Suolistosyövän seulonta ja sen vaikuttavuuden arviointi Suomessa
|
|
- Helena Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Suolistosyövän seulonta ja sen vaikuttavuuden arviointi Suomessa Nea Malila, Ahti Anttila, Liisa Elovainio, Timo Hakulinen, Heikki Järvinen, Hannu Paimela, Pekka Pikkarainen, Matti Rautalahti ja Matti Hakama Satunnaistetuissa kokeissa suolistosyövän seulonnan on todettu vähentävän tästä syöpätyypistä aiheutuvaa kuolleisuutta. Terveydenhuollon rutiinina suolistosyövän seulontaa ei vielä harjoiteta missään maassa, ja ohjelman toimivuus onkin selvitettävä kussakin väestössä erikseen. Suomessa seulontaa ehdotetaan vuotiaille. Uuden ohjelman käyttöönotto voidaan aloittaa vähitellen, jolloin voidaan varmistaa luotettava arviointi ja laatu ja saadaan aikaa tarvittavien resurssien järkevään suuntaamiseen. Vähittäinen alku antaa myös monipuolisen kuvan väestöpohjaisen ohjelman toiminnasta koko maassa. Seulonnan vaikuttavuuden arviointi ei onnistu kertaluonteisella pilottitutkimuksella, vaan toiminnassa on oltava jatkuvuutta ja ohjelmaan on saatava mukaan noin puolet Suomen kunnista tai vastaavan suuruinen väestömäärä. Viime kädessä uuden seulontaohjelman käynnistäminen on poliittinen arvopäätös. Ohjelmaluonnos antaa mahdollisuuden toiminnan luotettavaan arviointiin ja perusteltuihin päätöksiin ohjelman jatkamisesta tulevaisuudessa. Suomessa on harjoitettu järjestelmällistä syövän torjuntaa väestöpohjaisilla seulontaohjelmilla jo yli 40 vuotta. Ensimmäisenä alkoi kohdunkaulasyövän seulonta 1960-luvun alussa, ja noin 25 vuotta myöhemmin aloitettiin rintasyövän mammografiaseulonnat. Molemmat seulontaohjelmat ovat onnistuneet hyvin. Kuolleisuus kohdunkaulasyöpään on vähentynyt lähes 80 % ja rintasyövän seulonnalla on ehkäisty arviolta noin neljännes seulontaan kutsuttujen rintasyöpäkuolemista. Molemmat seulonnat on toteutettu organisoituina väestöseulontoina, joihin kuuluvat henkilökohtainen seulontakutsu ja seulontatietojen tallennus joukkotarkastusrekisteriin. Suolistosyövän esiintyvyys Suomessa Suolistosyövällä tarkoitamme tässä kirjoituksessa vain koolonin ja peräsuolen syöpää ohutsuolen alueen kasvainten harvinaisuuden vuoksi. Koolonin ja peräsuolen (suolisto) syövät yhdessä ovat Suomessa yleisyydeltään kolmantena rinta- ja eturauhassyövän jälkeen. Niiden ilmaantuvuus on suurentunut tasaisesti syöpien rekisteröinnin alkuajoista, 1950-luvun alkupuolelta lähtien (kuva 1). Koolonsyövän ilmaantuvuus on kasvanut sekä miehillä että naisilla, kun taas peräsuolisyövän yleistyminen pysähtyi naisilla jo 1960-luvulla ja miehilläkin lähes kokonaan 1980-luvulla. Iän myötä ilmaantuvuus kasvaa sekä naisilla että miehillä, ja uusien tapausten vuotuinen lukumäärä on suurimmillaan vuotiailla (Finnish Cancer Registry 2002) (kuva 2). Suolistosyöpäkuolemien vuotuinen lukumäärä on myös suurentunut tapausmäärän kasvaessa, mutta kuolleisuus on miehillä pysynyt suunnilleen samana jo noin 30 vuotta ja naisilla jopa hieman vähentynyt 1960-luvun loppupuolelta lähtien (kuva 1). Miehillä suolisto- Duodecim 2003;119:
2 Tapauksia/ Ilmaantuvuus, miehet Ilmaantuvuus, naiset Kuolleisuus, miehet Kuolleisuus, naiset Kuva 1. Suolistosyövän ilmaantuvuus ja sen aiheuttama kuolleisuus Suomessa (Finnish Cancer Registry 2002). Lukumäärä Tapauksia, miehet Tapauksia, naiset Kuolemia, miehet Kuolemia, naiset Ikäryhmä (v) Kuva 2. Suolistosyöpätapaukset ja -kuolemat eri-ikäisillä Suomessa vuonna 1999 (Finnish Cancer Registry 2002). syöpäkuolemia esiintyy lukumääräisesti eniten ikävälillä vuotta, kun taas naisilla kuolemien määrä kasvaa tasaisesti iän myötä siten, että se on suurin yli 85-vuotiailla (kuva 2). Ennuste ja levinneisyys Suolistosyöpä kehittyy usein hyvänlaatuisen esiasteen adenooman kautta (Fearon ja Vogelstein 1990). Kaikki adenoomat eivät muutu syöviksi, vaan arvioiden mukaan vain noin 10 % niistä kehittyy edelleen syöväksi (Peipins ja Sandler 1994). Jos adenoomat poistetaan ennen pahanlaatuisen muutoksen tapahtumista, voidaan ilmisyöpien kehittyminen ehkäistä (Winawer ym. 1993). Suolistosyövän ensisijainen hoito on kasvaimen ja vastaavan suoliliepeen osan radikaali kirurginen poisto. Hoitotulokset ovat viime vuosina parantuneet liitännäishoitojen ja leikkaus N. Malila, ym.
