PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN EHDOTUS Kaavaselostus 8.4.2015
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA I KAAVASELOSTUS 8.4.2015 TIIVISTELMÄ Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan 10.12.2012 226 tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 ) mukaisesti. Tämä osayleiskaava perustuu asetettuihin tavoitteisiin. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 30 mukaisesti mielipiteiden esittämistä ja lausuntojen antamista varten 9.6. 1.8.2014 välisenä aikana. Saadun palautteen perusteella on laadittu yleiskaavaehdotus, joka on asetettu nähtäville MRL 65 sekä MRA 27 mukaisesti muistutusten esittämistä ja lausuntojen antamista varten _._. _._.201_ välisenä aikana. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen hyväksymisestä päättää Siikalatvan kunnanvaltuusto. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtävänä on ohjata kaavan laadintaa sille laissa annetuin keinoin. Keskustan yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 ) mukaisesti. Alueella on tällä hetkellä voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava vuodelta 1981, jonka kirkonkylän osayleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen tulee hyväksymisen jälkeen korvaamaan. Yleiskaavassa esitetään yleispiirteinen maankäyttö ja sen tarkoituksena on ohjata asemakaavojen laatimista ja muuttamista. Yleiskaavalla kuvataan Pulkkilan kirkonkylän maankäyttöä tavoitevuonna 2030. Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään osoittamalla uusia toimintoja siten, että kulkuyhteydet eri toimintojen välillä muodostuvat lyhyiksi. Uudet toiminnot sijoitetaan siten, että voidaan hyödyntää nykyisiä teknisiä verkostoja. Uusia asuntoalueita on esitetty tarvetta enemmän, jotta niiden toteuttaminen olisi mahdollisimman joustavaa. Yhdyskuntarakenteen eheyden ja toimivuuden kannalta on oleellista, että tarkemmassa suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueiden toteuttamisjärjestykseen. Uusia asuinalueita osoitetaan taajaman länsiosalle. Uudet asemakaavoitettavat asuinalueet sijoittuvat edullisesti nykyisten ja uusien palvelujen suhteen. Liikenteen osalta maankäyttö tukeutuu pääosin olemassa olevaan liikenneverkkoon. Teknisen huollon osalta huomiota on erityisesti kiinnitetty kaukolämmön ja viemäriverkon käyttöasteen lisäämiseen.
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA II KAAVASELOSTUS 8.4.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 YLEISKAAVAN TEHTÄVÄ... 1 ULJUAN TEKOALLAS... 1 TAVOITTEET... 2 1.1.1 Yleiskaavan ohjaustavoite ja ohjaustarkkuus... 2 1.1.2 Kunnan strategiset tavoitteet... 2 1.1.3 Muut tavoitteet... 3 SUUNNITTELUALUE... 3 LAATIMISVAIHEET... 3 1.1.4 Vireilletulo... 3 1.1.5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)... 3 1.1.6 Tavoiteasettelu... 3 1.1.7 Yleiskaavaluonnos... 3 1.1.8 Yleiskaavaehdotus... 3 SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 5 POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA... 6 SELVITYKSET... 10 2.1.1 Erityis- ja suojelukohteet... 10 2.1.2 Maisemaselvitys... 11 2.1.3 Muinaisjäännösten inventointi... 11 2.1.4 Luontoselvitys... 11 2.1.5 Rantaviiva- ja emätilaselvitys... 11 2.1.6 Liikenneselvitykset... 14 2.1.7 Maanomistus... 14 3 YLEISKAAVAN RATKAISUT... 15 ESITYSTAPA... 15 3.1.1 Kaavaselostus ja kaavakartta... 15 3.1.2 Ympäristömuutokset... 15 3.1.3 Yhdyskuntarakenne... 15 ASUMINEN... 15 3.1.4 Mitoitus... 15 3.1.5 Uudet pysyvän asumisen alueet (A) 16 3.1.6 Nykyiset asuntoalueet (A)... 16 3.1.7 Erillispientalojen alue rantavyöhykkeellä (A-1)... 17 LOMA-ASUMINEN... 17 3.1.8 Loma-asuntoalue rantavyöhykkeellä (RA-1)... 17 KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE... 17 3.1.9 Keskustatoimintojen alueet (C)... 17 PALVELUT... 17 3.1.10 Palveluverkko... 17 3.1.11 Kaupalliset palvelut (C)... 17 3.1.12 Julkiset ja muut palvelut (Y, PY)... 17 3.1.13 Huoltoasema-alueet (LH)... 17 3.1.14 Virkistysalue (V)... 