Hyvinvointia moniammatillisella yhteistyöllä

Transkriptio

1 Hyvinvointia moniammatillisella yhteistyöllä Markus Salonen, Sointu Kallio, Leena Normia-Ahlsten OPETUSVIRASTON JULKAISUJA B2:2012

2 Hyvinvointia moniammatillisella yhteistyöllä Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja B2:2012 Markus Salonen Sointu Kallio Leena Normia-Ahlsten

3 Helsingin kaupunki OPETUSVIRASTO PL 3000, Helsingin kaupunki Hämeentie 11 A, Helsinki 53 ISBN (sid.) ISBN (pdf) ISSN Julkaisun numero B2:2012 Tekijät Markus Salonen Sointu Kallio Leena Normia-Ahlsten Nimike Hyvinvointia moniammatillisella yhteistyöllä Julkaisija Helsingin opetusvirasto Julkaisuaika 2012 Sivumäärä 114 Helsinki 2012, Unigrafia

4 Tiivistelmä Lastensuojelulaki (L417/2007,12 ) velvoittaa kunnan laatimaan valtuustokausittain suunnitelman lastensuojelun järjestämisestä sekä kehittämisestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa. Helsingissä tämä suunnitelma on nimetty Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi. Tässä raportissa esitellään opetusviraston perusopetuslinjan vastuulla olleen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärkihankkeen 1.2 keskeiset toiminnot. Hankkeen nimi on Hyvinvointia moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT). Hankkeen tavoite määritellään Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa: 1.2 Kehitetään peruskouluikäisten palveluissa moniammatillisia palvelukokonaisuuksia sekä johtamis- ja yhteistyörakenteita. Tehostetaan varhaista tukea koulujen yhteydessä. Esimerkkinä oppilashuollon rakenteiden kehittäminen sekä kouluihin suunnattavat sosiaaliohjaajat. Lisäksi luodaan alueellisia, monihallintokuntaisia yhteistyö- ja johtamisrakenteita. Rakenteiden osalta hyödynnetään perhevalmennuksen yhteydessä kehitettyä perheverkosto-mallia. Kokonaisuuteen sisältyy oppilashuollon tarpeen ja riittävyyden tutkimushanke. (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ) HYMYT hankkeen toiminnot on toteutettu pääsääntöisesti hankkeen pilottialueella Vuosaaressa. Hanke on lisännyt alueen lasten ja nuorten hyvinvointia parantamalla toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tehostanut työntekijöiden osaamista varhaisen tuen menetelmissä. Hankkeessa on kehitetty alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli lasten sekä nuorten palveluita koskien. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet opetusviraston ohella sosiaalivirasto, terveyskeskus ja nuorisoasiainkeskus. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet kerrotaan liitteessä 1. Hankkeen toiminnoissa on huomioitu myös 3. sektori sekä muut lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi työskentelevät toimijat leikkipuistoista nuorisotaloihin. Tämä raportti on jaettu kolmeen osaan: taustakartoituksiin, käsikirjaan ja toimenpide-ehdotuksiin. Taustakartoitukset-osassa käsitellään selvityksiä ja tutkimuksia, joita HYMYT-hanke on toteuttanut osana hankesuunnittelua ja yhteistyön kehittämistä. Käsikirja-osassa on kuvattu malleja, joita koulut ja muut toimijat voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Toimenpideehdotuksiin on pyritty tiivistämään hankkeen aikana opitut asiat. Useimmat hankkeen toiminnot on kuvattu ainoastaan joko taustakartoituksia- tai käsikirja-osassa. Suositukset esitetään toimintokohtaisesti raportin eri osissa. Liitteeseen 2 on koottu tässä raportissa käytettävää sanastoa. Kuvio 1 esittää hankkeen eri osa-alueet ja niiden yhteydet toisiinsa.

5 Raportissa kuvatut hankkeen toiminnot eivät olisi toteutuneet ilman Itä-Helsingin ja Vuosaaren alueen monitoimijaista verkostoa, joka työskentelee lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Alueella on paljon vahvan osaamisen omaavia työntekijöitä ja toimijoiden verkostoitumista. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli Alueellisen yhteistyön kehittyminen palveluiden sisällä ja niiden välillä Monitoimijainen kouluttaminen, työnohjaaminen, verkostoseminaarit Lasten ja nuorten hyvinvoinnin aluetieto, esim. Kouluterveyskyselyn tulokset Alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen Yhteistyömallit, case-mallinnokset, prosessikuvaukset, palveluoppaat Kuvio 1. HYMYT-hankkeen eri osa-alueet ja niiden yhteydet toisiinsa

6 Seuraavassa on kuvattu tiivistetysti HYMYT-hankkeen toiminnot, joita raportissa käsitellään. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli HYMYT-hankkeessa on kehitetty alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli. Mallia on pilotoitu Vuosaaressa Mallin tarkoitus on tiivistää monitoimijaista yhteistyötä sekä tiedonkulkua yli sektorirajojen 0-18-vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa. Malli huomioi lasten ja nuorten palveluissa työskentelevät työntekijät, eri virastojen alueelliset päälliköt sekä toimisto- ja osastopäälliköt. Mallin kehittämisessä on kuultu laajasti eri toimijoita. Moniammatillinen esiopetuksen ja koulun yhteistyömalli Yhdessä alueen toimijoiden kanssa on kehitetty moniammatillinen konsultaatiomalli sekä selvitetty piloteilla , auttaako 6 7-vuotiaan taitokysely esiopettajaa esioppilaan tuen tarpeiden arvioinnissa ja alueellisessa moniammatillisessa yhteistyössä. Taitokyselyn käytöstä 1. luokalla on julkaistu pro gradu -opinnäytetyö (Pätynen 2012). Idän alueen koulukuraattoreiden ja -psykologien yhteistyömalli Yhdessä alueen toimijoiden kanssa on kehitetty yhteistyömalli, joka antaa puitteet varhaista tukea tehostavien työmuotojen kehittämiseen, mm. ryhmä- ja yhteisötason ilmiöihin puuttumiseksi kouluilla. Mallin pilotti on koskenut mm. työntekijöiden kokouskäytäntöjä. Oppilashuoltopalveluiden riittävyyden kartoitus Vuosaaren opettajille on toteutettu nettikyselyt keväällä 2011 (N=95) ja keväällä 2012 (N=64). Kyselyssä on kysytty opettajien oman työajan riittämisestä oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuoltopalveluista saadusta avusta, erityisesti koulukuraattorin ja -psykologin työhön liittyen. Vuoden 2011 kyselytutkimuksesta on julkaistu opinnäytetyö (Pulkkinen 2011). RuutiEXPOssa tapahtumassa on kartoitettu kyselyin nuorten aikuisilta saatavan tuen tarvetta (erityisesti psykososiaalisista oppilashuoltopalveluista), kouluviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Tietokeskuksen toteuttaman tutkimuksen (Vismanen 2011) aineistoa on tarkasteltu idän alueen ja lastensuojeluyhteistyön suhteen. Kartoituksessa on todettu, että idän alueella monet koulun työntekijät tekevät keskimäärin enemmän yhteistyötä lastensuojelun kanssa kuin muualla kaupungissa.

7 Kouluterveyskyselyn tulosten alueellinen tarkastelu Alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyön kehittämisen pohjaksi on tehty vertailu Vuosaaren ja koko kaupungin välillä koskien 2010 kouluterveyskyselyvastauksia. Tulokset kertovat 8. ja 9. luokkalaisten nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, koetusta terveydestä, terveystottumuksista ja kokemuksista oppilashuollon tuesta. Oppilashuoltotyön ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen on järjestetty pilottialueen oppilashuoltoryhmien valmennus, jolla on mm. tiivistetty yhteistyötä koulun ulkopuolisiin toimijoihin sekä edelleen kehitelty oppilashuoltoryhmän työn vuosikelloja ja asiakkaiden palveluprosessien mallinnoksia. Oppilashuoltoryhmän itsearviointi Syksyllä 2010 ja syksyllä 2011 on kartoitettu Vuosaaren kahdeksan koulun oppilashuoltoryhmien työntekijöiden käsityksiä heidän oman oppilashuoltoryhmänsä toiminnasta. Arvio on tehty 29-kohtaisella kyselyllä, joka on muokattu valmennuskäyttöön sopivaksi. Kysely sisältää oppilashuoltoryhmän toimivuuden kannalta keskeiset osa-alueet ja on nopeasti täytettävä. Vuosaaren alueen peruskoulujen ja vanhempien yhteistyöfoorumi Oppilashuoltoryhmien valmennuksessa syksyllä 2011 syntyneestä ideasta on perustettu yhteistyöfoorumi, joka koostuu koko Vuosaaren alueen vanhempien, peruskoulujen ja muiden alueellisten toimijoiden edustajista. Foorumi on kokoontunut säännöllisesti maaliskuusta 2012 asti. Alueellinen palveluopas Keväällä 2011 koottua palveluopasta (Vuosaaren lasten ja nuorten ohjaus- ja lähetekäytännöt hoito- ja tukitahoihin ) on jaettu järjestetyissä tilaisuuksissa. Oppaalla on parannettu oppilashuoltoryhmien ja muiden alueen toimijoiden palveluohjausta. Monitoimijaiset koulutukset Vuosaaressa on järjestetty useita varhaisen tuen menetelmien vahvistamiseen liittyviä koulutuksia monitoimijaisesti, jolloin osallistujilla on ollut kouluttautumisen lisäksi mahdollisuus kuulla toistensa työstä. Koulutuksiin on osallistunut mm. alkuopettajia, leikkipuistojen

8 ohjaajia, päiväkodin henkilökuntaa, iltapäivätoiminnan ohjaajia sekä oppilashuollon edustajia. Syksyllä 2012 järjestetyn koulutuksen vaikutuksista 1. luokkalaisten arjessa on tekeillä opinnäytetyö (Niinikoski 2013). Monitoimijainen työnohjausprosessi Vuosaaressa on toteutettu keväällä 2012 monitoimijainen dialoginen työnohjausprosessi. Prosessissa ovat olleet mukana opetusvirasto, seurakunta, sosiaalivirasto ja nuorisoasiainkeskus. Eri toimijoiden välille on työnohjauksellista menetelmää käyttäen synnytetty dialogia ja kokemusten vaihtoa. Eri ammattikuntien välistä ymmärrystä on lisätty. Lastensuojelun ja perheneuvolan konsultaatio- ja tiedotusmalli koulun henkilöstölle Vuosaaren toimijoiden kanssa keväällä 2011 on kehitetty kouluihin soveltuva koulutuksellisen tiedotustilaisuuden malli. Malli on pohjautunut päivähoidon piirissä käytettyyn huolen häivä -kolmikantakonsultaation malliin, jonka tarkoitus on saattaa asiakas mahdollisimman varhain oikean avun piiriin, lisätä tietoa muista palveluista ja auttaa eri palvelujen rajapintojen määrittelyssä. Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyötapaamiset Vuosaaressa on toteutettu syksyllä 2011 perusopetuksen iltapäivätoimintaryhmien ohjaajien ja leikkipuisto-ohjaajien opettajanhuonevierailuja, joiden tarkoitus on ollut kehittää ja vahvistaa koulun alkuopetuksen sekä iltapäivätoiminnan yhteistyörakenteita.

9 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 Johdanto Taustakartoituksia 13 a. Alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyö- ja johtamismallin kehittäminen 13 Alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyö- ja johtamismallin pilotin tulokset 30 b. 6 7-vuotiaan taitokysely- ja moniammatillinen konsultaatiomalli 34 Yhteenveto ja suositukset 44 c. Idän koulukuraattoreiden ja -psykologien kokous- ja aluetyöaikapilotti 45 d. Opettajien kokemus oppilashuoltopalveluista 48 e. Oppilashuoltoryhmän itsearviointikysely 53 Suositukset 58 f. Lastensuojelun ja koulun välinen yhteistyö 58 Haastattelututkimus 58 Alueellinen vertailu lastensuojelun ja koulun välisestä yhteistyöstä 59 Yhteenveto ja suositukset 60 g. Kouluterveyskyselyn tulosten alueellinen tarkastelu 61 i. Hyvinvoinnin tuki koulussa (oppilaiden mielipiteiden kartoitus) Käsikirja 76 a. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä (4 kpl Helsingissä) 76 Alueelliset verkostoseminaarit (n kpl Helsingissä) 77 b. Oppilashuoltotyön ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen 79 Oppilashuoltoryhmän vuosikello ja palveluprosessien case-mallinnokset 79 Alueellinen palveluopas 81 Monitoimijainen koulutus ja monitoimijainen dialoginen työnohjausprosessi 82

10 c. Lastensuojelun ja perheneuvolan yhteinen tiedotus- ja konsultaatiomalli 83 Mallin arviointi ja suositukset 84 d. Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyötapaamiset Vuosaaressa 85 e. Vuosaaren alueen peruskoulujen ja vanhempien yhteistyöfoorumi Toimenpide-ehdotukset 87 a. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli 87 b. Täydentävät toimenpide-ehdotukset 88 c. Pohdinta 90 Lähteet 93 Liite 1. HYMYT-hankkeen ohjausryhmä 97 Liite 2. Sanastoa, jota raportissa käytetään 98 Liite 3. HYMYT-, REGIO- ja TUKEVASTI-hankkeiden aikataulut koskien alueellista yhteistyötä 99 Liite 4. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän pilottikokousten osallistujat syksyllä 2012 pidetyissä kokouksissa 101 Liite 5. Työryhmä-kartoitus 102 Liite 6. Kokouksen suunnittelutyökalu 105 Liite 7. Alueellinen ilmiö -lomake (verkostotyön tehostamiseen alueelliseen ilmiöön puuttumiseksi) 106 Liite 8. Lakeja ja asetuksia monitoimijaiseen yhteistyöhön liittyen 107 Liite 9. Vuosaaren alueen 1. luokkalaisten vanhempien ja luokanopettajien vastaukset syksyn 2012 seurantatutkimuksessa 109 Liite 10. Oppilashuoltoryhmän itsearviokysely 111 Liite 11. Palveluoppaan sisällysluettelo. 113

11 Johdanto Helsingin kaupungista on puuttunut yhteistyörakenne, jonka puitteissa pystyttäisiin sopimaan eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja yhteisiin tavoitteisiin tähtäävistä toiminnoista alueellisella tasolla. Lasten ja nuorten haasteet ovat toisinaan niin monisyisiä, ettei yksittäinen erillinen palvelu voi vastata heidän tarpeisiinsa, vaan toimijoiden on tehtävä yhteistyötä. Toimijoita on Helsingissä paljon eikä kaikkia koskevista yhteistyökäytännöistä ole sovittu, mikä on voi aiheuttaa sen, ettei asiakas aina saa tarvitsemaansa palvelua tai palveluihin uhkaa muodostua päällekkäisyyttä. Alueella saattaa syntyä uusia palvelutarpeita (esim. päihdejengit), joihin toimijoiden on vastattava yhdessä. Ideaalitapauksessa virastojen väliset rajat eivät haittaa asiakasta eikä häntä juoksuteta palvelusta toiseen. Kaupungissa ei ole ollut rakennetta, joka mahdollistaisi työntekijöiden innovaatioiden tunnistamisen ja levittämisen. Palveluiden kehittämisessä ei ole kyetty täysipainoisesti hyödyntämään kentän toimijoiden osaamista ja ideoita. Usein innovaatiot jäävät yhden alueen tai toimintayksikön, kuten koulun, tasolle. Tässä raportissa esitellyssä alueellisessa monihallintokuntaisessa yhteistyö- ja johtamismallissa toimijat otetaan osaksi kehittämistyötä. Tämä tehdään lisäresurssitta samalla, kun tehostetaan yhteistyötä ja lisätään toimijoiden ymmärrystä toistensa palveluista. Ulospäin reagoivat oppilaat kuormittavat usein merkittävästi koulujen henkilöstöä. Oppilashuoltoryhmän työ saatetaan kokea ns. tulipalojen sammuttamisena. Oppilaille pyritään hankkimaan koulun ulkopuolista tukea, mutta aina palveluiden piiriin ei pääse. Välillä asiakkuus alkaa, mutta toimijoiden välinen työnjako ja suunnittelu ovat puutteellisia. Kaikilla toimijoilla ei ole aikaa riittävään työn suunnitteluun. Puutteellinen palveluohjaus saattaa johtaa siihen, että perhe ohjataan väärän palvelun piiriin. HYMYT-hankkeen järjestämissä keskustelutilaisuuksissa on nostettu esille, että asiakkaat voivat tippua ulos palveluverkosta, jos heidän tuen tarpeensa on ns. harmaalla alueella. Harmaa alue tarkoittaa sitä, ettei ole aivan selvää, minkä palvelun piiriin asiakas kuuluu. Harmaalla alueella voivat olla pilottialueen toimijoiden haastatteluiden perusteella traumatisoituneet tai lievästi masentuneet lapset, osa adhd-lapsista, osa perheistä, joissa vanhemmuus ei ole riittävää, vanhempien motivaatiota hoitoon tai kasvatukseen ei ole tarpeeksi tai perheen tilanne on kaoottinen. Huoltajien, joiden oma kieli- ja lukutaidottomuus asettaa heille vaikeuksia tukea omaa lastaan koulunkäynnissä, tukemiseen ei ole toimijoiden kertoman perusteella riittäviä palveluita. Myös ikärajat eri palveluiden välillä saattavat vaikeuttaa palvelun piiriin pääsyä.

12 HYMYT-hankkeen eteneminen HYMYT aloitti toimintansa kesäkuussa 2010 kahden työntekijän voimin. Hanketavoitteiden pohjalta ryhdyttiin laatimaan hankesuunnitelmaa. Suunnittelutyö aloitettiin kartoittamalla Vuosaaren alueella lasten ja nuorten kanssa työskentelevät toimijat ja heidän yhteistyöverkostonsa (ks. kuvio 2). Alueella toimii kunnallisia palveluita (esim. perheneuvola sekä varhainen tuki ja kotipalvelu), 3. sektorin toimijoita (esim. Icehearts), alueellisia yhteistyöryhmiä (esim. nuoriso- ja ensioverkko), koulukohtaisia yhteistyökokouksia (esim. Kallahden turvaverkko). Eri toimijoiden toiminta-alueet ovat maantieteellisesti erikokoisia, esim. HUS:n psykiatristen poliklinikoiden alueita on Helsingissä kolme. Vuosaarelaiset lapset ja nuoret saavat tukea myös sellaisilta toimijoilta, joiden toimialueena on koko kaupunki (esim. nuorten kriisipiste). Perheneuvola Kotipalvelu ja varhainen tuki Poliisi Luotsi Yhdyskuntatyö Oppilashuolto Lähityö Nuorisoasemat Lastensuojelu Romaniperhetyö Leikkipuistot Päiväkodit Lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä toimijoita: Kirjasto Iltapäivätoiminta Koulut Nuorisotalot Liikuntaviraston palvelut Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto Seurakunta Kulttuuriasiainkeskuksen palvelut Neuvola Klaari Helsinki HUS MLL Aseman lapset ry Nuorten kriisipiste Tyttöjen talo Poikien talo Ice Hearts Kuvio 2. Monitoimijainen lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä alueellinen verkosto pilottialueella Alueellisen eri toimijoiden yhteistyö- ja johtamisrakenteen kehittämiseksi HYMYT tutustui toisten kuntien vastaaviin kunnallisia toimijoita koskeviin rakenteisiin. Lisäksi haastateltiin alueen toimijoita, heidän esimiehiään ja linjajohtoa. Kartoitettiin erilaisten jo kehitettyjen mallien, kuten perheverkosto-mallin, sovellettavuus kouluikäisten alueellisiin palveluihin Helsingissä. Saatujen tietojen perusteella kehitettiin malli, jonka pilotoinnista kerrotaan tässä raportissa. Syksyllä 2010 HYMYT-tiimiä täydennettiin yhdellä työntekijällä, jonka toimintaan kuului oppilashuollon rakenteiden kehittäminen pilottialueenaan Porolahden peruskoulu. HYMYThankkeen työ liitettiin pilottialueen oppilashuoltoryhmien valmennukseen. HYMYT-tiimi osallistui valmennuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Valmennuksen vaikutusten arviointiin laadittiin oppilashuoltoryhmien toimivuutta mittaava itsearviointikysely, joka esitellään tässä raportissa. Valmennukseen sisältyi verkostoseminaari, johon kutsuttiin oppilashuoltoryhmien keskeisimpiä yhteistyökumppaneita. Valmennuksen yhteydessä oppilashuoltoryhmien kokouspöytäkirjakäytäntöjä pilotoitiin ja yhtenäistettiin koko Helsingin alueella. Oppilashuoltoryhmien työkäytäntöjä tehostettiin valmennuksessa mm. kuvaamalla asiakasprosesseja. Kouluille annettiin kehittämistehtäviä, joiden tarkoituksena oli sekä hyödyntää kentän toimijoiden olemassa olevat kehittämisideat että synnyttää uusia. Noista ideoista syntyneitä toimintoja esitellään tässä raportissa. Johdanto

13 HYMYT-tiimi totesi hankkeen alussa, että toimijoiden mukaan saaminen hankkeeseen edellytti heidän kuulemistaan ja heidän osaamisensa hyödyntämistä, sillä työntekijöille ei ollut varsinaisesti resursoitu työaikaa osallistua hankkeen toimintoihin. Tästä seurasi luonnollinen valinta: hankkeen päähuomio kiinnitettiin sellaisiin toimintoihin, joita kentän toimijat pitivät järkevinä. Hankkeen ohjausryhmässä todettiin, että osa hankkeen tavoitteista oli sellaisia, ettei niihin voinut vastata. Hankesuunnitelma päivittyi ja tarkentui siten, että hankkeen kärjiksi valittiin alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyö- ja johtamismallin kehittäminen, oppilashuollon riittävyyden ja tarpeen kartoittaminen sekä varhaisen tuen tehostaminen koulujen yhteydessä. Kartoituksissa kävi ilmi, etteivät alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi toimivat tunteneet riittävästi toistensa toimintaa. HYMYT-tiimi kokosi palveluoppaan ja järjesti verkostoseminaareja, joihin kutsuttiin mahdollisimman laajasti alueen eri lasten ja nuorten toimijat. Joillakin kouluilla järjestettiin tilaisuuksia, joissa lastensuojelun ja perheneuvolan edustajat kävivät koulun henkilöstön kanssa keskustelua siitä, millaisissa tilanteissa toimijat voisivat tukea oppilaita. Tilaisuuksissa toimintakäytänteet puhuttiin auki - ennen kaikkea toimijoiden vastuualueiden välinen harmaa alue tuli paremmin näkyväksi. Pilottialueen opettajille ja joillekin heidän yhteistyökumppaneilleen järjestettiin koulutusta yhteisöllisyyden kehittämisestä kouluissa. Ajatuksena oli se, että kaikki koulun aikuiset olivat vastuussa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Alueen toimijoille järjestettiin lisäksi yhteinen työnohjausprosessi ja yhteisiä menetelmäkoulutuksia varhaisen tuen tehostamisessa. Esiopetuksen ja koulun väliset oppilashuollolliset rakenteet ovat olleet erilaiset eri osissa kaupunkia. Tähän ongelmaan ratkaisuksi kehitettiin yhdessä toimijoiden kanssa uudenlainen konsultaatiomalli liittyen esioppilaiden arvioinnissa tehtävään moniammatilliseen yhteistyöhön. Mallia pilotoitiin esikouluissa. Koska malli vaikutti toimivalta, seuraavana vuonna pilottia laajennettiin. Pilotissa alueella luovuttiin aikaa vievistä ryhmätesteistä ja käytettiin esioppilaiden arviointiin esiopettajan täyttämää 6 7-vuotiaan taitokyselyä. Kyselyitä hyödynnettiin uudenlaisessa alueellisessa moniammatillisessa yhteistyöryhmässä. HYMYT kartoitti yhteistyössä Tietokeskuksen kanssa koulujen oppilashuoltoa ja moniammatillista yhteistyötä. Kartoitus sisälsi koko kaupungin laajuisen kysely- ja haastattelututkimuksen (Vismanen 2011). Vuosaaren alueella toteutettiin lisäksi opettajakysely, jolla kartoitettiin oppilashuoltopalveluiden (erityisesti koulupsykologien ja koulukuraattoreiden) tarvetta ja riittävyyttä (Pulkkinen 2011). Lasten ja nuorten näkökulmia palveluihin kartoitettiin kyselyillä ja haastatteluilla RUUTIexpo2011-tapahtumassa. Lastensuojelun ja koulun yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä kartoitettiin haastattelututkimuksella (Normia 2011). 12

14 1. Taustakartoituksia a. Alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyö- ja johtamismallin kehittäminen Lastensuojelulaki (L417/2007, 12 ) velvoittaa kunnan laatimaan valtuustokausittain suunnitelman lastensuojelun järjestämisestä sekä kehittämisestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa. Lastensuojelu käsitetään kaikkia viranomaisia koskevaksi toiminnaksi. Lain tavoitteena on, että lastensuojelun painopiste siirtyisi ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon. Tehtävä koskee koko lasten ja nuorten palvelujen kenttää, mikä edellyttää uudenlaisen yhteistyön virittämistä. (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ). Tässä esiteltävä malli tarjoaa lastensuojelulain edellyttämään monihallintokuntaiseen yhteistyöhön yhden toteutustavan. Malli on toteuttamiskelpoinen Helsingissä kolmen eri Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (josta käytetään jatkossa myös lyhennystä LASU) hankkeen toimintojen perusteella. Tällä hetkellä kaikkien kaupungin monitoimijaisten verkostojen toiminnasta ei ole yhteisiä sopimuksia eikä kaikilla ryhmillä ole nimettyjä vastuuhenkilöitä. Verkostojen yhteys hallintoon ja yhteisiin tavoitteisiin on nykytilassa etäinen. Monihallintokuntainen yhteistyö ja sen kehittäminen uhkaavat usein jäädä puheen tasolle. Kun asiakastilanteet ovat tarkkarajaisia, sektoroitunut palvelujärjestelmä toimii hyvin. Aina asiakastilanteet eivät kuitenkaan lohkoudu sektoroituneen järjestelmän työnjaon mukaisesti (Arnkil 2010; Arnkil & Seikkula 2005). Toimijoiden on työskenneltävä hyvin yhteen, jotta palvelujärjestelmä näyttäytyy yhtenäisenä asiakkaalle eikä häntä ns. luukuteta tai tiputeta palveluverkosta. Yhteistyön tehokkuus edellyttää yhteistä suunnittelua niin kentän toimijoiden kuin päälliköidenkin kesken. Toimijoiden on tunnettava riittävän hyvin toistensa toimialat ja tarpeellisista yhteistyökäytännöistä on sovittava. Esiteltävä malli pohjautuu verkostojohtamisen periaatteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön strategialuonnoksen mukaan toimeenpanon ongelmat ovat korostuneet, eivätkä linjaukset muutu käytännöksi helposti. Siksi strategian uudistuksessa pyritään hakeutumaan lähemmäksi käytännön toimintamalleja. Pyrkimyksenä on vastata kysymyksiin: mihin mennään, mitä tehdään ja miten tehdään, eikä vain strategian tavanomaiseen kysymykseen mihin mennään. Keskitettyjä ratkaisuja tarvitaan, mutta on myös asioita, joiden korjaantuminen edellyttää vaikutuskanavien parantamista alhaalta ylöspäin. Tämä edellyttää suurempaa läpinäkyvyyttä ja tietoa (Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 2015). 1. Taustakartoituksia

15 Mallin taustateoriaa Lasten ja nuorten palveluiden organisoinnissa vaaditaan monentyyppistä johtamista. Johdettavat prosessit voivat olla toimialakohtaisia mutta myös virastojen rajat ylittäviä. Perinteisissä johtamisteorioissa korostetaan yleensä valtaa sekä johtajan asemaa, ja johtaminen nähdään yhden tahon (henkilön) toimintona. Verkostojen johtaminen eroaa tästä johtamisesta monilta osin. Perinteisessä johtamisessa korostuvat kontrolli, tuottaminen ja organisaation tavoitteiden toteuttaminen. Verkostojohtamisessa puolestaan korostuvat yhteistyön edistäminen, joustavuuden ja mukautuvuuden lisääminen, kansalaisaktiivisuus ja osallisuus sekä huolenaiheiden ratkaiseminen vuorovaikutuksessa. (Denhardt & Denhardt 2011, ks. myös Hukkanen 2010.) Verkoston johtaminen on epäsuoraa toimintaa, ja se kohdistuu tiedon keräämiseen, verkoston toimijoihin vaikuttamiseen, sosiaalisten ja rakenteellisten sidosten hallintaan sekä asioiden johtamiseen (Valokari ym. 2009). Verkostojohtamisen onnistumisen edellytyksiä ovat luottamus, verkoston koko, yhteisymmärrys päämäärästä, verkoston tehtävän luonne ja epähierarkisuus. Verkoston jäsenten roolit, vastuut ja oikeudet tulee olla selvillä. Verkoston tehokas toiminta edellyttää toimintojen läpinäkyvyyttä. Joissain tapauksissa myös yhteinen taloudellinen pohja sekä yhteiset tietojärjestelmät edesauttavat tavoitteisiin pääsemistä. (Möller ym ) Hierarkkisille organisaatiolle on tyypillistä suhtautua kielteisesti verkostoon ennen kuin verkostotyön tulokset tulevat esille (Levay & Waks 2009). Verkostojen johtajuuden havainnointi ja hallinta voi olla hankalaa, koska se näyttäytyy eri muodoissa. Todellinen vaikuttaminen voi tapahtua asiantuntijaosaamisen vuoksi muiden kuin virallisten johtajien toimesta. (Kyllönen 2011, 85.) Luottamuksen rakentaminen on tärkeää, jotta organisaatio voi kokea verkoston omakseen. Niin yksittäisten henkilöiden kuin yksiköiden ja organisaatioidenkin välillä voi syntyä syvää luottamusta ja sitoutumista vain, jos osapuolet tuntevat toisensa riittävän hyvin. Toisiinsa luottavat osapuolet ovat valmiita panostamaan yhteistyöhön pitkällä aikavälillä, tavoittelevat ensisijaisesti asiakkaan etua ja kääntyvät yhteistyökumppaneiden puoleen avoimesti myös ristiriitatilanteissa. Ilman toimijoiden välistä avointa keskustelua ja tiedonsiirtoa ei synny luottamusta ja sitoutumista. Luottamus, sitoutuminen ja tiedon liikkuminen ovat näin toisiaan vahvistavia tai heikentäviä elementtejä. Tästä näkökulmasta tiedonsiirto on sekä verkostoitumisen työkalu että verkostoitumisen tulos (Järvensivu ja Nykänen 2011, Korkkala 2010, McGuire 2002). Verkostojohtamisessa olennaista on kyky ylittää perinteiset sektorirajat, mutta kuitenkin toimia tarkoituksenmukaisesti myös oman organisaation sisällä (Kyllönen 2011, 85). Verkostoituminen on tulevaisuudessa menestyvän julkisen organisaation tapa toimia (Kyllönen 2011). Muissa kunnissa verkostomaisten toimintamallien on koettu lisäävän monitoimijaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityössä sekä kuntalaisten osallisuutta ja sitoutumista oman alueensa kehittämiseen ja turvallisuuden parantamiseen. (Arnkil ym. 2000; Suomen Kuntaliitto 2010.) 14

16 Mallin historiaa Tässä esiteltävä alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli on kehitetty HYMYT-hankkeessa. Mallia on tarkennettu REGIO- ja Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun (josta myöhemmin tässä raportissa käytetään nimitystä TUKEVASTI) -hankkeiden avulla. Mallia on pilotoitu HYMYT-pilottialueella Vuosaaressa. REGIO toimii Länsi-Helsingissä ja TUKEVASTI-hankealueita ovat Haaga, Alppila-Eläintarha, Suutarila-Siltamäki ja Laajasalo (liite 3). Alueellista monihallintokuntaista yhteistyö- ja johtamismallia kehitettäessä on hyödynnetty tietoa ja kokemuksia erilaisista lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan monitoimijaisen yhteistyön malleista. Esim. Vantaalla on pyritty vakiinnuttamaan alueellisten oppilashuoltoryhmien toiminta. Ne ovat verkostoja kokoavia tiimejä, joiden kautta voidaan välittää tietoa mm. alueellisista palveluratkaisuista ja tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Ryhmien kautta pyritään vahvistamaan sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyön palvelurakenteita sekä verkostoja. Alueellisissa oppilashuoltotyöryhmissä on edustajia sekä sosiaali- ja terveystoimesta että koulutoimesta. Näitä ovat esim. koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopetuksen aluekoordinaattori, terveydenhoitaja, aluerehtori, päivähoidon edustaja ja lastensuojelun sosiaalityön esimies. Pyrkimyksenä on huomioida alueelliset erityispiirteet ( Helsingissä on toteutettu aiemminkin hankkeita alueellisen yhteistyön kehittämiseksi. Mm. Helsingin poliisilaitoksen Itäkeskuksen poliisipiirissä on toteutettu vuosina lähipoliisitoiminnan pilottihanke, jossa on hyödynnetty moniviranomaisyhteistyötä (Turvallisuussuunnitelma 1, 2009). Pilotin yhteydessä on tehty koillisen suurpiirin paikallinen turvallisuusanalyysi. Turvallisuusanalyysi on toteutettu alueellisena yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. (Paikallinen turvallisuusanalyysi 2012.) Moniammatilliseen yhteistyöhön kehotetaan eri asiakirjoissa. Esimerkiksi esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kehotetaan koordinoimaan esiopetuksen oppilashuoltoa moniammatillisessa yhteistyössä (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2011). Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteisiin on kirjattu, että koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa (Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011). Liitteessä 8 on mainittu lakeja ja asetuksia, joissa käsitellään lasten ja nuorten palveluiden monitoimijaista yhteistyötä. Toimintaympäristöt muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi, mikä edellyttää toimijoilta osaamisen jakamista. Organisaatioiden tulee pystyä ylittämään sektorirajat ja verkostoitua, koska toimintakentän kompleksisuus vaatii toimivaa yhteistyötä (Kyllönen 2011, 64). Verkostojen toiminta voi olla epätarkoituksenmukaista, jos niitä on liikaa tai niitä ei johdeta oikein. Verkoston hyödyllisyys määrittyy sen tehtävän mukaan. Tiedonkulun varmistaminen läpi verkoston muille tasoille on olennaista, jotta osaaminen ei jää vain verkostoon. (Kyllönen 2011, ) 1. Taustakartoituksia