3 tekniikan kehittymisen myötä (Jatzko ym. 1999, Jagoditsch ym. 2000). Tärkein ennustetekijä on yhä taudin levinneisyys leikkauksen aikaan. Jos tauti todetaan paikallisena (suolen seinämään rajautuvana tai seinämän läpi kasvaneena mutta ei imusolmukkeisiin levinneenä), viiden vuoden suhteellinen elossaolo-osuus on noin 80 % (Dickman ym. 1999). Jos tauti on levinnyt paikallisiin imusolmukkeisiin, osuus on noin 60 %, ja jos tautiin liittyy etäpesäkkeitä muualla, se on enää 10 %. Suomen Syöpärekisterin aineiston perusteella vuosien 1984 ja 1988 välillä diagnosoiduista vuotiaista suolistosyöpäpotilaista noin puolet kuoli syöpäänsä viiden vuoden aikana. Seulonnan kuolleisuutta pienentävä vaikutus perustuu siis adenoomien poistamiseen ja ilmitaudin varhaisempaan toteamiseen. Periaatteessa suolistosyöpä ja kohdunkaulasyöpä ovat siten seulonnan kannalta samankaltaisia. Suolistosyövän seulontakokeet Ulosteessa piilevän veren osoittamiseen perustuvaa guajakki-testiä käyttäen on toteutettu neljä satunnaistettua, kontrolloitua seulontakoetta Yhdysvalloissa (Mandel ym. 1993, 1999 ja 2000), Isossa-Britanniassa (Hardcastle ym. 1996, Scholefield ym. 2002), Tanskassa (Kronborg ym. 1996, Jorgensen ym. 2002) ja Ruotsissa (Kewenter ym. 1994) (taulukko 1). Niissä todettiin suolistosyöpäkuolleisuuden pienentyneen seulontaryhmässä merkitsevästi % verrokkeihin nähden. Seulonnalla todettiin vain osa (25 50 %) seulontaryhmän suolistosyövistä. Jos suolistosyövät syntyvät adenooman kehittyessä karsinoomaksi, voidaan seulonnalla vaikuttaa myös ilmaantuvuuteen. Mandelin ym. (2000) tutkimuksessa suolistosyöpien ilmaantuvuus oli 18 vuoden seurannan jälkeen seulontaryhmässä merkitsevästi pienempi kuin verrokeilla. Muissa seulontakokeissa ei ole havaittu eroa ilmaantuvuudessa seulonta- ja vertailuryhmän välillä, mutta seuranta-aika on toistaiseksi alle 15 vuotta (Jorgensen ym. 2002, Scholefield ym. 2002). Seulontakokeista tehdyn tiivistelmäraportin mukaan joka toinen vuosi tarjottava ulosteessa piilevän veren osoittava guajakkitesti voi estää kymmenen vuoden aikana keskimäärin 8,5 paksusuolisyöpäkuolemaa seulottavan joukossa, jos kaksi kolmesta osallistuu seulontaan vähintään kerran (Towler ym. 1998). Toinen realistinen suolistosyövän seulontamahdollisuus on suoliston tähystys joko sigmoidoskopialla tai kolonoskopialla. Kolonoskopian vaikuttavuutta ei ole toistaiseksi tutkittu satunnaistetussa asetelmassa. Sigmoidoskopiasta on meneillään kolme satunnaistettua tutkimusta. Englannissa tutkitaan kerran elinaikana tehtävän sigmoidoskopian vaikuttavuutta suolistosyövän aiheuttamaan kuolleisuuteen (Atkin ym. 2001, UK Flexible Sigmoidoscopy Screening Taulukko 1. Satunnaistetut suolistosyövän seulontakokeet. Yhdysvallat Iso-Britannia Tanska Ruotsi Mandel JS Hardcastle JD Kronborg O, ym. Kewenter J, ym Aloitusvuosi Ikäryhmä (v) Ryhmät (henkilömäärä) seulottuja verrokkeja Osallistuneita (%) Seuranta-aika (v) Kuolleisuusvaikutus (%) Seulontakierroksia Suolistosyövän aiheuttaman kuolleisuuden vähenemä. 2 Seulonta joka toinen vuosi. Vuosittain seulotuilla kuolleisuusvaikutus oli 33 %. Suolistosyövän seulonta ja sen vaikuttavuuden arviointi Suomessa 1117
4 Trial Investigators 2002). Tutkimuksessa on satunnaistettu noin henkilöä seulontaryhmään ja vertailuryhmään. Italiassa on ryhdytty vastaavaan tutkimukseen runsaan henkilön joukossa siten, että noin on satunnaistettu seulontaryhmään ja yhtä monta vertailuryhmään (Segnan ym. 2002). Norjassa on meneillään kahdenkymmenentuhannen vuotiaan aineistolla tehtävä kontrolloitu väestöseulontatutkimus (NORCCAP), jossa testinä on joko pelkkä sigmoidoskopia tai sekä ulosteen veritesti että sigmoidoskopia (Bretthauer ym. 2002). Kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa seurataan parhaillaan suolistosyövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta eri ryhmissä. Ensimmäisiä tuloksia seulonnan vaikuttavuudesta voidaan odottaa noin viiden vuoden kuluttua. Euroopan unionin suositus Euroopan unionin syövänehkäisyn neuvoa-antava komitea on suositellut ulosteessa piilevän veren seulontaa vakavasti harkittavaksi ehkäisytoimeksi (Advisory Committee on Cancer Prevention 2000). Komitean suositusten mukaan seulonnan aloittamisessa on otettava huomioon alan asiantuntemuksen saatavuus ja terveydenhuollon voimavarojen painopisteet. Jos seulontaohjelmia aletaan toteuttaa, niissä on käytettävä ensivaiheen menetelmänä ulosteen veritestejä ja positiivisten löydösten varmistamiseen kolonoskopiaa. Seulontaa suositellaan tarjottavaksi naisille ja miehille 50-vuotiaista noin 74-vuotiaisiin asti 1 2 vuoden välein. Toistaiseksi väestöseulontaan ei suositella muita menetelmiä, kuten immunologisia ulostetestejä, sigmoidoskopiaa tai kolonoskopiaa. Ohjelman