18 3.1.15 Virkistysalue (V-1)... 18 3.1.16 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU)... 18 3.1.17 Hautausmaa-alue (EH)... 18 3.1.18 Pieneläinten hautausmaa-alue (EH-1)18 3.1.19 Erityisalue (E)... 18 3.1.20 Moottoriurheilualue (E-1)... 18 TYÖPAIKAT... 18 3.1.21 Työpaikka-alueet (C, Y, T)... 19 3.1.22 Teollisuusalueet (T)... 19 3.1.23 Matkailupalvelujen alueet (RM)... 19 LIIKENNE... 19 3.1.24 Ajoneuvoliikenteen nykytila ja liikenne-ennuste... 19 3.1.25 Ajoneuvoliikenne... 20 3.1.26 Kevyt liikenne... 20 3.1.27 Joukkoliikenne... 20 TEKNINEN HUOLTO... 20 3.1.28 Vesihuolto... 20 3.1.29 Energiahuolto (EN)... 20 3.1.30 Jätehuolto... 21 MAA- JA METSÄTALOUS... 21 3.1.31 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M)... 21 YMPÄRISTÖ... 21 3.1.32 Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet alueet (MA)... 21 3.1.33 Luontokohteet (SL, luo-1 3, ge, s-1, huomionarvoisen lajin esiintymä)... 21 3.1.34 Maisemalliset arvot... 21 3.1.35 Maa- ja kallioperä sekä vesistöt... 22 25 3.1.36 Luontoarvot... 25 3.1.37 Kulttuurihistorialliset arvot... 28 3.1.38 Muinaisjäännökset... 29 3.1.39 Tulvauhanalaiset alueet... 30 3.1.40 Liikennemelu... 30 VIRKISTYSKÄYTTÖ... 31 3.1.41 Virkistysalueet... 31 3.1.42 Ulkoilureitit... 31 3.1.43 Uimarannat... 31 3.1.44 Venevalkamat... 31 YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET JA SUUNNITTELUSUOSITUKSET... 32 4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 32 SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN32 4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 32 4.1.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ohjausvaikutus yleiskaavaan... 32 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 33 4.1.3 Ilmastovaikutukset... 33 4.1.4 Yhdyskuntarakenne... 34
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2.1.5.1-III KAAVASELOSTUS 8.4.2015 4.1.5 Rakennettuympäristö... 34 4.1.6 Kulttuurimaisema... 34 4.1.7 Luonnonympäristö... 34 4.1.8 Elinympäristön laatu... 35 KAUPALLISET VAIKUTUKSET... 35 SOSIAALISET JA KULTTUURIVAIKUTUKSET... 37 TERVEYDELLISET VAIKUTUKSET... 37 OIKEUSVAIKUTUKSET... 37 4.1.9 Yleiskaava korvaa alueen vanhan yleiskaavan... 37 4.1.10 Osayleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja muuttamista... 37 4.1.11 Asemakaavojen laatimistarve... 37 4.1.12 Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen... 37 4.1.13 Maa-aineslain soveltaminen... 38 4.1.14 Yleiskaavan hyväksyminen ja valitusoikeus... 38 VAIKUTUKSET MUUHUN SUUNNITTELUUN JA TOIMINTAAN... 38 4.1.15 Ohjaustarkkuus ja asemakaavoitus. 38 4.1.16 Kirkonkylän kehittäminen... 38 4.1.17 Liikennejärjestelmä... 38 5 LIITTEET... 40
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 1 1 JOHDANTO YLEISKAAVAN TEHTÄVÄ Pulkkilan kirkonkylän yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi ja toimintojen yhteensovittamiseksi laaditaan taajama-alueelle ja sen lähiympäristöön oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka tavoitevuosi on 2030. Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan 10.12.2012 226 tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimista edellyttää asuntotuotantotarpeen tarkoituksenmukainen ohjelmoiminen, keskustaajaman kehittämistarve, teollisuuden sekä maatalouden toimintojen ja kaupallisten palvelujen ohjaustarve. Tärkeän suunnittelutarpeen muodostaa ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisella ja laajentamisella tulee luoda tälle edellytykset maankäytöllisin ratkaisuin sekä riittävin suunnittelumääräyksin ja suosituksin. ULJUAN TEKOALLAS Siikalatvan kunnan Visio 2013: Siikalatvan peruspalvelut ovat toimivia, kustannustehokkaita ja kohtuullisesti saavutettavia. Kuntalaiset ovat aikaisempaa terveempiä ja hyvinvointi on lisääntynyt. Siikalatvan elinkeinoelämä on uudistuvaa ja kilpailukykyistä. Siikalatvalla on hyvä asua ja yrittää. Siikalatvan kunnan Slogan: Siikalatva kehittää toimintaansa ja turvaa palvelut!