17 Alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyö- ja johtamismallin tarkoitus on tiivistää monitoimijaista yhteistyötä sekä tiedonkulkua yli sektorirajojen 0-18-vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa. Mallissa on huomioitu lasten ja nuorten palveluissa työskentelevät työntekijät, eri virastojen alueelliset päälliköt ja toimisto- sekä osastopäälliköt (kuvio 3). Kaupungintasoiset rakenteet: Osastopäälliköiden yhteiset kokoukset (LASU-kollegio) Toimistopäälliköiden yhteiset kokoukset (LASU-ohjausryhmä/Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä) Alueelliset rakenteet: Alueen lasten ja nuorten (0-18v) hyvinvoinnin koordinaatioryhmä (Helsingissä 4 kpl) (0-6v) (7-18v) Alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin asiantuntijat Asiakkaat kuntalaiset Romaniperhetyö Hanketyöntekijät Yhteistyöverkostot, esim. Vuosaaren alueella: Alueen toimijat: HUS Nuorisoverkko Lastensuojelu Luotsi Poliisi Seurakunta Lähityö Klaari Helsinki Alueelliset ilmiöt Ensioverkko (esi- ja alkuopetusyhteistyössä) Tursu ja turvallisuustyöryhmä Varhainen tuki ja kotipalvelu Perheneuvola Nivelvaiheet Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto Nuorisoasemat Yhdyskuntatyö Rysä-ryhmä (esiopetuksesta kouluun siirtymisessä ja tuen tarpeen arvioinnissa) Oppilashuolto Iltapäivätoiminta Päiväkodit Leikkipuistot Koulut Toimintayksikkö-kohtaiset ryhmät: Iso toivo, Kallahden turvaverkko jne. Perheverkostot Vuotalo Liv:n palvelut Nuorisotalot Kirjasto MLL:n Vuosaaren paikallisyhdistys Neuvola Ice Hearts Aseman lapset ry Pienperhe yhdistys Viikingit NNKY Tyttöjen talo Poikien talo Nuorten kriisipiste Kuvio 3. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyörakenne hallinnon näkökulmasta 3 Mallin kehittäminen aloitettiin kartoittamalla hankkeen pilottialueen Vuosaaren eri lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa mukana olevat toimijat. Todettiin, että kaikki alueen toimijat eivät olleet tietoisia toistensa olemassaolosta ja niistä palveluista, joita alueella on tarjolla. HYMYT-tiimi koosti palveluohjauksen tueksi oppaan (ks. luku Alueellinen palveluopas). Malli kehittyi alueen toimijoiden kanssa käydyn vuoropuhelun kautta. Mallin luonnostelussa hyödynnettiin alle kouluikäisten alueellisista johtoryhmistä Helsingin alueella saatuja kokemuksia sekä kokemuksia Espoon ja Vantaan alueellisista oppilashuoltoryhmistä. Todettiin, ettei perheverkosto-malli ollut suoraan sovellettavissa kouluikäisten palveluihin. Tavoitteeksi otettiin kehittää malli, joka kestäisi organisaatioiden rakennemuutokset. Vuoropuhelun käyminen kentän ja hallinnon välillä nähtiin olennaiseksi. Mallin toivottiin toimivan monihallintokuntaisen johtamisen tukena. 16

18 Mallin kommentointikierros HYMYT-tiimi kävi esittelemässä mallia opetusviraston perusopetuslinjan johtoryhmässä Siellä todettiin, että alueelliset ryhmät olisi hyödyllistä kartoittaa. Tärkeää olisi löytää yhteinen rakenne koskien alueellisia ryhmiä, esim. teemojen tai työn sisältöalueiden mukaan. Muilta virastoilta voisi kysyä, mitä toiveita heillä oli eri toiminnallisten ryhmien kehittämiseen ja miten ryhmiä johdetaan. Syntyi idea siitä, että verkostoseminaarissa voisi järjestää workshopeja niin, että eri ryhmien edustajat voisivat itse kirjata toimintojaan ylös, eli mikä on yhteistä ja erilaista ryhmien välillä. Näin mahdollisesti löydettäisiin kattokäsitteitä, joiden alle ryhmät voisi sijoittaa. Sosiaalivirastossa lapsiperheiden palveluiden vastuualueen (laajennetussa) johtoryhmässä tärkeäksi koettiin se, että alueelta oikeat ihmiset olisivat mukana mallin eri tasoilla. Nostettiin esille kysymys siitä, miten varmistettaisiin, että mallissa kuvatulla hyvinvoinnin koordinaatioryhmällä olisi riittävästi valtaa. Jotta ihmiset sitoutuisivat malliin, siitä pitäisi olla hyötyä jokaisen omalle työlle. Pohdittiin erityispalveluiden (esim. HUS, päihdepsykiatria) ja aikuispalveluiden roolia mallissa. Terveysasemien johtajan, neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikön päällikön ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikön kommentoinnissa hyvinvoinnin koordinaatioryhmän päätehtävä nähtiin parhaaksi nimetä pääprosessien hallinnaksi. Alueellinen hyvinvoinnin koordinaatioryhmä voisi toteuttaa yhteisiä monihallintokuntaisia sopimuksia. Varsinaiset päätökset ja suunnitelmat tehtäisiin kaupungin neljää hyvinvoinnin koordinaatioryhmää ylemmällä tasolla. Kaiken kaikkiaan nähtiin järkeväksi, että yhteistyö- ja johtamismallissa alueesta vastaavat henkilöt istuisivat samassa ryhmässä ja koko kaupungista vastaavat puolestaan omassa ryhmässään. Nuorisoasiainkeskuksessa ja nuorisoasiainkeskuksen alueellisten palveluiden johtoryhmässä nousi esiin näkemys, että hyvinvoinnin koordinaatioryhmällä tulisi olla riittävästi toimivaltaa. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä ei myöskään voinut olla kokoonpanoltaan liian suuri, muuten yhteisymmärrykseen konkreettisista asioista ei päästäisi. Esiin nousi lain velvoittama nuorisoasiainkeskuksen monialainen yhteistyöryhmä. Miten HYMYT-tiimin esittelemä malli keskusteli sen kanssa? Mallia esiteltiin liikuntaviraston liikunnanohjausosaston osastopäällikölle. Liikuntaviraston ensisijainen kiinnostus koski varhaista tukea. Tapaamisessa käytiin keskustelua siitä, tulisiko hyvinvoinnin koordinaatioryhmä muodostaa vakio- vai vaihtelevalla kokoonpanolla. Mikäli liikuntaviraston toimialalla ilmenisi jokin alueellinen pulma, voisiko asiaa käsitellä hyvinvoinnin koordinaatioryhmässä? Tuotiin esille se, miten vähäistä virastojen yhteistyö oli hyvinvointia koskevan paikallisen tason tiedon keräämisessä. Esitelty malli voisi mahdollisesti vastata haasteeseen. 1. Taustakartoituksia

19 Lisäksi HYMYT esitteli mallia kolmessa LASU-kollegion 1 kokouksessa kokouksessa kollegio ilmaisi, että työryhmien päämääränä tulee olla lasten hyvinvoinnin edistäminen alueella. Yhteistyörakenteen tulee toimia kaupunkistrategian ja linjajohdon asettamien tavoitteiden mukaisesti ja edistää tavoitteiden toteutumista operatiivisella tasolla. Mallin avulla toivottiin päästävän nykyisistä päällekkäisistä työryhmistä eroon ja tuovan ekonomisuutta sekä jatkuvuutta toimijoiden työskentelyyn. Alueellisen tiedon hyödyntäminen nähtiin kollegiossa tärkeänä alueellista eriytymistä estävänä tekijänä. Kollegio kannatti sitä, että myös kulttuuri- ja liikuntatoimi ovat mukana yhteistyörakenteessa. Keskusteltiin siitä, olisiko syytä olla alle kouluikäisen ja kouluikäisten palveluiden tuottajien osalta omat työryhmät. Tätä ei kannatettu, sillä se lisäisi työryhmien määrää. Useat toimijat tuottivat tällä hetkellä palveluja koko 0-16-vuotiaiden ikäryhmälle. Myös 6-7-vuotiaita koskevien palveluiden rajapinnat nähtiin tärkeäksi. Nähtiin, että tarkoituksenmukaiseen kokoustyöskentelyyn ja osallistujajoukkoon voinee päästä esim. kokousten vuosisuunnittelun ja teemoittelun avulla. Lasu-ohjausryhmä 1:ssä keskusteltiin siitä, että alueellisten yhteistyörakenteiden osalta hanke on täyttänyt tehtävänsä ja jatkossa ko. kehittäminen toteutetaan osana hallintokuntien johtamisrakenteiden muutosta. Sen sijaan varhaisen tuen ja erityisesti esikouluikäisten erityisen tuen tarpeen arviointimallia halutaan jatkokehitettäväksi HYMYT-ohjausryhmän kokouksessa pohdittiin hyvinvoinnin koordinaatioryhmän tehtäviä ja tavoitteita. Yhdeksi tehtäväksi nähtiin tavoitteiden konkretisointi. Tavoitteiden saavuttamiselle pitäisi kehittää myös jonkinlainen mittari. Tavoitteena voisi olla kriittisiä yhteistyöprosesseja kuvaavien mallinnusten tuottaminen case-esimerkkien kautta. Pienempiä kokonaisuuksia ovat esimerkiksi nivelvaiheiden yhteistyön kehittäminen. Yksi konkreettinen tavoite voisi olla saumaton yhteistyö 0-18-vuotiaiden asiakkaiden asioissa. Myös hallintorakenteiden yhteensovittaminen voisi olla yhtenä tavoitteena. On lapsia, joilla ei ole tukipäätöstä, mutta he silti tarvitsevat tukea. Nykymuotoisten kaupungin tarjoamien palveluiden ulkopuoleltakin täytyy voida etsiä palveluita avun tarpeeseen vastaamiseksi. HYMYT-ohjausryhmän ja kokouksissa todettiin, että pohjana mallissa tulisi olla lapsen hyvinvointi, ei pelkästään nuorisoikäisten hyvinvointi. Todettiin, että kyse on jatkumosta; pienet lapset kasvavat suuriksi. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmään tulisi lähettää aina joku sijainen, jos varsinainen jäsen on estynyt. Käytiin keskustelua siitä, millaista paikallista tietoa johtaminen edellytti. Kokousten valmistelu nähtiin tärkeäksi. Puheenjohtajuus, sihteeriys ja toimintayhteys tulisi sopia ja vuoropuhelu varmistaa. 1 LASU-kollegio on Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman johtamisrakenne, josta löytyy lisätietoja hyvinvointisuunnitelmasta 2 Kyseinen ohjausryhmä on Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman johtamisrakenne, josta löytyy lisätietoja hyvinvointisuunnitelmasta 18

20 HYMYT-ohjausryhmässä keskustelua herätti eri virastojen maantieteellisten toiminta-alueiden erilaisuus. Riskinä nähtiin se, että alueellisesta yhteistyö- ja johtamismallista tulisi liian kankea tai syntyisi huonosti yhteen sopivia rakenteita. Todettiin, että nämä asiat oli tärkeä pitää mielessä mallia kehittäessä ja pilotoitaessa. Lisäksi arvioitiin kriittisesti mallin sisältämän hyvinvoinnin koordinaatioryhmän tarvetta. Riittäisikö, että järjestettäisiin yhteisiä koulutus- ja verkostopäiviä alueen toimijoille? HYMYT-ohjausryhmässä pohdittiin kaavaillun fasilitaattorin roolia ja sitä, kuka mahdollisesti voisi toimia tällaisena fasilitaattorina. Tuotiin esille rahoituskysymys sekä se, että mallissa esitetyllä fasilitaattorilla tulisi olemaan kohtuullisen suuri rooli monitoimijaisen alueen yhteistyön (onnistumisen) kannalta. Todettiin, että toisaalta on hyvä, että mallia pilotoidaan, jotta jatkoa varten saadaan tuloksia siitä, mikä toimii ja mikä ei. On myös hyvä, että mallissa otetaan huomioon virastojen erilaisuus ja lähdetään siitä, että virastot itse nimeävät omat edustajansa mallissa esitettyihin hyvinvoinnin koordinaatioryhmiin. Tällöin malli on joustava ja huomioi virastojen erilaiset toimintakulttuurit. Keskustelussa nousi esiin myös tuleva Sosiaali- ja terveystoimien yhdistyminen. Vielä ei tiedetä, mitä se tuo mukanaan, joten on vaikea ottaa kantaa sen yhteyksistä käsiteltävään malliin. Vuosaaren verkostoseminaari sai kiitosta. Todettiin, että yhteistyötä on haastava johtaa. Alueen asiat pitää kuitenkin hoitaa, riippumatta rakenteellisista muutoksista ohjausryhmän jäsenet keskustelivat verkostojohtamisen käsitteestä ja paikallisesta turvallisuussuunnitelmasta. Ohjausryhmän jäsenten mielestä poliisin tulisi kuulua hyvinvoinnin koordinaatioryhmään, samoin yhdyskuntatyöntekijöiden ja lähityön edustajien osallisuutta ryhmässä tulisi harkita. Mallin vahvuudeksi nähtiin se, että eri toimijat tapasivat toisiaan. HYMYT-hankeen todettiin olevan kokoava voima. Ihmiset ymmärsivät nyt paremmin, mihin ryhmään heidän tulisi kuulua. Huolta herätti se, miten taattiin hyvien käytäntöjen juurtuminen Vuosaareen. Taulukko 1:ssä on esitetty tiivistetty vertailu eri virastojen kannoista erilaisiin teemoihin liittyen. Kuvion 4 monitoimijaisen alueellisen yhteistyön vuosikello näyttää sen, miten yhteistyö on pilotoidussa mallissa jakautunut eri puolille vuotta. 1. Taustakartoituksia

21 Taulukko 1. Virastojen näkökantojen vertailu alueellista monihallintokuntaista yhteistyö- ja johtamismallia koskevien esille nostettujen teemojen osalta Päätavoite / Toimivalta Kokoonpano Huomioitavaa Nuorisoasiainkeskus Lava-laajennettu jory Liikuntavirasto Opetusvirasto Terveyskeskus Lasu-kollegio Hymyt-ohjausryhmä Hyvinvoinnin koordinaa- Ryhmillä on oltava riit- Hyvinvoinnin koor- Rakenne toimin- Pääprosessien hallinta. Yhteinen lasten hy- Hyvinvoinnin koordinaatio- tioryhmällä on oltava riittävästi tävästi toimivaltaa, esidinaatioryhmänallisiin ryhmiin toimivaltaa tehdä miesten on luotettava myötä yhteistyö löydyttävä. päätöksiä. alaisiinsa ja edustuksellisuuteenkuntien muiden hallintosääntyy. kanssa li- Painopiste varhaiseen tukeen. Jako kahteen ikäluokkaan Kaikkien toimintayksikköjen Vakiokokoonpano Eri toiminnal- (Hyvinvoinnin koordinaatioryhmissä) ei ole välttämätön- vai vaihteleva? listen ryhmien olisi parempi. tä olla mukana mallissa. Liikuntavirastolla ei jäsentäminen ja Nk:lla osastopäällikö- ole olemassa vas- ryhmittäminen taso ei osallistu alueellisiin taavanlaisia alueel- on tärkeää, kosliet ryhmiin, vaan alueellisen päällikkötaka ne ovat niin toiminnanjohtajat. son edustajia. eritasoisia. Toivotaan mallin lisäävän Malli tulee kytkeä yhteen Tiedonkulku pitää Kattokäsitteet todellista toimintaa eikä turvallisuus-suunnitelman varmistaa. /teemoittelu, kanssa. vain lisää hallinnollisia joiden alle eri rakenteita. Hyvinvoinnin ryhmät voisivat koordinaatioryhmä ei sijoittua. voi olla liian suuri, muuten yhteisymmärrykseen konkreettisista asioista ei päästä. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä vinvoinnin edistämiryhmän tavoitteiden tulee toteuttaa sopimuksia, nen alueella. Mallin käydä yksiin asiakasprovinvoinnin päätökset ja suunnitelmat tulee edistää kaupungin sessien kanssa. tehdään ylemmällä tasolla. strategian asettamia tavoitteita. Yhteistyö- ja johtamismallissa Kulttuuri- ja liikun- Kyse on jatkumosta, pie- alueesta vastaavien tulee tatoimen tulee olla net lapset kasvavat suu- istua samassa ryhmässä ja mukana yhteistyörakenteessa. riksi (siksi alle koulu- koko kaupungista vastaavien Alle ikäisten ja kouluikäisten samassa ryhmässä. kouluikäisten ja toimijoiden on syytä olla Suorittava taso ei voi osallistua kouluikäisten pal- samassa ryhmässä). näihin kokouksiin. veluita ei ole syytä H.koordinaatioryhmään erotella, koska tämä on lähetettävä sijainen, jos lisäisi työryhmien varsinainen jäsen ei pääse määrää. Rajapinnat paikalle. Ryhmään on hyvä ovat tärkeitä. silloin tällöin liittyä erityispalveluiden edustajia. Malliin sisällytettävä toimintasuunnitelma Tarkoituksen- Minkälaista paikallista tie- ja raportointi. mukaiseen kokotoa johtaminen edellyttää? Toimintasuunnitelman tarkkuudeksi ustyöskentelyyn ja Viestien ja vuoropuhelun riittää ranskalai- osallistujajoukkoon kulku pitää varmistaa, jotustyöskentelyyn set viivat tyyli, jossa tietyt voinee päästä esim. ta vaikuttavuuden mittaaminen teemat ovat yhteisiä kaikille kokousten vuosisuunnittelun onnistuu. ja tee- alueille ja jokainen alue voi tarvittaessa kehittää jotain moittelun avulla. tiettyä asiaa. Toiminnan arviointiin on laadittava mittarit. Mallin pilotointi vuosina HYMYT-hankkeen ohjausryhmä toimi hyvinvoinnin koordinaatioryhmänä pilotin alussa. Ohjausryhmä oli luonteva ryhmä kokeilla, miten malli toimii, koska ei ollut tietoa siitä, keitä organisaatiouudistusten myötä varsinaisessa hyvinvoinnin koordinaatioryhmässä tulisi olemaan. Pilotin alussa (syksyllä 2011 ja keväällä 2012) kokoukset järjestettiin niin, että puolet ajasta käsiteltiin HYMYT-tiimin toimintoja, ja puolet hyvinvoinnin koordinaatioryhmälle mietittyjä aiheita. Syksyllä 2012 pilottikokoukset järjestettiin omina kokouksinaan ja ryhmän kokoonpano oli toinen (ks. liite 4). Pilotin kokoukset mukailivat kuviossa 4 esitettyä vuosirytmiä. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmään tuotiin kysymyksiä, jotka olivat nousseet esille alueen toimijoilta, esim. HYMYT-verkostoseminaarien yhteydessä. HYMYT-tiimi toimi koollekutsujana, fasilitoijana ja sihteerinä kokouksissa. Seuraavassa kuvataan pilottikokoukset ja verkostoseminaarit. 20

22 Monitoimijaisen yhteistyön alueellinen vuosikello joulu tammi marras V1 V4 V3 V5 V1 V2 helmi 1. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokous loka 3. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokous V1 V4 V5 maalis syys Alueen toimijoiden yhteinen verkostoseminaari V3 elo V2 V1 Alueen toimijoiden yhteinen verkostoseminaari 2. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokous V3 touko huhti heinä kesä V = Alueen monitoimijainen yhteistyökokous Kuvio 4. Alueellisen monitoimijaisen yhteistyön vuosikello Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän pilottikokous Ryhmä valitsi joukostaan pilottikokouksen puheenjohtajaksi avohuollon sosiaalityön päällikön. Sihteerin tehtäviä hoiti HYMYT-tiimi. 1. Olemassa olevien yhteistyöryhmien (ts. alueellisten monihallintokuntaisten virkamiestyöryhmien) kartoittaminen (liite 5) Ennen kokousta alueen toimijoille oli lähetetty kysely alueen yhteistyöryhmistä. Kyselyn tulosten pohjalta tehty koonti esiteltiin hyvinvoinnin koordinaatioryhmässä. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän jäsenet olivat sitä mieltä, että yhteistyöryhmät on tärkeä kartoittaa, mutta hyvinvoinnin koordinaatioryhmä ei välttämättä ole oikea foorumi päättämään, mitkä ryhmät saavat toimia alueella ja mitkä eivät saa. Todettiin, että ryhmien työn mahdollisten päällekkäisyyksien karsimiseksi olisi hyvä hyödyntää verkostoseminaaria, jossa toimijat itse voisivat miettiä asiaa. 2. Kehitysehdotusten käsittely Esimerkiksi otettu alueellinen kehitysehdotus oli lähtöisin Vuosaaren laaja-alaisilta erityisopettajilta. Heidän mukaansa artikulaatiopulmista kärsiviä oppilaita oli alueella paljon, ja sen tiimoilta 1. Taustakartoituksia

23 olisi hyvä kehittää päivähoidon ja koulun välistä yhteistyötä, jotta pulmaan voitaisiin tarttua varhemmin - mahdollisesti jo ennen koulun aloitusta. Erityisopettajat mainitsivat yhdeksi ratkaisuehdotukseksi toiminnalliset menetelmät artikulaatiopulmien kuntouttamiseen päivähoidossa. Tultiin siihen tulokseen, että ennen kuin yhteistyökysymyksiä lähdettäisiin suunnittelemaan, tulisi kartoittaa koko Helsingin tilanne. Sovittiin, että HYMYT-tiimi selvittäisi, kerättiinkö kaupunkitasoisesti tietoa 1. luokkalaisten artikulaatiopulmista Kouluterveyskyselyn alueellinen (Vuosaaren neljä koulua joissa yläasteikäisiä) koonti HYMYT-tiimi oli koonnut tilastotietoa kouluterveyskyselyn vuoden 2010 tulosten pohjalta. Koonti sisälsi vertailun Vuosaaren ja muun Helsingin välillä. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä piti vertailua hyödyllisenä ja kävi sen pohjalta monipuolisen keskustelun. Koonti herätti kysymyksiä, kuten miltä tilastot näyttäisivät muiden kaupunginosien kohdalla. Vuosaaren verkostoseminaari Seminaarin suunnittelusta, toteutuksesta ja kirjaamisesta vastasivat HYMYT-tiimi ja idän verkosto-osaajat. Osallistujia oli 55, ja he edustivat laajasti eri toimijoita, kuten kouluja, lastensuojelua, perheneuvolaa, nuorisotaloja, nuorisoasemaa, nuortenpsykiatrian poliklinikkaa, 3. sektoria, klaaria, poliisia ja seurakuntaa. Osallistujat saivat itse vaikuttaa aiheisiin, joita seminaarissa käsiteltiin. Päivä koostui yhteisestä keskustelusta ja workshopeista, joihin ihmiset saivat osallistua kiinnostuksensa mukaan. Kahvitauolla järjestettiin messu, jossa toimijat saivat vapaasti tavata toisiaan ja tiedottaa toiminnoistaan. Jaossa oli myös HYMYT-tiimin kokoama palveluopas (ks. alueellinen palveluopas -luku tässä raportissa). Osallistujien antamissa seminaaripalautteissa kerrottiin, että seminaari edisti verkostoitumista, muihin toimijoihin tutustumista ja tiedon välittymistä. Vastaavanlaisia tilaisuuksia kaivattiin lisää niin, että päälliköt olisivat mukana. Aikaa keskustelulle kaivattiin myös enemmän. Kaiken kaikkiaan verkostoitumisen tarve nähtiin suureksi ja tuotiin esille, että tahtotilaa sille löytyy alueelta. Kehittämisideoita päivän aikana tuli runsaasti. Toimijoiden mukaan lapsella tulisi olla samat toimintamallit (esim. koulussa ja iltapäivätoiminnassa) läpi päivän, varsinkin jos ongelmia on. Leikki-puisto ja iltapäivätoiminta toivoisivat pääsevänsä tarvittaessa kouluneuvotteluihin mukaan. Vanhemmille on usein yllätys se, että lapsella on hankalaa iltapäiväkerhossa, vaikka koulussa menisikin hyvin. Iltapäivätoiminta ei kuulu tällä hetkellä mihinkään alueelliseen yhteistyöryhmään. Iltapäivätoiminnan ohjaajat haluaisi osallistua joskus myös oppilashuoltoryhmien kokouksiin. Todettiin, että myös alueella toimivilla rysä-ryhmällä ja ensioverkolla pitäisi olla keskenään yhteistyötä. 3 HYMYT-tiimin selvityksen tulos: kaupunkitasoisia tilastoja ei ole saatavissa. 22

24 Olisi hyvä, jos alueen toimijoiden esittelyt koottaisiin infopakettiin, jota voitaisiin jakaa myös vanhempainilloissa. Toimijat toivoivat sähköistä foorumia tai ilmoitustaulua (intranet), jonne kaikki voisivat laittaa omia ajankohtaisia tapahtumiaan tai ilmoitusasioita. Se voisi olla apuna toisen työn tuntemisessa. Tiedottamisen nähtiin olevan avainasemassa kaikessa toiminnassa. Tiedottamista voitaisiin toteuttaa myös koko koulun vanhempainillan kautta, jota koskien lähtisi avoin kutsu myös koulun yhteistyökumppaneille. Joku voisi kouluilta tiedottaa Vuosaaren verkostoja siitä, milloin alueellinen info/vanhempainilta järjestetään. Voisiko esimerkiksi Nuorisoverkko laajentaa toimintaansa yleisen tiedottamisen puolelle? Toiveena oli myös se, että kouluilla olisi edellä mainittuihin asioihin liittyen yhtenäisiä toimintamalleja, jotka olisivat käytössä kaikissa alueen kouluissa. Maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille tarvittaisiin käännöspalveluita. Eri virastot käänsivät infolappuja, joten olisi järkevää, jos tiedotteita voisi käyttää pohjina uusissa tiedotteissa virastorajojenkin yli. Lisäksi maahanmuuttajaperheille tarvittaisiin infotilaisuuksia, sillä pelkkä kirjallinen tiedottaminen ei riittänyt. Tällaiset tilaisuudet voisivat olla alueellisia. Somalivanhemmille kannatti tiedottaa somaliradion kautta, romaniperheiden tavoittamisessa puolestaan auttoi sosiaaliviraston romanityö. Lisäksi lasten/nuorten kanssa työskentelevät eivät aina tiedä, miten vanhempien kanssa toimittiin, esimerkiksi silloin, jos vanhemmilla oli päihdeongelma. Jatkossa voisi olla hyvä, jos verkostoseminaariin kutsuttaisiin myös aikuisten kanssa työskenteleviä. Päälliköiden olisi hyvä olla mukana verkostoseminaarimallin suunnittelussa, jottei kehitettäisi mitään sellaista, mihin ei sitten ole lupaa osallistua. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän toimivuuden arvioinnissa olisi syytä kysyä myös verkoston/kentän toimijoiden arvio. Rakenneuudistusten aikana oli tärkeää, että alueelliset verkostot toimivat ja olivat eläviä. Säännöllisiä tapaamisia tarvittiin. Kävi ilmi, että kaikki toimijat eivät olleet tietoisia alueellisista ryhmistä eikä ollut olemassa yhteistä käsitystä siitä, millaisia ryhmiä alueella tarvittiin. Koulu/toimintayksikkökohtaiset työrukkasryhmät koettiin toimiviksi, koska ne olivat riittävän pieniä. Toivottiin myös koko kylä kasvattaa -asenteen elvyttämistä/kehittämistä Vuosaaressa. Sovittiin, että HYMYT-tiimi veisi joitain verkostoseminaarissa esiin nousseita asioita eteenpäin hyvinvoinnin koordinaatioryhmään. Seuraava verkostoseminaari järjestettäisiin keväällä. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän pilottikokous Ryhmä valitsi joukostaan pilottikokouksen puheenjohtajaksi oppilashuollon päällikön. Sihteerin tehtäviä hoiti HYMYT-tiimi. 1. Kehitysehdotusten käsittely Iltapäivätoiminnan ja koulun välinen yhteistyö 1. Taustakartoituksia

25 Todettiin, että verkostoseminaarissa toimijat olivat nostaneet esille koulun ja iltapäivätoiminnan välisen epäselvyyden yhteistyötavoissa. Iltapäivätoiminnan aluekoordinaattori esitteli Vuosaaressa tehdyn yhteistyökokeilun: Iltapäivätoiminnan edustajat olivat vierailleet syksyllä 2011 alueen kouluilla tarkoituksenaan kertoa omasta toiminnastaan ja sopia yhteisistä käytännöistä. Kokeilun jälkeisen kyselyn tulosten perusteella suuri osa toimijoista toivoi vastaavanlaisia tilaisuuksia. Todettiin, että yhteistyölle tarvittiin rakenne. Sovittiin, että HYMYT-tiimi jatkojalostaisi kokeilun perusteella tehtyä yhteistyömallia. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä kävi keskustelua siitä, kuinka pitkälle yhteiskunta ottaa vastuun lapsista. Mikä kuuluu huoltajille ja missä menee koulun vastuun raja? On paljon lapsia, joiden kanssa työskentelee monia eri toimijoita. Yhteistyörakenteen kehittäminen olisi tärkeää. On eri asia sopia koko aluetta koskevista yhteistyökäytännöistä kuin siitä, miten jonkin yksittäisen lapsen asiassa edetään. Kun huoli herää yksittäisen lapsen asiassa koulussa tai iltapäivätoiminnassa, kenen vastuulla on viedä asiaa eteenpäin? Esille nostettiin myös yhteistyöluvan kysyminen huoltajilta: huoltajaa ei voi kukaan missään olosuhteissa ohittaa. Koulu ei välttämättä halua yhteistyötä iltapäivätoimijoiden kanssa, jos kyseessä ovat ns. ulkoistetut iltapäivätoimijat. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän puheenjohtajana kokouksessa toiminut oppilashuollon päällikkö totesi, että asia käsitellään syksyllä 2012 opetusviraston uudessa alueorganisaatiossa. Alueelliset ilmiöt Alueen erityisopettaja oli viestittänyt HYMYT-tiimin kautta hyvinvoinnin koordinaatioryhmälle kasvaneesta huolesta aggressiivisten lasten määrästä alueella. Kokouksessa näytettiin prosessikaavio, miten asiaa oli käsitelty alueen eri toimijoiden kesken ja siinä esitettiin kysymyksiä, kuten kenen vastuulla asian eteneminen oli, missä asioista päätettiin ja millä aikataululla prosessin tulisi edetä. Todettiin, että tätä tapausta mallintamalla voitaisiin saada ohjeistus aikaiseksi vastaavanlaisia tilanteita varten. Se, kenen tulisi toimia koollekutsujana ja keiden milloinkin tulisi olla paikalla asiaa käsiteltäessä, riippui täysin ilmiöstä. Alueelliset ilmiöt olivat usein luonteeltaan sellaisia, että kenenkään yhden toimijan oli vaikea ottaa ns. koppia. Kenelle tällaiset ilmiöt kuuluivat? Esiin nousi ajatus siitä, että jonkinlainen suodatin asioiden käsittelyllä täytyisi olla. Kuka pystyisi toimimaan konsultoijana ja karsimaan asiat ennen kuin niitä ryhdyttiin tarkemmin selvittämään? Vaarana oli mahdollisesti myös se, että ilmiöt ruokkivia itseään ja pahentuivat väliintulon myötä. Vastaavanlaiset aggressiivisuuteen liittyvät ilmiöt tunnettiin kaupungissa eivätkä ne koskeneet ainoastaan itäistä Helsinkiä. Joukkoilmiötä ei pystynyt lopettamaan kukaan yksittäinen virkamies. Tapauksiin puututtiin usein yksittäisten lasten asioiden kautta, mihin tarvittiin esim. lastensuojelua. Oli tärkeä kysymys, keneen tällaisissa asioissa tuli ensimmäisenä ottaa yhteyttä. Todettiin, että pitäisi myös määritellä tarkemmin termit. Puhuttiinko ilmiöstä vai siitä, miksi kyseiset lapset oirehtivat? Olennaista oli, ettei keskustelussa liikuttaisi vain abstraktilla tasolla. 24

26 Pohdittavaksi asiaksi nähtiin sekin, riittikö kolme hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokousta vuodessa. Pitäisikö järjestää työrukkasia tällaisia tapauksia varten, kuten tämä aggressiiviseen joukkoilmiöön puuttumisen ohjeistus alueella? Jos alueella kaivattiin johonkin ratkaisua, tiedon tuli monitoimijaisen yhteistyön kysymyksissä kulkea ensisijaisesti hyvinvoinnin koordinaatioryhmälle. Vuosaaren verkostoseminaari klo Toisessa Vuosaaren verkostoseminaarissa asiakasnäkökulma nostettiin keskiöön Puimalamenetelmää soveltaen. HYMYT-tiimi avasi tilaisuuden ja esitteli pilotoitavan mallin. Tilaisuuden vetovastuu oli Idän verkosto-osaajilla. Puimala on työskentelytapa, jossa eri näkökulmat kohtaavat toisensa rakentavassa ilmapiirissä. Pyrkimyksenä oli vuorovaikutuksen lisääminen asiakkaan, kentän toimijoiden ja esihenkilöiden sekä päättävien tahojen välillä. Verkostoseminaarissa oli mukana muun muassa kokemusasiantuntija sekä kansanedustaja/kunnanvaltuutettu. Toimijoita verkostoseminaarissa oli yhteensä noin 30. Jaossa oli päivitetty HYMYT-tiimin kokoama palveluopas (ks. alueellinen palveluopas -luku tässä raportissa). Iltapäivä alkoi virittäytymisellä, joka sisälsi toimijoiden esittelyt. HYMYT-tiimi esitteli kehiteltyä aluemallia, johon verkostoseminaari kuuluu. Sen jälkeen vuorossa oli kokemusasiantuntijan tarina. Tarina herätti yleisössä kysymyksiä ja kokemusasiantuntijaa haastateltiin. Tarinan jälkeen toimijat menivät ryhmiin keskustelemaan. Ryhmät koostuivat työntekijöistä sekä esihenkilöistä. Ensimmäisen ryhmäkeskustelun aihe oli Mitä kuulin oman työni näkökulmasta asiakkaan tarinassa?. Ryhmät kirjoittivat ajatuksiaan fläpeille. Ensimmäisen ryhmäkeskustelun jälkeen pidettiin paneeli, johon osallistui kaikista ryhmistä heidän valitsemansa edustaja (sisärinki). Panelisteja haastateltiin ja yleisö (ulkorinki) sai kommentoida keskustelua. Tämän jälkeen ryhmät muodostettiin uudelleen, ja tällä kertaa keskustelun aiheena oli Mitä opimme? Mitä jatkossa? Konkreettiset toimenpiteet?. Ryhmäkeskustelun jälkeen esihenkilöt muodostivat paneelin ja yleisö kommentoi paneelistien puheenvuoroja. Paneelin jälkeen tehtiin yhteenvetoa päivästä, HYMYT-tiimi esitti loppusanat ja kertoi tulevaisuuden suunnitelmista. Verkostoseminaarin keskusteluiden jatkamiseen perustettiin sivusto, jonne kootaan myös seminaarin aikana tuotettua materiaalia: Seminaarista kerättiin palautetta. Osallistujat kaipasivat enemmän päättävää tahoa mukaan keskusteluun sekä lisää vastaavanlaisia tilaisuuksia. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän pilottikokous Ryhmä valitsi joukostaan pilottikokouksen puheenjohtajaksi aluerehtorin. Sihteerin tehtäviä hoiti HYMYT-tiimi. 1. Taustakartoituksia