taustaa Pitävä tieteellinen näyttö suolistosyöpäseulonnan vaikuttavuudesta on siis olemassa (Towler Pitävä tieteellinen näyttö suolistosyöpäseulonnan vaikuttavuudesta on olemassa ja EU:n suositus tukee seulonnan aloittamista. ym. 1998), ja EU:n suositus tukee suolistosyövän seulonnan aloittamista. Skotlannissa ja Englannissa tehtiin vuosina laaja väestöseulonnan toteuttamista selvittävä tutkimus (Steele ym. 2001). Seulontatestinä oli kotiin postitettava ulosteessa piilevän veren osoittava guajakkitesti, ja seulontaan kutsuttiin kaikki vuotiaat miehet ja naiset. Kaksivuotisen ohjelman aikana seulontaa tarjottiin yhteensä henkilölle. Väestöä seurataan parhaillaan suolistosyövän ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden selvittämiseksi. Vaikka suolistosyövän seulonnan vaikuttavuus on osoitettu, liittyy seulontaan vielä monia epäselviä tekijöitä. Näistä tärkeimpiä ovat väestön osallistumisaktiivisuus, jatkotutkimusten järjestäminen sekä ohjelmasta aiheutuvat kustannukset ja resurssien riittävyys. Kuolleisuusvaikutusten lisäksi seulonnan hyötyä lisäävät suolistosyöpien varhaisesta toteamisesta saatava hoitoetu ja potilaiden elämänlaadun paraneminen. Jos kolonoskopioiden kysyntä ja tarjonta saadaan nykyistä paremmin hallintaan, vaikuttavuudeltaan kyseenalaisten tutkimusten määrää voidaan pienentää ja resursseja vapautuu seulontaan. Seulonnasta voi koitua myös haittaa, kuten toimenpidekomplikaatioita tai seulottavan syövän ylidiagnostiikkaa. Ylidiagnostiikka johtuu siitä, että seulonta saattaa paljastaa sellaisetkin varhaisvaiheen tapaukset, jotka eivät kehittyisi elinaikana kliinisesti todettaviksi syöviksi. Näissä tapauksissa potilaan ahdistus, pelko ja hoidot olisivat turhia ja kasvattaisivat yhteiskunnan kustannuksia ilman vastaavaa hyötyä. Toisaalta jos seulonnalla todettavien varhaismuutosten poistolla voidaan vähentää suolistosyövän ilmaantuvuutta, kokonaisvaikutus on positiivinen. Muita haittoja aiheuttavat väärät positiiviset seulontalöydökset, koska niistä aiheutuu ylimääräisiä terveydenhuollon kustannuksia sekä ahdistusta ja huolta seulottavien joukossa. Toistaiseksi on vaikea arvioida, kuinka suuri osa seulontapositiivisten henkilöiden jatkotutkimuk N. Malila, ym.
5 Kuolleisuusvaikutusten lisäksi seulonnan hyötyä lisäävät suolistosyöpien varhaisesta toteamisesta saatava hoitoetu ja potilaiden elämänlaadun paraneminen. sista olisi muutenkin päädytty tekemään ja kuinka suuri osa on puhtaasti seulonnasta johtuvaa lisätyötä. Suomessa tehdyssä selvityksessä (Koskinen ym. 2000) todettiin, että ennen kuin lopullinen päätös kansallisesta seulontaohjelmasta tehdään, olisi kustannusvaikuttavuuden laskemista varten tarpeellista hankkia tietyt puuttuvat tiedot tekemällä väestöseulonnasta pilottitutkimus kyllin suuressa väestössä. Puuttuvilla tiedoilla tarkoitetaan väestön halukkuutta osallistua sekä postitse tapahtuvaan ulosteen veriseulontaan että seulonnan jatkotutkimuksiin, jatkotutkimusten herkkyyttä ja tarkkuutta, tiedotuksen ja ohjauksen tarvetta sekä seulonnan kustannuksia Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä. Tällaisten tietojen saaminen edellyttää vähintään yhteen uusintaseulontaan ulottuvaa ohjelmaa. Terveydenhuollon uuden toimintamuodon suunnitteluun ja toteuttamiseen kuuluu oleellisesti arviointinäkökohta. Tässä artikkelissa esiteltävän suunnitelman tärkeä piirre on kohdeväestön satunnaistaminen seulottaviin ja verrokkeihin siinä vaiheessa, kun toiminta vasta laajenee. Koska odotettavissa oleva vaikutus suolistosyövän aiheuttamaan kuolleisuuteen jää suhteellisen pieneksi (ja vaikutus kokonaiskuolleisuuteen väestötasolla lähes olemattomaksi), vaikuttavuusarvion on oltava tarkka ja harhaton. Arvio kannattaa perustaa seulottavien ja verrokkien satunnaistukseen, suureen väestömäärään ja usean vuoden seurantaan. Seuraavassa esiteltävä seulontaohjelma on suunniteltu siten, että edellä mainitut näkökohdat on otettu huomioon ja lopullisen seulontapäätöksen tekoon tarvittavat puuttuvat tiedot selviävät ohjelman alkuvaiheessa, jolloin vasta osa väestöstä kuuluu seulonnan piiriin. Sama ohjelma voi siten toimia sekä pilottina että koko väestön rutiiniseulontana. Alkuvaiheen aikana voidaan testata ja kehittää kattavasti terveydenhuollon toimintaa ja laskea kustannuksia koko maan laajuista seulontaohjelmaa ajatellen. Kyseessä on siis eräänlainen hajautettu pilottimalli, jonka laajentaminen täydeksi rutiinitoiminnaksi tai keskeyttäminen on helpompaa kuin tavanomaisen pilottimallin. Rutiiniohjelman vaiheittaista käynnistämistä puoltavat myös kustannusnäkökohdat; ohjelman vaikuttavuus ja kustannus-hyötysuhde voidaan arvioida harhattomasti, ja ohjelman muuttaminen tai jopa keskeyttäminen on mahdollista, jos seulonta