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2 TAVOITTEET 1.1.1 Yleiskaavan ohjaustavoite ja ohjaustarkkuus 1.1.2 Kunnan strategiset tavoitteet Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen aluevarauskaava. Yleiskaavalla ei osoiteta yksittäisiä rakennuspaikkoja vaan pääasiassa alueita, joiden suunnittelua ohjataan asemakaavoituksella. Yleiskaavan kaavamerkinnöillä ja määräyksillä ohjataan maankäyttöä, sen muutoksia ja rakentamista haluttuun suuntaan. Merkinnöillä säilytetään kaavallisin keinoin ympäristön arvokkaat alueet ja kohteet. Yleiskaavassa kuvataan tavoitevuoden 2030 tilannetta. Kuntastrategia 2013 perustuu Siikalatvan kunnan perustamisen keskeisiin tavoitteisiin, joita ovat peruspalvelujen turvaaminen, talouden tasapainoon saaminen ja elinvoiman vahvistaminen. Visio 2013: Siikalatvan peruspalvelut ovat toimivia, kustannustehokkaita ja kohtuullisesti saavutettavia. Kuntalaiset ovat aikaisempaa terveempiä ja hyvinvointi on lisääntynyt. Siikalatvan elinkeinoelämä on uudistuvaa ja kilpailukykyistä. Siikalatvalla on hyvä asua ja yrittää. Slogan: Siikalatva kehittää toimintaansa ja turvaa palvelut! Arvot: - Hyvä elämä - Yrittäjyys - Yhteistyö - Tuloksellisuus - Vastuullisuus Keskeiset päämäärät: - Peruspalvelujen turvaaminen. Lakisääteisten palvelujen turvaaminen jo edellyttää suuria muutoksia ja kehittämistä niiden tuottamistapojen, palveluprosessien ja erityisesti kustannustason osalta. - Tasapainoinen kuntatalous. Kunnan säännölliset tulot ja menot on saatava tasapainoon. - Elinvoiman lisääminen. Elinvoima on sitä, että olemassa olevat yritykset ja maatilat kehittyvät myönteisesti ja syntyy uusia menestyviä yrityksiä. Lisäksi kunta on kilpailukykyinen asuinpaikkana ja yritysten sijaintipaikkana. Tällöin väkiluku ja väestörakenne kehittyvät myönteisesti. Siikalatvan osalta ensimmäisessä vaiheessa väkiluvun aleneminen pitää pysäyttää ja rakenteen kehitys kääntää myönteiseen suuntaan. - Kuntalaisten hyvinvointi. Kuntalaisten hyvinvointi muodostuu kuntalaisten omasta toiminnasta, toimivien julkisten ja yksityisten palvelujen sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön luodessa sille edellytykset. - Yhteistyön vahvistaminen. Uudessa kunnassa sisäisen yhteistyön toimivuuden merkitys on erittäin suuri. Sen vaikutus kuntien yhdistymisen hyötyjen toteutumiseen on keskeinen.