27 1. Kokouskäytännöt Kokouksessa käsiteltiin osallistujille etukäteen lähetettyä kokouksen valmistelua tukevaa kaavaketta (ks. liite 6). Kaavakkeeseen oli kullakin ryhmän jäsenellä mahdollisuus kirjoittaa omat toiveensa kokouskäytäntöihin liittyen, kuten esimerkiksi, kuka toimisi seuraavalla kerralla puheenjohtajana. Kaavakkeessa oli myös kokouksen sisältöön liittyviä kysymyksiä. Kaavake sai hyvinvoinnin koordinaatioryhmältä hyvän vastaanoton, mutta todettiin, että sen käyttöä pitäisi harjoitella. Kaavake koettiin ajankäytön kannalta hyödylliseksi, koska kokouksen rakenne oli mietitty jo valmiiksi. 2. Huoli ilmiöstä -lomake Alueellinen ilmiö -lomakkeella voidaan kartoittaa alueellista nuorten käyttäytymistä tai muita hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä (ks. liite 7). Työntekijä kirjaa lomakkeeseen, miten ilmiö näyttäytyy hänelle, mikä siinä hänen mielestään on huolestuttavaa, mitä asialle on jo tehty ja keiden kaikkien kanssa asian tiimoilta olisi hänen mielestään hyödyllistä tehdä yhteistyötä. Esimerkkinä hyvinvoinnin koordinaatioryhmän jäsenille lähetettiin ennen kokousta erään nuorisotyöntekijän täyttämä lomake. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä kävi keskustelua siitä, että lomakkeen täytyy olla niin hyvin täytetty, että se aukeaa ulkopuoliselle. Nimenomaisesta casesta ei esimerkiksi käynyt ilmi, oliko nuorten kanssa jo keskusteltu. Yksittäisen työntekijän toimet oli hyvä kirjata lomakkeeseen, mutta niin myös koko yksikön toimet. Minne lomake pitäisi toimittaa? Tärkeää olisi, ettei lomake jäisi yksittäisen työntekijän vastuulle. Yksi idea voisi olla, että työntekijä toimittaisi täytetyn lomakkeen esimiehelleen, ja lomake käytäisiin hänen kanssaan läpi. Lomakkeessa olisi hyvä olla myös tavoitetila mainittuna, eli mihin pyritään. 3. Vastuu asiakkaasta palveluprosessissa Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä keskusteli palveluohjauksen periaatteista. Kenen tulisi ottaa kokonaisvastuu asiakkaasta silloin, kun toimijoita oli monia? Yksi pulma palvelujärjestelmässä oli se, että aikuisten ja lasten avuntarpeet erotettiin usein toisistaan, vaikka perhettä oli tärkeää tarkastella ja tukea kokonaisuutena. Lapsi saattoi oireilla sen vuoksi koulussa, että vanhemmilla oli mielenterveys ja/tai päihdeongelma. Kenen vastuulla oli tällöin ohjata vanhempi oikean palvelun piiriin? Pitäisikö toimijoiden päättää keskuudestaan ns. case manageri, joka ottaisi kokonaisvastuun asiakkaan asioista ja jolle raportoitaisiin tarvittavissa määrin lapsen asioista ja huoltajien luvalla etenevistä palveluprosesseista? Tarvittaisiinko lisäksi henkilö, joka ottaisi hoitaakseen verkostollisen työn asiakkaan ympärillä? Todettiin, että oli tärkeä ymmärtää, mistä puhuttiin, kun puhuttiin verkostoista. Asiakkaan verkostossa voi olla useita toimijoita, mikä voi joskus johtaa siihen, että toimijat saattavat jäädä toisilleen näkymättömiksi. Jotta asiakkaan verkostot ovat toimivia, on osattava hyödyntää myös verkostollisia työmenetelmiä. Esim. idässä 26

28 toimii ryhmä nimeltä Idän verkosto-osaajat, jonka jäseniä voi kutsua avuksi asiakaskohtaisiin verkostoneuvotteluihin. Verkosto-osaajat auttavat asiakasta näkemään itsensä aktiivisena toimijana sekä auttavat viranomaisverkoston jäseniä jäsentämään omia roolejaan ja yhteistyötään asiakkaan asioissa. Pidettiin hyvänä ideana sitä, että määriteltäisiin palveluohjauksen periaatteet, johon yksittäiset työntekijät voisivat turvautua epäselvissä tilanteissa. Palveluohjauksen periaatteissa tulisi mainita konsultointi; työntekijä voisi selvittää sen hetkisen jonotilanteen, jotta asiakas saisi oikeaa apua riittävän varhaisessa vaiheessa. Tärkeää oli myös asiakkaan motivointi ja tukeminen. Asiakkaalle oli hyvä luvata ns. paluuoikeus, eli jos asiakas ei saisi apua sieltä, mihin hänet oli ohjattu, hän voisi ottaa uudelleen yhteyttä lähettäneeseen tahoon, jolla olisi velvollisuus hoitaa asiaa eteenpäin. Tästä oli keskusteltu viime verkostoseminaarissa, johon lähes kaikki hyvinvoinnin koordinaatioryhmän jäsenistä olivat ottaneet osaa. Arveltiin, että ns. saattaen vaihto toteutuisi kätevästi yhteisessä alkuneuvottelussa, jossa olisivat paikalla sekä ohjannut työntekijä että asiakas. Jos työnjaossa tai verkostossa oli epäselvyyksiä, silloin koko toimijaverkoston olisi hyvä olla paikalla. Näissä tilanteissa oli tärkeä muistaa asiakkaan läsnäolo ja hänen toimijuutensa kunnioittaminen, luonnollista verkostoa unohtamatta. Keskusteltiin aluemalli-tekstiin viimeksi lisätyistä asioista, eli verkostojohtamisen käsitteestä ja paikallisesta turvallisuussuunnitelmasta. Paikallisen turvallisuussuunnitelman tiimoilta keskusteltiin siitä, että poliisin pitäisi ehdottomasti olla osana hyvinvoinnin koordinaatioryhmää, samoin yhdyskuntatyöntekijöitä ja lähityön edustajien tarvetta kuulua ryhmään tulisi harkita. HYMYT-tiimi on tutustunut paikalliseen turvallisuussuunnittelutyöhön ja miettii, miten sen voisi huomioida kehitteillä olevassa mallissa. Paikalliseen turvallisuussuunnitelmatyöhön liittyen ei pidetä tänä vuonna erillistä kokousta alueella. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokous Ryhmä valitsi joukostaan pilottikokouksen puheenjohtajaksi ennalta estävän toimintalinjan komissarion. Sihteerin tehtäviä hoiti perheneuvolan ja perheoikeudellisten asioiden itäisen alueyksikön aluepäällikkö. 1. Vuosaaren pilotin esittely Käytiin keskustelua Vuosaaren pilotista. Ryhmään oli kutsuttu uusia jäseniä, koska haluttiin käydä keskustelua ryhmän kokoonpanosta. HYMYT-tiimi esitteli lyhyesti pilotin tähänastiset kokemukset ja keskustelutti ryhmää. Todettiin, että hyvinvoinnin koordinaatioryhmän tavoitteena oli saada tieto kulkemaan eri tasojen välillä ja kehittää alueen lasten ja nuorten palveluja - monitoimijaista palveluverkostoa. Tehtävänä oli kartoittaa yhteistyötä ja sen sujumista, tehdä kehitysehdotuksia sekä käsitellä alueen työntekijöiden ehdotuksia. Pilotissa harjoiteltiin dialogia eri toimijoiden välillä. 1. Taustakartoituksia

29 2. Hankkeesta rakenteeksi Pohdittiin, miten varmistetaan, että toiminta on rakenteissa vuonna Mikä on minimirakenne ja jäsenien toimivalta? Mitä seuraa jäsenien erilaisista toiminta-alueista? Miten saadaan oikeat ihmiset istumaan oikeassa paikassa? Oliko alueella päällekkäisiä verkostoja tai tehtäviä, joita tulisi karsia? Mitä verkostoja tai toimintoja tulisi alueella vahvistaa? Todettiin, että hyvinvoinnin koordinaatioryhmä -rakenteessa tulisi nimetä alueelliset toimijat, ei yksittäisiä henkilöitä. Pohdittiin, keiden tulisi kuulua hyvinvoinnin koordinaatioryhmään? Pilotti oli koskenut Vuosaarta. Mikäli hyvinvoinnin koordinaatioryhmän toiminta-alue olisi itä-kaakko, osa toimijoista joutuisi mahdollisesti valitsemaan keskuudestaan edustajan. Koska eri toimijoiden maantieteelliset aluejaot Helsingissä poikkesivat toisistaan, itä-kaakon alueella hyvinvoinnin koordinaatioryhmän edustajia oli toimijoilla seuraavasti: opetustoimi (1+1 eli aluepäällikkö ja oppilashuollon aluevastaava), päivähoito (4), perheneuvola (1), terveystoimi (1), kotipalvelu ja varhainen tuki (4), lastensuojelu (1), nuorisotoimi (3+1 eli nuorisotyöyksikön toiminnanjohtajat ja luotsin toiminnanjohtaja), poliisi (1) ja liikuntatoimi (1), kulttuuritoimi/kirjasto (1), leikkipuistot (3), seurakunta (5). Kokousaiheesta riippuen hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokouksiin tulisi myös kutsua alueellisia asiantuntijoita, suunnittelijoita ja koordinaattoreita (mahdollisesti myös hanketyöntekijöitä, mikäli hankkeet olivat alueellisia). Pohdittiin, voisiko lapsia ja nuoria kuulla Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän kautta tai verkostoseminaareissa. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokoonpanoa olisi vielä tarpeellista tarkentaa. Kokoonpano oli järkevintä määritellä tehtävien mukaan. Kukin toimija arvioisi itse edustuksen, kunhan se olisi päätösvaltainen alueen asioissa. Keskusteltiin hyvinvoinnin koordinaatioryhmän tehtävistä. Ryhmän tehtävänä - johtamisen tasolla - oli kartoittaa yhteistyötä sekä ohjata, arvioida ja kehittää yhteistä toimintaa/palveluja sekä sitouttaa yhteistyöhön. Pohdittiin, tulisiko jokaisella ryhmän jäsenellä olla oma verkostoryhmänsä (ks. kuvio 4 pikku v ), jolta tämä jäsen keräisi tietoa. Miten yhteydestä tulisi kaksisuuntainen? Todettiin, että hyvinvoinnin koordinaatioryhmä huolehtisi palveluoppaan päivittämisestä alueella. Mietittiin, mitä tarkoitettiin verkostojen johtamisella. Päätettiin hyvinvoinnin koordinaatioryhmälle esitettävistä tavoitteista. Ryhmän tavoitteena oli strategioiden konkretisoiminen ja jalkauttaminen, monitoimijaisen yhteistyön selkeyttäminen ja käytäntöön vieminen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä ja päällekkäisen yhteis- ja verkostotyön poistaminen. Päätettiin esitettäväksi, että verkostoseminaareja järjestettäisiin 1-2 kertaa vuodessa. Seminaarin järjestäisi vuorollaan hyvinvoinnin koordinaatioryhmän määrittämät 1-2 toimijaa, jotka hyvinvoinnin koordinaatioryhmän jäsenet etsisivät omista organisaatioistaan. Ryhmä päättäisi 28

30 kokouksessaan, milloin ja ketkä järjestäisivät verkostoseminaarit sekä miten kustannukset jakautuisivat. Ryhmän jäsenet olisivat läsnä seminaareissa. Päätettiin kokouskäytänteistä. Puheenjohtajuus ja sihteeri kiertäisivät vuosi kerrallaan. Perustettaisiin työrukkanen valmistelemaan kokousta. Kokouspaikka pysyisi samana puheenjohtajuuskauden/vuoden. 3. Muut asiat Keskustelu toimintasuunnitelmasta päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen klo Sovittiin, että HYMYT-tiimi laatisi seuraavan kokouksen asialistan ja kokous pidettäisiin samassa paikassa. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokous klo Ryhmä valitsi joukostaan pilottikokouksen puheenjohtajaksi perusopetuksen aluepäällikön. Sihteerin tehtäviä hoiti Vuosaaren kirjaston ja Vuotalon johtaja. 1. Ryhmän kokoonpano ja työn jatko HYMYT-tiimi esitteli lyhyesti, mikä on pilotin tavoite ja miksi oltiin kokoustamassa kyseisellä kokoonpanolla. Esiteltiin myös vastaukset edelliskokouksessa esiin nousseisiin kysymyksiin koskien eri toimijoiden edustajien lukumääriä itä-kaakon alueella. Lähdettiin siitä oletuksesta, että hyvinvoinnin koordinaatioryhmä toimisi Vuosaaren alueella myös seuraavana vuonna, vaikka HYMYT-hanke päättyisikin. Mallia levitettäisiin yhden työntekijän voimin vuonna 2013 Malmin ja manner-idän alueille. Todettiin, että ryhmän kokoonpanoa oli hyvä vielä pohtia, sillä organisaatiot muuttuisivat vuoden vaihteessa. Ensi vuoden puheenjohtajaksi valittiin perusopetuksen aluepäällikkö. Sihteeri valittaisiin seuraavassa kokouksessa. Kokouspaikkana toimisi ensi vuoden Vuotalon kokoustila. 2. Verkostosopimukset Käsiteltiin alueella tuotetut verkostosopimukset ja todettiin, että oli tärkeä saada tieto siitä, mitä alueellisia verkostoja oli, jotta päällekkäistä työtä voitaisiin ehkäistä. 3. Verkostoseminaari ja seuraava hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokous 1. Taustakartoituksia

31 Päätettiin seuraavan kokouksen ajankohta: Asialistalla olisi mm. seuraavia asioita: Vuosaaren verkostoseminaarista (19.3. klo 12-16) nousseet ajankohtaiset asiat (nämä voivat olla konkreettisia alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin tai yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä, joihin vastaamiseen vaadittiin hyvinvoinnin koordinaatioryhmää). Vielä läpikäymättömien alueen verkostosopimusten käsittely. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän jäsenet, jotka toimivat linkkeinä (ks. linkkihenkilöiden lista alla) kyseisiin alueen verkostoihin, olisivat yhteydessä verkostojen puheenjohtajiin verkostosopimusten päivittämiseksi ja esittelisivät verkostosopimukset kokouksessa. Nimettiin linkkihenkilöt: 1) Vuosaaren kauppakeskusalueen turvallisuuskokous Kirjaston ja Vuotalon johtaja, kaupungin kirjasto 2) Vuosaaren nuorisoverkosto Vuosaaren nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja, nk 3) Kallahden peruskoulun turvaverkko perusopetuksen aluepäällikkö, opev 4) Vuosaaren perheverkosto neuvolan tai päivähoidon edustaja? 5) Rysä-ryhmä oppilashuollon aluevastaava, opev (Sovittiin, että ensi hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokouksessa aluevastaava kertoisi, tapaisiko Rysä-ryhmä enää jatkossa) 6) Ensioverkko kuka toimisi linkkihenkilönä? Sovittiin, että seuraava verkostoseminaari järjestettäisiin klo Idän verkosto-osaajia pyydettäisiin ottamaan seminaari vetovastuulleen. Verkostoseminaarin aiheeksi sovittiin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden läpikäynti. Verkostoseminaarissa voitaisiin myös käydä läpi sitä, mitä aiemmat verkostoseminaarit olivat tuottaneet (esim. jonkun casen esittelyn kautta) ja oliko mikään muuttunut alueella. Alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyö- ja johtamismallin pilotin tulokset Seuraavassa esitellään pilotin tulokset. Tämän jälkeen tuloksia liitetään toisissa hankkeissa saatuihin kokemuksiin. Mallin pilotti käsitti viisi hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokousta (marraskuu 2011-marraskuu 2012) ja kolme verkostoseminaaria. Kolmessa ensimmäisessä kokouksessa ryhmä käsitti HYMYT-hankkeen ohjausryhmän. Perusopetuslinjan alueorganisaatioon siirryttäessä syksyllä 2012 opetustoimen edustajat korvattiin toisilla ja ryhmää laajennettiin sen perusteella, keitä oli aiemmissa kokouksissa toivottu ryhmään. Liitteessä 4 on esitetty kahden viimeisen pilottikokouksen osallistujalistat. Tilaisuuksien jälkeen osallistujat antoivat palautteensa kyselyillä 4. Lisäksi 4 Palautekyselyvastauksissa arvioitiin asteikolla 1-5 kokouksen eri elementtejä. Mitä useammin sama ryhmä oli kokoontunut, sitä parempia olivat yleensä osallistujien arviot kokouksen hyödyllisyydestä. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin mm. sitoutumisen tärkeys ja kokouksen suunnittelu. Tässä tyypillisiä avoimia vastauksia: Kysymykset etukäteen, Sijainen puuttui, Palveluohjaus jäi hieman auki. Alueellinen ilmiö lomake-keskustelu tuotti hyviä konkreettisia muutos (ehdo- 30

32 toimintaa arvioitiin yhteisillä keskusteluilla mm. verkostoseminaareissa. Alueen toimijat kokevat verkostoseminaarit hyödyllisiksi ja niiden suhde hyvinvoinnin koordinaatioryhmään vaikuttaisi toimivalta. Myös hyvinvoinnin koordinaatioryhmän jäsenet kokevat osallistumisen verkostoseminaareihin antoisaksi. Alueen toimijat kertovat, että verkostoseminaarit lisäävät ns. me henkeä ja tunnetta siitä, että alueella tehdään työtä yhteisten tavoitteiden eteen. Hyvinvoinninkoordinaatioryhmän useimmat jäsenet kokevat yhteistyön parantuneen heidän keskuudessaan. Kun alueelliseen yhteistyökokoukseen liittyy uusia jäseniä, kokoukseen tulee helposti järjestäytymiskokouksen tuntua, mikä voi synnyttää turhautumista ja vähentää kokouksen tehokkuutta. Pilottikokouksista vain yhteen saapuivat kaikki kutsutut paikalle. Tämä herätti useissa kokouksissa keskustelua. Jäsenten sitoutuminen yhteistyöhön näyttäisi olevan perusedellytys yhteistyölle ja vaikuttavan mm. luottamuksen rakentamiseen. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokoonpanoa on tarpeellista vielä pohtia vuoden vaihteen organisaatiomuutosten jälkeen. Malli edistää dialogia ja tiedon välittymistä niin vertikaalisesti (toimijoiden välillä) kuin horisontaalisestikin (kentän ja hallinnon välillä). Luottamus ja tiedonkulku vaikuttaisivat olevan toimivan yhteistyön edellytykset. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti nivelvaiheissa ja palveluiden rajapinnoilla. Verkostoseminaareilla vahvistetaan alueen luonnollisten jo olemassa olevien verkostojen rakenteita ja toimintamalleja. Toimivat verkostot ovat tarkoituksenmukaisen kokoisia. Mallia voi soveltaa koko kaupunkiin monihallintokuntaista yhteistyötä vaativien linjausten (esim. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden) konkretisoimiseen ja jalkauttamiseen. Pilotissa mallin avulla konkretisoitiin joitakin HYMYT-hankkeen tavoitteita. Tavoitteiden työstäminen alueen toimijoiden kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kehitystyötä tukee kaikkien sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Ydinkysymys kuuluu, mitä hyötyä kullekin toimijalle sekä lapsille ja nuorille on alueellisen verkoston olemassaolosta ja kehittämisestä. Sovitut asiat toteutuvat, kun vastuutahot ovat selkeät. Verkostoseminaarien vetämiseen on hyödyllistä nimetä fasilitaattori, jonka vastuulla on huolehtia dialogin toteutumisesta seminaarissa. Fasilitaattorin säännölliset tapaamiset toimintayksiköiden johdon ja esimiesten kanssa - myös alueverkostojen ja verkostoseminaarien ulkopuolella - vahvistavat tavoiteltua kehitysprosessia. Tämä on havaittu myös muissa hankkeissa (esim. REGIO-hankkeessa). Tavoitteiden toteutumisen arviointi on edellytys toiminnan onnistumiselle. Tavoitteita voidaan arvioida esim. fasilitaattorin johdolla verkostotapaamisissa. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän tulee arvioida alueellista toimintaa säännöllisesti hyödyllisyyden näkökulmasta. Myös asiakkaiden hyvinvointiin palautuvia mittareita tulisi käyttää systemaattisesti toiminnan arvioimiseen. tuksia)., Vain lisää harjoitusta, niin hyvä tästä tulee!, Paljon poissaolijoita - sitoutuminen?, Olemme vasta lähtöviivalla, joten haastetta riittää. 1. Taustakartoituksia

33 Malli pyrkii varmistamaan, etteivät asukkaat eri alueilla Helsinkiä olisi eriarvoisessa asemassa palveluiden saannin suhteen. Kehittämisprosessi vaatii pitkäjänteisyyttä, mikä tulee erityisesti huomioida organisaatiomuutosten aikana. Organisaatiomuutoksiin liittyvä epävarmuus voi rasittaa yhteistyösuhteita ja työntekijöitä. Verkostosopimukset ovat tarpeen muuttuvissa organisaatioympäristöissä. Niitä voidaan hyödyntää alueella toimivien verkostojen kartoituksessa (TUKEVASTI/REGIO). Esimerkiksi monitoimijaiseen yhteistoimintaan käytettävän aikaresurssin sopiminen selkiyttää ns. pelisääntöjä. Yhteisesti sovitut rakenteet varmistavat sen, että työntekijöiden vaihtuessa yhteistyökäytännöt eivät vaarannu. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän on ajateltu tarkastelevan alueen verkostosopimuksia kokonaisuutena ja tarvittaessa hyväksyttävän ne linjajohdossa. Alueellisen osaajaverkoston kasaaminen alueen toimijoista tukee toimintaryhmien 5 muodostamista (REGIO). Eri organisaatioista on löydettävissä yllättäviä vahvuuksia ja toimivia käytänteitä uudenlaisen yhteistoiminnan tarpeisiin. Yhteistyörakenteiden kehittäminen tekemisen kautta sitouttaa ihmisiä. Monitoimijaisesti voidaan järjestää ja valmistella esim. työnohjausprosesseja, työpajoja, kriisivalmiusyhteistyötä, vuorovaikutusmateriaaleja ja moniammatillisia koulutusohjelmia (REGIO/TUKEVASTI 6 ). Työntekijöiden vaihtuvuus on suhteellisen korkeaa joissakin lasten ja nuorten palveluissa. Pilotin aikana vaihtuvuus on pienentynyt joissakin ammattiryhmissä alueella. Vaihtuvuutta on seurattava pidemmällä aikavälillä. Esitelty malli todennäköisesti vaikuttaa myönteisesti myös työhyvinvointiin. Palveluiden kehittäminen integroidaan perustyöhön, kun jokainen työntekijä miettii, miten työtä voisi kehittää. Ruohonjuuritason kehittämisellä varmistetaan työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen. Työn mielekkyys lisääntyy ja sitoutuminen vahvistuu, kun luodaan työntekijöille vaikutusmahdollisuuksia. Malli antaa puitteet myös asiakkaiden äänen esiin nostamiselle. Mitä alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli mahdollistaa? Malli mahdollistaa alueen toimijoiden välisen yhteistyön ja sen kehittämisen. Mallin avulla alueellisilla päälliköillä ja esimiehillä on käsitys siitä, mitä alueella tapahtuu ja miten hyvin alueen palvelut toimivat yhdessä. Mallin avulla syntyy kokonaiskäsitys siitä, millaisia asiakas-tarpeita alueella on ja miten niihin vastataan. Palveluita voidaan hienosäätää ja ennalta ehkäisyä parantaa, kun tunnetaan alueen palvelutarpeet. Mallin mahdollistaa toimijoiden sitouttamisen yhteistyön tekemiseen. Malli mahdollistaa asiakkaan kuulemisen. Mallin tavoitteena on varmistaa se, että tieto asiakastyön arjesta välittyy alueellisesti vi rastojen hallintoon. Periaatteina ovat asiakaslähtöisyys ja varhaisen tuen tehostaminen. 5 Tässä raportissa on esitelty HYMYT-hankkeessa syntyneitä monitoimijaisten yhteistyöryhmien tuotoksia, esim. seuraavassa luvussa esiteltävä esiopetuksen ja koulun yhteistyömalli. 6 Monitoimijaisista koulutuksista ja työnohjauksesta kerrotaan tässä raportissa. 32

34 Hyvinvointipalveluiden tulee olla riittävän lähellä palvelun käyttäjää, ja asiakkaiden palvelutarpeisiin tulee vastata riittävän varhain, ennen kuin ongelmat pahenevat. Malli mahdollistaa työntekijän kuulemisen. Kun työntekijää kuullaan palveluiden kehittämisessä, heidän osaamisensa ja innovaationsa tulevat hyödynnettyä. Tämä lisää työn mielekkyyttä, vähentää mahdollisesti vaihtuvuutta ja voi vaikuttaa työhyvinvointiin. Malli mahdollistaa strategioiden konkretisoimisen. Mallin avulla alueellisilla päälliköillä ja toimijoilla on mahdollisuus keskustella siitä, mitä työhön ja yhteistyöhön liittyvät tavoitteet tarkoittavat käytännössä ja miten niihin pyritään alueella. Miten asiakas hyötyy mallista? Asiakas ohjataan varhemmin ja varmemmin oikein palveluiden piiriin. Asiakas saa paremmin tietoa alueen palveluista 7. Alueella esiin nousseisiin ilmiöihin ja asiakastarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin (esim. päihteiden käytön yleistyminen, jengitappelut, koulun ulkopuolinen kiusaaminen). Asiakasta koskevasta yhteistyöstä voidaan sopia alueella, esim. miten iltapäivätoimijat ja koulun työntekijät tekevät yhteistyötä lapsen joutuessa kiusatuksi. Malli pyrkii varmistamaan, että asiakas ohjautuu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikean palvelun piiriin eikä tipu palveluverkostosta. Kuviossa 5 esitetään malli asiakkaan näkökulmasta (vrt. kuvio 3). Kuviossa lapsi ja nuori perheineen ovat keskiössä. Kuvioon on merkitty numeroilla alueellisten esimiesten ja päälliköiden lukumäärät koko kaupungissa. 7 Esim. alueellisissa vanhempainilloissa vanhemmille on jaettu Mistä apua -tiedotetta, jossa kerrotaan millaisissa tilanteissa vanhempi voi kääntyä kenenkin viranomaisen puoleen. Myös alueellinen palveluopas on vanhempien luettavissa. 1. Taustakartoituksia

35 Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyörakenne asiakkaan näkökulma Ruotsinkielisen linjan edustaja Iltapäivätoiminnan aluekoordinaattori Poliisi HUS:n edustajat 3. Sektorin edustaja Päiväkodin johtaja Leikkipuiston ohjaaja Päivähoidon aluepäällikkö (13) Johtava leikkipuiston ohjaaja (10) NAL:n edustaja Iltapäivätoiminnan ohjaaja S2 esiopettaja Aluepäällikkö (4, opetusvirasto) Oppilashuollon aluevastaava (4) Alueellinen toiminnanjohtaja (11, nuorisoasiainkeskus) Luotsin toiminnanjohtaja (3) Koulupsykologi Koulukuraattori Perheneuvolan edustaja Lastentarhanopettaja Nuoriso-ohjaaja Erityisopetuksen suunnittelija Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylihoitaja (2) Opettaja Neuvolan terveydenhoitaja Lapsi/ nuori h Perhe Toimijat Koulun terveyskeskuslääkäri Liikuntapalvelupäällikkö (4) Koulunkäyntiavustaja Koulun terveydenhoitaja Sairaanhoitaja Kirjaston edustaja Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä Kiertävä erityislastentarhanopettaja Varhaisen tuen ja kotipalvelun sosiaaliohjaaja Seurakunnan edustaja Klaari-koordinaattori Neuvolan ylihoitaja (4) Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Perheneuvolan aluepäällikkö (3) Varhaisen tuen ja kotipalvelun päällikkö (1) Avohuollon sosiaalityön päällikkö (2) Kuvio 5. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyörakenne asiakkaan näkökulmasta Seuraavasta luvusta alkaa alueella kehitettyjen toimintojen ja yhteistyömallien esittely. B. 6 7-vuotiaan taitokysely- ja moniammatillinen konsultaatiomalli Toimijoiden tapaamisissa syksyllä 2010 nousi esille ongelma siitä, ettei Helsingissä ole yhteisiä oppilashuollollisia rakenteita päivähoidon ja koulun yhteistyöhön. Toimintatapojen erilaisuus on aiheuttanut kaupungissa suunnittelematonta kuormitusta joillekin ammattiryhmille, mikä on mahdollisesti heijastunut työntekijöiden vaihtuvuuteen. Poikkihallinnollinen yhteistyö on ollut toisilla alueilla sujuvampaa kuin toisilla. Asiakkaat ovat mahdollisesti olleet alueittain eriarvoisessa asemassa. Ratkaisuksi yllä kuvattuun ongelmaan toimijoiden kanssa suunniteltiin uudenlainen malli, jota kehitettiin eteenpäin ja pilotoitiin vuosina 2011 ja Malli koski esioppilaiden arvioinnin osalta tehtävää monihallintokuntaista yhteistyötä. Mallilla pyrittiin vahvistamaan moniammatillista konsultaatiota varhaisen tuen työmuotona ja tehostamaan tuen tarpeiden varhaista tunnistamista. 34

36 Mallissa päivähoidon ja opetustoimen yhteinen moniammatillinen alueryhmä 8 huolehti siitä, että kaikkien alueen esioppilaiden osalta saatiin riittävä tieto tuen tarpeista kouluun siirryttäessä. Aiemmin käytetyt työläät ja lapsia mahdollisesti stressaavat ryhmätestit korvattiin esiopettajien täyttämillä 6 7-vuotiaan taitokyselyillä. Vuosaaren kokoisella alueella reilusta 300 esioppilaasta arviolta 50 lapsen osalta on tehty vuosittain moniammatillista arviointia. Kuviossa 6 on kuvattu yhteistyömalli. Syksy Keskustelut (LEOPS) syksyn mittaan huoltajien ja keltojen ym. päivähoidon työntekijöiden kesken -> mennessä päätös huoltajien, keltojen ja esiopettajien kesken siitä, kenestä täytetään 6-7-vuotiaan taitokysely Joulu- ja tammikuu taitokyselyiden täyttäminen ja toimittaminen keltoille moniammatillisen alueryhmän tapaamista varten Tammihelmikuun vaihde Moniammatillisen alueryhmän tapaaminen keltot, erityisopetuksen suunnittelija, koulupsykologi- ja -kuraattoriedustus (sekä mahdollisesti neuvolapsykologi) Neuvotellen kouluun -palaverit Neuvotteluissa psykologit ym. asiantuntijat konsultoivat tai sopivat mahd. tutkimuksista. Pedagoginen selvitys ja tarvittaessa asiantuntijalausunto lähikoulun rehtorille välisenä aikana, joka kuulee huoltajia erityisen tuen esityksestä. Tammihelmikuu Helmimaaliskuu Huhtitoukokuu Tiedon siirtopalaverit LEOPS siirtyy kouluun, pedagoginen arvio tarvittaessa Kuvio 6. Kehitetyn yhteistyömallin aikataulu Mallin pilotointi Mallin pilotoinnissa oli mukana: Vuosaaressa lukuvuonna lasta 18 esiopettajaa Moniammatillinen alueryhmä 8 Alueryhmään kuuluivat kiertävät erityislastentarhanopettajat, erityisopetuksen suunnittelija, koulupsykologi- ja -kuraattorityön edustajat. Mikäli mallia kehitetään eteenpäin, on suositeltavaa arvioida mm. neuvolapsykologin osallistumista alueryhmään. 1. Taustakartoituksia

37 Vuosaaressa ja manner-idässä lukuvuonna esioppilasta (joista yli 300 Vuosaaresta) 35 esiopettajaa 64 vanhempaa Moniammatillinen alueryhmä Seurantaan osallistui: Vuosaaressa lukuvuonna vanhempaa (oppilaiden joista kyselyt täytettiin edellisvuonna) 17 opettajaa (oppilaiden joista kyselyt täytettiin edellisvuonna) Esiopettajat täyttivät 6 7-vuotiaan taitokyselyt välisenä aikana. Osa kyselyistä täytettiin lapsista, joista esiopettajilla oli huolta. Osa kyselyistä täytettiin vertailun vuoksi esioppilaista, joista ei ollut huolta (kuviot 7 ja 8). Kyselyn avulla esiopettajat arvioivat lasten kielellisiä, motorisia ja visuaalisia, toiminnanohjauksen sekä sosiaalisia valmiuksia (ks. taulukko 2). Kuvio 7. Arvioitujen lasten ryhmät Vuosaaressa (huoli-ryhmällä tarkoitetaan lapsia joiden tilannetta nähtiin tarpeelliseksi arvioida tarkemmin koskien koulussa tarvittavia tukitoimia) 9 Psykologien Kustannus OY luovutti pilottia varten HYMYT-hankkeen käyttöön kehitteillä olleen 6 7-vuotiaiden oppimisvalmiuksien arviointiin tarkoitetun kyselyn. 36

38 Kuvio 8. Arvioitujen lasten ryhmät Vuosaaressa Koska kysely tehtiin mallin kehittämiseksi kaikista esioppilaista, myös rakenteellista tukea esiopetuksessa saavat lapset arvioitiin. Tulosten analysoinnissa tämä ryhmä yhdistettiin ns. huoli-ryhmään, eli lapsiin joiden kohdalla nähtiin tarpeelliseksi arvioida tilannetta tarkemmin (kuvio 8). Tulokset: 6 7-vuotiaan taitokysely Tilastollinen tarkastelu osoitti vertailuryhmän lasten erottuvan selvästi niistä lapsista, joista oli huolta. Lukuvuonna (kuvio 9) erot tulivat näkyviin kaikkien kielellisiä taitoja ja toiminnanohjausta sekä sosiaalisia taitoja koskevien kysymysten suhteen. Lukuvuonna tilastollisesti merkitsevät erot näkyivät kaikkien kysymysten suhteen. Kuvio 9. Vertailuryhmän ja ns. huoli-ryhmän keskiarvot kaikissa kyselyn eri kysymyksissä 1. Taustakartoituksia

39 Kuviossa 10 on esitetty esimerkkinä vastausten jakautuminen keskittymis-kysymyksessä. Siitä nähdään, että vertailuryhmässä yhdellä lapsella on arvioitu olevan todennäköisiä vaikeuksia keskittymisessä ja kolmella lapsella mahdollisia vaikeuksia. Ns. huoli-ryhmän lapsilla todennäköisiä tai mahdollisia vaikeuksia on arvioitu olevan 30 lapsella. Molemmissa ryhmissä tyttöjen on arvioitu olevan poikia parempia keskittymään. Kuvio 10. Ryhmäkohtaiset keskiarvot ja vastausten jakautuminen osiossa 13. Keskittyminen, t(83)= -4.56, p<0.001, lukuvuosi Taulukossa 2 on esitetty kaikkien osioiden ryhmäkohtaisten erojen väliset tilastolliset merkitsevyydet lukuvuonna Taulukko 2. Kaikki kyselyn osiot ja ryhmäkohtaisten erojen tilastollinen merkitsevyys, lukuvuosi Asteikko: Kielelliset valmiudet 1. Sanavaraston laajuus, t(91)= -3.07, p= Ohjeiden ymmärtäminen, t(91)= -3.30, p= Lukemisen valmiudet, t(91)= -3.90, p< Aikakäsitteiden hallinta, t(90)= -3.01, p= Matemaattiset valmiudet, ei til. merkitsevää eroa ryhmien välillä, t(90)= -1.51, p= Kielellinen oppiminen, t(91)= -2.76, p= Kertovan puheen hallinta, t(91)= -3.90, p<0.001 Asteikko: Motoriset ja visuaaliset valmiudet 8. Liikkeiden ja kehon hallinta, t(91)= -2.09, p= Sorminäppäryys, ei til. merkitsevää eroa ryhmien välillä, t(91)= -1.90, p= Piirtäminen ja kynänkäyttö, t(91)= -2.78, p= Visuokonstruktiivinen hahmottaminen, t(88)= -2.63, p=