ei toimi meillä tai jos vaikuttavampia toimintamalleja tulee rutiinikäyttöön. Suolistosyövän seulontaohjelma Suolistosyövän seulontatyöryhmä esittää suolistosyövän seulontaohjelman vaiheittaista käynnistämistä vuotiaiden ryhmässä. Ohjelman yhteydessä selvitetään ulosteen veritestiseulonnan toimivuutta, hyväksyttävyyttä, kustannuksia ja vaikuttavuutta väestöpohjaisena rutiiniohjelmana Suomessa ja rakennetaan toimiva rekisteripohjainen laadunvarmistusjärjestelmä niin diagnostiikan kuin hoitojenkin osalta. Seulontaohjelman ensisijaisena tavoitteena on vähentää kuolleisuutta suolistosyöpään. Muita seulonnan tavoitteita ovat suolistosyöpien toteaminen niin varhaisessa vaiheessa, että kustannuksia säästyy ja potilaiden elämänlaatu paranee keventyneen ja tehokkaan hoidon ansiosta. Toimintaa ehdotetaan arvioitavaksi siten, että arvioinnin perusteella voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä toiminnan jatkamisesta kansallisena ohjelmana. Ensimmäisten kuuden vuoden aikana ohjelma laajenee siten, että jokaista seulottavaa kohti valitaan satunnaistettu verrokki, jolloin osa kohdeväestöstä toimii vertailuryhmänä. Seuraavien viiden vuoden aikana ohjelma laajennetaan kaikkiin seulontaikäisiin eli vuotiaisiin (taulukko 2 ja kuva 3). Ohjelmaehdotuksessa väestöpoiminnat keskitetään ja satunnaistus seulonta- tai vertailuryhmään tehdään joukkotarkastusrekisterissä. Kenttävaiheen toiminta, joka suunnitelmien mukaan toteutetaan 1 5 seulon- Suolistosyövän seulonta ja sen vaikuttavuuden arviointi Suomessa 1119
6 Taulukko 2. Ehdotus Suomessa vuotiaiden suolistosyövän seulonnaksi ulosteen veritestiä käyttäen. Seulontaväli joka toinen vuosi. Aloitusvuosi Satunnaistamisen Laajenemisen 2004 päättyminen päättyminen Kohdeväestön koko Kutsuttavia vuosittain Osallistuvia (70 %) Tarvittavia kolonoskopioita (2 %) Seulontasyöpiä (10 % tähystyksistä) Kolonoskopioita koko Suomessa Seulontaryhmän osuus koko kohdeväestöstä (%) Uusia suolistosyöpiä kohdeväestössä Arvio perustuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella v tehtyyn selvitykseen, ja luvut on ekstrapoloitu koko maahan (Endoskopistin käsikirja 2002) takeskuksessa, sisältää seulontatestien lähettämisen, analysoinnin ja vastaukset, positiivisen tuloksen saaneiden jatkotutkimuslähetteet, tiedon keruun ja raportoinnin rekisteriin. Jatkotutkimuksina tarjotaan kaikille seulontapositiivisille ensisijaisesti kolonoskopiaa, mikä edellyttää erikoislääkäritasoista toimintaa ja jatkuvaa laaduntarkkailua. Jatkotutkimukset voidaan kuitenkin hoitaa useilla eri tavoilla alueellisten sopimusten ja hoitokäytäntöjen mukaan (Endoskopistin käsikirja 2002). Syövät ja muut löydökset hoidetaan terveydenhuoltojärjestelmän normaalin käytännön mukaisesti. Satunnaistettu seulontaohjelma ehdotetaan aloitettavaksi 60-, 62- ja 64-vuotiaiden miesten ja naisten joukossa. Seulottavat ja verrokit poimitaan väestörekisteristä kotikunnan ja syntymävuoden perusteella noin viisi kertaa vuodessa. Seulontakutsu toistetaan joka toinen vuosi aina siihen asti, kunnes henkilö on 70-vuotias. Ensimmäisten kuuden vuoden aikana 60 vuotta täyttävät satunnaistetaan mukaan ohjelmaan. Seitsemännestä vuodesta lähtien kaikki 60-vuotiaat kutsutaan seulontaan eikä satunnaistamista ryhmiin enää jatketa. Seuraavien viiden vuoden aikana seulonta laajenee koskemaan kaikkia vuotiaita miehiä ja naisia. Näin kuntien vuotiaasta väestöstä kuuluu seulonnan piiriin ensimmäisenä toimintavuotena 15 %, kuudentena 50 % ja yhdentenätoista 100 % (taulukko 2 ja kuva 3). Seulonnan käynnistyessä toimintaa seurataan keräämällä joukkotarkastusrekisteriin tiedot seulontoihin osallistumisesta, tuloksista ja jatkotutkimuksista. Samalla ohjelman toimivuutta parannetaan, resurssien riittävyys varmistetaan ja seulontasuosituksia ja uusien seulontamenetelmien kehittymistä seurataan. Satunnaistamisvaiheen jälkeistä toimintaa voidaan tarkentaa myöhemmin esimerkiksi seulontatestin muutosten vuoksi tai kohdeikäryhmän tarkistamiseksi. Seulontaa jatketaan kansallisena ohjelmana vain siinä tapauksessa, että osallistumishalukkuus ja ohjelman sensitiivisyys ovat riittäviä ja vaikutus kuolleisuuteen voidaan todeta. Kohdeväestö Euroopan unionin suosituksissa, kuten myös useiden maiden omissa toimintaohjeissa, suolistosyövän seulonta suunnataan yleensä vuotiaaseen väestöön. Suomessa suunnitelmat koskevat alkuvaiheessa vuotiaita miehiä ja naisia, joita koko maassa oli vuoden 2001 lopussa noin Kohdeikäryhmä on valittu suositusten yläpäästä, koska Suomessa suolistosyövistä vähemmän kuin neljännes todetaan alle 60-vuotiailla. Noin neljännes suolistosyövistä todetaan Suomessa vuotiailla. Lisäksi on huomattava kliinisen diagnoosin mahdollinen varhentuminen seulonnan ansiosta N. Malila, ym.