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 3 1.1.3 Muut tavoitteet SUUNNITTELUALUE LAATIMISVAIHEET 1.1.4 Vireilletulo Kaavan tavoitteet on kirjattu erilliseen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen Työohjelmaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tavoitteet on esitelty lyhyesti myös tämän kaavaselostuksen kohdassa 2 Lähtökohdat. Kaava-alueella on runsas kulttuuriympäristö. Kunnan strategisten tavoitteiden lisäksi kaavasuunnittelun tavoitteena on kulttuuriympäristön huomioonottaminen ja hyödyntäminen. Suunnittelualue käsittää Pulkkilan keskusta-alueen lisäksi Lamujokivarren Koskenrantaan asti ja Iisalmentien varren Öykkyrinkankaalle asti. Pohjoisosalla suunnittelualue käsittää Haapavuoren alueen ja Uljuan tekojärven länsialueen. Suunnittelualue on noin 2 400 ha suuruinen. Kaavaprosessi jakautuu seuraaviin laatimisvaiheisiin: Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tavoiteasettelu Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksymisvaihe Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan 10.12.2012 226 tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 ) mukaisesti. Vireilletulokuulutus on julkaistu 27.8.2013. 1.1.5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1.1.6 Tavoiteasettelu 1.1.7 Yleiskaavaluonnos 1.1.8 Yleiskaavaehdotus Kaavaprosessin alussa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä on esitetty kaavan lähtökohdat, suunnittelualue, tavoitteet, vaikutusten arviointi, osalliset, vaikutusmahdollisuudet, kaavatyötä varten laadittavat selvitykset ja suunnitteluprosessi aikatauluineen. OAS:aa käsiteltiin ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa. OAS:aa päivitetään kaavaprosessin aikana. Tavoitevaiheessa määriteltiin kaavan laatimiseen vaikuttavat ylemmät tavoitteet ja kunnan omat tavoitteet. Kaavan tavoitteet on kirjattu kohtaan 2 Lähtökohdat. Yleiskaavaluonnos laadittiin tavoitteisiin ja selvityksiin perustuen. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 9.6. 15.8.2014 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta, kunnan päätöksentekoelimiltä sekä muilta tarpeellisilta tahoilta. Saadun palautteen perusteella on laadittu yleiskaavaehdotus, joka on ollut nähtävillä..201_. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen ja myös siitä pyydetään lausunnot. Kaavaehdotukseen tehdään aikanaan tarvittavat tarkistukset. Yleiskaavan hyväksymisestä päättää Siikalatvan kunnanvaltuusto. Valtuuston päätöksestä voi tarvittaessa valittaa hallinto-oikeuteen.
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 4 SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS Kaavatyötä ohjaa Siikalatvan kunnan nimeämä ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii tekninen kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas. Kaavoitustyö on laadittu konsulttityönä :n toimesta. Projektipäällikkönä ja kaavan laatijana on toiminut Jaakko Isoherranen (arkk.) ja pääsuunnittelijana on toiminut Kai Tolonen (arkk. SAFA).
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 5 2 LÄHTÖKOHDAT VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MRL:ssa edellytetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) huomioon ottamista siten, että edistetään niiden toteuttamista alueidenkäytön suunnittelussa (MRL 24 ). Valtioneuvosto antoi päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Yleiskaavan tavoitteet ovat johdettu VAT:sta. VAT:t on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) tuli lainvoimaiseksi marraskuussa 2001. VAT:lla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen sekä yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Tavoitteiden avulla edistetään erityisesti kulttuuriympäristön suojelua, biologista monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta koskevien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa sekä Euroopan aluesuunnittelun ja kehityksen suuntaviivojen toteuttamista Suomessa. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan maaliskuussa 2009. Pääteemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Keskeiset tarkistukset koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energiaratkaisuja. Ilmastonmuutosta on hillittävä aiempaa vahvemmin. Sään ääriilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on varauduttava. Tulvavaara-alueille ei tule rakentaa. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Kaavoituksessa tulee pyrkiä alueidenkäyttöratkaisuihin, joilla säästetään energiaa ja lisätään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. VAT:eet on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tähän kaavasuunnitteluun liittyviä VAT:ta ovat mm.: - Toimiva aluerakenne (mm. Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakennetta kehitetään verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita.) - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (mm. Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että henkilöliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Keskusta-alueita kehitetään moni-