40 12. Tilan hahmottaminen, ei til. merkitsevää eroa ryhmien välillä, t(57)= -1.17, p=0.25 Asteikko: Toiminnanohjauksen valmiudet 13. Keskittyminen, t(83)= -4.56, p< Työskentelykestävyys, t(91)= -3.81, p< Itsenäinen eteneminen tehtävätyöskentelyssä, t(91)= -4.96, p< Epäonnistumisen sietäminen tehtävätyöskentelyssä, t(81)= -2.51, p= Omista asioista huolehtiminen, t(91), = -2.65, p= Kiinnostus uuden oppimiseen, ei til. merk. eroa ryhmien välillä, t(91), = -1.36, p=0.178 Asteikko: Sosiaaliset valmiudet 19. Sääntöjen noudattaminen, t(91)= -3.10, p= Omien tunteiden hallinta ja ilmaisu, t(90)= -2.31, p= Kyky asettua toisen asemaan, ei til. merk. eroa ryhmien välillä, t(90)= -1.24, p= Kyky toimia ryhmän jäsenenä, t(82)= -2.74, p= Kyky ratkaista ristiriitatilanteita, t(91)= -2.03, p=0.05 Tukitoimia tarvitsevat lapset erottuivat lukuvuonna vertailuryhmästä myös motoristen ja visuaalisten valmiuksien osalta (kuvio 11). Toiminnanohjauksen valmiudet olivat yhteydessä voimakkaasti sosiaalisiin valmiuksiin (r= ). Sosiaaliset valmiudet eivät olleet yhteydessä kielellisiin tai motorisiin ja visuaalisiin valmiuksiin. Kuvio 11. Arvioitujen lapsiryhmien kysymyskohtaisten keskiarvojen vertailu, kun tukitoimia saaneet lapset on erotettu omaksi ryhmäkseen, lukuvuosi , Vuosaari 1. Taustakartoituksia

41 Tulokset: esiopettajien palautekyselyvastaukset Palautekyselyiden perusteella esiopettajat (N=18) arvioivat lukuvuonna kyselyn käytön hyödylliseksi 10. Monet esiopettajat toivat palautteissa ja keskustelutilaisuuksissa esille, että kysely oli nopea täyttää ja se selkeytti käsityksiä tai antoi varmistusta ajatuksille. Kyselyä käytettiin myös apuna jäsentämään huoltajakeskusteluja. Myös koulupsykologit kokivat kyselyjen antaman tiedon hyödylliseksi. Lukuvuonna esiopettajien (N=35) antamat palautteet olivat samansuuntaisia kuin edellisvuonna. Taitokyselyä pidettiin monipuolisena. Kyselyn täyttämistä pidettiin hyödyllisenä erityisesti niiden lasten kohdalla, josta esiopettajalla oli huolta koulun aloitusta ajatellen. Varsin monet pitivät kyselyn täyttämistä hyödyllisenä kaikkien esioppilaiden osalta. Monipuolinen, auttaa muodostamaan kokonaiskuvaa lapsen taidoista. Kyselyn kautta opin itsekin lapsesta uusia asioita. Hyvä että vahvuuksia kysytään vielä erikseen. Kehittämisehdotuksena pyydettiin lisäämään kyselyyn avointa tilaa tarkennuksille. Todettiin, että maahanmuuttajataustaisten lasten osalta kyselyä olisi hyödyllistä täydentää S2-opettajan arviolla ja täydennetyillä taustatiedoilla. Tulokset: vanhempien palautekyselyvastaukset Lukuvuonna lähetettiin palautekyselyt myös huoltajille (N=64) 11. Monet vanhemmat kokivat saavansa taitokyselyn avulla käydyissä keskusteluissa uutta tietoa lapsen toimimisesta ryhmässä ja siitä, millaisissa asioissa oli kehittymisen tarvetta. Vanhemmilta kysyttiin, millaisista asioista he saivat uutta tietoa. Lapsen taidoista, käyttäytymisestä ja keskittymiskyvystä esiopetusryhmässä ja päiväkodissa yleisemminkin. Käytöksestä opetustilanteissa ja ryhmässä, joista ei voisi muuten tietää. Konkreettiset tilanteet, joissa oma toiminta tai ryhmän kanssa yhteistoiminta ei suju. Tarve korostaa ennakointia / kertoa etukäteen päivän ja viikon ohjelmasta. Vanhemmat kokivat, että heillä ja esiopettajilla oli yhtenevät käsitykset lapsesta. 10 Esiopettajien arvio oli keskimäärin 4,2 asteikolla 1=hyödytöntä, 2=varsin hyödyllistä, 3=vaikea sanoa, 4=varsin hyödyllistä, 5=erittäin hyödyllistä. 11 Suurin osa vanhemmista täytti palautekyselyn kotona ja lähetti sen vastauskuoressa opetusvirastolle (N=53). Loput täyttivät kyselyn esiopettajan seurassa. 40

42 Kuulosti omalta lapselta. Sama näkemys tuen tarpeesta. Opettajan kanssa on keskusteltu paljon jo aikaisemmin, joten olemme samoilla linjoilla Keskustelut esiopettajien kanssa koettiin hyödyllisiksi. Saimme vahvistuksen omille ajatuksille lapsen vahvuuksista ja haasteista. Sovimme joistakin uusista pelisäännöistä lapsen kanssa, joita noudatetaan nyt johdonmukaisesti sekä pk:ssa että kotona. On hyvä... Lapsi ymmärtää, että päiväkodin aikuiset ja me vanhemmat viestimme keskenämme Tulokset: Koulupsykologien konsultaatiomalli Lukuvuonna esiopettajilta kysyttiin, miten helposti he saivat konsultaatioapua eri tahoilta. Esiopettajat hakivat koulupsykologeilta konsultaatioapua keskimäärin 1,3 kertaa per esiopettaja. Joka kerta apua haettuaan he myös sitä saivat 12. Palautekyselyyn lukuvuonna vastanneista koulupsykologeista toinen konsultoi yhtä esiopettajaa ja toinen 15 esiopettajaa sekä 10 muuta tahoa, kuten starttiluokan opettajaa, äitiä ja perheneuvolaa. Hyvänä konsultaatiomallissa koulupsykologit pitivät sitä, että lasten asioita työstettiin jo ennen kouluun menoa. Hyvänä pidettiin myös sitä, että oikeat lapset seuloutuivat koulupsykologille, sillä konsultaatiota tehtiin jo päiväkotien piirissä ja esiopettajilla oli taitokyselyt käytössään. Tulokset: Esiopetuksen ja koulun yhteistyö alueella Esiopettajilta kysyttiin lukuvuonna alueellisesta yhteistyöstä. Monet arvioivat alueellisen esiopetuksen ja koulun yhteistyön toimivaksi. Vastauksissa tuotiin esille, ettei yhteydenpito kaikkiin kouluihin ollut helppoa. Myös yhteistyökoulujen suuresta määrästä valitettiin. Toimiva yhteistyö on jo olemassa. Tapoja uudistetaan ja kehitetään tarpeen mukaan :) Olemme käyneet koululla kerran katsomassa joulujuhlia. Eskarivuonna voisimme tehdä yhdessä esim. kummiluokkalaisten kanssa. Vastuuta voisimme jakaa. Koulun kanssa ollut monena vuonna ongelmia. Yhteysopettajat kadoksissa, yhteydenpito tökkii ja odotukset eivät kohtaa. 12 Konsultaatio koettiin hyödylliseksi (asteikolla 1-5 ka 4,2). Keltoilta (eli kiertäviltä erityislastentarhanopettajilta) esiopettajat hakivat apua vuodessa keskimäärin 1,5 kertaa ja konsultaatio koettiin hyödylliseksi (ka 4,4). Kuusi esiopettajaa haki konsultaatioapua vain joko koulupsykologilta ja keltolta. Yhteensä koulupsykologilta apua haki 12/18 ja keltolta 11/18 esiopettajaa. Yksi esiopettaja haki konsultaatioapua neuvolapsykologilta. Kaikki esiopettajat hakivat konsultaatioapua joko keltolta, koulupsykologilta tai neuvolapsykologilta. 1. Taustakartoituksia

43 Jotkut esiopettajat kokivat turhan suureksi vastuunsa siitä, miten lapsen koulu alkoi. Toivottiinkin lisää yhteistä pohdintaa liittyen siihen, millaiset lapset kaipasivat koulussa tukea ja millaista. Myös tiedotusta kouluun liittyvistä asioista (esim. tutustumis- ja infotilaisuuksien ajankohdista) toivottiin lisää. Vastauksessa tuotiin esille siirtoneuvottelujen tärkeys. Käytänteiden yksinkertaistaminen. Selkeät ohjeet, miten toimitaan ja ohjeiden anto jo hyvissä ajoin marraskuussa. 13 Koulupsykologit toivat esille, että yhteistyö perheneuvolan ja HUS:n lastenpsykiatrian poliklinikan välillä ei aina toiminut optimaalisella tavalla. Tärkeänä pidettiin sitä, että lapsen ja perheen kanssa pitkään työskennelleiden tahojen hallussa oleva tieto tulisi hyödynnettyä koulujärjestelyitä suunnitellessa eikä perheitä pompoteltaisi tai annettaisi kenellekään turhia toimeksiantoja. Nostettiin esille, miten tärkeää oli, että lapsia koskeva tieto siirtyi kouluun - tietysti huoltajien luvalla. Tulokset: vanhempien ja opettajien seurantakyselyvastaukset Syksyllä 2012 kartoitettiin Vuosaaren alueen 1. luokkalaisten vanhempien (N=128) ja opettajien (N=17) käsitykset siitä, miten lasten koulussa saama tuki vastaa heidän tuen tarvettaan. Samalla selvitettiin, miten hyvin edellisvuonna lapsista täytetyt taitokyselyt ennustivat lasten pärjäämistä koulussa opettajien arvioimina. Tätä koskevat tulokset julkaistaan myöhemmin. Liitteessä 9 on esitetty vanhempien palautekyselyiden tulokset. Suurin osa vanhemmista oli tyytyväisiä lastensa koulussa saamaan tukeen. Vanhemmilta kysyttiin yhteistyön onnistumisesta esiopettajien ja 1. luokanopettajien kanssa. Vanhemmat arvioivat yhteistyöhön varsin onnistuneeksi. Osa vanhemmista toi esille, että koska koulua oli kulunut vielä niin vähän aikaa, oli vaikea vastata joihinkin kysymyksiin. Seuraavassa on esitetty vanhempien vastauksia syksyn 2012 kyselyyn. Miten hyvin arvioisitte lapsenne esikouluvuoden aikaisen yhteistyön onnistuneen teidän ja esikoulun työntekijöiden kanssa? Erittäin hyvin, mutta usein tiedon välitys molemmille vanhemmille hieman takkuili, kun tiedotteita ei annettu molemmille vanhemmille erikseen (lapsi vuoroviikoin toisen vanhemman huollettavana). Henkilökunta oli innostunutta, pätevää ja lapsikeskeistä Lapsemme oli tarhan ja esikoulun ajan erityisryhmässä, johon pääsy oli aikanaan kuin lottovoitto! Yhteistyömme opettajien kanssa oli tiivistä ja hedelmällistä. Kuinka hyvin lapsenne koulussa saama tuki vastaa sitä, millaista tukea hän mielestänne koulussa tarvitsee? 13 Seuraavana syksynä otettiin käyttöön yhteiset Matkalla kouluun -tiedotustilaisuudet koko kaupungissa. 42

44 Suomen kieli tarvitaan tukea että oppii enemmän Valitettavasti joka luokalle näköjään osuu villejä lapsia jotka vievät kohtuuttomista muiden oppilaiden aikaa! Jos olisi ruokailuaika mahdollista olla pidempi koska lapsemme on aika nälkäinen välillä ja sanoo että aika on liian lyhyt syödä. Miten hyvin arvioisitte yhteistyön onnistuneen lapsenne asioissa 1. luokan aikana muiden koulun työntekijöiden kanssa? Lapseni on diabeetikko ja yhteistyö kouluterveydenhoitajan, keittiön, opettajan, rehtorin, kouluavustajan ja ip-kerhon välillä on alkanut hienosti. Kansliaa on välillä vaikea saada puhelimen päähän... Sähköpostiosoitteet eivät kaikilla opettajilla toimi... Onko jotain muuta, mitä haluaisitte tuoda esille? Kiitokset vielä kerran (esiopettajan nimi) 10+ ja papukaijamerkki Olisi hienoa, jos tulevan erityisoppilaan tiimi -> vanhemmat, eskariope ja tuleva ope näkisivät jo keväällä. Nyt tapasimme rehtorin, mikä jätti tulevan syksyn liian avoimeksi ja pelottavaksi. Liitteessä 9 on esitetty 1. luokanopettajien arviot yhteistyöstä, lasten tuen tarpeen arvioinnista ja siitä, miten he saavat tukea 1. luokalla. Suurin osa opettajista arvioi useimpien lasten tuen arviointiprosessin onnistuneen. Muutama lapsi oli opettajien mielestä opetuksessa liian vähäisillä tukitoimilla. 10/17 alueen 1. luokanopettajasta ei tehnyt esiopetuksen kanssa yhteistyötä edelliskeväänä, sillä työskenteli toisella alueella tms. Tämä vaikutti monen osalta siihen, että heidän oli vaikea vastata kysymyksiin, jotka koskivat edellisvuoden aikaista yhteistyötä esiopetuksen kanssa ja toteutuneita yhteistyökäytäntöjä. Miten oppilaittesi tuentarpeiden arviointi (esim. esiopettajan tai psykologin arviointi ja sen pohjalta käyty keskustelu) onnistui esiopetusvuoden aikana? Osan kannalta loistavasti, osan kanssa ei saatu mitään etukäteistietoa Yksi oppilas väärässä paikassa Yksi luokkamme oppilaasta on selvästi väärässä paikassa, mutta johtunee vanhempien haluttomuudesta nähdä/myöntää lapsensa laaja-alaiset pulmat, ei niinkään asiantuntijalausuntojen epäselvyydestä Sain huolella tehdyt arviot lapsista ja ne tuntuvat kuvaavan tapauksia oikein hyvin. Hyvä apuväline (viittaa taitokyselyyn) syksyn alkua suunnitellessa Miten oppilaittesi koulussa saama tuki vastaa sitä, millaista tukea he mielestäsi koulussa tarvitsevat? 1. Taustakartoituksia

45 Tuki on useimmille riittävä Resurssit pienet, ei suunnattu tarpeen mukaan ryhmässä useita moniongelmaisia, rajusti psyykkisen tuen tarpeessa olevia - nyk. resurssit ei riitä! Mitään tukitoimenpiteitä saati tutkimuksia ei ole tehty esiop. vuoden aikana? Arviointia Konsultaatiomallin arvioimisessa on syytä ottaa huomioon, että vastausaika oli lukuvuonna suhteellisen suppea ja suuri osa esiopettajien konsultaatiopuheluista on tehty vastausajan jälkeen, eli helmikuun lopussa ja maaliskuussa. Kelto-konsultaatio rakentuu vuosien tuntemukselle ja esikouluyhteistyölle, joten joulu-tammikuun jakso näyttää vain pienen osan vuoden aikana tehdystä työstä. Palautekyselyssä kysyttiin, haitko konsultaatioapua joltakulta muulta. On mahdollista, että lukuvuonna jotkut esiopettajat ymmärsivät tämän keltojen osalta koskevan pelkkiä päiväkotivierailuja. Se, ettei kaikkia puheluita ole ilmoitettu palautekyselyssä, selittäisi suhteellisen matalia konsultaatiomääriä. Koulupsykologivaje (kaksi neljästä toimesta olivat vastausaikana osin tai kokonaan täyttämättä) saattoi vaikuttaa siihen, miten paljon koulupsykologista konsultaatiota haettiin lukuvuonna ja osattiinko soittaa oikealla työntekijälle. Konsultaatioiden (ei vain yksilötutkimusten ja niihin johtavan seulomisen tekeminen) alueellinen koordinoiminen sisällytettiin malliin Syksyllä 2012 kerättiin seurantatietoja useampien vanhempien mielestä liian varhaisessa vaiheessa. Tietoja tulisi kerätä lisää vielä seuraavana keväänä. Yhteenveto ja suositukset Selvitys antaa tukea sille, että kehitetty malli parantaa alueellista yhteistyötä. Käytetyllä kyselyllä voidaan tehostaa tuen tarpeen aikaisempaa havaitsemista ja hyödyntää esiopettajien tiedot lasten taidoista. Kysely on käyttökelpoinen työväline esiopettajien työn tukemiseen esioppilaiden arvioinnissa. Kysely antaa kokonaisjäsennystä lapsen sen hetkiseen tilanteeseen ja auttaa arvioimaan, tulisiko lapsen asioita selvitellä tarkemmin moniammatillisessa yhteistyössä (esim. ohjata lapsi moniammatillisen alueryhmän kautta koulupsykologille tutkimuksiin). Kysely on nopea täyttää (n. 10 min. kun kysely on tuttu) ja se täytetään silloin, kun lapsi ei ole paikalla, jolloin lapsi ei altistu mahdollisesti stressaavaan testaustilanteeseen, kuten ryhmätesteissä. Esiopettajat ovat käyttäneet taitokyselyä apuna jäsentämään huoltajakeskusteluja. Kysely on tuonut esille, millä osa-alueilla lapsen taidoissa on vielä kehityttävää kouluun siirtymistä ajatellen ja toiminut yhteisen suunnittelun pohjana. Moniammatillinen alueryhmä pitää kyselyn käyttöä ja konsultaatiomallia vanhaa mallia parempana sekä toivoo, että näin voisi toimia myös jatkossa. Alueellisen moniammatillisen yhteistyön suunnitteluun ja koordinointiin taitokysely antaa systemaattista tietoa. 44

46 Taitokyselyn kehittelyssä olisi syytä harkita, voisiko vanhempien käyttöön muokata vastaavan kyselyn. Tällöin toimintatapaa saataisiin mahdollisesti kehitettyä asiakaslähtöiseen suuntaan, kuten suositellaan (Sosiaali- ja terveysministeriö 2011). 6 7-vuotiaan taitokysely voi olla hyödyllinen väline myös alkuopetuksen opettajan täyttämänä. Pätysen (2012) tutkimuksessa taitokyselyn täyttivät 1. luokkalaisista lapsista sekä vanhemmat että opettaja. Taitokysely toimi kattavana keskustelun pohjana ja ohjasi aikuisia löytämään oppilaista vahvuuksia. (Pätynen 2012.) Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön kehittäminen edellyttää säännöllisiä yhteistilaisuuksia, joissa varataan myös aikaa keskustelulle. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön ja erityisesti yhteistoimintasuunnitelmien on todettu vaikuttavan myönteisesti lasten oppimiseen ensimmäisen kouluvuoden aikana (Ahtola et al. 2011). Voidaankin suositella, että esikoulut ja koulut panostaisivat yhteistoimintasuunnitelmiin ja kehittäisivät lisää yhteistoimintamuotoja. Tämä koskee erityisesti niitä kouluja, joiden kohdalla yhteistyössä on koettu olevan puutteita. Nivelvaiheen yhteistyökäytäntöjä koskevien sopimusten tekeminen eri toimijoiden välillä helpottaa ja selkeyttää yhteistyötä sekä vähentää turhaa työtä. Yksi tapa edistää lapsia tukevia yhteisiä toimintatapoja ovat sosiaalisten ja tunnetaitojen vahvistamiseksi järjestettävät yhteiset koulutukset. c. Idän koulukuraattoreiden ja -psykologien kokous- ja aluetyöaikapilotti HYMYT-tiimi oli tarkoitus olla mukana kehittämässä Porolahden peruskoulun oppilashuollollisia rakenteita. Koulun johtamisrakenteita uudistettiin ja tämän yhteydessä suunniteltiin opettajatiimikohtaisia konsultoivia oppilashuoltopalveluita yms. Hankkeesta riippumattomista syistä kehittämistyö koululla ei edennyt suunnitelmien mukaisesti. Oppilashuollon rakenteiden kehittämistyössä rajoituttiin tämän johdosta varsinaiseen pilottialueeseen Vuosaareen. Kesällä 2011 alkuseminaarissa koulukuraattorit ja -psykologit nostivat esille haasteita, joita liittyi heidän työhönsä. Yhdellä työntekijällä on lähes aina useita kouluja eivätkä saman koulun koulukuraattori ja -psykologi välttämättä tapaa usein, jos he ovat keskenään eri kouluilla eri päivinä. Keskusteltiin alueen koulukuraattorien ja -psykologien yhteisistä tapaamisista. Työntekijät totesivat, että työntekijöiden jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta alueelliset kollegiaaliset ryhmät ovat olleet tärkeässä roolissa. Miten alueen työntekijät voisivat tehdä yhteistyötä työnjaollisten, palveluohjauksellisten ja kollegiaaliseen tukeen liittyvien tekijöiden parantamiseksi? Oppilashuollon rakenteiden kehittämiseksi käynnistettiin lukuvuonna pilottihanke koskien alueellisia psykososiaalisia oppilashuoltopalveluita. Mallilla pyrittiin tukemaan ryhmä- ja yhteisötason interventioiden suunnittelua ja toteuttamista sekä työssä jaksamista. Kuviossa 12 on esitetty pilotissa mukana olleet työntekijäryhmät (kur=koulukuraattori, psyk=koulupsykologi). 1. Taustakartoituksia

47 kur psyk kur psyk vuosaari manneritä itä Kuvio 12. Idän alueen psykososiaalisen oppilashuollon työntekijäryhmät Pilotissa kullakin työntekijällä oli edelleen nimetty koulunsa, mutta pyrkimyksenä oli, että jokainen näkisi työtehtävänsä laajemmin koko alueen palveluiden näkökulmasta. Tavoitteena oli tehostaa varhaista tukea ja kehittää palveluita alueellisesti sellaisiksi, että ne vastaisivat paremmin koko alueen palvelutarpeeseen sekä mahdollisiin ryhmä- ja yhteisötason tarpeisiin. Pilotissa pyrittiin hyödyntämään työntekijöiden osaaminen entistä paremmin, luomaan innostavaa työtä kehittävää ilmapiiriä ja vähentämään vaihtuvuutta alueella, jossa vaihtuvuus on monissa lasten ja nuorten palveluissa ollut perinteisesti suurta. Vaihtuvuudesta kärsivät ennen kaikkea asiakkaat, mutta se vaikeuttaa myös monihallintokuntaista yhteistyötä. Tavoitteena oli myös ennakoida opetusviraston perusopetuslinjan organisaatiomuutosta 14. Pilotti koski erityisesti kokouskäytäntöjä ja ns. aluetyöaikaa. Aluetyöajalla tarkoitettiin sitä, että työntekijät varasivat kalenteristaan viikoittaisen kaksituntisen, joka mahdollisti konsultoinnin, työparityön yms. uudet työmuodot. Pilottiin osallistuminen oli työntekijöille vapaaehtoista. Kukaan alueen työntekijöistä ei ilmaissut, ettei olisi pystynyt tai halunnut osallistua siihen. Pilotti sisälsi neljä HYMYT-tiimin järjestämää seminaaria. Työntekijät toteuttivat toimintoja seminaaritapaamisten välillä. Idän koulukuraattorien ja -psykologien osaamis- ja kiinnostusalueet kartoitettiin ja lista jaettiin kaikille alueen työntekijöille. Jokainen kirjasi listaan ne kaksi viikkotuntia, jotka olivat hänen aluetyöaikaansa. Työntekijät ns. sijoittivat kaksi tuntia alueelliseen pottiin. Työntekijöiden varaamana kahden tunnin puhelinpäivystysaikana muut alueen työntekijät saattoivat soittaa, konsultoida ja sopia mahdollisista työparityöskentelyistä, jotka toteutuisivat saman kaksituntisen aikana jollain toisella viikolla. Mikäli puheluita ei tullut, työntekijä suoritti normaaleja kirjaamistöitään. Vuoden vaihteessa väliarvioinnin yhteydessä suunnitelmaa muutettiin ja aluetyöaikaa päätettiin käyttää keväällä teemaryhmätyöskentelyyn. Tulokset: osallistujapalautteet Seminaareista kerättiin palautteet. Viimeisen palautekyselyn (N=13) tuloksista kävi ilmi, että työntekijät olivat saaneet mallin myötä helpommin tukea kollegoiltaan entiseen verrattuna. 14 Syksyn 2012 alussa koulukuraattorit ja -psykologit siirtyivät uudenlaiseen lähiesimiesjärjestelmään, jossa Helsingissä on kaksi koulukuraattoritaustaista oppilashuollon aluevastaavaa ja kaksi koulupsykologitaustaista oppilashuollon aluevastaavaa entisten seitsemän vastaavan psykologin ja aluekuraattorin sekä ammattiryhmäkohtaisen johtavan työntekijän sijaan. 46

48 Kokousmallin arvioitiin parantaneen moniammatillista yhteistyötä sekä yhteistyötä kollegoiden kanssa. Toisten osaamisen hyödyntämistä pidettiin aiempaa helpompana ja osaamisalueiden kartoittaminen nähtiin hyödyllisenä. Loppuseminaarissa nostettiin esille kehittämisnäkökohtia. Koulut ovat eri tasolla OHR-työssä, valmennusta pitää jossain muodossa jatkaa. Verkostotyö tärkeää (esim. vip-verkosto jossa poliisikin mukana), koulut ovat helposti suljettuja eivätkä muut toimijat tiedä mitä koulussa tehdään. On kouluja jossa koulukuraattori ei näe psykologia kuin OHR-kokouksessa, helpottaisi jos olisi edes joku päivä jolloin molemmat koululla. Tulokset: opettajakysely Vuosaaren opettajien käsityksiä kartoitettiin nettikyselyillä keväällä 2011 (N=95) ja keväällä 2012 (N=64). Kyselytulosten mukaan opettajat olivat turvautuneet aiempaa enemmän koulupsykologin ja -kuraattorin tukeen ja saaneet apua paremmin edellisvuoteen verrattuna (tuloskuvat esitetään seuraavassa luvussa Opettajien kokemus oppilashuoltopalveluista). Vastauksissaan opettavat nostivat avun saamisen esteinä molempien ammattiryhmien osalta pienet resurssit suhteessa oppilasmäärään. Vastauksissa esitettiin toive siitä psykologin ammattitaitoa hyödyntämisestä koko yhteisön hyväksi. Toivottiin myös koulupsykologin työn esittelyä ja psykologien työssä pysyvyyttä. Yhteenveto ja jatkosuunnitelmat Pilotilla oli selkeästi myönteisiä vaikutuksia osallistujien kertoman mukaan. Työntekijöiden keskinäinen tuki alueella parani ja seminaarit koettiin voimia antaviksi. Työntekijät kehittivät erilaisia työmuotoja, joista on hyötyä jatkossa. Pilotin aikana koulupsykologien vaihtuvuus pieneni. Opettajien arviot koulukuraattorien ja -psykologien antamasta tuesta paranivat. Opettajat nostavat esiin samoja asioita koulukuraattori- ja -psykologipalveluiden kehittämiseen liittyen kuin koulukuraattorit ja -psykologit itse. Kiireen suhteen tulokset ovat samansuuntaisia kuin Vismasen (2011) tutkimuksessa, jossa havaittiin, että monet oppilashuoltoryhmän muista jäsenistä kokevat koulukuraattorien ja koulupsykologien työajan vähäiseksi. Myös työntekijöiden vaihtuvuuden alueelliset erot nostettiin esiin Vismasen tutkimuksessa. Idän alueella on tarkoitus jatkaa koulukuraattorien ja psykologien osaamislistan päivittämistä. Myös teemaryhmien toiminta jatkuu mahdollisuuksien mukaan. 1. Taustakartoituksia

49 d. Opettajien kokemus oppilashuoltopalveluista Tässä luvussa kerrotaan Vuosaaren opettajien käsityksiä kartoittavasta nettikyselystä, joka toteutettiin keväällä 2011 (N=95) ja keväällä 2012 (N=64). Kartoituksen tarkoitus oli tuoda lisäselvyyttä kysymykseen oppilashuollon riittävyydestä ja tarpeesta 15. Kyselyssä kysyttiin opettajien oman työajan riittämisestä oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuoltopalveluista saadusta avusta - erityisesti koulukuraattorin ja -psykologin työhön liittyen. Vuosaaressa on opettajia vajaa kolmesataa, joten vastausprosentti vaihteli % välillä. Vuoden 2011 kyselytutkimuksesta on julkaistu opinnäytetyö (Pulkkinen 2011). Seuraavassa esitetään vuosien 2011 ja 2012 kyselytulokset kysymyskohtaisesti. Kuvio 13 Tulokset: oman työajan riittävyys oppilashuollollisen työn tekemiseen Opettajista noin puolet arvioi oman työaikansa riittävän heikosti tai melko heikosti oppilashuollollisen työn tekemiseen (ks. kuvio 13). Kuvion numerot ilmaisevat vastaajien prosenttimäärät ei lainkaan heikosti melko heikosti melko hyvin hyvin 2011 % 2012 % Kuvio 13. Oman työajan riittävyys oppilashuollollisen työn tekemiseen, suhteelliset osuudet, vuodet 2011 ja 2012 Opettajilta kysyttiin, millaista oppilashuoltotyötä he tekivät koulussa. Keskeisenä huomiona opettajien vastauksissa nousi esiin se, että oppilashuoltotyön koettiin kuuluvan opettajan arkityöhön. Huolehdin luokkani oppilaiden asioista, ylipäänsä huolehdin oppilaista oppitunneillakin, jos kuulen jotain mihin täytyy puuttua, puutun asiaan. 15 Aiemmin tehdyssä tutkimuksessa (Vismanen 2011) ei kartoitettu opettajien käsitystä oppilashuollon riittävyydestä ja tarpeesta, vaan pelkästään oppilashuoltoryhmän jäsenten ja heidän yhteistyökumppaniensa käsitykset. 48

50 Tulokset: apu oppilashuoltoryhmältä Kuvio 14 Suurin osa opettajista koki saavansa apua oppilashuoltoryhmältä melko usein tai aina (kuvio 14). Avun saanti oli silmämääräisesti arvioiden parantunut vuosien 2011 ja 2012 välillä. Avoimista vastauksista kävi ilmi, että en koskaan -kohta oli välillä tulkittu tarkoittavan sitä, ettei apua ole haettu lainkaan en koskaan hyvin harvoin melko harvoin melko usein aina 2011 % 2012 % Kuvio 14. Avun saanti oppilashuoltoryhmältä, suhteelliset osuudet, vuodet 2011 ja 2012 Opettajilta kysyttiin: Millaista tukea toivot saavasi oppilashuollolliseen työhösi? Opettajat toivoivat mm. enemmän aikaa keskusteluihin kollegoiden ja muiden koulussa työskentelevien kanssa, moniammatillisen tiedon hyödyntämistä koulussa, arjen yhteistyötä, opettajien työnohjausta, akuuttitilanteisiin apua, hojkseihin, hopoihin kollegoiden tukea, tukea vanhempien tapaamisiin, tietoa lasten ongelmista. Apua, mieltä askarruttaviin kysymyksiin, esim. ihan käytännön asioihin miten ja mistä haetaan apua lapselle. Kuvio 15 Suurin osa opettajista haki apua oppilashuoltoryhmältä lukuvuoden 2012 aikana 1-2 tai 3-5 kertaa (kuvio 15) en kertaakaan 1-2 kertaa 3-5 kertaa 6-9 kertaa 10 kertaa tai useammin 2011 % 2012 % Kuvio 15. Kuinka usein haettiin apua oppilashuoltoryhmältä, suhteelliset osuudet, vuodet 2011 ja Taustakartoituksia

51 Opettajilta kysyttiin: Jos et ole saanut apua oppilashuoltoryhmältä, mistä uskot sen johtuvan? Opettajat kertoivat kokevansa esteiksi mm. ajanpuutteen, kiireen, lukuisat oppilasasiat, seurannan puutteen, konkreettisten toimenpiteiden puuttumisen, sen että asiat jäivät joskus keskustelun tasolle (opettaja joutui kuitenkin ratkaisemaan pulmat) ja oppilaiden ongelmien moninaisuuden. Oppilashuoltoryhmän työhön liittyvät vahvuudet? -kysymyksen vastauksissa moni kertoi pitävänsä oppilashuoltoryhmää asiantuntevana moniammatillisena ryhmänä, josta sai apua sitä hakiessaan. Osaava ammattilaisten porukka. Asioihin puututaan ja niistä puhutaan, tuntuu että apua saa konkreettisesti. Opettajia pyydettiin ideoita: Koulumme oppilashuoltoryhmän työhön liittyvät kehittämisideat. Vastauksissa opettajat toivoivat, että voisivat vierailla oppilashuoltoryhmien kokouksissa useammin. Oppilashuoltoryhmiltä toivottiin lisäpanostamista seurantaan sekä yhteistyötä opettajien ja oppilashuoltoryhmän jäsenten kesken koulun arjessa. OHR-aikoja on liian vähän. Opettaja pääsee ohr:ään 1 kerran lukuvuodessa, jos ei koe luokassaan olevan jotain kriisiä. Tilannetta pitäisi kuitenkin arvioida useammin. Tulokset: apu koulukuraattorilta ja -psykologilta Kuvio 16 Koulukuraattoreilta (kuviot 16-17) ja koulupsykologeilta (18-19) apua pyytäneet olivat sitä yleensä saaneet. Apua pyydettiin yleensä useita kertoja lukukaudessa % % en koskaan hyvin harvoin melko harvoin melko usein aina Kuvio 16. Avun saaminen koulukuraattorilta, suhteelliset osuudet, vuodet 2011 ja 2012 Jos et ole saanut apua koulukuraattorilta, mistä uskot sen johtuvan? -kysymyksen vastauksissa opettavat nostivat avun saamisen esteinä esiin mm. seuraavia asioita: koulukuraattorin ajanpuute, kiire, koulukuraattorilla on useampia kouluja, paljon asiakkaita, vaikeita (asiakas)tapauksia. 50