7 Syntymävuosi v 68 v 67 v 66 v 65 v 64 v 63 v 62 v 61 v 60 v Kalenterivuosi Kuva 3. Kaavio suolistosyövän seulontaohjelmasta. Varjostettu alue kuvaa kohdeikäryhmää (60 69-vuotiaat) kalenteri- ja syntymävuoden mukaan. = puolet ikäryhmästä kutsutaan seulontaan satunnaistuksen perusteella ja puolet toimii vertailuryhmänä, = koko ikäryhmä kutsutaan seulontaan. Väestöseulontoja tarjotaan kaikille seulontaikäisille kotikunnan päätöksen mukaisesti, jolloin myös keskimääräistä suuremmassa sairastumisvaarassa olevat saavat samanlaisen mahdollisuuden osallistua seulontaan kuin muutkin kohdeväestöön kuuluvat. Henkilöt, joilla on perinnöllinen syöpäalttius, adenooma- tai syöpäpotilaat ja heidän lähisukulaisensa voivat nykyisinkin kuulua johonkin seulonta- tai seurantaohjelmaan, jolloin päätös osallistumisesta jää näille henkilöille itselleen. Testi Ulosteessa piilevän veren osoittava guajakkitesti on toistaiseksi ainoa menetelmä, josta on luotettava ja suuriin satunnaistettuihin kontrolloituihin kokeisiin perustuva näyttö vaikutuksesta suolistosyövän ilmaantuvuuteen ja siitä johtuvaan kuolleisuuteen (Mandel ym. 1993, Hardcastle ym. 1996, Kronborg ym. 1996, Towler ym. 1998, Mandel ym. 2000). Testi voidaan tehdä ilman rehydrointia, jolloin kertatestin herkkyys jää vähäiseksi (50 70 %) mutta myös positiivisten löydösten osuus jää pieneksi ja spesifisyys on noin 98 % (Towler ym. 1998). Suurten väestötutkimusten perusteella noin 2 % (0,8 2,7 %) testatuista (Hardcastle ym. 1996, Kronborg ym. 1996) on positiivisia, jos testiä ei rehydroida, mutta rehydrointi suurentaa positiivisten osuutta jopa 10 %:iin (Mandel ym. 1993, Towler ym. 1998). Tämä vaikuttaa suoraan kustannuksiin ja mahdollisiin haittavaikutuksiin, sillä kaikille seulontapositiivisille on järjestettävä jatkotutkimuksena ensisijaisesti täydellinen kolonoskopia tai, ellei se ole mahdollista, sigmoidoskopia yhdistettynä paksusuolen kaksoiskontrastikuvaukseen (Paksusuolen tähystystutkimukset 1999). Värimuutokseen perustuva guajakkitesti vaatii ruokavalion noudattamista kolmen päivän ajan ennen testiä ja sen aikana. Menetelmä on kuitenkin halpa, ja materiaali on Suolistosyövän seulonta ja sen vaikuttavuuden arviointi Suomessa 1121
8 helppo postittaa, kestää huoneenlämmössä tai jääkaapissa säilyttämisen ja sietää runsaan viikon viipeen ennen analysointia. Lisäksi näytteen analysointi on helppoa, luotettavaa ja nopeaa eikä vaadi erityisiä välineitä. Kustannukset Seulottavien poiminta ja satunnaistus tehdään keskitetysti Syöpäjärjestöjen tuella, joten alkuvaiheessa kuntien ei tarvitse maksaa poimintaja satunnaistamiskuluja. Seulontatestit ja postituskulut sekä seulontakeskusten toimintakulut ja rekisteröinnistä aiheutuvat kustannukset katetaan kunnilta perittävillä maksuilla. Arvioiden mukaan hinta on noin 7 euroa seulottavaa kohden. Lisäksi kuluja tulee jatkotutkimuksista. Positiivisen tuloksen saaneet lähetetään seulontakeskuksesta ensisijaisesti kolonoskopiaan erillisten sopimusten mukaisesti. Kolonoskopian hinta vaihtelee noin 300 ja 500 euron välillä tutkimusta kohti, ja keskimäärin 2 % seulotuista lähetetään jatkotutkimuksiin. Arvioiden mukaan seulonnan kokonaishinta jatkotutkimukset mukaan luettuina on noin 15 euroa seulottavaa kohden siinä vaiheessa, kun ohjelma on valtakunnallista rutiinitoimintaa. Toiminnasta koituu myös säästöjä, koska seulonnalla löydettävät syövät ovat varhaisessa vaiheessa ja liitännäishoitojen tarve vähenee. Vielä suurempia säästöjä voidaan saada aikaan kolonoskopiaresurssien yhtenäisellä kohdentamisella. Voidaan arvioida, että väestötason pitkäjänteisenä toimintana suolistosyövän seulonnan aiheuttamat kokonaiskustannukset jäävät rintasyövän ja kohdunkaulasyövän seulonnoista koituvien kustannusten väliin (Hristova ja Hakama 1997). Kunnilta perittävä seulontamaksu on keskimäärin 13 euroa kohdunkaulasyövän osalta (ei sisällä jatkotutkimuksista aiheutuvia kuluja) ja 35 euroa rintasyövän mammografiaseulonnassa (sisältää seulontakeskuksissa tehtävät jatkotutkimukset). Seulontamaksut jäävät siten suolistosyövän osalta muiden syöpien seulontamaksuja pienemmiksi, mutta jatkotutkimuskulut ovat suuremmat. Lopuksi Organisoitu seulonta on usein todettu spontaania toimintaa vaikuttavammaksi. Organisoituun seulontaohjelmaan liittyvät suunnittelu, toiminnan seuranta ja tietojen keskitetty rekisteröinti, joka mahdollistaa luotettavien arvioiden tekemisen. Suolistosyövän seulonnan osalta vaikuttavuudesta on saatu riittävä tieteellinen näyttö, mutta ohjelman toimivuus Suomessa selviää vasta sitten, kun toiminta aloitetaan. Seulonnan aloittaminen