ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula

Transkriptio

1 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä perusopetuksen ns. laatukriteereitä on ollut valmistelemassa opetushallinnon, Opetusalan ammattijärjestön, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Vanhempainliiton edustajat. Työryhmän väliraportti julkistettiin Opetusministeriö on pyytänyt palautetta väliraportista laatukriteerien jatkokehitystyön tueksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa jatkossa osallistua keskusteluun perusopetuksen laadun ja tuloksellisuuden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoelämän näkökulma perusopetuksen laadun kehittämiseen ja arviointiin puuttuu väliraportista. Jatkotyöskentelyssä tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kansallisessa innovaatiostrategiassa on nostettu yhdeksi tärkeimmäksi toimenpidekokonaisuudeksi kehittää Suomeen laajasti innovatiivisuuteen kannustava oppimisympäristö. Sen mukaan koulutusjärjestelmäämme kehitetään niin, että se vahvistaa yleistä osaamistasoa ja tukee erityislahjakkuuksien kehittymistä. Kansainvälisyys, vuorovaikutustaidot, yrittäjyys, luovuus ja innovatiivisuus tuodaan opetuksen ytimeen. Perusopetuksen laadun kehittäminen on osa kansallisen innovaatiostrategian toimeenpanoa. 1 MITÄ ON PERUSOPETUKSEN LAATU JA TULOKSELLISUUS? Perusopetuksen laatukriteerien lähtökohdat jäävät epäselviksi. Kenen näkökulmasta laatua kehitetään? Laki perusopetuksesta (2 ) määrittelee perusopetuksen tavoitteeksi tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Laatutyön lähtökohtana tulee olla selkeä kuvaus erilaisista odotuksista ja vaatimuksista, joita perusopetukseen kohdistuu. Oppilaiden ja vanhempien lisäksi on tärkeää kuvata myös yhteiskunnan, opetuksen järjestäjän, toisen asteen koulutuksen (lukio, ammatillinen koulutus) ja yhteistyökumppaneiden (työelämä) odotukset, joita laatutyön näkökulmasta voidaan kutsua ns. asiakasvaatimuksiksi.

2 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 2 (5) Kun perusopetuksen laatua määritellään, on välttämätöntä, että erilaiset vaatimukset perusopetusta kohtaan tulevat mukaan tarkasteluun heti laatutyön lähtökohdissa. Perusopetuksen laadun kehittämisessä tarvitaan avointa vuoropuhelua ja hyvää yhteistyötä perusopetuksen eri sidosryhmien kesken sekä laatusuosituksen valmistelussa että paikallisesti. Monipuoliset oppimisympäristöt ja perusopetuksen työelämäyhteistyö tulee ottaa mukaan laatusuositukseen. Nuorten koulutus- ja uravalintojen tukeminen ei ole vain opinto-ohjaajan tehtävä, vaan tässä työssä tarvitaan koko kouluyhteisön tukea ja sitoutumista. Koko ikäluokan siirtyminen perusopetuksen jälkeen jatkoopintoihin ja perusopetuksen tuottamat jatko-opintovalmiudet ovat keskeisiä näkökulmia, kun perusopetuksen laatua ja tuloksellisuutta arvioidaan. Nivelvaiheen ohjauksen kehittämisessä perusopetuksessa tehtävä työ on avainasemassa. On erittäin tärkeää, että joustavan perusopetuksen kokeilussa saatuja tuloksia hyödynnetään perusopetuksen laatusuosituksen valmistelussa ja perusopetuksen kehittämisessä. Perusopetuksen laadun kehittäminen edellyttää laatu- ja arviointiosaamisen lisäämistä paikallistasolla. Laatu- ja arviointiosaaminen tulee määritellä opetustoimen henkilöstökoulutuksen painopisteeksi. Näin voidaan informaatio-ohjauksen keinoin tukea laatuajattelun ja laadunhallintamenettelyjen kehittymistä perusopetuksessa. Informaatio-ohjauksen lisäksi tulee harkita myös taloudellista ohjausta perusopetuksen laadun kehittämisen kannusteena. 2 PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEEREIDEN KEHITYSTARPEITA Perusopetuksen ns. laatukriteerien suositusluonnetta tulee selkiyttää. Laatukriteerien sijaan olisi hyvä käyttää käsitettä laadunhallintasuositus. Suosituksen avulla opetuksen järjestäjiä, rehtoreita ja opettajia ohjataan kiinnittämään huomiota laadun kehittämisen keskeisiin kysymyksiin. Esimerkkinä voi toimia ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (OPH, 2008), jonka lähtökohtana on koulutuksen järjestäjien vastuu toiminnan laadun kehittämisestä. Laatusuosituksen luettavuutta ja toimivuutta laadun kehittämisen ja informaatio-ohjauksen välineenä voidaan vahvistaa muuttamalla suosituksen rakennetta EFQM-mallin mukaiseksi. Näin voidaan varmistaa, että suositus kattaa toiminnan kehittämisen kannalta kaikki keskeiset osa-alueet (toiminta + tulokset). Suosituksen johdantoa ja yleistä johdattelua asiaan tulee tiivistää.