52 Kuvio % 2012 % en kertaakaan 1-2 kertaa 3-5 kertaa 6-9 kertaa 10 kertaa tai useammin Kuvio 17. Avun pyytäminen koulukuraattorilta, suhteelliset osuudet, vuodet 2011 ja 2012 Opettajilta kysyttiin myös koulukuraattorien työn vahvuuksista ja kehityskohdista. Koulukuraattorin työhön liittyvät vahvuudet? -kysymyksen vastauksissa opettajat nostivat esille mm. seuraavia asioita: läsnäolo, ystävällinen, ammattitaitoinen, pärjää oppilaiden kanssa, sovitteleva, tarttuu asioihin, saa helposti yhteyden, konsultointi, yhteistyökykyinen. Kuraattorimme tekee työtään antaumuksella ja osallistuu oppilashuollon työhön satakymmenenprosenttisella panoksella. Hän on ahkera ja pyrkii huomioimaan myös muut työntekijät koko ajan. Koulumme koulukuraattorin työhön liittyvät kehittämisideat -kohdan vastauksissa nostettiin esiin erityisesti työajan riittävyys. Enemmän aikaa opettajan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kunpa joskus olisi aikaa opehuoneessa keskustelulle, kuinka voisi luokan ongelmia lähestyä eri tavoin. Liian vähän aikaa per koulu. Jos aikaa olisi enemmän, voisi olla enemmän kaikenlaista ennalta ehkäisevääkin toimintaa ja puuttumista, tiedottamista yms. Opettajat kaipaavat enemmän tietoa mm. siitä, milloin ottaa itse yhteyttä lastensuojeluun, jos tarve vaatii. Uskoisin, että jonkinlaisille periodimaisille ryhmille (kiusaamisen käsittely, tunne- ja sosiaaliset taidot), koulupäivän aikana, asiaan kouluttautuneen henkilön vetäminä, voisi hyödyttää joitakin oppilaita. Suurin osa opettajista sai apua koulupsykologilta melko usein tai aina (kuvio 18). 1. Taustakartoituksia

53 Kuvio en koskaan hyvin harvoin melko harvoin melko usein aina 2011 % 2012 % Kuvio 18. Avun saaminen koulupsykologilta, suhteelliset osuudet, vuodet 2011 ja 2012 Avoimista vastauksista kävi ilmi, että en koskaan -kohta oli välillä tulkittu tarkoittavan sitä, ettei apua ole haettu lainkaan (kuvio 18). Jos et ole saanut apua koulupsykologilta, mistä uskot sen johtuvan? -kysymykseen useimmat opettavat vastasivat, että apua saa koulupsykologilta sitä pyytäessä. Opettajan kokemukset Kuvio 19 koulupsykologin avun saamisesta ja esteistä olivat hyvin samansuuntaisia kuin koulukuraattorien kohdalla. Esteenä avun saannille uskottiin olevan sen, että mm. kouluissa on liian vähän koulupsykologiresurssia, koulupsykologit ovat ylityöllistettyjä ja heillä on jatkuva kiire, jonka uskottiin johtuvan siitä, että määrällisesti oppilasasioita on paljon en kertaakaan 1-2 kertaa 3-5 kertaa 6-9 kertaa 10 kertaa tai useammin 2012 % 2011 % Kuvio 19. Avun pyytäminen koulupsykologilta, suhteelliset osuudet, vuodet 2011 ja 2012 Koulupsykologin työhön liittyvät vahvuudet -kohdan vastauksissa opettajat mainitsivat mm. seuraavia asioita: kuuntelee, hyvä kontakti oppilaisiin ja yhteistyötahoihin, tarttuu asioihin, ammattitaitoinen, innokas, keskusteleva, pyrkii löytämään erilaisia ratkaisuja, konsultaatio. Tämän hetkinen psykologi on hoitanut työtehtävänsä nopeasti ja laadukkaasti. On tullut tunne, että nyt oikeasti asiat etenevät ja niille tapahtuu jotain. Koulumme psykologin työhön liittyvät kehittämisideat -kohdan vastauksissa esitettiin toive siitä, että psykologin ammattitaitoa saataisiin enemmän jakoon koko yhteisön hyväksi. Toivottiin myös koulupsykologin työn esittelyä, psykologien työssä pysyvyyttä ja enemmän resurssia. 52

54 Konsultoiva rooli tulee varmasti vahvistumaan jatkossa, ja se on minusta hyvä kehityskulku. Yhteenveto Vuosaaren opettajat kokivat saavansa varsin hyvin apua oppilashuoltopalveluista ja oppilashuoltoryhmästä, mutta oma työaika oppilashuollollisen työn tekemiseen nähtiin usein riittämättömänä. Vuoden aikana tapahtunut muutos oppilashuoltopalveluista saatavassa avussa liittyi mahdollisesti HYMYT-hankkeen muihin toimintoihin, joita esitellään tässä raportissa. Vuoden 2011 opettajakyselyn tarkemmista tuloksista, joka on esitelty toisaalla (Pulkkinen 2011), kävi mm. ilmi, että opettajat toivovat koulukuraattoreilta ja -psykologeilta enemmän ns. varhaisen tuen toimintoja, kuten ryhmien kanssa työskentelyä ja konsultointia. e. Oppilashuoltoryhmän itsearviointikysely Suomessa oppilashuoltoryhmien toimintaa on tutkittu varsin vähän. Helsingin opetustoimessa 2003 tehdyssä kyselytutkimuksen mukaan koulujen moniammatillinen yhteistyö koetaan osin toimivana, osin haasteena, jossa usein kohdataan erilaisista toimintatavoista ja epärealistisista odotuksista johtuvia ristiriitoja (Oppilas- ja opiskelijahuolto Helsingissä, 2003). Tuoreemmassa tutkimuksessa (Pesonen ja Heinonen, 2005) todetaan, että suurin osa ryhmistä toimii hyvin, mutta osan toiminnassa on selvästi kehitettävää. Oppilashuoltoryhmä koostuu eri ammattiryhmien edustajista (rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, laaja-alainen erityisopettaja, opinto-ohjaaja), jotka arvioivat tutkimusten mukaan eri tavoin ryhmän toimintaa (Pesonen ja Heinonen, 2005). HYMYT-tiimi arvioi syksyllä 2010 ja syksyllä 2011 Vuosaaren kahdeksan koulun oppilashuoltoryhmien käsityksiä oppilashuoltoryhmiensä toiminnasta. Arvio tehtiin 29-kohtaisella kyselyllä, joka muokattiin Suomen oloihin ja valmennuskäyttöön sopivaksi McNamaran yms. (2008) tutkimuksessaan käyttämän kyselyn pohjalta (liite 10). Kysely sisältää oppilashuoltoryhmän toimivuuden kannalta keskeiset osa-alueet ja on nopeasti täytettävä (vastausaika n. 10 min.). Oppilashuoltoryhmien valmennuksessa kysely toimi pohjana ryhmäkeskusteluille ja kehittämistyön suunnittelulle. Vuonna 2010 toteutetun kyselyn perusteella Vuosaaren oppilashuoltoryhmät toimivat jäsentensä (vastaajia 57 henkeä) mukaan varsin hyvin. Koulukohtaiset kehittämiskohteet liittyivät seurantaan (kysymys 4), kokousrakenteen suunnitteluun (8), kokousajan huomioimiseen (9), kokouksen etenemiseen esityslistan mukaisesti (14), jäsenten rooleihin (24), opettajille tiedottamiseen (28) ja perehdyttämiseen (29). Tummennetut kysymykset nähtiin kehittämiskohteiksi useammassa kuin yhdessä koulussa. Kuviossa 20 on esitetty erään koulun tulokset. 1. Taustakartoituksia

55 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Tavoi eet: 1. Kaikilla jäsenillä on selvä ja yhteinen käsitys oppilashuoltoryhmän työn tavoi eista. 2. Ryhmä arvioi aiemmissa kokouksissa pääte yjen ratkaisujen toimivuu a. 3. Kokouksessa mie tään erilaisia vaihtoehtoja ennen kuin päädytään yhteen ratkaisuun. 4. Seuraamme tarkas sopimiemme asioiden toteutumista. 5. Sovitut toimenpiteet toteutetaan yleensä sovitussa aikataulussa. 6. Asioista sovitaan usein selkeäs, esim. kenen vastuulle asia jää. Kokouskäytännöt: 7. Ryhmän jäsenet saapuvat kokouksiin ajoissa ja ovat kokouksissa niiden loppuun saakka. 8. Kokousten rakenne on suunniteltu ja esityslista on kaikkien saatavilla. 9. Jäsenet huomioivat kokousten aikana käyte ävissä olevan ajan. 10. Ryhmän jäsenet valmistautuvat kokouksiin huolellises. 11. Ryhmä on kokoonpanoltaan tarkoituksenmukainen. 12. Ryhmä kokoontuu sopivan heäs ja rii ävän säännöllises. 13. Kokoukset pää yvät ajallaan. 14. Kokous etenee selkeäs esityslistan mukaan, aiheesta ei hypitä toiseen hallitsema omas. 15. Kokous järjestetään häiriö ömässä, kokouksiin sopivassa lassa. 16. Joku jäsenistä tekee välillä yhteenvetoa siitä, mitä on keskusteltu. 17. Jäsenet nostavat esille oleellisia asioita eksymä ä epäoleellisuuksiin. Kokouksen ilmapiiri18. Jäsenillä on kokouksissa sellainen olo, e ä heidän ideoitaan kuunnellaan. 19. Osallistuminen on melko tasaista, kaikki antavat oman panoksensa asioihin. 20. Kokouksissa keksitään joskus hyvinkin luovia ratkaisuja. 21. Asema ryhmässä tai amma ei ratkaise kenen näkemystä noudatetaan. 22. Asioista kyetään keskustelemaan ja olemaan eri mieltä ilman loukkaantumisia. 23. Jos ryhmän jäsenet ovat kokouksissa erimielisiä, asiaa ei ohiteta tai hyssytellä. Roolit: 24. Jäsenillä on kokouksissa erilaisia rooleja, esim. joku huoleh i aikataulusta ja joku kirjaamisesta. 25. Sovitut toimenpiteet jakautuvat tasaises ryhmän jäsenille eivätkä vain yhdelle tai kahdelle työntekijälle. 26. Oppilashuoltoryhmän ja muiden yhteistyöfoorumeiden välinen tehtäväjako on selvä. 27. Oppilashuoltoryhmä on arvoste u koulun sisällä. 28. Ope ajille kerrotaan rii äväs oppilashuoltotyöstä ja - ryhmästä. 29. Uudet oppilashuoltoryhmän jäsenet perehdytetään huolellises ryhmän työhön. eräs Vuosaaren koulu Vuosaaren koulut keskimäärit Kuvio 20. Erään koulun oppilashuoltoryhmän arviot ja Vuosaaren koulujen keskiarvoarviot. Kyselyssä 29 kuvausta arvioitiin asteikolla 1-5, 1=ei pidä lainkaan paikkaansa, 2=ei pidä juurikaan paikkaansa, 3=siltä ja väliltä, 4=pitää jossain määrin paikkansa, 5=pitää täysin paikkansa Eniten koulujen välillä oli vaihtelua siinä, miten kokousten eteneminen, jäsenten roolit ja kokousten rakenne koettiin. Keskimäärin vahvuuksiksi arvioitiin kokousten säännöllisyys, häiriöttömyys ja se, että kaikkien jäsenten ideoita kuunneltiin. Ammattiryhmäkohtaiset mielipiteet erosivat eniten siinä, koettiinko ryhmän arvioivan päätettyjen ratkaisujen toimivuutta (2) ja miettivän erilaisia vaihtoehtoja (3). Koulukuraattorit ja -psykologit arvioivat oppilashuoltoryhmien toimintaa hieman muita kriittisemmin, tosin kysymysten välillä oli suurta vaihtelua. Tuloksia silmämääräisesti vertaillen (kuvio 21) myönteisimpiä arvioissaan olivat apulaisrehtorit. 54

56 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Tavoi eet: 1. Kaikilla jäsenillä on selvä ja yhteinen käsitys oppilashuoltoryhmän työn tavoi eista. 2. Ryhmä arvioi aiemmissa kokouksissa pääte yjen ratkaisujen toimivuu a. 3. Kokouksessa mie tään erilaisia vaihtoehtoja ennen kuin päädytään yhteen ratkaisuun. 4. Seuraamme tarkas sopimiemme asioiden toteutumista. 5. Sovitut toimenpiteet toteutetaan yleensä sovitussa aikataulussa. 6. Asioista sovitaan usein selkeäs, esim. kenen vastuulle asia jää. Kokouskäytännöt: 7. Ryhmän jäsenet saapuvat kokouksiin ajoissa ja ovat kokouksissa niiden loppuun saakka. 8. Kokousten rakenne on suunniteltu ja esityslista on kaikkien saatavilla. 9. Jäsenet huomioivat kokousten aikana käyte ävissä olevan ajan. 10. Ryhmän jäsenet valmistautuvat kokouksiin huolellises. 11. Ryhmä on kokoonpanoltaan tarkoituksenmukainen. 12. Ryhmä kokoontuu sopivan heäs ja rii ävän säännöllises. 13. Kokoukset pää yvät ajallaan. 14. Kokous etenee selkeäs esityslistan mukaan, aiheesta ei hypitä toiseen hallitsema omas. 15. Kokous järjestetään häiriö ömässä, kokouksiin sopivassa lassa. 16. Joku jäsenistä tekee välillä yhteenvetoa siitä, mitä on keskusteltu. 17. Jäsenet nostavat esille oleellisia asioita eksymä ä epäoleellisuuksiin. Kokouksen ilmapiiri18. Jäsenillä on kokouksissa sellainen olo, e ä heidän ideoitaan kuunnellaan. 19. Osallistuminen on melko tasaista, kaikki antavat oman panoksensa asioihin. 20. Kokouksissa keksitään joskus hyvinkin luovia ratkaisuja. 21. Asema ryhmässä tai amma ei ratkaise kenen näkemystä noudatetaan. 22. Asioista kyetään keskustelemaan ja olemaan eri mieltä ilman loukkaantumisia. 23. Jos ryhmän jäsenet ovat kokouksissa erimielisiä, asiaa ei ohiteta tai hyssytellä. Roolit: 24. Jäsenillä on kokouksissa erilaisia rooleja, esim. joku huoleh i aikataulusta ja joku kirjaamisesta. 25. Sovitut toimenpiteet jakautuvat tasaises ryhmän jäsenille eivätkä vain yhdelle tai kahdelle työntekijälle. 26. Oppilashuoltoryhmän ja muiden yhteistyöfoorumeiden välinen tehtäväjako on selvä. 27. Oppilashuoltoryhmä on arvoste u koulun sisällä. 28. Ope ajille kerrotaan rii äväs oppilashuoltotyöstä ja -ryhmästä. 29. Uudet oppilashuoltoryhmän jäsenet perehdytetään huolellises ryhmän työhön. rehtori laaja-alainen erityisope aja koulukuraa ori oppilaanohjaaja apulaisrehtori koulupsykologi kouluterveydenhoitaja Kuvio 21. Vuosaaren oppilashuoltoryhmien arviot työntekijäryhmittäin. Kyselyssä 29 kuvausta arvioitiin asteikolla 1-5, 1=ei pidä lainkaan paikkaansa, 2=ei pidä juurikaan paikkaansa, 3=siltä ja väliltä, 4=pitää jossain määrin paikkansa, 5=pitää täysin paikkansa Kyselyn lopussa oli kaksi avointa kysymystä: Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät asiat oppilashuoltoryhmänne toiminnan kehittämisessä? Mihin asioihin olet erityisen tyytyväinen oppilashuoltoryhmänne toiminnassa? 1. Taustakartoituksia

57 Monet esille nostetuista kehittämiskohteista liittyivät oppilashuoltoryhmän aikatauluihin sitoutumiseen, seurannan kehittämiseen ja päätösten/toimenpiteiden selkiyttämiseen. Yhteistyö muun kouluyhteisön kanssa nähtiin tärkeäksi. Toivottiin myös lisää aikaa moniammatilliselle dialogille. Selkeisiin päätöksiin pyrkiminen ja tavoitteiden asettaminen (päätetään tehdäänkö jotain nyt tai myöhemmin ja miten asiaa seurataan) OHR-ajoista kiinni pitäminen (ollaan ajoissa) tai infoaminen, jos ei pääse paikalle. Sovituista työnjaoista kiinni pitäminen ja seurannan tarkentaminen. Tehtävien jakaminen tasapuolisemmin. Aloitteellisuuden ja ideoinnin tasapuolistuminen. Roolijaon selkiinnyttäminen Miten mahdollistuu ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö, jotta se ei olisi pelkästään tulipalojen sammuttamista? Monet vastaajat olivat ryhmissään tyytyväisiä toisia kunnioittavaan ilmapiiriin, luottamukseen, asiantuntijuuteen, ammatillisuuteen ja sitoutumiseen. Myös ratkaisukeskeisyyys nousi esiin useissa vastauksissa. Kyky käsitellä vaikeitakin asioita rauhassa ja toisia kuunnellen Napakkuus ja ammattitaito Yhteenveto vuodesta 2010 Vuosaaren kahdeksan koulun oppilashuoltoryhmää arvioivat toimintaansa suhteellisen myönteisesti. Vahvimmiksi puoliksi arvioitiin kokousten säännöllisyys, häiriöttömyys ja se, että kaikkien jäsenten ideoita kuunneltiin. Avoimissa vastauksissa oltiin tyytyväisiä mm. ryhmien asiantuntevuuteen ja hyvään työilmapiiriin. Ryhmät löysivät kehittämistä mm. perehdyttämisestä, kokousrakenteen suunnittelusta ja oppilashuoltoryhmän jäsenten roolittamisesta. Avoimissa vastauksissa nostettiin kehittämiskohteina esiin erityisesti seuranta ja toimenpiteiden selkiyttäminen. Vuosien 2010 ja 2011 kyselytulosten vertailu Vuonna 2011 itsearviointikyselyyn lisättiin kaksi kysymystä koskien huoltajille ja oppilaille tiedottamista (ks. liite 10). Kun tuloksia vertaa edellisvuoden tuloksiin, alueen koulujen työntekijät arvioivat toiminnan kehittyneen heidän omissa oppilashuoltoryhmissään roolituksissa, arvostuksessa, kokouksen etenemisessä ja siinä, miten riittävästi opettajille kerrottiin oppilashuoltoryhmästä (kuvio 22) itsearviointikyselyn täytti 41 alueen oppilashuoltoryhmien jäsentä. Koulutuspalautteissa itsearvioinnista sanottua: Kehittämisalueiden tunnistus hyödyllinen Hyvä, että joskus aikaa pysähtyä miettimään tarkemmin -- mihin toimiva ohr ryhmä perustuu 56

58 3 3,2 3,4 3,6 3,8 4 4,2 4,4 4,6 4,8 5 Tavoitteet: 1. Kaikilla jäsenillä on selvä ja yhteinen käsitys oppilashuoltoryhmän työn tavoitteista. 2. Ryhmä arvioi aiemmissa kokouksissa päätettyjen ratkaisujen toimivuutta. 3. Kokouksessa mietitään erilaisia vaihtoehtoja ennen kuin päädytään yhteen ratkaisuun. 4. Seuraamme tarkasti sopimiemme asioiden toteutumista. 5. Sovitut toimenpiteet toteutetaan yleensä sovitussa aikataulussa. 6. Asioista sovitaan usein selkeästi, esim. kenen vastuulle asia jää. Kokouskäytännöt: 7. Ryhmän jäsenet saapuvat kokouksiin ajoissa ja ovat kokouksissa niiden loppuun saakka. 8. Kokousten rakenne on suunniteltu ja esityslista on kaikkien saatavilla. 9. Jäsenet huomioivat kokousten aikana käytettävissä olevan ajan. 10. Ryhmän jäsenet valmistautuvat kokouksiin huolellisesti. 11. Ryhmä on kokoonpanoltaan tarkoituksenmukainen. 12. Ryhmä kokoontuu sopivan tiheästi ja riittävän säännöllisesti. 13. Kokoukset päättyvät ajallaan. 14. Kokous etenee selkeästi esityslistan mukaan, aiheesta ei hypitä toiseen hallitsemattomasti. 15. Kokous järjestetään häiriöttömässä, kokouksiin sopivassa tilassa. 16. Joku jäsenistä tekee välillä yhteenvetoa siitä, mitä on keskusteltu. 17. Jäsenet nostavat esille oleellisia asioita eksymättä epäoleellisuuksiin. Kokouksen ilmapiiri18. Jäsenillä on kokouksissa sellainen olo, että heidän ideoitaan kuunnellaan. 19. Osallistuminen on melko tasaista, kaikki antavat oman panoksensa asioihin. 20. Kokouksissa keksitään joskus hyvinkin luovia ratkaisuja. 21. Asema ryhmässä tai ammatti ei ratkaise kenen näkemystä noudatetaan. 22. Asioista kyetään keskustelemaan ja olemaan eri mieltä ilman loukkaantumisia. 23. Jos ryhmän jäsenet ovat kokouksissa erimielisiä, asiaa ei ohiteta tai hyssytellä. Roolit: 24. Jäsenillä on kokouksissa erilaisia rooleja, esim. joku huolehtii aikataulusta ja joku kirjaamisesta. 25. Sovitut toimenpiteet jakautuvat tasaisesti ryhmän jäsenille eivätkä vain yhdelle tai kahdelle työntekijälle. 26. Oppilashuoltoryhmän ja muiden yhteistyöfoorumeiden välinen tehtäväjako on selvä. 27. Oppilashuoltoryhmä on arvostettu koulun sisällä. 28. Opettajille kerrotaan riittävästi oppilashuoltotyöstä ja -ryhmästä. 29. Uudet oppilashuoltoryhmän jäsenet perehdytetään huolellisesti ryhmän työhön. Tiedottaminen: 30. Oppilaille kerrotaan riittävästi oppilashuoltotyöstä ja - ryhmästä. 31. Huoltajille kerrotaan riittävästi oppilashuoltotyöstä ja -ryhmästä. kaikki koulut, vuosi 2011 kaikki koulut, vuosi 2010 Kuvio 22. Vuosaaren oppilashuoltoryhmien arviot vuosina 2010 ja Kyselyssä 31 kuvausta arvioitiin asteikolla 1-5, 1=ei pidä lainkaan paikkaansa, 2=ei pidä juurikaan paikkaansa, 3=siltä ja väliltä, 4=pitää jossain määrin paikkansa, 5=pitää täysin paikkansa 1. Taustakartoituksia

59 Suositukset Oppilashuoltoryhmän itsearviointikysely on tehokas apuväline oppilashuoltoryhmän työn kehittämiseen. Sen täyttäminen ei vie pitkään ja sen avulla työntekijät voivat nimettömästi nostaa esiin havaitsemiaan kehityskohteita. Koska aiemmissa tutkimuksissa (Pesonen ja Heinonen 2005) on todettu, ettei ryhmien aika riitä useimpien ryhmäläisten mielestä suunnittelu- ja kehittämistyöhön, nopeatäyttöiselle itsearviokyselylle on tarvetta. Suositeltavaa on ottaa arviointi ja kehittäminen säännölliseksi osaksi oppilashuoltoryhmän työtä, esim. varata sille aika OHRvuosikellosta. HYMYT-hankkeessa itsearviointikyselyä käytettiin koulujen oppilashuoltoryhmien työn kehittämisessä. Jatkossa tulisi pohtia, soveltuisiko kysely myös muiden moniammatillisten työryhmien kehittämiseen. f. Lastensuojelun ja koulun välinen yhteistyö Lastensuojelun ja koulun yhteistyön kehittämistarve nousi esiin hankkeen alkaessa syksyllä 2010 Vuosaaren toimijoiden tapaamisissa ja oppilashuoltoryhmien valmennuksissa. Asiaa lähdettiin selvittämään tarkemmin haastattelututkimuksella. Lisäksi ryhmähaastateltiin toimijoita. Haastattelututkimus Keväällä 2011 toteutetussa haastattelututkimuksessa (N=8, kolme sosiaalityöntekijää ja viisi opettajaa) kävi ilmi, etteivät lastensuojelun työntekijät ja opettajat tiedä toistensa töistä riittävästi. Haastatteluaineistosta nousi tiedonpuutteen lisäksi esiin tiedon välittämiseen liittyvät näkökulmaerot, työn- ja vastuunjaon epäselvyydet sekä keinottomuus. (Normia 2011.) Lastensuojelussa keinottomuus näkyy siinä, että lastensuojelun työntekijöillä on yhtä vähän keinoja saada lapsi kouluun kuin opettajilla. He eivät voi auttaa, jos lapsella on esimerkiksi psyykkisiä ongelmia. Koulun näkökulmasta lastensuojelu ei näissä tapauksissa tee mitään, mikä johtuu usein siitä, ettei koululla ole riittävästi tietoa siitä, mitä lastensuojelussa tehdään. Oireileva lapsi tai nuori saatetaan ohjata koulun puolesta väärään paikkaan, jolloin hänet ohjataan takaisin. Tämä kuormittaa koulun työntekijöitä ja he voivat kokea jääneensä yksin. Lastensuojelun näkökulmasta koulu tekee toisinaan lastensuojeluilmoituksia joko liian helposti tai liian myöhään, tai tapauksista, jotka eivät kuulu lastensuojelun piiriin ollenkaan. Lastensuojelun käsitys on usein se, ettei koululla oteta tarpeeksi vastuuta lasten hyvinvoinnista eikä tehdä riittävästi töitä sen eteen, että tilanne korjaantuisi varhaisessa vaiheessa. Opettajien näkökulmasta koululla kyllä tehdään kaikki mahdollinen, mitä voidaan, mutta kun keinot loppuvat, lastensuojelusta ei saada apua. (Normia 2011.) 58

60 Koululla ja lastensuojelulla on erimielisyyksiä tiedonkulusta. Koulu kokee, ettei heille ilmoiteta esimerkiksi huostaan otetun lapsen tai nuoren tilanteesta riittävästi. Tieto on kyllä salassa pidettävää, mutta koulun näkökulmasta olisi hyvä tietää, jos lapsi on sijoitettu esimerkiksi vastaanottokotiin. Käytäntöjä on monenlaisia ja joskus asia jää hoitamatta, koska siitä ei ole erikseen sovittu. Toisaalta opettajat eivät tunne riittävän hyvin salassapitosäännöksiä, jotka velvoittavat lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä. Jos opettajat eivät tiedä, mitä lapsen elämässä tapahtuu, he eivät myöskään osaa tukea tätä oikealla tavalla eivätkä suhtautua lapsen käytökseen oikealla tavalla. Yhteistyön onnistumisen edellytyksinä pidettiin seuraavia tekijöitä: - Yhteistyötä arvostetaan ja siihen varataan aikaa - Yhteistyötavoista (vastuu/työnjako) on sovittu ja toimijoilla on kokemus siitä, että toinen ottaa vastuun oikeista asioista - Tiedonkulku toimii - Toimijoilla on riittävä ymmärrys toistensa työstä Keinoiksi yhteistyön onnistumisen varmistamiseen nimettiin konsultaation ja alkuneuvottelun käyttäminen, eli ns. saattaen vaihto. (Normia 2011.) Keväällä 2011 toteutettiin pilottialueen koulukuraattorin ja kolmen lastensuojelutyöntekijän ryhmähaastattelut, joiden perusteella laadittiin luonnos yhteistyötä koskevasta mallista. Luonnoksessa pyrittiin tavoittamaan Vantaalla tehdyn vastaavan mallin kattavuus (Kolatyöryhmän malli, 2009). Mallin kehittäminen jäi vielä kesken, sillä asiaa haluttiin tarkastella virastojen linjajohdossa. Alueellinen vertailu lastensuojelun ja koulun välisestä yhteistyöstä HYMYT-hankkeessa tarkasteltiin Tietokeskuksen toteuttaman tutkimuksen (Vismanen, 2011) aineistoa sen suhteen, miten paljon koulun eri työntekijät tekevät yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Sekä koko kaupungin että idän alueella koulun eri ammattiryhmät tekivät eri määrin yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Oppilashuoltoryhmän jäsenistä eniten yhteistyötä lastensuojelun kanssa tekee koulukuraattori (taulukko 3, yläosa). 37 % koulukuraattoreita on viikoittain ja 41 % kuukausittain tekemisissä lastensuojelun kanssa. 15 % rehtoreista on viikoittain yhteistyössä lastensuojelun kanssa ja 33 % kuukausittain. Kouluterveydenhoitajista 64 % ja 56 % opinto-ohjaajista on yhteistyössä 1-4 kertaa vuodessa lastensuojelun kanssa. 1. Taustakartoituksia

61 Taulukko 3. Koulun työntekijöiden yhteistyö lastensuojelun kanssa koko Helsingissä ja idän alueella Helsingin OHR-jäsenten sosiaalityöyhteistyön tiheys (%) viikoittain kuukausittain 1-4 kertaa vuodessa en koskaan en osaa sanoa rehtori apulaisrehtori laaja-alainen erityisopettaja opinto-ohjaaja koulukuraattori koulupsykologi kouluterveydenhoitaja Kaikki yhteensä (%) Kaikki yhteensä (lukumäärä) Idän alueen OHR-jäsenten sosiaalityöyhteistyön tiheys (%) viikoittain kuukausittain 1-4 kertaa vuodessa en koskaan en osaa sanoa rehtori apulaisrehtori laaja-alainen erityisopettaja opinto-ohjaaja koulukuraattori koulupsykologi kouluterveydenhoitaja Kaikki yhteensä (%) Kaikki yhteensä (lukumäärä) Itä-Helsingin alueella (ks. taulukko 3, alaosa) 100 % koulukuraattoreista on viikoittain tekemisissä lastensuojelun kanssa, kun vastaava luku koko Helsingin koulukuraattoreiden osalta on 37 %. Myös rehtorit ovat useammin Itä-Helsingissä yhteistyössä lastensuojelun kanssa viikoittain (25 %), kuin keskimäärin Helsingissä (15 %). Apulaisrehtoreiden osalta 0 % kertoo olevansa viikoittain yhteistyössä lastensuojelun kanssa, kun taas koko Helsingissä 8 % tekee viikoittaista yhteistyötä. Kuukausittain yhteistyötä lastensuojelun kanssa tekee 40 % koulupsykologeista Itä-Helsingissä, ja koko Helsingissä 30 %. Kouluterveydenhoitajista 73 % kertoo tekevänsä yhteistyötä lastensuojelun kanssa 1-4 kertaa vuodessa, kun vastaava luku koko Helsingin osalta on 64 %. Kaikkien oppilashuoltoryhmän jäsenten osalta (rehtori, apulaisrehtori, laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja) viikoittaista yhteistyötä lastensuojelun kanssa tekee Itä-Helsingissä 24 %, kun vastaava luku koko Helsingissä on 12 %. Yhteenveto ja suositukset Idän alueen koulujen oppilashuoltoryhmien työntekijät, erityisesti koulukuraattorit, tekevät keskimäärin enemmän lastensuojeluyhteistyötä kuin muilla alueilla. Lastensuojelun asiakasmäärä on idän alueella suhteellisesti suurempi kuin muilla alueilla. Idässä lastensuojeluasiakkaita on 13,1 % vastaavan ikäisestä väestöstä (Vismanen 2011). 60

62 Kartoituksen perusteella voidaan sanoa, että jatkossa olisi tarpeellista realisoida koulun odotuksia lastensuojelulta, esim. mitä lastensuojelu voi tehdä poissaolojen, kiusaamisen, psyykkisten pulmien tukemisessa tai vanhempien ja kodin välisten yhteistyöongelmien ratkaisemisessa. Koulut hyötyisivät kirjallisesta yhteistyömallista, jollaista HYMYT-hankkeessa jo luonnosteltiin. Myös koulun tukitoimet olisi syytä kirjata malliin lastensuojelun työntekijöiden ymmärryksen lisäämiseksi. Palveluista tiedottaminen tulisi HYMYT-hankkeen kokemusten perusteella mahdollisuuksien mukaan järjestää siten, että eri toimijat pääsevät yhdessä pohtimaan työnsä yhtymäkohtia. Yhteisessä keskustelussa esim. verkostoseminaarien yhteydessä muodostuu uudenlaista ymmärrystä yhteisistä työn tavoitteista ja keinoista, joilla niihin pyritään - siitä millaisista näkökulmista kukin toimija asiakastaan lähestyy. Tämä tukee niin alueellista kuin yksittäisen asiakkaan asioissakin tehtävää yhteistyötä. g. Kouluterveyskyselyn tulosten alueellinen tarkastelu HYMYT-tiimissä kerättiin alueen lapsia ja nuoria koskevia tilastotietoja, esim. wilma-poissaolotilastoja ja hyvinvointiprofiileja. Tietoja koottiin kriittisten alueellisten hyvinvointitekijöiden tunnistamiseksi. Tässä luvussa esitellään kouluterveyskyselyn tuloksista tehty Vuosaarta koskeva koonti. Vuosaaren koulujen tuloksia verrataan tuloskuvissa koko Helsingin tuloksiin. Vertailussa ei huomioitu koulujen oppilasmääriä. Koonti tehtiin alueellisen monitoimijaisen yhteistyön tueksi. Tuloksia esiteltiin alueen vanhemmille järjestetyn tilaisuuden yhteydessä. Niitä käytettiin myös keskustelun pohjana hyvinvoinnin koordinaatioryhmän (ks. alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli tässä raportissa) kokouksessa, jossa todettiin, että vastaavanlaista tulosvertailua olisi hyödyllistä tehdä muillakin alueilla. Keskustelua käytiin erityisesti kuviin ympyröillä merkityistä tulospylväistä (kuviot 23-32). Kuviosta 23 nähdään silmämääräisesti arvioiden mm. se, että Vuosaarelaisten 8. ja 9. luokkalaisten vanhemmista keskimäärin ainakin yksi tupakoi useammin kuin koko kaupungissa. Koko kaupungin tulokset sisältävät myös Vuosaaren. 1. Taustakartoituksia

63 Kuvio Vuosaari Helsinki 0 Kuvio 23. Vuosaaren ja Helsingin 8. ja 9. luokkalaisten elinolot. 80 Kuvio POJAT TYTÖT 0 Kuvio 24. Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen ja poikien elinolot. Kuviosta 24 nähdään, että Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaiset pojat kokevat enemmän fyysistä uhkaa kuin tytöt. Tytöt kokevat enemmän seksuaalista väkivaltaa kuin pojat. 62

64 70 Kuvio Vuosaari Helsinki 0 Kuvio 25. Vuosaaren ja Helsingin 8. ja 9. luokkalaisten kouluolot. Kuviosta 25 nähdään, että Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaiset kokevat kaikkia helsinkiläisiä useammin, että heidän koulunsa fyysisissä työoloissa on puutteita. 70 Kuvio POJAT TYTÖT 0 Kuvio 26. Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen ja poikien kouluolot. 1. Taustakartoituksia

65 Kuviosta 26 nähdään, että Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaiset tytöt kertovat lintsanneensa poikia enemmän. Tytöt kokevat myös poikia enemmän, etteivät tule kuulluksi koulussa ja kokevat koulutyöhön liittyvän työmäärän suureksi. 35 Kuvio Vuosaari Helsinki Kuvio 27. Vuosaaren ja Helsingin 8. ja 9. luokkalaisten koettu terveys. Kuviosta 27 nähdään, että Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaisilla on enemmän päänsärkyä ja masentuneisuutta kuin helsinkiläisillä 8. ja 9. luokkalaisilla keskimäärin. Kuviosta 28 nähdään, että Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaiset tytöt kokevat enemmän fyysisiä oireita kuin pojat. Pojat kokevat enemmän huolta ylipainosta kuin tytöt. Kuviosta 29 nähdään, että Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaiset eivät syö aamiaista yhtä usein kuin helsinkiläiset samanikäiset keskimäärin. 64