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 6 puolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.) - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (mm. Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä. Edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden sekä ekologisten yhteyksien säilymistä. Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua. Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (mm. Liikennejärjestelmiä kehitetään eri liikennemuotojen muodostamina kokonaisuuksina. Henkilöautoliikenteen tarvetta vähennetään ja ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä parannetaan. Liikenneturvallisuuden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Turvataan energianhuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.) Valtioneuvosto antoi päätöksen VAT:n tarkistamisesta 13.11.2008. 1.3.2009 voimaan astuneessa VAT:n tarkistuksessa korostuu läpikäyvänä teemana ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 11.6.2003 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 17.2.2005. Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu yleiskaavaa koskien teollisuusalue (t), taajamatoimintojen alue (A), Haapavuoren maisemakallioalue ja virkistys sekä matkailukohde, Kirkonkylän kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue, Koskenrannan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, ohjeellinen pääsähköjohto, moottorikelkkailureitti, perinnemaisemakohde, pohjavesialue ja muinaismuistokohteita. Maakuntakaavassa on Pulkkilan kohdalla varauduttu kantatien ja valtatien eritasoliittymään. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 7 Voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteet: Maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MAT) (Maakuntahallitus 10.10.2011):
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 8
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 9 1.Vaihemaakuntakaava 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. 1. vaihemaakuntakaavassa on Pulkkilan taajaman kohdalle osoitettu keskustatoimintojen alue (C), jolle on mahdollista sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. C-alue on osoitettu valtatien ja kantatien risteyksen luoteisneljännekseen. Kaavassa on osoitettu yleiskaavaa koskien taajamatoimintojen alue (A), Haapavuoren maisemakallioalue (ge-1) ja pääsähköjohdon yhteystarve. 1. Vaihemaakuntakaavassa on Pulkkilan kohdalla varauduttu kantatien ja valtatien eritasoliittymään. Siikalatva kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Maakuntakaavan 1. Vaihekaavan luonnoksen tavoitteiden mukaan hyvän ympäristön maakunnan painopisteen sellaisia osia, joita voidaan edistää maakuntakaavoituksella, ovat: - Ilmastovastuun kantaminen: hillintä- ja sopeutumistoimet eri toimialoilla, tulvien ja kuivuuden hallinta, tulvasuojelun ja energiantuotannon yhteensovittaminen - Energiatalouden kehittäminen: energiatehokkuuden lisääminen, hajautetun energiatalouden merkittävä kasvu, hiilineutraalius, biopolttoaineiden ravinnekierto - Kulttuuriympäristön vaaliminen ja korkealaatuisen rakennetun ympäristön tuottaminen: suunnittelun ja rakentamisen taso, elinkaariajattelu ja energiatehokkuus, kulttuuriympäristön arvokohteiden hyvä hoito, rakennettujen alueiden uudistaminen viihtyisiksi - Ympäristön tilan parantaminen: pinta- ja pohjavedet, ympäristöinfran taso ja kattavuus, virkistysalueiden laatu ja määrä - Monimuotoisen luonnon maakunta: monimuotoisuuden säilyminen ja vaurioalueiden parantaminen, luontopalvelut, ekologinen matkailu - Biotalouden kehitys Ote 1. vaihemaakuntakaavasta
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 10 2.Vaihemaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on 18.3.2013 päättänyt maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihekaavan vireille tulosta. 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään koko maakunnan alueidenkäyttöä seuraavien teemojen osalta: kulttuuriympäristö maaseudun asutusrakenne virkistys- ja matkailu seudulliset jätteenkäsittelyalueet seudulliset ampumarata-alueet. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen kaavoitustyön sisältöä ja vuorovaikutusta käsittelevä osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 27.3. 26.4.2013 ja kaavaluonnos on nähtävillä 25.3.-30.4.2015 välisenä aikana. 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu uusina aluevarausmerkintöinä Pulkkilan yleiskaavan suunnittelualueelle moottorikelkkailun yhteystarve taajamasta länteen ja muinaismuistokohteita. Ote 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta SELVITYKSET 2.1.1 Erityis- ja suojelukohteet Kaavasuunnittelun yhteydessä on määritelty suunnittelualueen erityis- ja suojelukohteet, joita ovat rakennusperinnön, kulttuuriympäristön tai luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet, suojelukohteet ja muinaisjäännöskohteet. Alueet ja kohteet on esitetty kaavassa sekä erillisselvitysten liitekartoilla. Rakennusperinnön kartoittamiseksi suoritettiin maastokäynnit marraskuussa 2013. Paikallisesti arvokkaat kohteet on luetteloitu Kioski-järjestelmään.
