Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Transkriptio

1 Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman Kärkihanke 1.2, pilottialueena Helsingin Vuosaari Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivillä

2 HYMYT-tavoitteet 06/ /2012 Luodaan alueellisia, monihallintokuntaisia yhteistyö- ja johtamisrakenteita (ja kehitetään peruskouluikäisten palveluissa moniammatillisia palvelukokonaisuuksia) Kehitetään malli hyvinvointipalveluiden/toiminnan alueelliseen koordinointiin Kehitetään monihallintokuntaista yhteistyötä: esim. kuvaamalla lastensuojelun ja koulun yhteistyömalli sekä lisäämällä dialogia toimijoiden välillä Arvioidaan oppilashuollon tarvetta ja riittävyyttä Tutkimus, jossa kartoitetaan oppilashuoltoryhmien ja niiden yhteistyökumppaneiden käsityksiä -> raportti valmis syksyllä 2011 Kysely Vuosaaren alueen opettajille -> kandityö valmis keväällä 2011 Tehostetaan varhaista tukea koulujen yhteydessä (esimerkkinä oppilashuollon rakenteiden kehittäminen) Järjestetään oppilashuoltoryhmien ja opettajien koulutusta sekä verkostopäiviä Kehitetään tuen varhaista tunnistamista kouluun siirtymisvaiheessa Parannetaan oppilashuoltopalveluiden saatavuutta joustavasti ja varhaisessa vaiheessa. Onko tavoitettavuuden parantamiseksi syytä kehittää uusia menetelmiä? (esim. JamiiX)

3 Koulutuksellinen tiedotustilaisuus kouluilla Tarkoitus: varhaistaa avunsaantia, lisätä tietoa toisten toimijoiden palveluista ja auttaa eri palvelujen rajapintojen määrittelyssä Mallia on kehitetty Helsingin kaakon alueella päivähoidon piirissä alakoulun henkilöstö (10-30 henkeä) yläkoulun henkilöstö (10-30 henkeä) lastensuojelua edustava työpari perheneuvolan edustaja lastensuojelua edustava työpari nuorisopsykiatrian poliklinikan edustaja

4 Tiedotustilaisuuden kulku 1) Hymyt-hankkeen tai koulun edustaja avaa tilaisuuden, toivottaa kaikki tervetulleiksi ja kertoo tilaisuuden rakenteen. Vieraat esittäytyvät. 2) Koulun edustaja esittelee (koulun etukäteen valmisteleman) case-esimerkin. Se voi olla joku usein esiin nouseva tai koulua puhututtava tapaus, jossa on koulun ulkopuolisen tuen tarvetta, esim. lyhyt tarina 6. luokkalaisesta Pekasta, jolla on poissaoloja, joka ajautuu koulussa riitoihin ja jonka perhetilanne on huolestuttava. Tarinassa kerrotaan, mitä koululla on jo tehty Pekan tukemiseksi. Case-esimerkin on hyvä olla monitahoinen, jotta eri asiantuntijat voivat tuoda oman näkökulmansa keskusteluun. Toivottavaa on myös se, ettei case-esimerkeissä kuvata sellaisia koulun ulkopuolisia tukiprosesseja, jotka rajoittavat tukimuotojen suunnitteluun ja pohtimiseen liittyviä vaihtoehtoja. Case ei siis saa olla liian lukkoon lyöty. Casen valmistelussa kannattaa käyttää hyväksi aitoa huolta ja tunnepohjaa (oikeisiin oppilaisiin liittyviä huolia), jottei case jää liian paperinmakuiseksi. 3) Koulun edustajan esiteltyä Pekka-casen vierailijat (lastensuojelua, perheneuvolaa ja nuorisopsykiatrista poliklinikkaa edustavat työntekijät) kertovat vuorotellen, miten he voisivat olla mukana Pekan auttamisessa, millaista tietoa he voivat antaa koululle, miten asia etenee jne. 4) Tiedotustilaisuuteen osallistuva koulun henkilöstä voi esittää kysymyksiä vieraille. Käydään yleistä keskustelua. 5) Siirrytään seuraavaan case-esimerkkiin ajan sallimissa puitteissa. 6) Lopuksi kerätään palaute tilaisuuden onnistumisesta. Tilaisuus kestää 1,5 tuntia.

5 Mallin arviointi Pilotin (kahdella koululla) tulokset (lukuvuodelta ): Koulun henkilöstö (N=30 ja 14) arvioi tilaisuuden hyödyllisyyttä asteikolla 1-5 (1=hyödytöntä, 2=varsin hyödytöntä, 3=vaikea sanoa, 4=varsin hyödyllistä, 5=erittäin hyödyllistä). Toisella koululla keskimääräinen arvio hyödyllisyydestä oli 3,9, toisella 3,2. Toisin sanoen toisella koululla tilaisuus koettiin varsin hyödylliseksi, toisella arvio oli lähempänä vaihtoehtoa vaikea sanoa. Osa henkilöstöstä koki molemmilla kouluilla, että tilaisuudessa jaettiin arvokasta tietoa muista palveluista. Molemmissa tilaisuuksissa koulujen henkilöstö osallistui aktiivisesti ja esitti paljon kysymyksiä. Molemmissa tilaisuuksissa syntyi ideoita toiminnan kehittämisestä. Lastensuojelun ja perheneuvolan edustajat arvioivat itse tilaisuudet hyödyllisiksi.

6 Lastensuojelullinen huoli -> Miten toimia? Lastensuojelun ja koulun yhteistyömalli Kaksi ryhmähaastattelua keväällä 2011 Vuosaaren lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja koulukuraattori LASTENSUOJELU Lastensuojelutarpeen selvitys Asiakkuus lastensuojelussa Lastensuojelullinen huoli herää Lastensuojelun konsultointi Seuranta: huoltajat, koulu ja lastensuojelu KOULU Pedagogiset tukitoimet Oppilashuollolliset tukitoimet Yhteistyö huoltajan kanssa Oppilashuoltoryhmän jäsenen konsultaatio Oppilashuoltoryhmän käsittely ja seuranta

7 Lastensuojelullinen huoli -> Miten toimia? Mallissa avataan käsitteet Akuutti tilanne Lastensuojelun konsultaatio Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelun asiakkuus Alkuneuvottelu Tiedonsiirto Yhdyshenkilö Muut tukitahot