on viime kädessä terveyspoliittinen arvopäätös ja seuraavaksi voidaankin kysyä, onko meillä Suomessa varaa jättää suolistosyövän seulonnan toimivuus ja vaikuttavuus selvittämättä. Kirjallisuutta Advisory Committee on Cancer Prevention. Recommendations on cancer screening in the European union. Eur J Cancer 2000; 36(12): Atkin WS, Edwards R, Wardle J, ym. Design of a multicentre randomised trial to evaluate flexible sigmoidoscopy in colorectal cancer screening. J Med Screen 2001;8(3): Bretthauer M, Gondal G, Larsen K, ym. Design, organization and management of a controlled population screening study for detection of colorectal neoplasia: attendance rates in the NORCCAP study (Norwegian Colorectal Cancer Prevention). Scand J Gastroenterol 2002;37(5): Dickman PW, Hakulinen T, Luostarinen T, ym. Survival of cancer patients in Finland Acta Oncol 1999;38 Suppl 12: Fearon ER, Vogelstein B. A genetic model for colorectal tumorigenesis. Cell 1990;61(5): Finnish Cancer Registry. Cancer Incidence in Finland 1998 and Cancer Society of Finland Publication No. 63. Helsinki 2002 Hardcastle JD, Chamberlain JO, Robinson MH, ym. Randomised controlled trial of faecal-occult-blood screening for colorectal cancer. Lancet 1996;348(9040): Hristova L, Hakama M. Effect of screening for cancer in the Nordic countries on deaths, cost and quality of life up to the year Acta Oncol 1997;36 Suppl 9:1 60. Jagoditsch M, Lisborg PH, Jatzko GR, ym. Long-term prognosis for colon cancer related to consistent radical surgery: multivariate analysis of clinical, surgical, and pathologic variables. World J Surg 2000; 24(10): Jatzko GR, Jagoditsch M, Lisborg PH, Denk H, Klimpfinger M, Stettner HM. Long-term results of radical surgery for rectal cancer: multivariate analysis of prognostic factors influencing survival and local recurrence. Eur J Surg Oncol 1999;25(3): Jorgensen OD, Kronborg O, Fenger C. A randomised study of screening for colorectal cancer using faecal occult blood testing: results after 13 years and seven biennial screening rounds. Gut 2002; 50(1): Kewenter J, Brevinge H, Engaras B, Haglind E, Ahren C. Results of screening, rescreening, and follow-up in a prospective randomized study for detection of colorectal cancer by fecal occult blood testing. Results for 68,308 subjects. Scand J Gastroenterol 1994; 29(5): N. Malila, ym.
9 Koskinen K, Paimela H, Mäkelä M. Kolorektaalisyövän joukkoseulonnan järjestäminen Suomessa Edellytykset ja vaikutukset. FinOhta 15/ 2000, National Research and Development Centre for Welfare and Health. Helsinki 2000 Kronborg O, Fenger C, Olsen J, Jorgensen OD, Sondergaard O. Randomised study of screening for colorectal cancer with faecal-occultblood test. Lancet 1996;348(9040): Mandel JS, Bond JH, Church TR, ym. Reducing mortality from colorectal cancer by screening for fecal occult blood. Minnesota Colon Cancer Control Study. N Engl J Med 1993;328(19): Mandel JS, Church TR, Bond JH, ym. The effect of fecal occult-blood screening on the incidence of colorectal cancer. N Engl J Med 2000;343(22): Mandel JS, Church TR, Ederer F, Bond JH. Colorectal cancer mortality: effectiveness of biennial screening for fecal occult blood. J Natl Cancer Inst 1999;91(5): Paksusuolen tähystystutkimukset. Suomen Gastroenterologiayhdistys ry. Duodecim 1999;115: Peipins LA, Sandler RS. Epidemiology of colorectal adenomas. Epidemiol Rev 1994;16(2): Pikkarainen P, Karvonen A-L, Kunnamo I, toim. Endoskopistin käsikirja. Saarijärvi: Kustannus Oy Duodecim ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry., Scholefield JH, Moss S, Sufi F, Mangham CM, Hardcastle JD. Effect of faecal occult blood screening on mortality from colorectal cancer: results from a randomised controlled trial. Gut 2002; 50(6): Segnan N, Senore C, Andreoni B, ym. Baseline findings of the Italian multicenter randomized controlled trial of "once-only sigmoidoscopy"--score. J Natl Cancer Inst 2002;94(23): Steele RJ, Parker R, Patnick J, ym. A demonstration pilot trial for colorectal cancer screening in the United Kingdom: a new concept in the introduction of healthcare strategies. J Med Screen 2001; 8(4): Towler B, Irwig L, Glasziou P, Kewenter J, Weller D, Silagy C. A systematic review of the effects of screening for colorectal cancer using the faecal occult blood test, hemoccult. BMJ 1998;317(7158): UK Flexible Sigmoidoscopy Screening Trial Investigators. Single flexible sigmoidoscopy screening to prevent colorectal cancer: baseline findings of a UK multicentre randomised trial. Lancet 2002; 359: Winawer SJ, Zauber AG, Ho MN, ym. Prevention