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 11 2.1.2 Maisemaselvitys 2.1.3 Muinaisjäännösten inventointi 2.1.4 Luontoselvitys 2.1.5 Rantaviiva- ja emätilaselvitys 2.1.5.1 Ranta-alueen mitoitus Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön suojelukohteita. Kaavahanketta varten on laadittu suunnittelualueen kattava maisemaselvitys elo-syyskuussa 2013. Selvitys sisältää maisema-analyysikartan ja maaperäkartan. Maisemaselvityksen erillisraportti on liitteenä. Osayleiskaava-alueen kiinteiden muinaisjäännösten inventointi suoritettiin syyskuussa 2013 tarkastamalla kaavoitettavalla alueella sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten nykytila. Inventoidut kohteet on esitetty liitteenä olevassa erillisessä raportissa. Suunnittelualueen arvokkaita luontokohteita ja ympäristön nykytilaa tarkasteltiin kesä- elo- ja syyskuussa 2013 suoritetuilla maastoinventoinneilla. Maastotyön pohjaksi selvitettiin viranomaisrekistereistä alueella mahdollisesti sijaitsevat uhanalaispaikkatiedot, uusimmat suojelualuepäätökset sekä MET- SO-monimuotoisuusohjelman inventointikohteet, Metsäkeskuksen ympäristötukikohteet ja muut tiedossa olevat luontoarvot. Luontoselvityksessä keskityttiin erityisesti selvittämään alueelle mahdollisesti sijoittuvat arvokkaat luontokohteet eli kansallisten lakien mukaiset (Lsl 29, MetsäL. 10 ja VesiL. 11 ) tai uhanalaiset luontotyypit, uhanalaisen tai silmälläpidettävän (Rassi ym. 2010) lajiston esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin mukaisen lajiston esiintymät. Erillistä pesimälinnustoselvitystä ei laadittu, mutta alueen linnuston yleispiirteet on esitetty raportissa. Luontoselvityksessä tunnistetut arvokkaat luontokohteet ja lajiesiintymät sekä uusi vastaperustettu yksityinen luonnonsuojelualue on tuotu kaavakartalle luo kohteina. Luontoselvityksen erillisraportti karttaliitteineen on kaavaselostuksen liitteenä. Lamujoen rantavyöhykkeelle on laadittu rantaviiva- ja emätilaselvitys, jossa rantavyöhykkeen tilojen rantaviivojen pituudet ja rakennusoikeudet on selvitetty emätiloittain. Osayleiskaavan ranta-alueen mitoitustarkastelu koskee kaava-alueita lukuun ottamatta asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen on pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin keskeinen rooli on myös vesistön, tulva-alueiden, maaston, maiseman ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Tulva-alueille ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Tasapuolinen kohtelu on toteutettu käyttämällä yhdenmukaisia mitoitus menetelmiä kaava-alueen ranta-alueella. Ranta-alueet on tutkittu niiltä osin, missä on katsottu olevan tarpeen ratkaista ranta-alueiden suunnittelutarve. Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään 1.1.1969 - syksy 2014. Ennen 1.1.1969 rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi.
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 12 Jokialueilla yleisesti käytetyn periaatteen mukaisesti Lamujoen rantaviivasta on huomioitu 50 % eli muuntokertoimena on käytetty koko tarkastelualueella lukua 0,5. Uljuan tekoaltaan ranta-alueen osalta rantaviivan muuntotapana käytetään ns. Etelä-Savon liiton mallia, jonka periaatteet on esitetty alla olevassa kuvassa. Rantaviivan muuntaminen Etelä-Savon liiton mallin mukaisesti. Rantaviivan muunto kiinteistöittäin on kuvattu kaavaselostuksen liitteenä olevassa kartassa. Ranta-alueiden osalta mitoituslaskelmissa on käytetty ns. vyöhykejakoa. Vyöhykejaossa ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 7, 9, tai 11 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Kaavaratkaisun perusteena on ollut seuraavat tekijät: Alle 1 ha saaret on jätetty mitoituksen ulkopuolelle. Alueilla, jolle ei kohdistu merkittäviä lisärakentamista rajoittavia arvoja ja jotka sijaitsevat kyläalueiden läheisyydessä käytetään mitoitusvyöhykelukua 11 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Alueilla, jolle ei kohdistu merkittäviä lisärakentamista rajoittavia arvoja, mutta jotka eivät sijaitse kyläalueiden läheisyydessä ja ovat pääosin rakentamattomia, käytetään mitoitusvyöhykelukua 9 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Alueilla, jotka ovat rakentamisen kannalta epäsuotuisia, käytetään mitoitusvyöhykelukua 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri.
