Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Transkriptio

1 Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä

2 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun moniammatillisen yhteistyön selvitykseen Aihe tuli hankkeelta Tavoitteenani on kartoittaa hankekuntien päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyömuotojen nykytilaa, haasteita ja kehittämisalueita JOHDANTO

3 Uusi lastensuojelulaki > tarve uudenlaisille moniammatillisille yhteistyömuodoille -> ehkäisevä lastensuojelutyö -> varhainen puuttuminen -> lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntemus -> kasvatuksen tukeminen LASTENSUOJELUN JA VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖ

4 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet > laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksenä nähdään eri tahojen välinen yhteistyö -> verkostoyhteistyötä tehdään koko lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa -> varhainen puuttuminen Koillismaan hankekuntien varhaiskasvatussuunnitelmat LASTENSUOJELUN JA VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖ

5 Tein kartoitusta seuraavista asioista Koillismaan hankekuntien varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyöhön liittyen: Mitä tarpeita eri tahoilla on moniammatilliselle yhteistyölle? Millaista moniammatillista yhteistyötä palvelujen rajapinnoilla on? Onko olemassa olevia hyviä/huonoja käytäntöjä? Yhteistyön haasteet? Tiedonsiirto? Asiakassuunnitelmat? Oma rooli yhteistyössä? Asiakkaan osallisuus? Lastensuojeluun liittyvät tavoitteet osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa? Kysymysten kautta tarkastelin hankekuntien varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyömuotojen NYKYTILAA, HAASTEITA ja KEHITTÄMISALUEITA TUTKIMUSTEHTÄVÄT

6 Tutkimusmenetelmä: Laadullinen tutkimus Aineiston olen kerännyt avoimella kyselylomakkeella, johon olen koonnut avoimia kysymyksiä Päämääränä on tutkittavien henkilöiden oman näkökulman ja kokemusten esille tuominen Tutkimuksen kohdejoukko: päivähoidon henkilöstön (kiertävät erityislastentarhanopettajat, lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja perhepäivähoitajat), lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät kolmen kunnan alueelta TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

7 Aineiston keruu: Tein kartoituksen kyselylomakkeella, jossa on kahdeksan pääkysymystä sekä pääkysymyksiin liittyviä tarkentavia kysymyksiä Aineistona tarkastelen päivähoidon ja lastensuojelun henkilöstön ajatuksia siitä, minkälaista yhteistyötä on tällä hetkellä, mitä haasteita he ovat kohdanneet yhteistyön suhteen ja mitä kehittämisalueita on tullut esiin Vastauslomakkeita palautui yhteensä 34 ja täytettynä 32 Aineiston analyysi: Aineiston analyysimenetelmänä sisällönanalyysi (Tuomi ja Sarajärvi 2002) TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

8 Mitä tarpeita eri tahoilla on moniammatilliselle yhteistyölle? -moniongelmaiset perheet ja avohuollon tukitoimenpiteet Millaista moniammatillista yhteistyötä palvelujen rajapinnoilla on? -vähän tai ei ollenkaan ja paljolti esimiesten välityksellä Yhteistyön haasteet? -vaitiolovelvollisuus ja salassapitosäännökset sekä tiedonsiirto Tiedonsiirto? -ei säännöllistä yhteistyötä, joten tieto ei kulje yhteistyökumppaneille Asiakassuunnitelmat? -yhteiset kirjatut suunnitelmat puuttuvat Oma rooli yhteistyössä? -jokaisella selkeät roolit omassa työssään, mutta pitäisi hyödyntää jokaisen osaaminen yhteistyön kautta Asiakkaan osallisuus? -tulisi lisätä avoimella keskustelulla ja yhteisillä palavereilla Lastensuojeluun liittyvät tavoitteet osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa -avoin todellinen yhteistyö ja selvyys pelisäännöistä (esim. uusi lastensuojelulaki) KOILLISMAAN HANKEKUNTIEN LASTENSUOJELUN JA VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖSTÖN VASTAUKSIA KYSELYYN

9 Henkilöstö kokee, että tällä hetkellä yhteistyötä on vähän tai ei ollenkaan Perhepäivähoitajat olivat yhteistyössä neuvolan ja erityislastentarhanopettajan kanssa(päivähoidon ohjaajan ja erityislastentarhanopettajan tuen) Päiväkodin työntekijät: yhteistyö tapahtuu puhelin välityksellä, esim. konsultaatiopuhelut sosiaalityöntekijän kanssa tai esimiehen välityksellä, esiopetukseen siirryttäessä, avohuollon tukitoimena ->sos.tt. ei tavoiteta Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön nykytila

10 Perhetyöntekijät: yhteiset palaverit perheen, perhetyöntekijä, ohjaajan ja sosiaalityöntekijän hyviä käytäntöjä, mutta yhteistyö tapahtuu osaltaan esimiesten välityksellä Sosiaalityöntekijät: Taivalkoskella toteutettavasta Huoli-tiimistä (eri toimijoiden verkostopalaveri) Posion kunnassa toteutettava säännöllinen yhteistyö päivähoidon, neuvolan ja perhetyöntekijän kesken hyvä käytäntö NYKYTILA

11 Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteina hankekuntien työntekijät näkivät vaitiolovelvollisuuden ja yleensä salassapitosäännökset PH :ei ole tarkkaa näkemystä siitä, mitä salassapitovelvollisuus, ajanpuute, sosiaalityöntekijöitä on vaikea tavoittaa Tiedonpuute Perhe ei anna lupaa yhteistyöhön Perhett: mielenterveystyön puuttumisen kentältä Sostt: resurssien puute HAASTEET

12 Moniammatilliset palaverit Säännöllinen yhteistyömuoto, jossa tapahtuu ajankohtaista tiedonsiirtoa ja yhteistyön vahvistumista Näkyvä yhteistyö Vaitiolovelvollisuuden ja salassapitosäännösten sekä uuden lastensuojelulain osalta phtt kokivat tarvitsevansa kattavaa ohjeistusta tai koulutusta Toisen työn tunteminen puolin ja toisin Kentällä käytännön työssä tarvittaisiin mielenterveystyöntekijöitä ja lisää sosiaalityöntekijöitä Resurssipulan haasteena Ajattelemattomuus voi olla esteenä yhteistyölle KEHITTÄMISALUEET

13 Yhteistyön haasteina nähtiin mm. vaitiolovelvollisuus ja salassapitosäännökset sekä ajan- ja tiedonpuute. Lakiin ja säädöksiin liittyvät asiat luovat suurimman haasteen. Uusi lastensuojelulaki on kuitenkin avaamassa tätä yhteistyön mahdollisuutta siten, että avoimempi yhteistyö eri tahojen välillä pitäisi olla mahdollista. Toisaalta käytännön työntekijät eivät ole tietoisia kaikista näihin lakiin ja säädöksiin liittyvistä asioista, joten se tulisi huomioida ohjeistusten ja koulutuksien muodossa. Tiedon- ja ajanpuutteeseen pystytään vaikuttamaan käytännön tasolla luomalla uusia yhteistyömuotoja. Lopuksi