Strategian päivitys KV

Transkriptio

1 Strategian päivitys KV Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti ) -> Strategian päivitys Nuorten palvelukeskuksen toimintamallia pilotoidaan ja palvelukeskus on valmis vuonna 2017 Valmistellaan hyvinvointiaseman konseptia pilottina Rantakylä Myös vastaanotto ja palveluohjaus -> Syksyn 2015 aikana hankejohto suunnittelee henkilöstön kanssa toiminnan käynnistymisen -> Pilotoinnit käynnistyvät virallisesti > vuonna 2017 Nuorten palvelukeskus on valmis ja hyvinvointiaseman konsepti on valmisteltu niin, että asiakaslähtöinen toimintamalli on mahdollinen tulevassa sote kunta rajapinnassa -> vuonna 2018 hyvinvointiaseman konsepti monistetaan koko kaupunkiin

2 Toimintamalli: TNK ja SiunSote Hyvinvointi arjen kasvuympäristössä, tavoitteena oma elämänhallinta (vahvuudet, tutkinto) Koti (tai sijaiskoti) Vapaa-aika Varhaiskasvatus Koulu Opiskelu / Työ - Tukea tarvitsevien opetus- ja kasvatusjärjestelyt (Varko) Palveluun omaehtoisesti tai ohjatusti (seulat, Terveyspalvelut ) Tuki arjen kasvuympäristöön, elämänhallinta Keskitetty Nuorten palvelukeskus - 15/16 29 v. - Koulutus- ja työuraohjaus + tuki - Yksi johto - Yhteinen palvelusuunnitelma ja vastaava Alueellinen hyvinvointiasema, lähipalvelu (oikea-aikaset palvelut alueen koko väestölle) Lasten ja perheiden aluetiimi 0 15/16 v. Tilanteen mukainen, asukkaan/perheen kokonaisuuden huomioiva prosessi = yhteinen palvelusuunnitelma ja asukasvastaava => kokonaisvastuu tukiprosessista Koko väestön yhteiset palvelut - vastaanottotoiminta Ikäihmisten palvelut / Hoito ja hoiva - palveluohjaus Tuki vastaavan koordinoimana Lasten yhteiset palvelut yhtenä tiiminä? (psykiatria, raskas lastensuojelu) Yhteiset palvelut

3 Hyvinvointiaseman johtaja Tuuli Ollila Kehittämisvastaava Jaana Kurki Kehittämisvastaava Karri Poutanen, tukena Varkon vastaava kuraattori Hanna-Kaisa Vänskä Hyvinvointiasema, 1. vaihe YHTEISET PALVELUT Vastaanotot: Lääkärit (1+6, 8 virkaa) Sairaanhoitajat (1+6) Lähihoitajat (5) Suunterveydenhuolto 5 lääkäriä 3 suuhygienistiä Kuntoutus 1 Fysioterapeutti Kotihoito (Ikääntyvien palveluohjaus 1, 0,5htv) 3.Sektorille tilat Lasten ja perheiden aluetiimi Tuku-psykologi + 2 terap. (3) Kouluterveydenhoitajat (3) Lastensuojelu (3st+2so) Alue-erityisopettajat (2) Koulupsykologi/kuraattori (2+3) Perheohjaaja (1) Nuoriso-ohjaajat (2+1) Kasvatus- ja perheneuvola (2) Psykologi ja sosiaalityöntekijä (Hyvinvointi) neuvola (5), 3 Lasten ja 2 äitiys 1 psykiatrinen sairaanhoitajahoitaja Erityisasiantuntijoille tilat 2 kotipalvelut ja 1 sosiaaliohjaaja/ perhetyöntekijä (lapset/nuoret) Lasten psykiatri ja 2 sairaanhoitajaa nuorten palvelukeskuksessa, vastuulla koko kaupunki < 18v

4 Nuorten palvelukeskuksen johtaja Jouni Erola kehittämisessä tukena Nuorisoaseman sosiaaliohjaaja Sonja Hämäläinen ja Varkon psykologi Minna Eskelinen ja terveydenhoitaja Tiina Parviainen Kuntakokeilun kumppanit Ohjaamokoordinaattori Hilkka Mäkinen (hanketyöntekijä) verkoston rakentaminen Yhteinen tila (Torikatu 17):