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 13 1.1.1.1 Ranta-alueen mitoituksen tulokset Kaava-alueen asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet on jätetty mitoituksen ulkopuolelle. Rakennusoikeus niissä olemassa määrittyy tulevan kaavoituksen mukaisesti. Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon lopputuloksena saadaan tehtyä mitoituslaskelmat. Mitoituslaskelmat tuottavat ns. laskennallisen rakennusoikeuden, eli määrittävät kaavassa osoitettavien uusien rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärän, joka sijoitetaan kaavaan, ellei muita esteitä ole. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti ole osoitettu uusia rakennusoikeuksia, vaikka sitä laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle muodostuisi. Omarantaisen loma-asunnon rakennusoikeuden osoittaminen emätilakohtaisen laskelman avulla on käytäntö, millä pyritään ratkaisemaan tasavertaisuusperiaatteiden toteutuminen. Ranta-alueilla rakentamista ohjaaville yleiskaavoille on säädetty maankäyttö ja rakennuslain 73 :ssä erityisiä sisältövaatimuksia. Kaavassa esitetyt ratkaisut on laadittu vastamaan tätä säädöstä. Ranta-alueella rantavyöhykettä koskevien säännösten soveltamisen edellytyksenä on, että 1) alueelle on odotettavissa maankäytön järjestämistä edellyttävän loma-asutuksen muodostumista, 2) alueen rakentamisen ja muun maankäytön suunnitteleminen on tarpeen ja 3) suunnittelutarpeen aiheuttaa pääasiassa loma-asutuksen järjestäminen. Rantavyöhykkeen vähimmäisleveys on keskimäärin 50 metriä. Yleensä sen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alue on rantavyöhykettä leveämpi rannan osa, jolla rannassa oleva tai rantaan tukeutuva loma-asutus vaatii järjestämistä. Ranta-alueen leveys on hallintokäytännössä usein arvioitu noin 200 metriksi, mutta maisemasta ja muista olosuhteista riippuen se voi olla leveämpikin. Maisemallisesti, luontoarvoiltaan tai muuten kulutuskestävyydeltään herkiltä alueilta sekä tulva-alueilta on pyritty siirtämään rakennusoikeus kaavaalueella saman maanomistajan omistuksessa oleville rakentamista paremmin sietäville alueille. Lisäksi rakennuspaikkojen osoittamisessa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n sisältövaatimusten mukaisesti myös riittävän virkistyskäyttöön soveltuvan vapaan rannan säilyminen. Rakennusoikeuksia ei ole siirretty ranta-alueelta asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle. Mikäli mitoituslaskelmissa päädytään jonkun kiinteistön osalta selkeästi kiinteistön kannalta epäedulliseen lopputulokseen suhteessa emätilan muihin lohkotiloihin nähden, voidaan soveltaa ns. kohtuullisuusperiaatetta eli poiketa mitoituksesta, vaikka laskennallinen menetelmä ei tuottaisikaan uusia rakennusoikeuksia. Kohtuullisuusperiaatetta sovelletaan ja perustellaan tapauskohtaisesti. Kaavassa on osoitettu uutta rakennetta mitoituslaskelmien tulosten mukaisesti rakennuspaikkoina. Uudet rakennusoikeudet on pyritty sijoittamaan yhdyskuntarakennetta ja erilaisia arvoja tukevalla tavalla. Muu ranta-alue jää ns. vapaaksi rannaksi. Rakennettujen erillisten rantasaunojen osalta on käytetty käytetyn rakennusoikeuden arvona 0,25. Alla olevassa taulukossa on kerätty tieto kaavoitusvaiheen rakentamistilanteesta sekä tilanteesta kaavan toteuduttua ranta-alueella. Nykyiset rakennuspaikat
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 14 AO 24 RA 28 saunat 2* Yht. 53 Uudet rakennuspaikat AO 25 RA 72 Yht. 97 Kaavan toteuduttua 138 Todellinen rantaviiva Muutettu rantaviiva 26,5 km 14,5 km *Saunat laskettu arvolla 0,25 -> 2 x sauna = 0,5 -> pyöristyy lukuun 1. Uuden rakenteen toteutuessa rakennuspaikkojen tiheys kaava-alueen rannalla kasvaa noin 6,7 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri (3,6 rp/mrkm -> 10,3 rp/mrkm). Kaavan toteutuminen vähentää vapaan rannan osuutta noin 7,3 kilometriä (22,00 km -> 14,7 km). Kokonaisuudessaan uuden rakenteen toteutuminen aiheuttaa vapaalle rantaviivalle 33 % vähennyksen. Vapaata rantaviivaa on osayleiskaava-alueella kaavan toteuttamisen jälkeen noin 56 % kokonaisrantaviivaan määrästä. Osayleislaava-alueen sisään jäävät asemakaavoitettavat alueet huomioiden vapaata rantaviivaa on osayleiskaava-alueella kaavan toteuttamisen jälkeen noin 52 % kokonaisrantaviivaan määrästä. Vapaa rantaviiva on laskettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ohjeistuksen mukaisesti ja siinä huomioitu ne rakentamattomat rantaosat, joiden pituus on vähintään 250 m. Taulukko. Rakennuspaikkojen tiheys ranta-alueella Nykyiset rakennuspaikat / muunnettu rantakilometri Kaikki rakennuspaikat / muunnettu rantakilometri Vapaa ranta nyt Vapaa ranta kaavan toteuduttua Vapaan rannan %:n muutos 3,6 rp / m-rkm 10,3 rp / m-rkm 22,0 km 14,7 km 33 % 2.1.6 Liikenneselvitykset 2.1.7 Maanomistus Valtateiden teoreettiset melualueet on osoitettu kaavassa Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskuksen toimittamien lähtötietojen perusteella. Suunnittelualueen maanomistus on esitetty liitekartalla 6.