3 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 3 (5) Paikallisesti arvioinnin suunnittelu lähtee opetuksen järjestäjän lähtökohdista. Jokainen opetuksen järjestäjä määrittelee omat toimintaperiaatteensa ja arvioi toimintaansa valitsemistaan näkökulmista. Jos suosituksen tarkoituksena on tukea paikallista arviointia, tulisi suosituksen rakennetta muuttaa siten, että lopputuloksena olisi yksinkertainen esimerkki itsearviointimallista eri tasoille: mitä asioita arvioidaan opetuksen järjestäjän näkökulmasta ja mitä koulun tasolla? Raportissa ei kuvata miten koulutuksen laatua voitaisiin paikallisesti arvioida tai miten esitettyjen laatukriteerien toimivuutta paikallisesti tulisi arvioida. Toinen keskeinen puute on, että raportissa ei käsitellä lainkaan toiminnan tuloksia. Miten toiminnan laatua ja vaikuttavuutta voidaan arvioida ilman tuloksia? Väliraportissa (s. 3) todetaan, että laatukriteerit ovat uudenlainen, kansallisella tasolla systemaattisemmin ohjattu työkalu opetuksen laadun kehittämiseen ja koulutuksen paikallisen tason arviointiin. Laatukriteerit muodostavat perusopetuksen laadun määrittely- ja arviointiperusteet. Huolimatta tästä määritelmästä opetuksen laatu on jäänyt väliraportissa kovin vähäiselle huomiolle. Informaatio-ohjauksen näkökulmasta jää kaipaamaan kuvausta siitä mitä on hyvä opetus. Tässä näkökulmana tulisi olla millä keinoin perusopetuslain määrittelemiin perusopetuksen tavoitteiseen oppilaiden kasvun tukemisesta ja elämässä tarpeellisista tiedoista ja taidoista päästään ja millainen on innovatiivisuutta kannustava oppimisympäristö. Monipuoliset oppimisympäristöt, luovuutta ja innovatiivisuutta tukevat opetusmenetelmät, aihekokonaisuuksien toteutus, eri oppiaineiden yhteistyö ja tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ovat keskeisiä kysymyksiä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Käsite rakenteellinen laatu on ongelmallinen. Palvelun laatua voidaan arvioida mm. teknisen ja toiminnallisen laadun näkökulmasta. Jatkotyössä tulee arvioida kriittisesti voidaanko perusopetuksen osalta määritellä rakenteellinen tai tekninen laatu. Prosessiajattelun avulla on mahdollista tunnistaa perusopetuksen laadun kehittämisen ja laadunhallinnan kannalta keskeiset prosessit, mikä auttaa kiinnittämään huomiota kriittisiin kohtiin perusopetuksen laadun kehittämisessä. Prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen on edellytys keskeisten mittarien määrittelylle. 3 LAATUKRITEERIEN KEHITYSTARPEET EFQM-MALLIN NÄKÖKULMASTA Seuraavassa on tarkasteltu laatukriteerien väliraporttia EFQM-mallin ja ammatillisen koulutuksen yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen

4 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 4 (5) (CQAF) pohjalta. Molempien mallien periaatteet soveltuvat perusopetuksen laadun kehittämisen viitekehykseksi ja niitä kannattaa hyödyntää perusopetuksen jatkotyöskentelyssä. EFQM-mallissa organisaation toimintaa ja tuloksia tarkastellaan kokonaisuutena. EFQM-mallin tunnuspiirteet ovat tuloshakuisuus, asiakassuuntautuneisuus, johtajuus ja toiminnan päämäärä, prosesseihin ja tosiasioihin perustuva johtaminen, henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen, jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen, kumppanuuksien kehittäminen ja yhteiskunnallinen vastuu. Näiden näkökulmien määrittely veisi laatukriteerityötä eteenpäin. Tuloshakuisuuden, asiakaslähtöisyyden, prosesseihin ja tosiasioihin perustuva johtamisen, kumppanuuksien kehittämisen ja yhteiskunnallinen vastuun näkökulmat puuttuvat väliraportista. CFAF-mallin osa-alueet ovat suunnittelu, toteutus, arviointi sekä palaute- ja muutosmenettelyt. Kunkin arviointialueen osalta tulisi kuvata nämä kaikki kohdat. Palaute- ja muutosmenettelyihin eri arviointialueissa on tarpeen kiinnittää jatkotyöskentelyssä huomiota. EFQM-mallin arviointialueet ovat johtajuus, toimintaperiaatteet ja strategia, henkilöstö, kumppanuudet ja resurssit, prosessit, asiakas-, henkilöstö- ja yhteiskunnalliset tulokset. Seuraavassa keskeisimmät kehittämiskohteet kunkin arviointialueen osalta: 3.1 Johtajuus Johtajuus ja toiminnan suunnittelu on yhdistetty yhdeksi laatukortiksi. Johtajuudessa ei käsitellä lainkaan pedagogisen toiminnan johtamista, mikä kuitenkin on opetuksen laadun näkökulmasta keskeistä. Tähän liittyy myös johdon vuorovaikutus asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä muutoksen johtaminen. Toiminnan suunnittelua tapahtuu eri tasoilla: opetuksen järjestäjän tasolla, koulun tasolla ja opettajien kesken. Toiminnan suunnittelu liittyy arviointialueisiin toimintaperiaatteet ja strategiat sekä prosessit Toimintaperiaatteet ja strategiat Tosiasioihin perustuvan johtamisen, laadun kehittämisen ja arvioinnin kannalta on tarpeen, että strategioiden lisäksi on määritelty myös keskeiset toimintaperiaatteet. Opetuksen järjestäjä linjaa toimintaperiaatteet, joiden toteutumista paikallisesti arvioidaan. Tämän arviointialueen osalta arviointi kohdistuu mm. miten toimintaperiaatteet ja strategia perustuvat sidosryhmien nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja odotuksiin, miten toimintaperiaatteet ja strategia perustuvat suorituskyvyn mittaamisesta saatavaan tietoon, tutkimukseen, oppimiseen ja parhaisiin käytäntöihin.

5 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 5 (5) Strateginen suunnittelu ja toiminnan operatiivinen suunnittelu olisi hyvä käsitellä erikseen, koska suunnittelua tapahtuu eri tasoilla. 3.3 Henkilöstö Henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat organisaation tavoitteet ja niihin liittyvät osaamisvaatimukset ja kehitystarpeet. Tähän liittyy henkilöstövoimavarojen suunnittelun, osaamisen kehittämisen ja hyvinvoinnin lisäksi myös henkilöstön osallistuminen, vuoropuhelu ja viestintä. Henkilöstötulokset tuottavat johtamisen ja strategioiden tueksi tarvittavan informaation. 3.4 Kumppanuudet ja resurssit (ml. erilaiset oppimisympäristöt) Kumppanuuksien näkökulma puuttuu kokonaan väliraportista. Työja elinkeinoelämä tulee lisätä mukaan perusopetuksen keskeisiin kumppanuuksiin. Työelämään tutustuminen ei ole vain opinto-ohjaajan tehtävä, vaan työelämäyhteistyön kehittäminen tulee nähdä laajemmin osana koulun toiminnan ja opetuksen kehittämistä. Resurssien osalta taloudellisten resurssien ja koulurakennusten lisäksi tulisi ottaa mukaan miten teknologiaa, tietoa, tietämystä ja tietopääomaa hallitaan ja kehitetään. Raportin käsitys oppimisympäristöstä on kovin kapea. Erilaiset oppimisympäristöt ja tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa tulee lisätä mukaan. 3.5 Prosessit Perusopetuksen keskeisten prosessien tunnistaminen palvelee perusopetuksen laadun kehittämisestä. Ydinprosessiksi voidaan nimetä oppimis- ja opetusprosessi, jolla on erilaisia tukiprosesseja, esim. opetussuunnitelmaprosessi, opetusjärjestelyt, opiskelijahuolto, tietohallinto, johtaminen jne. Suositukseen olisi hyvä kuvata yksinkertainen prosessikartta, jonka avulla jokainen opetuksen järjestäjä voisi tunnistaa ja määritellä keskeiset prosessit sekä opetuksen järjestäjän että koulun tasolla. Avainprosessit olisi hyvä myös kuvata paikallisesti. Kuvaamalla prosessit yleisellä tasolla on mahdollista luoda yhteinen näkemys mitkä ovat kunkin prosessin kriittiset kohdat. 3.6 Asiakas-, henkilöstö- ja yhteiskunnalliset tulokset Tuloshakuisuus ja tosiasioihin perustuva johtaminen edellyttävät, että organisaatiossa seurataan asiakas-, henkilöstö- ja yhteiskunnallisia tuloksia. On tärkeää, että laatusuosituksissa näkyvät kaikki em. näkökulmat.