66 45 Kuvio POJAT TYTÖT Kuvio 28. Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen ja poikien koettu terveys. Kuvio Vuosaari Helsinki Kuvio 29 Vuosaaren ja Helsingin 8. ja 9. luokkalaisten terveystottumukset. 1. Taustakartoituksia

67 70 Kuvio POJAT TYTÖT Kuvio 30. Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen ja poikien terveystottumukset. Kuviosta 30 nähdään, että Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaiset tytöt syövät arkiaamuisin harvemmin Kuvio 31 aamupalaa kuin pojat. Pojat harjaavat hampaitaan harvemmin kuin tytöt Vuosaari Helsinki Kuvio 31. Vuosaaren ja Helsingin 8. ja 9. luokkalaisten kokemus oppilashuollon tuesta. 66

68 Kuviosta 31 nähdään, että 8. ja 9. luokkalaisten on helpompi päästä vastaanotolle Vuosaaressa kuin muualla kaupungissa Kuvio POJAT TYTÖT Kuvio 32. Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen ja poikien kokemus oppilashuollon tuesta. Kuviosta 32 nähdään, että Vuosaaren 8. ja 9. luokkalaiset tytöt kokevat enemmän puutetta oppilashuollollisesta tuesta kuin pojat. Pojat kokevat enemmän vaikeutta päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle kuin tytöt. Yhteenveto Sukupuolten väliset erot ovat 8. ja 9. luokkalaisten kouluterveyskyselytulosten kohdalla silmämääräisesti arvioiden alueellisia suurempia. Vuosaarelaisten on suhteellisen helppo päästä oppilashuoltopalveluiden piiriin. Mikäli kouluterveyskysely olisi toteutettu alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti vuonna 2012, oltaisiin voitu arvioida koulukuraattoreiden ja -psykologien työtä koskeneen pilotin vaikutuksia oppilaiden kokemuksiin. Tätä ei päästy valitettavasti tekemään hankkeesta riippumattomista syistä. Yllä on käsitelty Vuosaaren ja koko kaupungin kouluterveyskyselytuloksia. Helsingissä ei tehdä kouluterveyskyselytutkimuksen tuloksista alueellisia vertailuja. HYMYT-hankkeen kokemusten perusteella alueellisista koonneista olisi hyötyä alueellisen monihallintokuntaisen yhteistyön kannalta. Koko Helsinkiä koskevat kouluterveyskyselyn tulokset on raportoitu vuonna 2010 (Lommi ym. 2010). Seuraavat kouluterveyskyselytulokset ilmestyvät vuonna Taustakartoituksia

69 i. Hyvinvoinnin tuki koulussa (oppilaiden mielipiteiden kartoitus) Oppilashuolto Helsingissä -tutkimuksessa (Vismanen 2011) ei kartoitettu lasten ja nuorten käsityksiä oppilashuollon tarpeesta ja riittävyydestä. Koska oppilaiden äänen kuuleminen nähtiin tärkeäksi myös alueellisen yhteistyön kehittämisen kannalta, HYMYT-tiimi keräsi tietoa RuutiEXPO-tapahtuman yhteydessä. Tässä luvussa esitellään kerättyjen kyselyiden tulokset koskien nuorten tuen tarvetta aikuisilta (erityisesti psykososiaalisista oppilashuoltopalveluista), kouluviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Kyselyt toteutettiin ständillä, jossa esiteltiin koulun tukipalveluita (erityisesti koulupsykologi- ja -kuraattoritoimintaa) ja jossa nuoret saivat esittää kysymyksiä koulukuraattorille ja -psykologille. Kuhunkin kolmesta kyselystä vastasi nuorta. Osa nuorista täytti kyselyt itsenäisesti, osaa haastateltiin. Nuoret ilmaisivat ständillä mielipiteitään kyselyiden lisäksi keskustellen ja jättämällä viestejä sarjakuvapuhekupliin, äänestyspylvääseen ja terveiset-tauluihin muiden luettavaksi. RuutiEXPO on nuorten uuden vaikuttamiskanava Ruudin vuodesta 2011 alkaen vuosittain järjestettävä päätapahtuma. Sen tavoitteena on toimia suorassa vuorovaikutuksessa nuorten kanssa varmistaen heidän vaikuttamismahdollisuutensa. Päivän aikana messuilla kävi lapsia ja nuoria aina alakouluryhmistä lukiolaisiin kaveriporukoihin. Messuilla oli yhteensä 3000 kävijää. Tulokset Kysely 1: Koulun yhteisö ja luottamus (N=50) 16 Tytöistä 26 (87 %) koki kuuluvansa koulun yhteisöön. Pojista 18 (90 %) koki kuuluvansa koulun yhteisöön. Mikä voisi lisätä yhteisöllisyyden kokemista (=yhteenkuuluvuuden tunnetta) koulussasi -kysymykseen vastauksissa nostettiin monesti esiin yhteisten tapahtumien järjestäminen. Yhteiset tapahtumat Jotkut ryhmäytymiset Yhteisiä tapahtumia, teemapäiviä yms. Lisää ryhmäytyksii Ollaan mietitty oppilaskunnassa ryhmäyttämistä ym. Perustelut liittyivät tutustumiseen. Koska niin tutustuu muihinki ku omaan luokkaan Yhdistäisi ja tutustuttaisi uusiin ihmisiin Tytöistä 19 (63 %) koki luottavansa koulun aikuisiin, 5 (17 %) koki, ettei luota ja 4 (13 %) ei osannut sanoa. 16 Vastaajat (50, joista tyttöjä 30 ja poikia 20) olivat keskimäärin 14,1-vuotiaita ja jakautuivat ikäryhmiin seuraavasti: 11-vuotiaita 1 kpl, 12-vuotiaita 4 kpl, 13-vuotiaita 8 kpl, 14-vuotiaita 13 kpl, 15-vuotiaita 20 kpl ja 16-vuotiaita 1 kpl. Kolme vastaajista ei ilmoittanut ikäänsä. 68

70 Koulun ehkä yks tärkeimmist jutuist on pitää oppilaiden asiat omana tietonaan Eri ihmisiin luotan eri tavoin He ovat ammattilaisia, mutta osaan en luota Pojista 12 (60 %) koki luottavansa koulun aikuisiin, 3 (15 %) koki, ettei luota ja 6 (30 %) ei osannut sanoa. Joihinkin. Tuntuu, että kaikkiin ei voi luottaa Tytöistä 18 (60 %) koki, että kuraattori on heitä varten koulussa. Olen käynytkin Hän on vaan kiireinen, vaikuttaa tosi ihanalta ihmiseltä, monet käy 10 tyttöä (33 %) koki, ettei kuraattori ole heitä varten koulussa. Koska se on niin paljon poissa Ei voi luottaa, on soittanut vanhemmille luottamuksellisista asioista En ole koskaan kuullutkaan mistään kuraattorista Koska en tarvitse apua koulukuraattorilta Koska se ei oo koskaan paikalla Pojista seitsemän (35 %) koki, että kuraattori on heitä varten koulussa. Pojista 10 (50 %) koki, ettei kuraattori ole heitä varten koulussa. Hän ei aina ole paikalla En tarvitse sitä En oo ees nähny sitä Hän ei ole koskaan paikalla Tytöistä 14 (47 %) koki, että koulupsykologi on heitä varten koulussa. Hänelle voi puhua kaikesta Tytöistä 13 (43 %) koki, että koulupsykologi ei ole heitä varten koulussa. En ole nähnyt En tiedä kuka se on, ei näy koululla En tarvitse sitä 1. Taustakartoituksia

71 On vaikeasti tavoitettavissa, moni on yrittänyt tavoittaa En tiedä kuka se on Pojista kuusi (30 %) koki, että koulupsykologi on heitä varten koulussa. Pojista kahdeksan (40 %) koki, että koulupsykologi ei ole heitä varten koulussa En ole tarvinnut. En tiedä kuka on? Hänkään ei ole koskaan paikalla! Kysymyksen Mitä toivoisit, että koulupsykologi tai koulukuraattori tekisi koulussa? vastauksissa nuoret toivat esiin toiveen luokkavierailuista. Välittäisivät koulun ilmapiiristä Kannustaa että oppilaat saisi tulla juttelemaan. Matala kynnys mennä juttelemaan. Olisi enemmän koululla Auttaisi ja opastaisi Voisivat käydä luokissa kertomassa siitä mitä ne tekee tms. Voisivat enemmän tiedottaa itsestään! Luokissa kierrellä, kertoa miksi ja milloin voi käydä Olisi enemmän esillä Voisivat näkyä enemmän, tulla luokkaan Nuorilta kysyttiin: Jos haluat jutella koulupsykologin tai kuraattorin kanssa, mikä olisi mielestäsi helpoin tapa ottaa yhteyttä? Useimmat sanoivat kysyvänsä opettajilta yhteystietoja tai menevänsä koputtelemaan psykososiaalisten oppilashuoltopalvelujen työntekijän työhuoneen oveen. Mennä hänen huoneeseensa juttelemaan Kysyisin opettajalta, milloin he ovat paikalla Opettajan kautta tai menisin itse koputtaa Kävisin itse kysymässä Mennä tapaamaan Netti Kävisin opettajanhuoneessa kysymässä 70

72 Kysely 2: Tuen saaminen aikuisilta (N=45) 17 Suurin osa vastaajista koki saavansa tukea aikuisilta helposti tai melko helposti. Lähes kaikki vastaajat olivat saaneet koulukuraattorilta ja -psykologilta tukea sitä hakiessaan. 69 % vastaajista ei ollut hakenut tukea. 24 % oli hakenut tukea ja saanut sitä. Nuorilta kysyttiin Oletko saanut koulukuraattorilta tukea silloin, kun olet sitä hakenut? 24 % (11/45) sanoi saaneensa tukea. Kaksi nuorista (4 %) ei ollut saanut tukea. 69 % (31/45) ei ollut hakenut tukea. Kun kysyttiin Onko tuki ollut sellaista kuin olet toivonut?, seitsemän (16 %) vastasi kyllä, kahdeksan (18 %) vastasi ei ja 62 % (28/45) en ole hakenut tukea. Vastauksia tarkennettiin mm. seuraavasti: Asioihin ei keskitytä (kiusaaminen) En ole koskaan kokenut tarvitsevani kuraattoria Ei ole ymmärtänyt minua En jaksa Koulukuraattoriin en luota niin paljoa, että menisin juttelemaan Ei kyllä kauheasti olisi kerrottavaakaan Koulukiusaamista hoidettu hyvin kun kivakoulu oli mukana En ole hakenut tukea mutta tutuilta olen kuullut että sitä saa helposti Nuorilta kysyttiin Oletko saanut koulupsykologilta tukea silloin, kun olet sitä hakenut? 18 % kertoi sitä saaneensa. 80 % ei ollut hakenut tukea. Yksi nuori ei ollut saanut tukea. 7/8 tukea hakeneesta oli saanut sellaista tukea kuin oli toivonut. Vastauksia tarkennettiin mm. seuraavasti: Oli turhaa En jaksa, olen liian väsynyt tähän kaikkeen! Olen tavannut koulupsykologiamme n. 2kk ajan En tiedä koulupsykologia ulkonäöltä. En tiedä miten kuraattori tai psykologi ovat paikalla tai miten pääsee asiakkaaksi Olen keskittymishäiriöinen ja saan tukea En ole hakenut tukea mutta tutuilta olen kuullut että sitä saa helposti 17 Vastaajat (45, joista tyttöjä 24 ja poikia 21) olivat keskimäärin 14,2-vuotiaita ja jakautuivat ikäryhmiin seuraavasti: 12-vuotiaita 6 kpl, 13-vuotiaita 4 kpl, 14-vuotiaita 15 kpl, 15-vuotiaita 16 kpl ja 16-vuotiaita 4 kpl. 1. Taustakartoituksia

73 Nuorilta kysyttiin Saatko riittävästi tukea vanhemmiltasi? 58 % (26/45) nuorista koki saavansa riittävästi tukea vanhemmiltaan. 16 % sai tukea aika hyvin. Kolme nuorta sanoi, ettei saanut kovinkaan hyvin tukea. Kukaan ei sanonut, ettei saisi lainkaan tukea. 59 % (22/45) nuorista sai tosi tai melko helposti tukea muilta aikuisilta. Tämä kävi ilmi vastauksissa kysymykseen Kuinka helposti saat (halutessasi) tukea muilta aikuisilta? Kaksi nuorista sanoi, ettei saa kovinkaan helposti tukea. Kaksi koki, ettei saanut lainkaan tukea. Keitä ovat nämä aikuiset (joilta saa tukea)? -kysymykseen vastattiin mm. seuraavilla tavoilla: Kavereita ja tuttuja harrastuksista Opet, vanhemmat Nuorisotalojen henkilökunta, musiikkiopiston henkilökunta, sukulaiset, opettajat Vanhemmat, serkut, sisko, ja muita sukulaisia Ei ketään tai no ehkä 7 -vuotias veljeni Isoäiti Perhe, tutut Vanhemmat riittää Aikuinen kaveri (äidin ystävä) Hyvät naapurit :) Äidin kaverit, sisko Naapuri, mummi Mummi, ukki, täti Isovanhemmat Seuraavassa on lueteltu ammattiryhmiä, jotka mainittiin vastauksena kysymykseen Keneltä koulun aikuiselta toivoisit enemmän tukea? Erityisopettaja (5 vastausta), rehtori (3), koulupsykologi (3), koulukuraattori (3), koulun terveydenhoitaja (4), koululääkäri (3), psykiatrinen sairaanhoitaja (1), en toivo lisää tukea (28). Millaista tukea toivoisit heiltä? -kysymykseen vastattiin mm. seuraavasti: Ei tukea välttämättä, mutta tietoa Paikalla oloa Englannissa Kiusaamisasiaan tartuttaisiin Lisäopetusta jossain aineessa Joskus on ihan kiva jutella terkkarille 72

74 Kysely 3: Viihtyminen ja ilmapiiri koulussa (N=41) 18 Useimmat vastanneet viihtyivät koulussa tosi hyvin (22 %) tai melko hyvin (68 %). Kysymykseen mitä voisit itse tehdä koulusi ilmapiirin parantamiseksi vastauksissa useat toivat esille, että voisivat olla kivoja muille. Ottamalla kaikki mukaan peleihin Hymyillä Olen rauhallisesti tunnilla, autan muita ja olen ystävällinen kaikille Mitä opettajat voisivat tehdä ilmapiirin parantamiseksi -kysymykseen vastauksissaan monet toivoivat, että opettajat juttelisivat enemmän oppilaille. Neljä toivoi enemmän kiusaamiseen puuttumista tai valvontaa. Olla kiinnostuneempia ja keskustella enemmän Tulla lähemmäs meitä ihmisiä Opettajat voisivat jutella enemmän oppilaille Olla kannustavampia, tulla lähemmäksi oppilaita He voisivat olla kiltimpiä ja avuliaampia Olla ystävällisempiä Ainakin puuttua kiusaamiseen, jos siitä savat kuulla. Ja myös pitävät kohtuullisen järjestyksen tunneilla, ei mitään armeijameininkiä, muttei myöskään sirkusta Mitä koulukuraattori voisi tehdä koulussa ilmapiirin parantamiseksi -kysymykseen useat vastasivat, etteivät tunne koulukuraattorin työtä tai tiedä, kuka henkilö on heidän koulullaan. Olisi enemmän äänessä. Meidän koulussa en edes tiedä kuka on kuraattori Harvoin se on (koulussa). Voisi käydä puhumassa luokissa Koulussa ei ole kuraattoria. Käyn terapiassa Puuttumalla erimielisyyksiin ja ns. lähentämällä oppilaita Puhua ihmisille, joilla on ongelmia kotona (he yleensä kiusaavat) Tekeekin aika paljon mm. kiusaamisessa Mitä koulupsykologi voisi tehdä koulusi ilmapiirin parantamiseksi -kysymykseen monet vastasivat, etteivät ole nähneet koulupsykologia tai osaa sanoa. 18 Vastaajat (41, joista tyttöjä 23 ja poikia 18) olivat keskimäärin 14,3-vuotiaita ja jakautuivat ikäryhmiin seuraavasti: 11-vuotiaita 2 kpl, 13-vuotiaita 8 kpl, 14-vuotiaita 10 kpl, 15-vuotiaita 15 kpl ja 16-vuotiaita 6 kpl. 1. Taustakartoituksia

75 Tutkia koulujen ilmapiirejä Olla enemmän koulussa Auttaa kiusattuja Auttaa lapsia joilla on huolia Kiertää välillä luokissa Ehkä ilmoittaa olemassaolostaan? Käydä jossain luokissa kertomassa jostain (tietyistä) asioista Puhua ihmisille, joilla on ongelmia kotona (he yleensä kiusaavat) Yhteenveto Valtaosa nuorista koki kuuluvansa koulun yhteisöön ja kertoi viihtyvänsä koulussa hyvin. Monet toivoivat lisää yhteisiä koulun tapahtumia ja erityisesti ryhmäyttämistä. Muutamat niistä, jotka eivät kokeneet kuuluvansa yhteisöön, toivat esille kiusaamisen tai syrjimisen. Suurin osa nuorista sanoi luottavansa koulun aikuisiin ja saavansa tarvittaessa apua koulukuraattorilta tai -psykologilta. Monet toivoivat, että koulukuraattorit ja -psykologit näkyisivät enemmän koulussa, esim. kävisivät luokissa kertomassa työstään. Luottamuksen nuoret nostivat esiin tärkeänä asiana, joka vaikuttaa koulun aikuisiin suhtautumiseen ja luultavasti myös palveluihin hakeutumiseen. Jotkut kertoivat kielteisistä kokemuksistaan, kun aikuiset olivat puhuneet nuorelta lupaa kysymättä nuoren asioista. Monet kokivat, etteivät koulukuraattorit ja -psykologit olleet koulussa heitä varten. Avointen vastausten perusteella tämä liittyi siihen, että varsin harvat vastaajista näkivät kuuluvansa niihin oppilaisiin, jotka palveluita käyttivät. Arviointia Koulukuraattorin ja -psykologin kanssa kävi päivän aikana keskustelemassa reilu 50 nuorta. Osa kyselyihin 1-3 vastanneista nuorista oli samoja nuoria. Oppilashuoltopalveluiden edustajat totesivat, että nuorten pariin vastaavalla tavalla jalkautuminen olisi hyödyllistä koulutasollakin. Voisiko koulun käytävällä esim. olla sohva, jossa joku oppilashuoltopalveluiden edustajista päivystäisi maanantaisella siestalla? Asetelma muistuttaisi ruutiexpon HYMYT-ständille rakennettua tilaa, jossa oli kaksi sohvaa ja johon nuoret saivat halutessaan tulla juttelemaan ja esittämään kysymyksiä. Vastaisiko tällainen toiminta nuorten toiveeseen siitä, että koulukuraattori ja -psykologi olisivat helpommin lähestyttävissä? RuutiEXPOn kokemuksen perusteella nuorilla on selvästi tarvetta keskustella aikuisten kanssa. Nuoret kertoivat mm. oppilashuoltokokemuksiaan ja elämäntarinoitaan. Monet olivat saaneet apua koulukuraattoreilta tai -psykologeilta ja halusivat tämän kertoa. Tässä kartoituksessa monet nuoret toivat esille, etteivät tunteneet koulunsa koulukuraattoria ja -psykologia, esim. tienneet heitä ulkonäöltä. Nuoret toivoivat, että palveluita tehtäisiin tutummiksi ja työntekijät kävisivät esim. luokissa keskustelemassa. Toive palveluiden tutummaksi tekemisestä on esitetty muissakin kartoituksissa, kuten nuorten avoimilla foorumeilla vuonna Nuoret uskoivat, että yhteisillä tapahtumilla pystyttäisiin parantamaan koulujen yhteisöl- 74

76 lisyyttä. Uudenlaisia käytännön ideoita tapahtumien järjestämiseen löytyy mm. kirjallisuudesta (Eades, 2008) ja nuorilta. Nuoret eivät tuoneet kyselyissä eivätkä koulukuraattorin ja -psykologin kanssa käymissään keskusteluissa esille leimaavuuden pelkoa. Nuorten kertomuksissa palveluihin hakeutumisessa ei ollut mitään hävettävää. Koulukuraattori ja -psykologi pohtivatkin, että leimaavuus voi olla enemmän aikuisten pelko. Jotkut vastaajista toivat esille, että koulukuraattori ja -psykologi eivät näy paljon koululla. He eivät kuitenkaan tuoneet ilmi kokemusta siitä, että palveluihin olisi vaikea päästä. Tämä voi liittyä siihen, että eivät pääasiallisesti olleet psykososiaalisten oppilashuoltopalveluiden käyttäjiä. Oppilaskunnanhallitusten jäsenet olivat ruutiexpossa (ja näin ollen myös kyselyiden vastaajissa) yliedustettuja verrattuna nuoriin yleensä. Aiemmissa kartoituksissa on ilmennyt oppilaiden kokemus siitä, että terveydenhuollon kouluja oppilaskohtainen aika on riittämätön (Avoimet foorumit 2008). Helsingissä koulupsykologin vastaanotolle pääsemisen on aiemmissa tutkimuksissa kokenut vaikeaksi joka kolmas nuori ja koulukuraattorin vastaanotolle pääsemistä on pitänyt vaikeana joka neljäs. Uusimmassa Kouluterveyskyselyssä on kysytty ensimmäistä kertaa, kokevatko oppilaat avun puutetta oppilashuollon taholta itseään huolestuttavissa asioissa ja joka viides on ilmoittanut kokevansa avun puutetta (Lommi ym. 2010). 1. Taustakartoituksia

77 2. Käsikirja Käsikirja-osaan on koottu HYMYT-hankkeen toimintoja sellaisessa muodossa, että ne olisivat mahdollisimman helposti hyödynnettävissä lasten ja nuorten palveluissa sekä yhteistyön kehittämisessä. Osa toiminnoista esitellään vain taustakartoituksia osassa. a. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli Tässä esitetty malli kuvaa, miten sosiaali-, terveys-, opetus- ja nuorisotoimen, varhaiskasvatuksen yms. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimijoiden alueelliset päälliköt voivat johtaa ja koordinoida yhdessä monitoimijaista yhteistyötä alueellisesti. Yhteistä johtamista ja koordinointia tarvitaan toimijoiden yhteisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä (4 kpl Helsingissä) Kehitetyssä alueellisessa monihallintokuntaisessa yhteistyö- ja johtamismallissa Helsingin kaupungissa ajatellaan kokoontuvan neljä hyvinvoinnin koordinaatioryhmää, jotka muodostuvat pääosin eri virastojen alueellisista päälliköistä. Lähtökohtainen ajatus on, että virastot sopivat keskenään koordinaatioryhmien kokoonpanon. Näin hallintokuntien erilaiset johtamisrakenteet tulevat huomioiduksi. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmään nimettyjen toimivalta toivotaan määriteltävän virastojen kesken yhteisesti siten, että se tukee rakenteen toimivuutta. Alueellisten hyvinvoinnin koordinaatioryhmien toiminnan tavoitteiden ajatellaan muodostuvan eri virastojen yhteisistä tavoitteista käsin, esim. tulevien Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden pohjalta. Strategiset linjaukset on mallin avulla mahdollista konkretisoida alueella. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokouksia on ajateltu olevan kolme kertaa vuodessa (kuvio ). Hyvinvoinnin koordinaatioryhmät nimensä mukaisesti koordinoivat, arvioivat ja kehittävät yhteistä toimintaa/palveluja, monihallintokuntaisia verkostoja ja yhteistyötä, arvioivat alueellisia monihallintokuntaisia lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä palveluprosesseja sekä seuraavat alueen lasten ja nuorten hyvinvointia esim. kerättävien alueellisten tilastotietojen valossa. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän tehtävänä on myös työntekijöiden yhteistyöhön sitouttaminen. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän toimintaa arvioidaan toimintakausittain. 19 Katso myös kuviot 3 ja 4 raportin taustakartoituksia-osassa. 76

78 Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän jäsenet ovat vuoropuhelussa toimistopäälliköiden ja/tai osastopäälliköiden kanssa sekä osallistuvat ainakin osittain alueellisiin verkostoseminaareihin. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokouksiin kutsutaan tarpeen mukaan kokousaiheesta riippuen paikalle alueellisia suunnittelijoita, hankesuunnittelijoita yms. työntekijöitä, jotka ovat perillä alueen lasten ja nuorten asioista. Osastopäälliköiden yhteiset kokoukset (LASU-kollegio) Toimistopäälliköiden yhteiset kokoukset (LASU-ohjausryhmät) Hyvinvoinnin koordinaatioryhmien kokoukset 1. Kokous 2. Kokous 3. Kokous - Vuoden toimintasuunnitelman laatiminen - Yhteisten monihallintokuntaisten tavoitteiden toteuttamiskeinojen määrittely - Vuoden painopistealueiden konkretisointi alueen tarpeet huomioon ottavina toimenpiteinä (esim. kaupungin strategiaan perustuen) - Toiminnan arvioinnista sopiminen - Kuluneen toimintakauden arviointi (esim. seminaariluoteisesti) - Alueen palveluverkkojen tarkastaminen (Paikalla osan kokousajasta toimintayksiköiden esimiehiä tms. alueen toimijoita/asiantuntijoita, tarpeen mukaan) - Kuluvan toimintakauden väliarviointi - Palveluprosessien arviointi - Vastuualueiden selkiyttäminen ja tiedonsiirto, nivelvaiheyhteistyö, 6-7v, 12-13v, 16-17v - Alueen toimijoiden toimenpideesitysten käsittely - Alueellisten lasten ja nuorten hyvinvointitietojen kokoaminen ja arviointi - Arviointitiedon toimittaminen osasto- ja toimistopäällikkötasolle Alueen toimijoiden yhteinen verkostoseminaari (1-2/vuosi) ja monitoimijaiset yhteistyöryhmät Kuvio 33. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmien kokoukset Alueelliset verkostoseminaarit (n kpl Helsingissä) Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän alueella kokoontuu 1-3 kpl (yhteensä Helsingissä n kpl) verkostoseminaaria. Verkostoseminaareissa kokoontuvat 1-2 kertaa vuodessa alueen lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien työntekijäryhmien sekä alueen 0-18-vuotiaiden lasten ja nuorten huoltajien edustajat. Verkostoseminaareja hyödynnetään yhteisten tavoitteiden konkretisoimisessa, alueellisten palvelutarpeiden ja hyvinvointia koskevan tiedon kartoittamisessa sekä toimijoita koskevan tiedon päivittämisessä. Tarkoitus on edustuksellisesti koota verkostoseminaareihin mahdollisimman monipuolisesti toimijat eri virastoista ja 3. sektorista, esimerkiksi toimintayksiköiden johtoa (mm. päiväkodin johtaja, rehtori), iltapäivätoiminnan aluekoordinaattori, koulukuraattori, leikkipuiston tiiminvetäjä, nuorisotalon tiiminvetäjä, lastensuojelun sosiaaliohjaaja/sosiaalityön- 2. Käsikirja

79 tekijä, kotipalvelun ja varhaisen tuen sosiaaliohjaaja, perheneuvolan psykologi, seurakunnan edustaja, järjestöjen edustaja Helsinki Teamista, poliisi. Jotta varmistetaan, että monitoimijainen dialogi on rakentavaa ja yhteisiin tavoitteisiin tähtäävää, verkostoseminaarissa hyödynnetään esim. Puimala-menetelmää (Suomen Kuntaliitto 2010). Verkostoseminaarissa voi olla myös pienryhmätyöskentelyä ja yhteistä keskustelua, jota johtaa fasilitaattori (ks. fasilitaattori-kappale). Alueellisten verkostoseminaarien sisältö Syksyllä 1. Käydään keskustelua ja lisätään ymmärrystä alueen eri toimijoiden työnkuvista sekä siitä, miten toimijat vastaavat lasten- ja nuorten hyvinvoinnin tavoitteisiin konkreettisina toimenpiteinä alueella. 2. Päivitetään alueellista palvelutietoutta (esim. palveluopas, jossa yhteystiedot, työryhmät jne.). 3. Nostetaan esille alueellisia kehitysehdotuksia ja konkretisoitaisiin kaupungin linjauksia (esim. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteita: Millaisia konkreettisia toimintayksikkökohtaisia ja alueellisia monitoimijaisia toimintoja alueella toteutetaan vanhemmuuden tukemiseksi. ). Keväällä 4. Kartoitetaan ja arvioidaan alueellisten monihallintokuntaisten ryhmien toiminta sekä valmistellaan niitä koskevat verkostosopimukset (eli ketä ryhmiin kuuluu, milloin tavataan, miten toimintaa arvioidaan, onko ryhmissä mukana vanhempia) ja määritellään ryhmille tavoitteet. Verkostosopimukset toimitetaan hyvinvoinnin koordinaatioryhmän käsiteltäväksi ja päätettäväksi. 5. Tehdään esityksiä mahdollisista uusista yhteistyöryhmistä (esim. alueellisten monihallintokuntaisten kriisi- tai turvallisuussuunnitelmien tekemiseksi) alueellisten tarpeiden pohjalta ja niille asetetaan selkeät tavoitteet. 6. Arvioidaan verkostoseminaarien toimivuutta. Fasilitaattori Tehokkaasti toimiakseen alueen verkostoseminaari edellyttää nimettyä vetäjää eli fasilitaattoria, jonka vastuulla tilaisuuden vetäminen on. Fasilitaattorin tehtäviin kuuluu koota verkostoseminaarista esille nousseet alueelliset kehitystarpeet hyvinvoinnin koordinaatioryhmien käytettäväksi. Fasilitaattori motivoi verkoston jäseniä ja sitouttaa heitä yhdessä tehtävään työhön. Mallin edellyttämät resurssit Toimiakseen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti hyvinvoinnin koordinaatioryhmille voidaan osoittaa alueellisia resursseja monihallintokuntaisten koulutusten järjestämiseen ja alueellisten 78

80 kehitysehdotusten sekä hyvinvointitavoitteiden toteuttamiseen. Verkostoseminaareihin osallistuminen vie lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä vuodessa yhteensä aikaa enintään 12 tuntia. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän jäseniltä mallin toteuttamiseen on varattava noin 6-12 tuntia vuodessa, eli yhteisiin kokouksiin ja niihin valmistautumiseen tarvittava aika sekä verkostoseminaareihin osallistuminen. Malli säästää resursseja nykyisiin toimintamalleihin verrattuna, sillä yhteistyön päällekkäisyydet karsiutuvat pois ja tarpeellisten yhteistyöryhmien määrä vähenee, kun osa toimijoiden kahdenvälisistä yhteistyökokouksista korvautuu monitoimijaisilla verkostoseminaareilla. Siitä, mitä malli mahdollistaa, miten se hyödyttää asiakasta ja miten se vaikuttaa yhteistyöhön alueella, kerrotaan tarkemmin tämän raportin taustakartoituksia-osassa. b. Oppilashuoltotyön ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Oppilashuoltoryhmän vuosikello ja palveluprosessien case-mallinnokset Osana oppilashuoltoryhmien valmennusta yhden koulun oppilashuoltoryhmän työn tuloksena kehiteltiin oppilashuoltoryhmän työtä kuvaavia vuosikelloja (kuvio 34). Kellossa kuvatut aikataulut ovat koulukohtaisesti harkittavia asioita. Valmennuksessa nostettiin esille se, että oppilashuoltoryhmän toiminta tulee suunnitella vuositasolla, sillä kouluvuoden eri vaiheissa erilaiset koulutason asiat ovat käsittelyn alla. 2. Käsikirja

81 Arjen huolenpito ja Hyvinvointi Tutustuminen/ryhmähenki Luokan säännöt lokakuu Vanhempainillat Arviointikeskustelut marraskuu oppilaskunta elokuu syyskuu Luokat 4 5 akuutti 6 1 Opekokouksissa esiintyminen (mahd.resurssien uudelleenjako) 2 3 Lastensuojelu/ Itä-luotsi/Pene OHR:ssä Eo-päätökset aineenopettajat jalkautuminen joulukuu 6 tammikuu heinäkuu kesäkuu suunnittelu Tulevat resurssit, esim. jakotunnit seuranta maaliskuu 2 (jako) helmikuu Osallisuus/työrauha Eri tukimuodot -listat -moniamm. yhteistyö toukokuu huhtikuu arviointikeskustelut Kuvio 34. Oppilashuoltoryhmän vuosikello HYMYT-hankkeen toimesta haastateltiin oppilashuoltoryhmien jäseniä palveluprosessien mallintamiseksi. Kuvissa 35 ja 36 on esitetty joitakin näistä mallinnoksista. Vieraskielisen perheen lapsi tappelee kotona ja koulussa. Opettaja tukee häntä luokan tukitoimin. Äiti ottaa yhteyttä opettajaan ja valittaa väsymystään. Opettaja, äiti ja koulupsykologi tapaavat ja pohtivat yhdessä keinoja äidin tukemiseksi. Äiti ohjataan varhaisen tuen ja kotipalvelun piiriin. Varhaisen tuen sosiaaliohjaaja tekee kolme kotikäyntiä ja tukee äitiä käytännön ongelmissa. Äiti tulee kiittämään koulupsykologia ja kertomaan, että tilanne kotona on rauhoittunut. Opettaja kertoo oppilashuoltoryhmän kokouksessa, että lapsen käytös on tasaantunut luokassa. 0-2 kk 2 kk 3-4 kk 6 kk Kuvio vuotias poika koulupsykologin asiakkaana (case-mallinnos) Kuvion 35 tapauksessa perhe on ollut myös varhaisen tuen ja kotipalvelun asiakas, mutta HYMYT-tiimi on haastatellut tässä tapauksessa ainoastaan koulupsykologia. 80