5 Johtosuhteet TNK / Olli Kauppinen ohjaa ja koordinoi Hankejohtajat Tuuli Ollila (Riikka Vartiainen) ja Jouni Erola Ohjausryhmä, pj Olli Kauppinen Soten tulosaluejohtajat Leena Korhonen, Seija Karukannas, Leena Timonen Varkon päivähoidonjohtaja Päivi Liuski Henkilöstön edustaja Heidi Pakarinen Em. hankejohtajat TNK:n kehittämispäällikkö Juhani Junnilainen

6 Hankejohtaja johtaa toimintaa ja kehittämistä, toimivaltainen johtamaan hankkeeseen nimetyn henkilöstön yhteistoimintaa Lähiesimies: hallinnolliset, tuki hankejohtajalle, substanssiosaamista vaativissa asioissa, henkilöstömuutokset hankejohtajalle ja vastaa mahdollisen sijaisen rekrytoinnista. Hankeyksikköön nimetyn henkilöstö noudattaa hankejohtajan antamia ohjeita ja määräyksiä. Poissaolo tulee ilmoittaa sekä lähiesimiehelle että hankejohtajalle. -> Henkilöstö kehittää hankejohdon kanssa moniammatillisen työskentelytavan ja arjen toimintamallin, joka tukee kuntalaisen eheää tukiprosessia (oikea-aikainen, varhainen puuttuminen)

7 Hankejohtajien ajatuksia käytännön etenemisestä ja tavoitteista Terveyshyötymalli ajattelun laajentaminen ja asiakaslähtöisyys Kaikkien toimijoiden osaamisen koordinointi Oikea-aikainen palveluntarjonta Palveluohjaus keskeistä Suoritteiden mittaaminen on tärkeää, mutta vaikuttavuuden arviointi vähintään yhtä suotavaa Asiakasprosessien yhdistäminen joustavasti Moniasiakkuuksien vähentäminen Nuorten koulutus- ja työvoimakuntoisuuden lisääntyminen Johtotiimityöskentely alkanut ja henkilöstön yhteisiä kokous- ja koulutusaikoja sovittu. Tilasuunnittelu käynnissä.

8 Hankejohdon esitysten pohjalta Hyvinvointiasemien lukumäärä ja rakenne sekä toiminnalliset ja yhteisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset Nuorten palvelukeskuksen rakenne sekä toiminnalliset ja yhteisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset Vaikuttavuuden arviointi (mittarit) Johtosuhteet Hyvinvointikertomuksen rooli <-> Kaupungin näkemykset rajapinta (Siun)Sote Joensuun kaupunki kaupungin organisaatio TA-rakenne

9 Tunnelmia henkilöstön kanssa aloitetun työn tiimoilta Hyvinvointiasema(Karri Poutanen ja Jaana Kurki) Alun epätietoisuuden jälkeen odottavainen ja varovaisen innostunut tunnelma Pelkoja: lisää työtä?, oman työn muuttuminen Esimerkkinä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto, kasvatus- ja perheneuvolan toiminnan muuttaminen Johdonmukainen tiedottaminen erityisen tarpeen Haasteena: johtaminen, yhteinen visio/tavoitetila Yksilötasolla asenne ja valmius tehdä asioita uudella tavalla on suurempi kuin mihin vanhat rakenteet antavat mahdollisuuden Palvelukeskuksen (Hilkka Mäkinen) henkilöstö suhtautuu tulevaan muutokseen avoimin mielin ja positiivisin odotuksin

10 STM 2015:36 Hallituksen toimeksiannosta ehdotukset hallituksen reformiministerityöryhmälle Palveluketjun integraatio (s.30) Lainsäädännöllä varmistettava erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen saumaton palveluketju arjen asiakastyössä (todetaan lisäksi, että asiakaslähtöinen, suunnitelmallinen ja tietojärjestelmillä tuettu) Käytännössä turvattava, että eri alojen ammattilaiset voivat työskennellä samassa yksikössä, vaikka ovat eri organisaation palveluksessa