of colorectal cancer by colonoscopic polypectomy. The National Polyp Study Workgroup. N Engl J Med 1993;329(27): NEA MALILA, LT, erikoistutkija nea.malila@cancer.fi AHTI ANTTILA, dosentti, tutkimuspäällikkö TIMO HAKULINEN, professori, Suomen Syöpärekisterin johtaja Suomen Syöpärekisteri Liisankatu 21 B, Helsinki MATTI HAKAMA, tutkimusprofessori Suomen Syöpärekisteri Liisankatu 21 B, Helsinki ja Terveystieteen laitos Tampereen yliopisto HEIKKI JÄRVINEN, professori, osastonylilääkäri Gastroenterologian ja yleiskirurgian klinikka PL 340, HUS HANNU PAIMELA, dosentti, ylilääkäri Jorvin sairaalan kirurgian yksikkö HUS PEKKA PIKKARAINEN, dosentti, osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien klinikka PL 2000, Tampere LIISA ELOVAINIO, lääkintöneuvos, Syöpäjärjestöjen pääsihteeri MATTI RAUTALAHTI, LT, ylilääkäri Suomen Syöpäyhdistys Liisankatu 21 B, Helsinki 1123
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotSyöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi
Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin
LisätiedotOnko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta
Alkuperäistutkimus Onko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta Tähystysseulonnan kustannuksia ja vaikutusta kuolleisuuteen 60-vuotiailla suomalaisilla arvioitiin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/6 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 151 Terveyslautakunnan lausunto suolistosyövän seulontaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-003464 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotSyöpäseulonnoista Suomessa
Muistio 25.3.2009 1(5) Syöpäseulonnoista Suomessa Tähän muistioon on koottu tietoa paksu- ja peräsuolisyövän (lyhyemmin suolistosyövän) seulonnasta sekä eturauhassyövän PSA-seulonnasta peruspalveluministerin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1
Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 Kaupunginhallitus 134 7.5.2012 Valtuusto 68 21.5.2012 83 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotYleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi
Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Syöpäseulontojen tavoitteet Ensisijainen tavoite laadukas = vaikuttava seulontatoiminta vaikuttavuus
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201509092274 Author(s): Malila, Nea Title: Year: 2014
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
Lisätiedotö/ oi ^ / ^ 01/ 23 01, 2012 ETELÄ KARJALAN EKSOTEN JÄSENKUNNAT
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIPI ^ 1PPEENRANNAN KAUPUNKI kaupung i nhallitus 23 01, 2012 ö/ oi ^ / ^ 01/ EKSOTEN JÄSENKUNNAT Eksoten kaikilta jäsenkunnhlta pyydetään lausunnot suolistosyöpäseulontojen järjestämisestä
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotSuolistosyövän seulontaohjelman käynnistäminen Suomessa vuosina 2004-2006. C Syöpäjärjestöt. www.cancer.fi
Suolistosyövän seulontaohjelman käynnistäminen Suomessa vuosina 2004-2006 C Syöpäjärjestöt www.cancer.fi Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 73 ISBN: ISBN 978-952-99737-8-1 (nid.) ISBN 978-952-99737-9-8
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotSyöpäseulonnan perusteet
Syöpäseulonnan perusteet Ahti Anttila FT, dosentti, tutkimusjohtaja Joukkotarkastusrekisteri Suomen Syöpärekisteri Helsinki Syöpäseulontojen tulevaisuus Suomessa STM seulontatyöryhmän järjestämä seminaari
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotSUOSITUKSET SYÖPÄSEULONNASTA EUROOPAN UNIONISSA
SYÖVÄN EHKÄISEMISEN NEUVOA-ANTAVAN KOMITEAN SUOSITUKSET SYÖPÄSEULONNASTA EUROOPAN UNIONISSA LAADITTU SYÖVÄN SEULONTAA JA VARHAISTA HAVAITSEMISTA KÄSITTELEVÄN KONFERENSSIN JÄLKEEN Wien, 18. 19. marraskuuta
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
LisätiedotRaportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta
Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.
LisätiedotUlosteen veri Yleisimmät testit Suomessa
Ulosteen veri Yleisimmät testit Suomessa Actim Fecal Blood Medix Biochemica monoklonaaliset vasta-aineet HB:ta vastaan immunokromatografinen tikkutesti herkkyys 25-50µg hemoglobiinia/ gramma ulostetta
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotSyöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotSeulonnan avulla syövät pyritään löytämään
SYÖVÄN EHKÄISY KATSAUS TEEMA Tytti Sarkeala, Stefan Lönnberg, Ahti Anttila, Nea Malila ja Sirpa Heinävaara Syöpäseulontojen nykytila ja tulevaisuus Suomessa on kaksi valtakunnallista syöpäseulontaohjelmaa,
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotMillainen on hyvä seulonta?