82 Huoli opettajalla, 5. luokkalaisella yli 300 h poissaoloja vuoden aikana. Koululääkäri ja terveydenhoitaja tapaavat monta kertaa poikaa ja äitiä, ei löydy selittävää syytä poissaoloihin. Järjestetään useita koulupalavereita, joissa on mukana opettajan lisäksi oppilashuoltopalveluiden työntekijöitä, perhe ja lastensuojelu. Kevät 2010 Kevät 2010 Syksy 2010 Tehdään koululta ohjaus ja syntyy asiakkuus Itäluotsiin koulupoissaolojen ja kaverittomuuden takia. Syksy 2011 Tehdään koululta uusi lähete lastenpsykiatrian poliklinikalle. Hoito käynnistyy, mutta poika on ikänsä puolesta kohta nuorisopsykiatrisen poliklinikan asiakas. Syksy 2011 Kouluneuvottelut jatkuvat, poika tekee vain kokeet koulussa. Kevät 2011 Tehdään lähete lastenpsykiatrian poliklinikalle. Lähete palautuu koululle, sillä äiti ei halua apua. Kevät 2011 Kuvio vuotias poika koulun terveydenhoitajan asiakkaana (case-mallinnos) Alueellinen palveluopas HYMYT-tiimin järjestämissä useammissa monitoimijaista yhteistyötä kehittävissä tilaisuuksissa osallistujat totesivat, että heidän tietonsa alueen muista toimijoista olivat puutteellisia. Kaupungin palvelutiedottaminen koettiin hajanaisena. Helsingissä eri alueilla on tehty erilaisia palveluoppaita, mutta mikään niistä ei sisällä yksityiskohtaisia ajanmukaisia lähetetietoja, joita esim. oppilashuoltoryhmä voisi hyödyntää. Verkostoseminaareissa havaittiin, että alueen eri toimijat hyötyvät yhteisestä keskustelusta, sillä he eivät aina tiedä riittävästi toistensa työstä. Tietämyksen puute vaihtelee nyanssikysymyksistä siihen, että välillä toimijat eivät tiedä, ketä kaikkia muita samalla alueella työskentelee lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Asiakkaiden tukemisen kannalta tietämyksen puute näkyy mm. luukuttamisena. Esim % perheneuvolaan ohjatuista oli vuonna 2009 ohjattu väärään paikkaan. Palvelutietämyksen puute voi näkyä myös päällekkäisenä työnä. HYMYT-tiimi kokosi keväällä 2011 palveluoppaan (Vuosaaren lasten ja nuorten ohjaus- ja lähetekäytännöt hoito- ja tukitahoihin ) ja jakoi sitä järjestämissään tilaisuuksissa. Oppaan päivitetty versio laitettiin HYMYT-helmi-sivuille ja opasta levitettiin myös sähköpostitse. Palveluopasta päivitettiin vuoden 2012 loppuun asti. Siitä tehtiin myös manner-idän versio muutamien manner-idän oppilashuoltopalveluiden työntekijöiden avustuksella. Myös kaakon alueelle jaettiin tiivistettyä opasta. 2. Käsikirja

83 Oppaan alussa luki: Lasten ja nuorten palveluverkosto on monimuotoinen. Hoito- ja tukitahoja on runsaasti ja niiden ohjaus- ja lähetekäytännöt eroavat toisistaan. Osa palveluista on alueellisia, osa keskitettyjä. Tähän oppaaseen on pyritty kokoamaan mahdollisimman kattavasti palvelutahot, jotka koskevat Vuosaaren aluetta. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti toimintayksiköiden (koulu, päiväkoti, nuoriso-talo) henkilöstön tueksi siinä vaiheessa, kun yksikön omat keinot eivät riitä tukemaan lasta. Palveluopas on koottu siten, että se hyödyntää myös toimintayksiköiden yhteistyökumppaneita. Ensin oppaassa esitellään lasten palvelut (7-12v.). Tämän jälkeen esitellään nuorten palvelut (13-17v.) ja palvelut, jotka koskevat sekä lapsia että nuoria. Lopuksi on lueteltu perhepalvelut, tukitahot kriisitilanteisiin ja internetsivut, joista saa apua. Oppaan sisällysluettelo on esitetty liitteessä 11. Monitoimijainen koulutus ja monitoimijainen dialoginen työnohjausprosessi Keväällä 2011 Vuosaaressa järjestettiin varhaisen tuen menetelmien tehostamiseksi erilaisia koulutuksia monitoimijaisesti, eli siten, että niihin kutsuttiin useiden eri virastojen työntekijöitä. Työntekijöitä tutustutettiin mm. Ihmeelliset vuodet koulussa -ohjelmaan. Ihmeelliset vuodet koulussa -ohjelma pohjautuu laajaan tutkimusnäyttöön sekä käytännön kokemuksiin (Webster-Stratton 2011). Positiivisella vahvistamisella vähennetään ohjelmassa käyttäytymishäiriöisten lasten aggressioita. Ohjelman avulla voidaan lisätä lapsen sosiaalisia taitoja ja tunteiden säätelyä kotona sekä koulussa. Opettajalle, ohjaajalle tms. työntekijälle ohjelmaan tutustuminen antaa välineitä käyttää ennakoivia luokanhallintastrategioita ja kurinpitomenetelmiä. Järjestetyissä workshopeissa käsiteltiin yllä mainittujen menetelmien lisäksi keinoja, joiden avulla voi tuloksellisesti tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa tukeakseen heidän osallistumistaan koulutyöhön ja edistääkseen johdonmukaista sekä kiinteää kodin ja koulun yhteistyötä. Keinoja voi soveltaa eri toimintayksiköissä (päiväkoti, koulu, iltapäiväkerho jne.) tehtävään kasvatus- ja kotiyhteistyöhön. Tilaisuuksilla vahvistettiin monitoimijaista yhteistyötä alueen lasten hyvinvointipalveluissa toimivien kesken. Workshoppeihin osallistui alkuopettajia, leikkipuistojen ohjaajia, päiväkodin henkilökunta, iltapäivätoiminnan ohjaajia sekä oppilashuollon edustajia. Osallistujat antoivat arvionsa tilaisuuksien onnistumisesta 20. Vuosaaressa toteutettiin keväällä 2012 myös monitoimijainen dialoginen työnohjausprosessi. Kokeilussa olivat mukana opetusvirasto, seurakunta, sosiaalivirasto ja nuorisoasiainkeskus. Sen 20 Osallistujat arvioivat koulutusten hyödyllisyyttä asteikolla 1-5 (1=hyödytöntä, 2=varsin hyödytöntä, 3=vaikea sanoa, 4=varsin hyödyllistä, 5=erittäin hyödyllistä). Ensimmäinen iltapäiväkoulutus arvioitiin varsin hyödylliseksi (keskiarvo 3,5). Osallistujia koulutuksessa oli 26. Toiseen workshoppiin osallistui 11 henkeä. Workshop oli muuten samanlainen kuin ensimmäinen, mutta ryhmätöille ja keskusteluille annettiin toisella kertaa enemmän aikaa. Osallistujat arvioivat tilaisuuden erittäin hyödylliseksi (keskiarvo 4,5). 82

84 tavoitteena oli kokeilla työnohjauksellista menetelmää eri toimijoiden välisen dialogin synnyttämiseen, kokemusten vaihtamiseen sekä ymmärryksen lisäämiseen eri ammattikuntien välillä. Tavoitteena oli antaa näkökulmia ja tukea arjen työhön moniammatillisen dialogin kautta. Yksilötasolla tavoitteena on jäsentää ja tutkia omaa arjen työtä. Työnohjaustapaamisia järjestettiin kevään 2012 aikana kuusi. Tapaamiset olivat avoimia kaikille lasten ja nuorten hyvinvointipalveluissa toimiville. Työskentelymuoto mahdollisti joustavan osallistumisen. Prosessista vastasi työnohjaaja, joka käyttää dialogisia menetelmiä. Tapaamisiin osallistui yhteensä yli 30 alueen työntekijää eri virastoista. Työnohjaus toteutettiin yhteistyössä TUKEVASTI-hankkeen kanssa. c. Lastensuojelun ja perheneuvolan yhteinen tiedotus- ja konsultaatiomalli Vuonna 2010 järjestetyssä verkostoseminaarissa todettiin, että koulujen työntekijöille olisi syytä tarjota lisää tietoa koulun yhteistyökumppaneiden (esim. lastensuojelun) työstä. Yhteistyökumppaneiden työhön liittyy asiakasohjauksen harmaita alueita, joiden osalta on tarpeellista käydä yhdessä keskustelua. Kun eri toimijat (esim. lastensuojelu ja perheneuvola) avaavat yhdessä omaa työtään, yhteistyökysymykset hahmottuvat paremmin kuin sellaisessa tilanteessa, että toimijat tiedottaisivat työstään erikseen. Keskusteluun on syytä ottaa mukaan kaikki koulun aikuiset (tiedotustilaisuuden kohderyhmänä) eikä vain oppilashuoltoryhmien jäsenet, sillä oppilashuoltotyö kuuluu koulussa kaikille. HYMYT-hankkeessa lähdettiin kehittämään keväällä 2011 tiedottamisen mallia, jossa dialogi eri toimijoiden välillä toteutuisi. Mallissa hyödynnettiin päivähoidon piirissä kehitettyä huolen häivä -kolmikantakonsultaation mallia, jonka tarkoitus on saattaa asiakas mahdollisimman varhain oikean avun piiriin, lisätä tietoa muista palveluista ja auttaa eri palvelujen rajapintojen määrittelyssä. Kaakon alueen päivähoidon piirissä toteutettu malli toimii asiakasohjausjärjestelmänä. HYMYT-hankkeessa mallista tehtiin sovellus kouluihin. Kehitystyössä olivat mukana pilottialueen toimijat. Mallin tarkoitus oli kehittää uudenlaista tehokasta monihallintokuntaista konsultaatio/tiedotuskäytäntöä kouluille. Mallia kokeiltiin pilottialueen kouluilla järjestetyissä kolmessa tiedotustilaisuudessa Tiedottajina/konsultteina toimivat lastensuojelun ja perheneuvolan edustajat (kuvio 37). Tilaisuuksiin kutsuttiin koulun henkilökunta. 2. Käsikirja

85 37 alakoulun henkilöstö (10-30 henkeä) lastensuojelua edustava työpari perheneuvolan edustaja Kuvio 37. Koulutuksellinen tiedotustilaisuus koulun (tässä tapauksessa alakoulun) henkilöstölle, vieraina lastensuojelu ja perheneuvola Koulutuksellisen tiedotustilaisuuden rakenne: 1) Koulun edustaja avaa tilaisuuden, toivottaa kaikki tervetulleiksi ja kertoo tilaisuuden rakenteen. Vieraat esittäytyvät. 2) Koulun edustaja esittelee (koulun etukäteen valmisteleman) case-esimerkin. Se voi olla joku usein esiin nouseva tai koulua puhututtava tapaus, jossa on koulun ulkopuolisen tuen tarvetta, esim. lyhyt tarina 6. luokkalaisesta Pekasta, jolla on poissaoloja, joka ajautuu koulussa riitoihin ja jonka perhetilanne on huolestuttava. Tarinassa kerrotaan, mitä koululla on jo tehty Pekan tukemiseksi. Case-esimerkin on hyvä olla monitahoinen, jotta eri asiantuntijat voivat tuoda oman näkökulmansa keskusteluun. Toivottavaa on myös se, ettei case-esimerkeissä kuvata sellaisia koulun ulkopuolisia tukiprosesseja, jotka rajoittavat tukimuotojen suunnitteluun ja pohtimiseen liittyviä vaihtoehtoja. Case ei siis saa olla liian lukkoon lyöty. Casen valmistelussa kannattaa käyttää hyväksi aitoa huolta ja tunnepohjaa (oikeisiin oppilaisiin liittyviä huolia), jottei case jää liian paperinmakuiseksi. 3) Koulun edustajan esiteltyä Pekka-casen vierailijat (lastensuojelua, perheneuvolaa ja nuorisopsykiatrista poliklinikkaa edustavat työntekijät) kertovat vuorotellen, miten he voisivat olla mukana Pekan auttamisessa, millaista tietoa he voivat antaa koululle, miten asia etenee jne. 4) Tiedotustilaisuuteen osallistuva koulun henkilöstä voi esittää kysymyksiä vieraille. Käydään yleistä keskustelua. 5) Siirrytään seuraavaan case-esimerkkiin ajan sallimissa puitteissa. 6) Lopuksi kerätään palaute osallistujilta. Tilaisuus kestää 1,5 tuntia. Mallin arviointi ja suositukset Mallia arvioitiin keräämällä tiedotustilaisuuksien päätteeksi palautteet osallistujilta. Pilotin tulokset vaikuttivat lupaavilta. Tilaisuuksissa koulujen henkilöstö osallistui keskusteluun aktiivisesti ja esitti paljon kysymyksiä. Tilaisuuksissa syntyi ideoita toiminnan kehittämisestä. 84

86 Lastensuojelun ja perheneuvolan edustajat arvioivat itse tilaisuudet hyödyllisiksi pidetyssä arviointitapaamisessa. Mallia voi suositella käytettäväksi erityisesti niihin kouluihin, joissa on uusia opettajia tai jotka haluavat kehittää yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Mallia on syytä kehittää myös muiden toimijoiden kuin lastensuojelun ja perheneuvolan yhteistyönä, mm. nuorisopsykiatrinen poliklinikka mukaan ottaen. d. Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyötapaamiset Vuosaaressa Vuosaaressa toteutettiin syksyllä 2011 perusopetuksen iltapäivätoimintaryhmien ohjaajien ja leikkipuisto-ohjaajien opettajanhuonevierailuja, joiden tarkoitus oli kehittää ja vahvistaa koulun alkuopetuksen sekä iltapäivätoiminnan yhteistyörakenteita. Tilaisuudet järjestettiin siten, että iltapäivätoiminnan ohjaaja otti yhteyttä vierailuryhmän muihin toimijoihin ja sopi vierailuajankohdan. Vierailuun osallistui kustakin toimintapaikasta yksi henkilö sekä koululta rehtori ja alkuopettajat. Iltapäivätoiminnan ohjaajat toivat mukanaan tapaamiseen nimilistan oman ryhmänsä lapsista kyseisen koulun oppilaiden osalta sekä oman toimintapaikkansa yhteystiedot. Koulun edustajat puolestaan jakoivat alkuopettajien ym. yhteystiedot, tiedot lukukauden koulun/opetuksen poikkeusaikatauluista uinti- ym. vierailuista ja loma-ajoista. Suosituksena oli, että tilaisuudessa käytiin läpi myös erilaiset toimintayksiköiden sisäiset toimenpidesuunnitelmat esim. mistä löytyi tietoa turvallisuus- tai ympäristösuunnitelmista, koulun järjestyssäännöistä sekä koululla toteutettavista opetusta tukevista ohjelmista. Tilaisuuksien onnistumista arvioitiin palautekyselyillä 21. Vuonna 2012 iltapäivätoiminnan ja sen eri yhteistyötahojen välisestä yhteistyöstä valmisteltiin mallia. HYMYT-tiimi oli mukana työn käynnistämisessä. e. Vuosaaren alueen peruskoulujen ja vanhempien yhteistyöfoorumi Oppilashuoltoryhmien valmennuksessa syntyi syksyllä 2011 idea Vuosaaren alueen peruskoulujen ja vanhempien yhteistyöfoorumista, joka koostuisi koko Vuosaaren alueen vanhemmista, peruskoulujen edustajista ja myös alueellisista toimijoista, kuten nuorisotyöntekijöistä. Foorumi perustettiin maaliskuussa 2012 ja se on järjestänyt säännöllisiä tapaamisia siitä asti. 21 Yhteistyötapaamiset koettiin tilaisuuksien jälkeen lähetetyn nettikyselyn perusteella keskimäärin melko hyödyllisiksi (ka 3,9). Arvio annettiin asteikolla 1-5 (1=hyödytöntä, 2=melko hyödytöntä, 3=vaikea sanoa, 4=melko hyödyllistä ja 5=erittäin hyödyllistä). Tilaisuuksiin osallistui 38 toimijaa. Palautekyselyyn vastasi 19 toimijaa. 2. Käsikirja

87 Foorumissa on keskusteltu vuoden aikana mm. päihteistä, energiajuomista sekä kouluun ja vapaa-aikaan liittyvistä asioista. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosta pyydettiin luennoimaan Tehtaanpuiston yläasteelle aiheenaan murrosikä. Luennon mahdollisti Vuosaaren Lions clubin naisten avustus. Tilaisuus oli menestyksekäs - siihen osallistui yli 300 vuosaarelaista. Tilaisuuden palautekyselyssä vanhemmilla oli mahdollisuus antaa yhteystietonsa, mikäli he olivat kiinnostuneita vapaaehtoisesta toiminnasta Vuosaaren lasten ja nuorten hyväksi. Yhteystietonsa antoi yli 40 vanhempaa. Vuotalon Kirjakahvila Pokkarissa järjestettiin vapaaehtoisten vanhempien kesken keskustelutilaisuus. Illan teemaksi nousi koko kylä kasvattaa -ajatus. Keskusteluun tuotiin mm. kysymys siitä, uskaltaako vieras aikuinen puuttua lasten ja nuorten tekemisiin yleisillä paikoilla. Foorumi on perustanut Vuosaari-lehteen KASVOTUSTEN-juttunurkkauksen. Kirjoitukset käsittelevät lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä aiheita ja ilmiöitä. Kirjoittajina ovat niin lasten parissa työskentelevät ammattilaiset kuin vanhemmat ja nuoret itse. Ensimmäinen juttu ilmestyi lokakuussa

88 3. Toimenpide-ehdotukset Seuraavaan on koottu HYMYT-hankkeen perusteella esitettävät toimenpide-ehdotukset. Ensimmäinen koskee alueellista monihallintokuntaista yhteistyö- ja johtamismallia. Toimintokohtaiset toimenpide-ehdotukset on kuvattu raportissa siellä kohtaa, missä toiminnot on esitelty. a. Alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli Hankkeen perusteella voidaan suositella kehitetyn mallin levittämistä Helsingin eri alueille. Yhteistyön tarpeet ja jo olemassa olevat toimijaverkostot ovat osittain aluekohtaisia, joten mallia täytyy tarvittaessa soveltaa. Pilotin tulokset viittaavat siihen, että mallilla voi olla monenlaisia myönteisiä vaikutuksia alueen lasten ja nuorten palveluihin. Malli mahdollistaa toimijoiden osaamisen paremman hyödyntämisen sekä keskustelun eri toimijoiden ja organisaatiotason edustajien kesken. Tässä suhteessa malli edustaa innovaatiojohtamista (Sundbo & Toivonen 2011). Työntekijät saavat kokemuksen siitä, että he voivat vaikuttaa työn onnistumiseen alueella. Yhteistyön tekeminen alueella helpottuu ja palveluohjaus tehostuu. Pilottiin osallistuneet kertoivat, että mallin myötä heidän kokemuksensa siitä, että toimijat alueella tukevat toistensa työtä, lisääntyi. Tämä asettaa tärkeän kysymyksen jatkoa ajatellen: miten suuri on työhyvinvoinnillinen vaikutus ja miten sitä tulisi mitata levitettäessä mallia toisiin Helsingin osiin. Organisaatiomuutoksiin liittyvä epävarmuus rasittaa yhteistyösuhteita ja työntekijöitä. Työntekijöiden vaihtuvuus on suhteellisen korkeaa useissa lasten ja nuorten palveluissa. Pilotin aikana vaihtuvuus pieneni alueella esim. oppilashuoltopalveluiden henkilöstön osalta. On vaikea arvioida, kuinka merkittävästi tämä johtui pilotoidusta mallista. Selvitettäväksi jää, miten malli on yhteydessä alueen työntekijöiden vaihtuvuuteen pidemmällä tähtäimellä. Malli edellyttää verkostojohtamisen lisäksi jaettua johtajuutta (Hasu ja Lehtonen 2012). Kuten Hasu ja Lehtonen toteavat, jaettu johtajuus ei välttämättä rajoitu vain tietyille toimialoille ja tietynlaiseen tietotyöhön, toisin kuin aiemmassa kirjallisuudessa on esitetty. Verkostotyön vahvistaminen on keskeinen osa kehitettyä mallia. Pilottialueella toimii ryhmä nimeltä Idän verkosto-osaajat, joka on vaikuttanut pilotin onnistumiseen. Olisi paikallaan selvittää, miten paljon muilla Helsingin alueilla työskentelee verkostotyön taitajia, esim. ennakointidialogin hallitsevia työntekijöitä, ja miten tätä osaamista voidaan vahvistaa ja hyödyntää. 3. Toimenpide-ehdotukset

89 Kuten tutkimuksissakin on todettu (Määttä 2007) poikkihallinnolliset ryhmät herättävät monesti turhautumista, mikäli niihin ladataan suuria toiveita eikä yhteistyölle ole tarkasti määriteltyä konkreettista sisältöä. Mallin levittäminen vaatiikin riittävän ajan, jotta alkuhaasteet pystytään selvittämään. Jatkossa tulee myös sopia mittareista, joilla alueellista yhteistyötä ja sen hyvinvointivaikutuksia arvioidaan. Muissa kunnissa on todettu, että palveluiden kehittäminen voi lähteä niin johdon (top-down) kuin kentänkin (bottom-up) taholta. Kriittistä kehittämisen onnistumiselle on johdon ja kentän näkökulmien kohtaaminen (Saari ym. 2012). Tämä varmistetaan rakenteilla, kuten tässä raportissa esitelty alueellinen monihallintokuntainen yhteistyö- ja johtamismalli. Saari ym. toteavat, että koordinointia edellyttävät prosessit eivät ole aina etukäteen tiedossa. Yhteistyörakenne varmistaa ennakoimattomien prosessien koordinoimisen. b. Täydentävät toimenpide-ehdotukset Seuraavassa on esitetty toimenpide-ehdotuksia lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen liittyen. Yhteistyömallit Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella on suositeltavaa tehostaa entisestään palveluohjausta ja eri toimijoiden yhteistyötä, sujuvoittaa asiakasprosesseja ja selkiyttää vastuukysymyksiä. Tässä raportissa on esitelty tähän erilaisia toteutustapoja. Monitoimijaisia asiakasprosesseja on tarpeen mallintaa palveluiden kehittämiseksi. Alueellisia monitoimijaisia prosesseja kartoittamalla pystytään määrittelemään prosessien häiriökohdat. Kuviossa 38 on esimerkki yksinkertaisesta mallinnoksesta. Mopoilevat nuoret kiusaavat iltapäivätoimintaan osallistuvia 1. luokkalaisia oppilaita. Iltapäivätoiminnan ohjaaja juttelee nuorien kanssa, mutta nämä eivät lopeta kiusaamista. Iltapäivätoiminnan ohjaaja ei tunne nuoria ja on yhteydessä rehtoriin sekä poliisiin asiasta. Rehtori välittää asian koulukuraattorin tiedoksi, joka on yhteydessä nuorisoohjaajaan. Poliisi ei puutu asiaan. Nuoriso-ohjaaja ja koulukuraattori jalkautuvat nuorten pariin ja keskustelevat nuorten kanssa. Nuoret lopettavat kiusaamisen. Kuvio 38. Monitoimijainen prosessi kiusaamisen ehkäisemiseksi tilanteessa, jossa kaikki lapset ja nuoret eivät ole yhden saman koulun oppilaita 88

90 Keskustelufoorumit Lasten ja nuorten hyvinvointia edistäville toimijoille toivotaan monitoimijaisia valmennuksia, esim. laajennetuilla oppilashuoltoryhmillä. Valmennuksissa palveluiden yhtymäkohdissa havaitut heikkoudet voidaan nostaa rakentavasti esiin verkostomaisissa keskustelutilanteissa, esim. Puimala-mallia soveltamalla (Suomen Kuntaliitto 2010). Monitoimijaiset koulutukset 22 ovat hankkeen perusteella tehokas tapa kehittää monihallintokuntaista yhteistyötä, levittää toimialalta toiselle sovellettavia hyväksi todettuja työtapoja 23 ja lisätä ymmärrystä toisten työstä sekä palveluista. Lasten parissa toimivat toivovat Koko kylä kasvattaa -keskustelua. Dialogisia menetelmiä on tarpeellista soveltaa vanhempainiltoihin ja muihin toimintayksikkökohtaisiin yhteisöllisiin keskusteluihin. Vanhemmat voi saattaa pohtimaan yhdessä oppilaiden keksimiä huolenaiheita. Mitä kukin voi tehdä itse asioille ja mitä toivoo muiden tekevän? Tässä raportissa esiteltyjä malleja tulisi kehittää jatkossa niin, että asiakkaille annetaan niissä entistä vahvempi rooli. Hankkeessa työntekijät otettiin mukaan kehittämiseen ja heitä kuultiin eri vaiheissa. Jatkossa tulisi pohtia, miten saataisiin vielä paremmin eri organisaatiotason edustajat käymään keskustelua palvelun käyttäjien kanssa. Hankkeessa saatiin muutosta aikaiseksi, mutta toimintakulttuurin muuttaminen vaatii aikaa. Alulle saatua muutosta tulisi seurata ja vahvistaa. Kehittäminen on parhaimmillaan sitä, että jokainen organisaation jäsen osallistuu siihen ja kysyy itseltään, miten toimintaa voisi parantaa. Nivelvaiheissa työskentelevät työntekijät, kuten esiopettajat ja alkuopettajat, toivovat säännöllisiä yhteisiä keskustelufoorumeita, joissa mahdollistetaan molemminpuolinen rakentavan palautteen antaminen toisen työstä. Tässä raportissa esiteltyä koulutulokkaiden arvioinnin mallia on pilotin tulosten perusteella aiheellista levittää sekä hyödyntää sitä kodin ja koulun yhteistyön kehittämisessä. Alueellisen hyvinvointia koskevan tiedon hyödyntäminen Alueellista monitoimijaista lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä on tarpeellista arvioida systemaattisesti ja kattavasti, ei vain kunkin palvelun osalta erikseen. Tämä mahdollistaa monitoimijaisten palveluprosessien vaikuttavuuden arvioinnin. Ohjaamalla eri toimijat toistensa toimenpiteitä tukevaan tiedon keräämiseen, voidaan tehostaa palveluiden alueellista suunnittelua ja kehittämistä. Asiakkaan näkökulma tulee huomioida esim. palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. 22 Suositeltavia koulutusaiheita ovat varhaisen tuen tehostamisen menetelmät (Ihmeelliset vuodet koulussa, Askeleittain jne.) sekä verkostotyön menetelmät. Myös coaching-menetelmän soveltamisesta lasten ja nuorten toimintaympäristöihin löytyy malleja (Van Nieuwerburgh 2012; Niinikoski 2013). 23 Perusopetuksen ja päivähoidon välillä tulisi olla hyvinvointiin liittyvää menetelmällistä yhteistyötä. Esi- ja alkuopettajia voidaan kouluttaa samassa sosiaalisten taitojen vahvistamisen menetelmässä, kuten on tehty Vuosaaressa. Oppilashuoltoryhmän kokousta varten lomakkeesta tulisi tehdä versio päivähoitoon. Lomakkeeseen kirjataan ryhmädynamiikkaan liittyviä asioita. Kirjaus toimii oppilashuoltoryhmän keskustelun jäsentäjänä ja tukee ryhmätason interventioiden suunnittelua yksittäisen oppilaiden asioissa tehtävän työn sijaan. 3. Toimenpide-ehdotukset

91 Neuvottelukäytänteet Siirtoneuvottelujen 24, saattaen vaihdon ja verkostokokousten olisi hyödyllistä hankkeen kokemusten perusteella sisältyä normaalina osana asiakastyöhön niiden asiakkaiden osalta, joiden kanssa työskentelee useampia toimijoita ja on vaarana, että tehdään päällekkäistä työtä. Kun monitoimijaisessa yhteistyössä sovitaan, että asiakas siirtyy toimijalta toiselle, on toimijoilla yhteinen vastuu asiakkaasta eikä asiakas tipu toimijoiden väliin. Siirtoneuvottelussa asiakkaan lisäksi läsnä ovat siirtävä ja vastaanottava taho. Jos asiakkaan ympärillä on monta toimijaa, hänelle toivotaan myös nimettävän vastuuhenkilö (eng. case tai care manager) 25. Hanketyö Kehittämistyössä - ainakin hankkeistetussa kehitystyössä - on kannattavaa hyödyntää systemaattisesti työntekijöiden osaaminen ja ottaa heidät mukaan kehittämiseen. Tämä varmistaa hanketyön tulosten nivoutumisen perustyöhön. Kehittämistyön tavoitteet ja niiden konkretisoiminen tulee määritellä monitoimijaisesti yhdessä työntekijöiden ja johdon kanssa. Verkostoseminaarissa tämän voi toteuttaa innovaatiojohtamisen periaatteiden mukaisesti. Kehitettyä alueellista monihallintokuntaista yhteistyö- ja johtamismallia voi jatkossa käyttää mm. strategioiden jalkauttamisessa ja palveluiden kehittämisessä. Toimijoiden työnkuviin on tarpeellista määritellä monitoimijaisen yhteistyön minimit niiltä osin kuin se tukee asiakastyötä ja/tai monitoimijaista yhteistyötä. Hanketoimintoihin osallistumisesta tulee laatia selkeät sopimukset, mikäli hankkeen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää toimijoiden osallistumista. Myös hankkeen toimivaltaan liittyvät kysymykset on tärkeä puhua auki. c. Pohdinta Palvelujärjestelmämme ei pysty hoitamaan kunnolla kaikkia asiakkaitaan, jos palveluntarjoamisessa rajoitutaan jatkossa nykyisiin palvelutarjonnan tapoihin. Ennaltaehkäisyllä ja kasvuympäristöjen parantamisella kunnat pystyvät ehkäisemään syrjäytymistä (Salmi ym. 2012). 24 Tällä hetkellä monitoimijaisilla neuvotteluilla ei ole yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Monitoimijaisissa asiakasneuvotteluissa kohtaavat eri toimijat, kulttuurit ja kokouskäytänteet, mikä voi välillä johtaa ennakoimattomiin lopputuloksiin, esim. asiakkaiden kuulemisen kannalta. Neuvottelut ovat tilanteita, joissa pahimmassa tapauksessa monitoimijaisen yhteistyön haasteet ja näkemyserot voivat tulla esiin. Neuvottelujen suunnittelun lisäksi on suositeltavaa nimetä puheenjohtaja ja muistion kirjoittaja. Neuvottelun tavoite tulee mahdollisuuksien mukaan määritellä yhteisesti ja kuulla asiakkaiden näkemykset sekä käydä läpi vahvuudet ja voimavarat. Puheenjohtaja varmistaa, että kaikki tulevat kuulluiksi ja asiassa pysytään. Hyvissä ajoin ennen neuvottelun loppua on ryhdyttävä sopimaan vastuunjaosta ja seuraavasta tapaamisajasta. 25 Vastuuhenkilön nimeäminen helpottaa asiakkuuden hallinnointia ja varmistaa, että toimijat sekä asiakas ovat tietoisia asiakkuudessa tapahtuvista toimenpiteistä. Kaikilla toimenpiteillä on tavoite, merkitys ja vaikuttavuus asiakkaan kannalta. Vastuuhenkilön nimeäminen vähentää asiakkaan pompottelua. Asiakas on itse aktiivinen toimija omassa asiassaan, ja toimijat ovat tietoisia yhteisestä tavoitteistaan sekä yhteistyökumppaneiden tekemästä työstä asiakkaan asioissa. Vastuuhenkilö varmistaa, ettei synny päällekkäiset toimintoja tai turhia uudelleen tehtäviä kartoituksia. 90

92 Ongelma- ja yksilökeskeisestä asiakastyöstä olisi kannattavaa siirtyä ennakoiviin, vahvistaviin ja laaja-alaisiin toimintatapoihin. Lasten ja nuorten kasvuympäristöjä tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti painottuen siihen, mikä tukee hyvinvointia eikä siihen mitä ehkäisee pahoinvointia (Gilman, Huebner ja Furlong 2009). Esim. alkoholin ongelmakäyttöä saadaan pitkällä tähtäimellä todennäköisesti parhaiten vähennettyä siten, että yritetään saada koko väestö vähentämään juomistaan vähän, ei pyydystämällä yksittäisiä ongelmajuojia ja hoitamalla vain heidän ongelmaansa (Huppert 2009). Mediaa voidaan käyttää hyväksi ei-toivotun käyttäytymisen vähentämisessä (Kazdin ja Blase 2011). Olisi tärkeä selvittää, miten näiden alojen tutkimustulokset ovat sovellettavissa suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. On kehitetty malleja, jotka auttavat ennustamaan naapuruston ja asuinalueen vaikutuksia lapsen ja nuorten kehitykseen (Leventhal ja Brooks-Gunn 2000). Yhteisöön ja naapurustoon liittyvien tekijöiden on todettu olevan yhteydessä mm. nuorten väkivaltaisuuteen (Tolan, Gorman-Smith ja Henry 2000). Olisi tarpeellista tutkia, miten mallit soveltuvat Suomen oloihin. Tupakointi-interventiossa yleislääkäri kehottaa jokaista tupakoivaa potilastaan lopettamaan. Joka kerta, kun (kuka hyvänsä) tupakoitsija tulee vastaanotolle, lääkäri mainitsee, että parasta, mitä voisit terveytesi eteen tehdä, olisi lopettaa tupakointi. Kaksi ja puoli prosenttia potilaista lopettaa tupakoinnin. Koska kohteena on koko tupakoiva asiakaskunta, heikonkin intervention vaikutus on asiakasmääräisesti merkittävä. Voisivatko muutkin ammattiryhmät käyttää työssään systemaattisesti vastaavia interventioita? (Kazdin ja Blase 2011; Stead, Bergson ja Lancaster 2008; Valtonen 2011.) Luokkatason ilmiöt vaikuttavat lapsiin niin päivähoidossa kuin koulussakin, mm. siihen, miten hyvät valmiudet esioppilaille kehittyy kouluun siirtymistä ajatellen (Bulotsky-Shearer, Dominguez ja Bell 2011). Kivakoulu-ohjelman vaikuttavuus rajoittuu tämän päivän tietojen perusteella aikalailla alakouluikäisiin oppilaisiin (Kärnä 2012). On kehitetty vaikuttaviksi todettuja päiväkoti-, koulu- ja luokkatason interventioita, joita voitaisiin hyödyntää Suomessa paremmin (Huppert 2011). Näiden käyttäminen helpottaisi sosiaali- ja terveysalojen toimijoiden liittymistä yhteisöissä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, tehtävään työhön. Tulisi selvittää, voitaisiinko tällä tavoin lisätä kokonaisvaltaisesti asiakkaan huomioivaa palvelutarjontaa ja vähentää asiakkaan kokemusta sektoroituneesta palvelujärjestelmästä. Tässä raportissa on esitelty hankkeen aikana toimijoiden uudenlaisesta yhteistyöstä syntyneitä innovaatioita ja yhteistyömalleja, joilla tällaisia innovaatioita voidaan synnyttää jatkossa. Hankkeessa havaittiin sama, mikä jo aiemmissa tutkimuksissa (Saari ym.) on nostettu esille: päivähoito on toimialana otollinen kentältä lähteville innovaatioprosesseille. Esiopetuksen ja koulun yhteistyömalli kehitettiin tiiviisti toimijoiden kanssa yhteistyössä. Päivähoidon työntekijät lähtivät innolla kehittämään mallia ja antoivat työlle merkittävän panoksen. Myös kouluilla on pitkät perinteet tehdä kehittämistyötä, joka tulee harvoin näkyviin koulun ulkopuolella. 3. Toimenpide-ehdotukset