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 15 3 YLEISKAAVAN RATKAISUT ESITYSTAPA 3.1.1 Kaavaselostus ja kaavakartta 3.1.2 Ympäristömuutokset Tämä kaavaselostus liittyy Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen kaavakarttaan, jossa esitettyä maankäyttöä tämä selostus kuvaa. Kaavajuridisesti kaavakartalla tulee olemaan oikeusvaikutuksia, selostuksella taas ei. Selostus silti avaa ja selostaa käytettyjä kaavamerkintöjä ja niiden taustoja. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisella ja laajentamisella kuvataan maankäyttöä tavoitevuonna 2030. Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. Maankäytössä tukeudutaan pääosin olemassa olevaan liikenneverkkoon. Uudelta asemakaavoitettavalta alueelta on esitetty kevyen liikenteen yhteys Lamujoen yli urheilukentän pohjoispuolelle. Asuinalueita, joilla pääasiallisena käyttötarkoituksena on asuminen, osoitetaan pääasiassa Kirkonkylän länsipuolelle ja jossain määrin Kirkonkylän keskiosalle. Lamujoen varteen osoitetaan kaavassa uusia rakennuspaikkoja 86 kpl. Virkistyskäyttöön yleiskaavassa on varattu aluetta Uljuan tekojärven rannalta, josta myös on varattu alueita matkailupalveluille. 3.1.3 Yhdyskuntarakenne ASUMINEN Taajaman yhdyskuntarakenne on tiivis ja tehokas. Pulkkilan kirkonkylän taajama sijoittuu tällä hetkellä nelostien ja Lamujoen väliselle alueelle, jonka laajenemissuuntia ovat taajaman länsipuoli Lamujoen luoteispuolella. Pulkkilan asemakaava-aluetta laajennetaan Kirkonkylän länsipuolelle. Teollisuusalueita osoitetaan valtatiehen tukeutuen taajaman pohjoispuolelle. Matkailupalvelujen alueita osoitetaan Uljuan tekojärven länsirannalle. 3.1.4 Mitoitus Tilastokeskuksen mukaan Pulkkilan taajamassa on v. 2011 ollut 854 asukasta. Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman väestöennusteen mukaan väkimäärä tulee vähenemään Siikalatvan kunnassa. Ennusteen mukaan väkimäärä vähenee noin puoli prosenttia vuodessa. Ihmisten odotukset asumisesta ovat muuttuneet, minkä vuoksi asumispaineet ovat asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Asumisväljyys kirkonkylällä tulee kasvamaan minkä vuoksi alueella tarvitaan suurempia tontteja. Yleiskaavassa on varauduttu ennusteita suurempaan väestön kasvuun. Kirkonkylän väkilukutavoite on 1200 1300 henkeä. Ylimitoitus mahdollistaa asuinalueiden joustavan käyttöönoton sekä samalla sillä varaudutaan arvioidusta poikkeavaan asuntotyyppijakaumaan. Ylimitoitus mahdollistaa asuinalueiden rakentamisen tavoitevuotta 2030 pidemmällä ajanjaksolla. Uusien alueiden toteuttamisjärjestys on siten, että keskustaajaman alueet toteutetaan ensin, jonka jälkeen siirrytään Lamujoen läntisten alueiden toteuttamiseen.
SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 16 3.1.5 Uudet pysyvän asumisen alueet (A) 3.1.6 Nykyiset asuntoalueet (A) Kaavassa on osoitettu uusia asuinalueita Kirkonkylään ja sen länsipuolelle Lamujokivarrelle, joen länsipuolelle. Joen länsipuoleinen alue sijaitsee edullisesti olevaan taajamarakenteeseen nähden. Alueelta on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve koululle. Alueille tulee laatia asemakaava. Nykyiset asuntoalueet ovat asemakaava-alueilla voimassa olevan asemakaavan mukaisia.