (5. luokka) muutaman minuutin uutiskooste Ei mediakuilua opettajien ja oppilaiden välillä DV-teknologian käyttö suhteellisen helppoa Opettajilla pitkä kokemus teknologian käytöstä Lasten ja nuorten motivoituminen äidinkielen ja viestinnän opiskeluun ja harrastamiseen
Työvälineet opettajien koulutukselle Tutkimus Tutkimus- ja kehittämismenetelmät Opettajakysely Rehtorikysely Luokkahuonehavainnointi Opetus- ja oppimistehtävät koululähtöisesti räätälöity pedagoginen tuki arviointitehtävät
Innovatiiviset oppimisympäristöt https://webapps.jyu.fi/wiki/display/innoymp Kiittäen Marja Kankaanranta marja.kankaanranta@jyu.fi