Matti Hakama ja Nea Malila KATSAUS Millainen on hyvä seulonta? Seulonta on terveydenhuollon pitkä toimintaketju, jolle Suomessakin on esitetty laaja kriteeristö. Ehdotamme, että päätettäessä seulonnan
LisätiedotKohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri Esityksen sisältö 1. YLEISTÄ SYÖPÄSEULONNOISTA 2. NYKYISEN KOHDUNKAULASEULONNAN
LisätiedotKolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa. Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen
Alkuperäistutkimus Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen Vuosina 1985 94 Mikkelin keskussairaalassa todettiin 341 kolorektaalisyöpää, joista
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin
LisätiedotSuomessa tehdään vuosittain noin
SUOLISTOSYÖPÄ KATSAUS TEEMA Jukka-Pekka Mecklin, Nea Malila, Helena Kääriäinen, Anne-Maria Pajari ja Martti Färkkilä Suolistosyövän riskitekijät ja ehkäisyn mahdollisuudet Suolistosyöpä on yleisin molemmilla
LisätiedotSyöpärekisteri ja seulonnat
Syöpärekisteri ja seulonnat Ahti Anttila, FT, dosentti Joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Suomen Syöpärekisteri, Helsinki LabQuality päivät 7.2.2009, Sessio 16: Patologia Tärkeimmät suositukset
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotKohdunkaulan syövän seulonnassa suuria alueellisia eroja
Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Ahti Anttila FT, tutkimusjohtaja Tero Näveri VTM, suunnittelija Tytti Sarkeala FT, seulontatoimintojen päällikkö Joukkotarkastusrekisteri, Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2017 RINTASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
mammografia sekä tarvittaessa jatkotutkimukset (täydentävä mammografia, ultraäänitutkimus ja neulanäytteet) ja kirurgia. Mammografiakuvat otetaan kahdesta suunnasta molemmista rinnoista. Kuvat lukee ja
LisätiedotEuroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi syöpäseulonnasta (KOM(2003) 230 C5-0322/ /0093(CNS))
P5_TA(2003)0502 Syöpäseulonta * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi syöpäseulonnasta (KOM(2003) 230 C5-0322/2003 2003/0093(CNS)) (Kuulemismenettely) Euroopan
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotImmunokemiallisen testin (FIT) ja guajakkitestin (gfobt) vertailu suolistosyövän seulonnassa. Eurooppalainen yhteisarviointi kansallinen kooste
Marjukka Mäkelä, Ulla Saalasti-Koskinen, Neill Booth, Taru Haula Jaana Isojärvi, Kristian Lampe Immunokemiallisen testin (FIT) ja guajakkitestin (gfobt) vertailu suolistosyövän seulonnassa Eurooppalainen
LisätiedotMatkapuhelimet ja syöpävaara
Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset
LisätiedotPotilaiden elämänlaatu paranee, kun sairaus
Seulonnat Syöpätautien seulonta edelleen tarpeellista ja tehokasta Lyly Teppo, Ahti Anttila, Anssi Auvinen ja Matti Hakama Tietyn syöpätaudin seulonnalla on kaksi päätavoitetta: pienentää kyseisen syövän
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotMammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta
Miksi Suomessa mammografia on valittu rintasyövän seulontamenetelmäksi? rintasyövän ilmaantuvuus v. 2006 4069 naista ja 20 miestä rintasyövän vaaratekijät rintasyöpä ja ammatti? varhaismuutokset havaitaan
LisätiedotKESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE SUOLISTOSYÖPÄSEULONNAN OSTAMISEKSI NS. LISÄPALVELUNA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRILTÄ
Kaupunginhallitus 462 10.10.2011 Kaupunginvaltuusto 148 14.11.2011 KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE SUOLISTOSYÖPÄSEULONNAN OSTAMISEKSI NS. LISÄPALVELUNA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRILTÄ 471/017/2011
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.12.2008 KOM(2008) 882 lopullinen KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE syöpäseulonnasta
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotKOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala
KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotKatja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2017 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2017 Kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa on merkittäviä alueellisia eroja. Ohjelman yhtenäistäminen edellyttää valtakunnallisen ja alueellisen ohjausrakenteen
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotSyöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa
Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa Cancer Control Joint Action WP 9 Cancer Screening Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteri STM 8.2. 2016 Taustaa Syöpäseulonnan vaikuttavuus hyödyt ja haitat ja vaikuttavuusnäyttöön
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2018 JOUKKOTARKASTUSREKISTERI 50 VUOTTA
RINTASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2018 JOUKKOTARKASTUSREKISTERI 50 VUOTTA Reilut 30 vuotta käynnissä ollut rintasyövänsyövän seulontaohjelma on osoittautunut tehokkaaksi. Vuonna 2016 seulontoihin
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotLeena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen
Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotLevinneen suolistosyövän hoito
Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,
LisätiedotGynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus
Pekka Nieminen ja Tuomo Timonen TEEMA: SYTOLOGIA Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus Papakokeella tehdyt kohdunkaulasyövän seulonnat ovat Suomessa pienentäneet taudin ilmaantuvuutta
LisätiedotBIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys
BIOHIT OYJ globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys 1 Biohit lyhyesti Biohit Oyj on globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys. Biohitin missio on "Innovating
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotJoko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä?
Joko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä? Kustannukset ja vaikuttavuus? vastaava lääkäri Suomen Maarit Syöpärekisteri Leinonen, LT vastaava lääkäri, Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys,
LisätiedotTerveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja
LisätiedotKohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla
Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla Pekka Nieminen, Jussi Tarkkanen, Tuomo Timonen, Bengt Meyer, Matti Hakama ja Ahti Anttila Vuodesta 1991 kohdunkaulan
LisätiedotSyöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena
Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen
LisätiedotSIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:
RIITTA LUOTO SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET: - TAMPEREEN YLIOPISTO, DOSENTTI - TAMPEREEN YLIOPISTO, KLIININEN
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotSuoliston oireet ja syöpä
Suoliston oireet ja syöpä Suolistosyöpäseulontaan osallistuneiden ilmoittamat oireet ja syöpä, vuodet 2004 2008. Terveyden edistäminen ja sairauden ehkäisy. Kuivalainen, Sanna 2013 Hyvinkää Laurea Ylempi
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotOrganisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa
Alkuperäistutkimus Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Mervi Kallio, Pekka Nieminen, Ahti Anttila ja Matti Hakama Tämän tutkimuksen
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotJärjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä
13 Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä Kansanterveystyötä, syövän syiden tutkimusta ja perusta syöpää koskevalle päätöksenteolle Suomen Syöpärekisteri on syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ STM2003-00354
Sosiaali- ja terveysministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ STM2003-00354 TRO Lankinen Sakari 22.09.2003 EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA Asia Euroopan yhteisön komission ehdotus neuvoston suositukseksi syöpäseulonnasta
LisätiedotHarvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö
Harvinaissairauksien hoito Suomessa Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Mitä ovat harvinaiset sairaudet? Määritelmä vaihtelee maittain, EU:n virallisen määritelmän
Lisätiedot