93 Saari ym. (2012) kehottavat eri julkisen sektorin toimijoita yhteistyöhön. Tästä on hyvä tuore esimerkki Helsingin kulttuuritoimesta, jossa oppilaille on tänä syksynä järjestetty nukketeatterivierailuja vanhainkoteihin. Kuuleman mukaan teatteriesitysten jälkeen järjestetyt lasten ja vanhusten yhteiset työpajat ovat olleet menestys. Tämä toivottavasti luo pysyviä uudenlaisia yhteistyömuotoja eri-ikäisille suunnattujen palveluiden, tässä tapauksessa koulujen ja vanhainkotien, välille. Hankkeen kokemukset viittaavat vahvasti siihen, että toimiva verkostotyö ja verkostoituminen eri toimijoiden välillä tehostavat asiakastyötä ja lisäävät työntekijöiden työssä jaksamista. Toteutettu pilotti on vaikuttanut alueellisen yhteistyön tekemiseen. Tulokset viittaavat siihen, että kehitetty malli tuottaa pidemmällä tähtäimellä uusia monitoimijaisia palvelumuotoja ilman uusia resursseja. Kehitettyä alueellista yhteistyö- ja johtamismallia voi hyödyntää työntekijöiden kuulemisen lisäksi asiakkaiden ja alueella asuvien kuntalaisten kuulemisessa. Jatkossa olisi tarpeen selvittää, miten malli toimii demokratian ja kuntalaisvaikuttamisen välineenä. Tulisi esim. selvittää, voidaanko verkostoseminaareja käyttää alueellisiin palveluihin vaikuttamisen foorumeina. Sopimukset ovat johtamisen välineitä. Tässä hankkeessa on kartoitettu, minkä tyyppisiä alueellisin monihallintokuntaisia sopimuksia tulisi laatia, jotta eri organisaatioihin kuuluvat toimijat pystyisivät kehittämään yhteistyötään siten, että se näkyy parantuneena asiakaspalveluna ja lisääntyneenä asiakkaan hyvinvointina. Työssä on vielä paljon tehtävää. Tämä raportti antaa pohjaa jatkossa tehtävän työn suunnitteluun. 92

94 Lähteet Hymyt-hankkeeseen liittyviä tutkimuksia Niinikoski, I Coaching-menetelmän soveltuvuus oppilaiden sosiaalisten- ja tunnetaitojoen vahvistamiseen. Pilottitutkimus Vuosaarelaisissa 1. luokissa (vielä julkaisematon opinnäytetyö). Kasvatustiede. Helsingin yliopisto. Normia, L Palvelujärjestelmän dialogisuus tie yhteiseen ymmärrykseen. Esimerkkinä lastensuojelun ja koulun välinen yhteistyö Helsingissä. Sosiaalityö. Tampereen yliopisto. Pulkkinen, S Oppilashuollon tarve ja riittävyys Vuosaaren peruskouluissa, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Kasvatustiede. Helsingin yliopisto. Pätynen, N Ensimmäisen luokan oppilaiden koululaistaidot vanhempien ja opettajien arvioimina, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Kasvatustiede. Helsingin yliopisto. Vismanen, E Oppilashuolto Helsingissä, toiveet, odotukset ja arjen todellisuus. Tietokeskus. Helsingin kaupunki. Luettavissa: Muut lähteet Ahtola, A., Silinskas, G. Poikonen, P-L., Kontoniemi, M., Niemi, P. & Nurmi, J-E Transition to Formal Schooling: Do Transition Practices Matter for Academic Performance? Early Childhood Research Quarterly. Arnkil, T.E., Eriksson, E. ja Arnkil, R Palvelujen dialoginen kehittäminen kunnissa. Sektorikeskeisyydestä ja projektien kaaoksesta joustavaan verkostointiin. Stakes raportteja 252/2000. Arnkil, T.E Peräkammari ja huolen vyöhykkeet. Metaforat, dialogisuus ja yhteinen kielialue. Yhteiskuntapolitiikka, 70:2. Arnkil, T. E. ja Seikkula, J Dialoginen verkostotyö. Tampere. THL. Avoimet foorumit Nuorten ehdotusten ja päättäjien lupausten yhteenveto (luonnos). Nuorten avoimet foorumit Bulotsky-Shearer, R. J., Dominguez, X. & Bell, E. R Preschool Classroom Behavioral Context and School Readiness Outcomes for Low-Income Children: A Multilevel Examination of Child- and Classroom-Level Influences. Journal of Educational Psychology, 28, Denhardt, J. & Denhardt, R The New Public Service: Serving, Not Steering. Eades, J. M. F Celebrating Strengths. Building Strengths-based Schools. CAPP Press. London. Lähteet

95 Gilman, R., Huebner, E.S. & Furlong, M. J. (ed.) Handbook of Positive Psychology in Schools. NY. Routledge. Hasu, M. & Lehtonen, M. H Shared Leadership as Shared Caring in Complex Multiservice Organization An Exploratory Study in the Context of Physically Straining Service Work. Presented in the EURAM 2012 conference. Rotterdam. Hukkanen, V Turvallisuusyhteistyön organisointi paikallistasolla. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. Huppert, F. A A New Approach to Reducing Disorder and Improving Well-being. Perspectives on Psychological Science, 4(1): Järvensivu, T. ja Nykänen, K Verkostojohtamisen opas. Helsinki: Aalto-yliopisto. Kaupungin strategia. Luettavissa: Kaupun gin arvot ja visio. Luettavissa: Kazdin, A.E. & Blase, S.L Rebooting Psychotherapy Research and Practice to Reduce the Burden of Mental Illness. Perspectives on Psychological Science, 6(1): Kola-työryhmä Riittävästi kohtaamista. Raportti koulun ja lastensuojelun välisestä yhteistyöstä Vantaalla. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Korkkala, S Luottamuksen ilmeneminen alueellisissa yhteistyöverkostoissa. Turku. Turun yliopiston julkaisuja. Kyllönen, M Tulevaisuuden koulu ja johtaminen. Skenaariot luvulla. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Kärnä, A Effectiveness of the KiVa Antibullying Program. Väitöskirja. Turun yliopisto. Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Helsingin kaupunki. Leventhal, T. & Brooks-Gunn, J The Neighborhoods They Live in: The Effects of Neighborhood Residence on Child and Adolescent Outcomes. Psychological Bulletin, 126(2), Levay, C. & Waks, C Professions and the Pursuit of Transparency in Healthcare: Two Cases of Soft Autonomy. Organization Studies, 30: 509. Lommi, A., Luopa, P., Puusniekka, R., Vilkki, S., Jokela, J. ja Kinnunen, T Kouluterveys Helsingin kuntaraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin kaupunki, Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunta, Nuorisoasiainkeskus, Opetusvirasto, Sosiaalivirasto, Terveyskeskus. Helsinki. Helsingin kaupunki ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. McGuire, M Collaborative Public Management: Assessing What We Know and How We Know it Public Administration Review, Volume 66, Issue Supplement 1, McNamara, K., Rasheed, H. & DeLamatre, J S Statewide Study of School-Based Intervention Temas: Characteristics, Member Perceptions, and Outcomes. Journal of Educational and Psychological Consultation, 18: Määttä, M Yhteinen verkosto? Tutkimus nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä poikkihallinnollisista ryhmistä. Sosiologia. Helsingin yliopisto. Möller, K. & Svahn, S Role of Knowledge in Value Creation in Business Nets. Journal of 94

96 Management Studies 43(5), Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2010:27. Opetushallitus Perusopetuksen aamu-ja iltapäivätoiminnan perusteet. Määräykset ja ohjeet 2011:1. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistyöryhmän muistio, Oppilas- ja opiskelijahuolto Helsingissä Sermilä, P., Hallantie, M., Hyven, A., Karppinen, A., Lindroos, P., ym. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja B2. Paikallinen turvallisuusanalyysi Koillinen suurpiiri. Helsingin poliisilaitos. Pesonen A-K. ja Heinonen, K Oppilashuoltoryhmien työn merkitys, arviointi ja kehittäminen. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A2. Saari, E., Lehtonen, M.H. & Toivonen, M The Critical Encounter of Policy-innovation and Employee-driven Innovation in Municipal Services. Esitelty 28. EGOS Colloquiumissa Helsingissä. Salmi, M., Mäkelä, J., Perälä, M.-L. ja Kestilä, L Lapsi kasvaa kunnassa miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. Päätösten tueksi. THL. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat Kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Stead, L. F., Bergson, G. & Lancaster, T Physician Advice for Smoking Cessation. Luettavissa: CD pdf Sundbo, J. & Toivonen, M. (ed.) User-Based Innovation in Services. Cheltenham: Edward Elgar Pub. Suomen Kuntaliitto Matkaopas uudistumisen tielle. Puimalamenetelmä vertaisoppimisen vahvistamiseen ja kehittämistyön tulosten levittämiseen. Helsinki. Tolan, P. H., Gorman-Smith, D. & Henry, D. B The Developmental Ecology of Urban Males Youth Violence. Developmental Psychology, 39(2), Turvallisuussuunnitelma I Itäinen suurpiiri. Helsingin poliisilaitos. Valkokari, K Yhteisten tavoitteiden ja jaetun näkemyksen muodostuminen kolmessa erityyppisessä verkostossa. VTT Publications 715. Espoo. Valtonen, J Psykoterapian suurin ongelma. Toimittajan kommentti. Psykologia, 2-3: Van Nieuwerburgh, C. (ed.) 2012: Coaching in Education. Getting Better Results for Students, Educators, and Parents. Karnac. London. Vantaa.fi. Alueellisen oppilashuoltoryhmän käsikirja. Luettavissa: esitteet. Webster-Stratton, C Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalitia taitoja. Espoo. Profami. Lisätietoja Lisätietoja hankkeesta antavat Helsingin opetusviraston projektipäällikkö Markus Salonen (mar- Lähteet

97 ja oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen Helsingin kaupungin työntekijöille on kerätty tietoa hankkeesta osoitteeseen: Hankkeessa kehitettyä alueellista monihallintokuntaista yhteistyö- ja johtamismallia koskevaa tietoa löytyy osoitteesta: Video, jossa kerrotaan hankkeen hyödyistä, löytyy youtube.com-sivuilta nimellä: Mikä meitä yhdistää? Videossa on haastateltu HYMYT-hankkeeseen osallistuneita eri alojen toimijoita. 96

98 Liitteet Liite 1. HYMYT-hankkeen ohjausryhmä Heikkinen Timo, aluerehtori Jonkari Leena, toiminnanjohtaja, Vuosaaren nuorisotyönyksikkö Laaksonen Seija, ylihoitaja, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lahtinen Jarkko, päivähoitoalueen päällikkö Liikanen Annukka, vastaava psykologi Nevalainen Vesa, oppilashuollon päällikkö (ohjausryhmän puheenjohtaja) Puustell-Kaskimo Jenni, koulukuraattori Salonen Sirpa, aluepäällikkö, perheneuvola ja perheoikeudelliset asiat Vartio Riitta, avohuollon sosiaalityön päällikkö Liitteet

99 Liite 2. Sanastoa, jota raportissa käytetään Toimija Organisaation edustaja alueellisessa tai asiakaskohtaisessa yhteistyössä, esim. päivähoitoalueen päällikkö tai koulukuraattori Verkostotyö Yksittäisen asiakkaan tai muun yhdistävän asian ympärillä tehtävä monen toimijan välinen yhteistyö Verkostojohtaminen Asia tai asiakas edellä toteutettava johtaminen, joka ei perustu hierarkkiseen vallankäyttöön Moniammatillinen yhteistyö Eri ammattiryhmien (esim. psykologi ja kouluterveydenhoitaja ) välinen yhteistyö Monihallintokuntainen yhteistyö Eri virastojen (esim. sosiaali- ja opetusvirasto) ja niiden työntekijöiden välinen yhteistyö Monitoimijainen yhteistyö Eri toimijoiden (sosiaalivirasto, 3. sektori jne.) välinen yhteistyö 98

100 Liitteet Liite 3. HYMYT-, REGIO- ja TUKEVASTIhankkeiden aikataulut koskien alueellista yhteistyötä HYMYT, Pilottialueen (Vuosaari) toimijoiden kartoitus syksyllä 2010 Kokemukset Vantaan ja Espoon alueellisista oppilashuoltoryhmistä, Vantaan alueohr-kokousvierailu keväällä 2011 Kokemukset alle kouluikäisten alueellisista johtoryhmistä (Taina Hussin toteuttama kysely 2/2011) Idän alueen alle kouluikäisten johtoryhmän kommentit HYMYT-aluemallista TERO-koordinaatioryhmän kommentit Alueen toimijoiden kommentit HYMYT-ohjausryhmän kommentit 14.2., 9.6., 17.6., 5.9. (2.9. osan ryhmää kanssa), pilottikokoukset , 7.3. ja , laajennetulla kokoonpanolla pilottikokoukset ja Mallin esittely Lasu-kollegiossa ja LASUkollegion 9.9. ja LASU1-ohjausryhmän kommentit Eri virastojen linjajohtoryhmävierailut , 7.11., Nuorisoasiainkeskuksen johtoryhmävierailu Vuosaaren verkostoseminaarit ja Helsinki REGIO, Toimintasuunnitelman työstäminen pilottialueen alueellisessa verkostossa syksyllä 2009 Työskentely pilottialueen alueellisissa verkostoissa Alueellisen suunnitteluryhmän kokoontumiset kuukausittain Yksikköjohdon tapaamiset EU-hankeprosessin läpivienti ja yhteistoimintasopimukset toimintayksiköiden kanssa Tarvekartoitus alueella syksyllä 2010 Liitteet

101 Verkkosivut monitoimijaisen yhteistyön työalustaksi 2010 Toimintasuunnitelma alueen monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseksi syksyllä 2010 Alueellisen osaajapankin kokoaminen syksyllä 2010 Monitoimijaisen materiaalipankin kokoaminen verkkosivuille 2010 Työkirjaprosessi: Yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen menetelmät Yhteistyömuotojen prosessointia yksiköiden työyhteisökokouksissa Kansainväliset seminaarit (9 kpl: kansainvälisten mallien hyödyntäminen) Regio työpajat alueen ammattilaisten yhteistoiminnan tiivistämiseksi 2011 Moniammatillinen koulutusohjelma 11 koulutustilaisuutta Työnohjausprosessi 2012 Youth in Action -nuorisovaihto Helsinki-Lontoo (Nuorisoasiainkeskus) 2012 Läntisen alueen verkostoseminaari yhteistyössä TUKEVASTI-hankkeen ja Klaari Helsingin kanssa syksyllä 2012 Alueen tilanteen seuranta tulevaisuuden tavoitteet 2012 TUKEVASTI Verkostotyökalujen kokoaminen yhdessä Klaari Helsingin kanssa osana hankkeen materiaalikansiota helmikuu 2012 Verkostokohtaisten kehittämispäivien pitäminen eri alueilla syksy 2011-kevät 2012 Vuosaaren dialoginen työnohjausprosessi yhteistyössä HYMYT-hankkeen kanssa kevät 2012 Verkostovalmennus Klaari Helsingille ja HYMYT-hankkeelle Kvartti-koulutus kaakon kouluille ja muille verkostotoimijoille Kvartti-koulutus kuraattoreille ja psykologeille Alueelliset verkostoseminaarit yhteistyössä Klaarin tukiryhmien kanssa, itäinen alue , läntinen alue , eteläinen alue (Ruoholahden nuorisotalo), kaakkoinen alue (Kettutien nuorisotalo), pohjoinen ja koillinen alue (Malmitalo), keskinen alue (Arabian nuorisotalo) Verkostotyökalupakki (jossa esim. verkostosopimuspohja) löytyy osoitteesta: hki/nk/fi/neuvonta+ja+tuki/klaari/tukea+verkostotyohon 100

102 Liitteet Liite 4. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän pilottikokousten osallistujat syksyllä 2012 pidetyissä kokouksissa Haverinen Hannele, liikuntapäällikkö, idän alue Jonkari Leena toiminnanjohtaja, Vuosaaren nuorisotyönyksikkö, alueelliset palvelut Laaksonen Seija, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylihoitaja Lahtinen Jarkko (sij. Susanna Westerholm), päivähoitoalueen päällikkö Laitinen Jonna, toiminnanjohtaja, Itä-Luotsi Pesonen Paula, kotipalvelun ja varhaisen tuen johtava ohjaaja Raunela Kirsi, oppilashuollon aluevastaava, alue 1 Rönkkö Jyrki, Johtava leikkipuisto-ohjaaja Salonen Sirpa, aluepäällikkö, perheneuvola ja perheoikeudelliset asiat, itäinen alueyksikkö Tarvonen Pentti (sij. Jari Taponen), komisario, Helsingin poliisilaitos, ennalta estävä toimintalinja Teiro Sanna, avohuollon sosiaalityön päällikkö Tervonen Taina, aluepäällikkö, alue 1 Liitteet

103 Liite 5. Työryhmä-kartoitus Virkamiestyöryhmät Tehtävät Toimintamuodot Kokoonpano Raportointi Vuosaaren nuorisoverkosto Poliisin turvallisuusasiat Tursu Vuosaaren kauppakeskuksen turvallisuuskokous (osa Tursua) Vartu-verkosto (ryhmällä ei varsinaista nimeä) Vuosaaren perheverkosto Alueen kouluikäisten hyvinvoinnin seuranta ja edistäminen. Vuosaaren, manner-idän ja kaakon alueen turvallisuusasiat Columbuksen ostoskeskuksen ja metroaseman turvallisuutta edistävä ryhmä Turvallisuuskokousten tarkoitus on luoda yhteistoimintamalleja, joiden avulla ongelmia korjataan, jolloin turvallisuuskokouksesta tulee jossain vaiheessa tarpeeton. Alueen pienten lasten hyvinvointi Alueen toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen, perheiden kanssa tehtävän työn näkyväksi tekemisen ja tiedonkulun edistäminen, alueen tarpeisiin vastaaminen ja ilmiöihin reagoiminen, monitoimijaisen perhevalmennuksen ylläpitäminen ja kehittäminen 6 krt/vuosi Verkosto voidaan tarvittaessa kutsua koolle näiden kokoontumisten lisäksi, mikäli alueen tarpeet sitä vaativat. Ryhmä ei ole tavannut enää syksyllä 2012 Pääsääntöisesti tapaamisissa mukana: Vuosaaren klaarikoordinaattori, seurakunta, nuorisotyöyksikkö, lähipoliisi, lastensuojelu, koulut (yleensä joku koulukuraattoreista), lähityö, yhdyskuntatyöntekijä, kirjasto, NNKY, tyttöjen tupa -hanke, alueen seurat (Viikingit, Ice Hearts, teatteri Ihme). Kaikki mukana sähköpostilistalla ja tapaamisessa, kun asia koskee heitä. Poliisi, sosv, ls, aluerehtori, ylilääkäri 2 krt/v pj Mirjami S. (Helsingin kaupungin hallintokeskus turvallisuusja valmiusosasto) Poliisi, ostoskeskus, klaari, nk, sosv, ls, vartijapalvelu, srk, Albatrossin edustus, Vuotalo, lähityö, Columbuksen kauppiaita, koulun edustus, HKR, HSL, yhdyskuntatyö, Citycon, mosaiikkitorin hallitus jne. tapaa n. 1 krt/v Mukana alueen päivähoidon henkilökuntaa, perhepäivähoito, lastensuojelu, perheneuvola 2 krt/v Vuosaaren alueen toimijat: Vuosaaren neuvola ja perheneuvola, Vuosaaren kotipalvelu ja varhainen tuki, Vuosaaren päivähoito, Vuosaaren leikkipuistot, Vuosaaren lastensuojelu, perhetalo Kajuutta,Pienperheyhdistyksen perhepaikka Merikehto Muistiot tehdään tapaamisista ja tarvittaessa toimitetaan kiinnostuneille. Poliisille Kaupungille 102

104 Liitteet Asukaspainotteiset ryhmät Vuosaaren asukasyhdistykset Vuosaari-seura ry Alueellinen vanhempainfoorumi Vuosaaren palvelutyöryhmä Alueen kehittäminen Vuosaaren koululaisten vanhempien yhteistyö Alueen lasten- ja nuorten hyvinvoinnin seuranta ja alueen palveluiden suunnittelu Monenlaista toimintaa, mm. ylipormestarinillat. www. vuosaari.fi Tapaamisia noin parin kuukauden välein Ryhmä ei ole tavannut enää kahteen vuoteen Nivelvaiheyhteistyön edistäminen Rysä-ryhmä Esiopetuksen ja koulun yhteistyöryhmä: esikoulu-koulu-nivelen sujuvoittaminen tukea tarvitsevien lasten arviointiprosessien osalta ja vuosittaisista alueellisista arviointiprosesseista sopiminen. 1krt/lukukausi Ensioverkko Tukee jatkuvuutta esiopetuksesta Järjestää 2 krt/v perusopetukseen tiedotustilaisuuden ja vahvistaa yhteistyökäytäntöjä. alueen esiopettajille Koulu (toimintayksikkö)-kohtaiset ryhmät Kallahden peruskoulun turvaverkko ten- ja nuorten hyvinvoin- Kallahden peruskoulun lasnin seuranta Avoin Vuosaaren ala-asteen apulaisrehtori, alueen vanhempainyhdistysten edustajat, klaarin koordinaattori Yhdyskuntatyöntekijä kutsuu koolle? vai lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä? osallistuuko tähän koulujen ihmisiä (esim. Vuosaaren peruskoulun OHR henkilöt, koska mainittiin koulun toimintakertomuksessa?) Mukana koulupsykologit, neuvolapsykologi, keltot, erityisopetuksen alueellinen suunnittelija Esi- ja alkuopetuksen yhteyshenkilöt, Vuosaaressa ensioina toimivat lto:jat sekä luokanopettajat 6-7 krt/v Koollekutsuja: Vastuuopettaja Christina T. Mukana: Klaarin aluekoordinaattori, lastensuojelu, kotipalvelu ja varhainen tuki, seurakunta, koulun erityisopettaja, luokanopettaja, mahd. mukaan koulun koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja. Muistiot tehdään tapaamisista ja tarvittaessa toimitetaan muille Alueellinen ensioverkon toimintasuunnitelma. Vuosittain opev:n vastuuhenkilölle ja sosv:n vastuuhenkilölle. Liitteet

105 Iso Toivo/Pikku Toivo Avainryhmä Esikoulusta kouluun siirtymisen helpottaminen, nivelvaihetyö. Koulun ja päiväkodin välinen yhteistyö helpottaa lasten siirtymistä kouluun. Syksyllä jaetaan kummiryhmät (koulu-pvk), jotka vuoden aikana tekevät yhteistyötä ja vierailuja toistensa luona. Koulun nuorten iltapäiväharrastusten koordinointi. Kerhotoiminta jakautuu tasaisesti viikolle ja lajit ovat moninaisempia. Koululla kartoitetaan harraste toiveita, joten saadaan ryhmistä kiinnostavia. Pystytään myös tekemään räätälöityjä ryhmiä koulun huolioppilaille. Kokoontuu 4 krt/v (2 krt iso toivo, 2 krt pikku toivo). Iso Toivossa mukana koululta alkuopetuksen opettajat, erit. opettaja, rehtori, koulukuraattori ja -psykologi, alueen päiväkotien esiopettajat ja pk-johtajat. Pikku Toivossa mukana esiopettajat ja alkuopettajat. Onko ryhmä enää aktiivinen? Kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Mukana vaihtelevasti Meri-rastilan alaaste (aina), seurakunta, HNMKY, nuorisotalo Meri-rastilan ala-asteen rehtori Meri-rastilan ala-asteen rehtori Meri-Rastilan korttelitalon johtoryhmä Korttelitalon yhteiset toiminnot Meri-Rastilan ala-asteen rehtori, korttelitalon päiväkodin johtaja, leikkipuiston edustaja, nuorisotalon edustaja 104

106 Liitteet Liite 6. Kokouksen suunnittelutyökalu Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän kokouksen valmistelu Kokouskäytännöt 1. Kuka toimii kokouksessa puheenjohtajana? Kokouksen sisältö 2. Miten alaisesi osallistuu alueyhteistyöhön? a. yksittäisen asiakkaan verkostoissa? Taustatietoa Työntekijä voi koota asiakkaan lisäksi toimijoita hänen omista verkostoistaan että asiantuntijoista. b. alueellisen ilmiön parissa? Huoli esim. lasten ja/tai nuorten ongelmakäyttäytymisestä, joka näyttäytyy monelle toimijalle c. verkostoseminaareissa? Alueen lasten ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset, vanhemmat ja muut mahdolliset toimijat kohtaavat 3. Miten verkostoja tulisi mielestäsi johtaa? Hierarkinen johtaminen: kontrolli, tuottaminen ja organisaation tavoitteiden toteuttaminen, Verkostojohtaminen: yhteistyö, joustavuus, vuorovaikutus, osallisuus Onko asia sellainen, jonka voitte päättää? Mitä lisätietoa tarvitsette? Laitetaanko asialistalle 4.6? Liitteet

107 Liite 7. Alueellinen ilmiö -lomake (verkostotyön tehostamiseen alueelliseen ilmiöön puuttumiseksi) ALUEELLINEN ILMIÖ -lomake Päivämäärä Oma konkreettinen kuvaukseni alueellisesta ilmiöstä Mitä olen tehnyt tilanteen muuttamiseksi? Mitä muuta tilanteelle on jo tehty? Miten tilannetta on esim. kartoitettu? Tilanteen muuttamiseen tarvittava verkosto - oman työni näkökulmasta Henkilö:. Tehtävä: Oma nimi, tehtävä ja yhteystiedot

108 Liitteet Liite 8. Lakeja ja asetuksia monitoimijaiseen yhteistyöhön liittyen Seuraavassa on joitakin lakeja ja asetuksia, joissa kirjoitetaan monitoimijaisesta yhteistyöstä lasten ja nuorten palveluiden kohdalla. Lastensuojelulaki /417 3 luku 11 Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien, muiden viranomaisten samoin kuin muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien ja tarvetta vastaavien palvelujen järjestämiseksi ja asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnassa. Nuorisolaki /72 3 luku 7 a Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Laki perusopetuslain 31 a :n muuttamisesta 2010/ a Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Liitteet

109 Terveydenhuoltolaki / luku 12 Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 2 luku 15 Kunnan perusterveydenhuollon on neuvolapalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta sosiaalihuollosta, erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. 2 luku 16 Kunnan on kouluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa sekä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Kouluterveydenhuolto on osa perusopetuslain (628/1998) 31 a :n 2 momentin mukaisia oppilashuollon palveluja. Kunnan perusterveydenhuollosta vastaavan viranomaisen on osallistuttava perusopetuslain 15 :n mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin kuin se koskee oppilashuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011, s.11 Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja järjestetään tarvittavaa tukea. Tässä onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä aamu- ja iltapäivätoiminnan, sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja kodin kesken. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, s.10 Esiopetuksessa tehdään yhteistyötä muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, erityisesti alkuopetuksen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 108

110 Liitteet LIITE 9. VUOSAAREN ALUEEN 1. LUOKKALAISTEN VANHEMPIEN JA LUOKANOPETTAJIEN VASTAUKSET SYKSYN 2012 SEURANTATUTKIMUKSESSA 10/17 alueen 1. luokan opettajasta ei tehnyt esiopetuksen kanssa yhteistyötä edelliskeväänä, sillä työskenteli toisella alueella tms. Tämä vaikutti monen osalta siihen, että heidän oli vaikea vastata kysymyksiin, jotka koskivat edellisvuoden aikaista yhteistyötä esiopetuksen kanssa ja toteutuneita yhteistyökäytäntöjä. Tämä myös selittää alemman taulukon kysymyskohtaisesti vaihtelevat vastaajamäärät. Vuosaaren alueen 1. luokkalaisten vanhempien vastaukset koskien viranomaisyhteistyötä, lasten tuen tarvetta ja koulun tukea, syksy 2012 Liitteet

111 Vuosaaren alueen 1. luokanopettajien vastaukset koskien viranomaisyhteistyötä, lasten tuen tarpeen arviointia sekä lasten tuen tarvetta suhteessa koulun antamaan tukeen, syksy

112 Liitteet Liite 10. Oppilashuoltoryhmän itsearviokysely Tällä kyselyllä sinua pyydetään arvioimaan oppilashuoltoryhmän toimintaa. Yksittäisen arvioijan vastaukset eivät ole tuloksista tunnistettavissa, ne esitetään keskiarvoina. Avoimet vastaukset tulostetaan sellaisinaan ja annetaan koulujen käyttöön. Vastaa jokaiseen kysymykseen. Käytä asteikkoa laidasta laitaan niin, että arvioinnissa erottuvat selvästi ne asiat, joita pidät ryhmän toiminnan vahvoina puolina ja ne asiat, joita pidät kehittämisalueina. Voit vastata myös mielikuvan tai ensivaikutelman perusteella, jos et ole aivan varma arvioitavasta asiasta. Jos kuulut useampaan oppilashuoltoryhmään pyydämme, että vastaat kyselyyn useamman kerran ja arvioit eri ryhmiä erillisillä kaavakkeilla. Missä määrin alla olevat kuvaukset pitävät paikkansa arvioitavassa ryhmässä? Arvioi kuvauksia asteikolla 1-5, (1=ei pidä lainkaan paikkaansa, 2=ei pidä juurikaan paikkaansa, 3=siltä väliltä, 4=pitää jonkin verran paikkansa, 5=pitää paikkansa). Tavoitteet 1. Kaikilla jäsenillä on selvä ja yhteinen käsitys oppilashuoltoryhmän työn tavoitteista. 2. Ryhmä arvioi aiemmissa kokouksissa päätettyjen ratkaisujen toimivuutta. 3. Kokouksessa mietitään erilaisia vaihtoehtoja ennen kuin päädytään yhteen ratkaisuun. 4. Seuraamme tarkasti sopimiemme asioiden toteutumista. 5. Sovitut toimenpiteet toteutetaan yleensä sovitussa aikataulussa. 6. Asioista sovitaan usein selkeästi, esim. kenen vastuulle asia jää. Kokouskäytännöt 7. Ryhmän jäsenet saapuvat kokouksiin ajoissa ja ovat kokouksissa niiden loppuun saakka. 8. Kokousten rakenne on suunniteltu ja esityslista on kaikkien saatavilla. 9. Jäsenet huomioivat kokousten aikana käytettävissä olevan ajan. 10. Ryhmän jäsenet valmistautuvat kokouksiin huolellisesti. 11. Ryhmä on kokoonpanoltaan tarkoituksenmukainen. 12. Ryhmä kokoontuu sopivan tiheästi ja riittävän säännöllisesti. 13. Kokoukset päättyvät ajallaan. 14. Kokous etenee selkeästi esityslistan mukaan, aiheesta ei hypitä toiseen hallitsemattomasti. Liitteet

113 15. Kokous järjestetään häiriöttömässä, kokouksiin sopivassa tilassa. 16. Joku jäsenistä tekee välillä yhteenvetoa siitä, mitä on keskusteltu. 17. Jäsenet nostavat esille oleellisia asioita eksymättä epäoleellisuuksiin. Kokouksen ilmapiiri 18. Jäsenillä on kokouksissa sellainen olo, että heidän ideoitaan kuunnellaan. 19. Osallistuminen on melko tasaista, kaikki antavat oman panoksensa asioihin. 20. Kokouksissa keksitään joskus hyvinkin luovia ratkaisuja. 21. Asema ryhmässä tai ammatti ei ratkaise kenen näkemystä noudatetaan. 22. Asioista kyetään keskustelemaan ja olemaan eri mieltä ilman loukkaantumisia. 23. Jos ryhmän jäsenet ovat kokouksissa erimielisiä, asiaa ei ohiteta tai hyssytellä. Roolit ja tiedottaminen 24. Jäsenillä on kokouksissa erilaisia rooleja, esim. joku huolehtii aikataulusta ja joku kirjaamisesta. 25. Sovitut toimenpiteet jakautuvat tasaisesti ryhmän jäsenille eivätkä vain yhdelle tai kahdelle työntekijälle. 26. Oppilashuoltoryhmän ja muiden yhteistyöfoorumeiden välinen tehtäväjako on selvä. 27. Oppilashuoltoryhmä on arvostettu koulun sisällä. 28. Opettajille kerrotaan riittävästi oppilashuoltotyöstä ja -ryhmästä. 29. Uudet oppilashuoltoryhmän jäsenet perehdytetään huolellisesti ryhmän työhön. 30. Oppilaille kerrotaan riittävästi oppilashuoltotyöstä ja -ryhmästä. 31. Huoltajille kerrotaan riittävästi oppilashuoltotyöstä ja -ryhmästä. Itsearviointikysely löytyy Helsingin kaupungin sisäisiltä nettisivuilta osoitteesta: 112

114 Liitteet Liite 11. Palveluoppaan sisällysluettelo. LASTEN PALVELUT... (sivu) 3 ILTAPÄIVÄKERHOTOIMINTA...3 HARRASTEPALVELUT...4 HUS:N LASTENPSYKIATRIA HUS:N NEUROKOGNITIIVINEN VASTAANOTTO...7 NUORTEN PALVELUT...7 NUORISOASIAINKESKUS...7 NUORISOTALOT...8 NUORTEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ...11 NUORISOASEMA...11 TULEVAISUUSTISKI...12 HUS:N NUORISOPSYKIATRIA...12 HUS:N NUORISOPSYKIATRIAN JALKAUTUVA TYÖRYHMÄ...14 JERI...15 LASTEN JA NUORTEN PALVELUT...15 OPPILASHUOLTOPALVELUT...15 OPETUSVIRASTON TUKIPALVELUT...18 HARRASTETOIMINTA...18 KERHOT...19 SEURAKUNNAN TOIMINTAA...19 MONIKULTTUURISUUSTOIMIJAT OPETUSVIRASTON PERUSOPETUSLINJALLA..20 OPPILASHUOLLON PEDAGOGISET YHTEYSHENKILÖT, KONSULTOIVAT TULKIT. 21 PSYKIATRISET PALVELUT...22 LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRINEN OSAAMISKESKUS...23 PÄIVÄKODIT JA KOULUT...23 PÄIVÄHOITO...23 KOULUT...24 LEIKKIPUISTOT, SEURAKUNNAT, ASUKAS-JA YHDISTYSTOIMINTA...26 LEIKKIPUISTOT...26 ASUKAS-JA YHDISTYSTOIMINTA...26 PERHEPALVELUT JA MUUT...27 PERHENEUVOLA...27 VARHAINEN TUKI JA KOTIPALVELU...28 LASTENSUOJELU...29 NOPSA...29 Liitteet

115 VINSSI...30 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON VUOSAAREN PAIKALLISYHDISTYS RY TIETOA LASTENSUOJELUSTA ERI KIELILLÄ...30 VUOSAAREN VERKOSTOJA...30 PERHEOIKEUDELLISET ASIAT...32 LASTENVALVOJA PERHEASIOIDEN SOVITTELU...33 RUOTSINKIELISET SOSIAALIPALVELUT...34 S-INFO TALOUS-JA VELKANEUVONTA...34 TERVEYSKESKUS...34 ÄITIYSNEUVONTA...35 LASTENNEUVONTA...35 PÄIVYSTYS A-KLINIKAT...36 HUUMEKLINIKKA...36 ERITYISESTI MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE SUUNNATUT PALVELUT...36 TUKITAHOJA KRIISITILANTEISIIN...40 APUA JA TUKEA NETISTÄ

116 Julkaisija Helsingin opetusvirasto Utgivare Helsingfors stads utbildningsverk Osoite Hämeentie 11 A, Helsinki 53, PL 3000, Helsingin kaupunki Adress Tavastvägen 11 A, Helsingfors 53, PB 3000, Helsingfors stad Vaihde (09) Växel (09) Julkaisun tilaukset ja myynti: Beställningar och försäljning av publikationer: Kansikuva: Mari Thorin / Rhinoceros Oy