Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Transkriptio

1 Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO Opetusneuvos Leena Koski

2 LAADUNHALLINTASUOSITUKSEN TAVOITTEET (luonnos) Tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen laadunhallinnan kehittämisessä Kannustaa toiminnan ja tulosten laadun jatkuvaan parantamiseen kohti erinomaisuutta Olla osa kansallista laadunhallinnan ja laadunvarmistuksen kokonaisuutta Koulutuksen järjestäjä tulee päättää, miten suositukset viedään käytäntöön Perustuu CQAF malliin. 2 LEENA KOSKI/rs

3 LAADUNHALLINTASUOSITUKSEN KESKEISET PERIAATTEET Suositusten käytäntöön viemistä tuetaan kehittämällä työkaluja. Yksi suositus kaikille koulutuksen järjestämismuodoille. Soveltuu laadun kehittämisen eri vaiheessa oleville. Viestii toiminnan kehittämisestä kokonaisuutena. 3 LEENA KOSKI/rs

4 KOMMENTTEJA esityksiin sisältää yli 300 norminluonteista kehotusta tai toimenpideehdotukset esim. koulutuksen järjestäjä kehittää, edistää, parantaa, varmistaa, hyödyntää tms. Suositukset eivät ole normeja. Ilmentävät erinomaisesti toimivan organisaation toimintaa. Ei ota kantaa siihen, miten koulutuksen järjestäjän tulee toimia. Ei ole yhtä oikeaa ja tuloksellista tapaa koulutuksen laadun parantamiseen. Johdon ja henkilöstön sitoutuminen jatkuvaan toiminnan kehittämiseen on esim. tärkeää. 4 LEENA KOSKI/rs

5 Yhteiskunnallinen vastuu EFQM Tuloshakuisuus Asiakassuuntautuneisuus Kumppanuuksien kehittäminen Jatkuva oppiminen, parantaminen ja innovatiivisuus Johtajuus ja toiminnan päämäärätietoisuus Tosiasioihin perustuva johtaminen ja prosessien johtaminen Henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen 5 LEENA KOSKI/rs

6 KOMMENTTEJA esityksiin Oletus: Suositusten mukaan toimiminen parantaa tuloksia? Onko näin? Ovat hyvin toimivan koulutusorganisaation piirteitä. On laadittu laajassa yhteistyöverkostossa eri toimijoiden kanssa. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on omista lähtökohdistaan varmistaa, seurata ja arvioida toiminnan ja tulosten välisiä yhteyksiä. COAF-malli sisältää toimintatavan tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin suhteessa tavoitteisiin ja muihin toimintatapoihin. 6 LEENA KOSKI/rs

7 KOMMENTTEJA esityksiin Tulostiedon keruu (myös arviointi) ohutta suosituksessa! Miten tuloksia arvioidaan/mitataan? - Arviointi on osana toimintajärjestelmää. - Arviointi on osana jokaista erinomaisuuden piirrettä. - Sisältää myös arviointijärjestelmän arvioinnin ja tulosten pohjalta tapahtuvan parantamisen. Opiskelijat, opiskelun ja oppimisen prioriteetit suosituksessa? Suositusten sisällöissä välittyvät koulutuspoliittiset prioriteetit. Opiskelijan näkökulma välittyy esim. asiakassuuntaisuudessa ja prosessien hallinnassa. 7 LEENA KOSKI/rs

8 ESIMERKKEJÄ TOIMINTOJEN TARKASTELU KOKONAISUUTENA SUUNNITTELU Koulutuksen järjestäjällä on määritelty ja kuvattu toiminnan ja tulosten arviointijärjestelmä ja -suunnitelma, joihin sisältyvät kaikki keskeiset arviointia koskevat strategiset tavoitteet, periaatteet ja ohjeet sekä arviointien aikataulut ja vastuut. Koulutuksen järjestäjä luo yhtenäiset periaatteet toimintansa ja eri toimintayksikköjensä arvioinnille. varmistaa, että sillä on kerättyä ja dokumentoitua tietoa erilaisiin toiminnan arviointiin liittyviin tarpeisiin (esim. valtakunnalliset arvioinnit, seurannat, tutkimukset ja näytöt). on määritellyt, miten eri lähteistä hankittuja arviointitietoja analysoidaan, yhdistetään ja hyödynnetään. 8 LEENA KOSKI/rs

9 TOIMINTOJEN TARKASTELU KOKONAISUUTENA TOTEU- TUS Koulutuksen järjestäjä käyttää monipuolisesti erilaisia arviointimenetelmiä ja tietoja toimintansa kehittämisessä. Koulutuksen järjestäjä kerää ja analysoi arviointitulokset ja muut palautetiedot. hyödyntää muissa arvioinneissa saatuja arviointituloksia, esim. kansallisten arviointien tuloksia. teettää toiminnastaan ulkoisen arvioinnin vähintään kerran kolmessa vuodessa. 9 LEENA KOSKI/rs

10 KOULUTUSPOLIITTISET LINJAUKSET JA PAINOPISTEET AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSALLINEN OHJAUS SUOSITUKSET LAADUNHALLINNAN YLEINEN PERUSTA Laaduvarmistuksen yhteinen viitekehys (COAF) suunnittelu toteutus arviointi palaute- ja muutosmenettelyt Erinomaisuuden piirteet toimintojen tarkastelu kokonaisuutena asiakassuuntautuneisuus johtajuus tuloshakuisuus jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen henkilöstö voimavarana toimivat prosessit työelämälähtöisyys ja kumppanuudet yhteiskunnallinen vastuu 10 LEENA KOSKI/rs

11 EUROOPPALAINEN LAADUNVARMISTUSMALLI JA KESTÄVÄ KEHITYS OPPILAITOKSISSA kansallinen taso koulutusjärjestelmän taso Palaute- ja muutosmenettelyt -usein kehittämiskohde CQAF Suunnittelu (päämäärä ja suunnitelma) - tehty Menetelmät -erilaisia olemassa Arviointi - tapahtuu usein -erillisenä Toteutus - vaihtelee 11 LEENA KOSKI/rs

12 HAASTEITA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA AMMATILLISEN OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAAN - KESTÄVÄ KEHITYS Laadunvarmistus - laadunhallinta Osaaminen Opetus Oppimisympäristö Oppilaitoskulttuuri 12 LEENA KOSKI/rs

13 HAASTEITA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA AMMATILLISEN OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAAN - KESTÄVÄ KEHITYS Kestävä kehitys osana oppilaitoksen/koulun toimintajärjestelmää. Laadunhallinnassa tärkeää kiinnittää huomiota perusasioihin. ( Keep it simple ) Laatu määräytyy viime kädessä asiakasrajapinnassa. Eri tasoilla ja koulumuodoissa tapahtuvan laadunhallinnan tulee olla yhdensuuntaista elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Halukkuus toisilta oppimiseen on laadun kehittämisen edellytys. 13 LEENA KOSKI/rs

14 TUTKA Määrittelee tulokset, jotka halutaan saavuttaa Arvioi ja paranna toimintatapoja ja niiden käytännön soveltamista Suunnittele ja kehitä toimintatavat Sovella toimintatapoja käytännössä 14 LEENA KOSKI/rs

15 VERTAISARVIONTI OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINNAN VÄLINEENÄ LEONARDO-PROJEKTI PEER REVIEW IN INITIAL VET Koordinaattori oli Öibf (Österreichisches Institut für Berufsbildungsforschung) Partnereita oli 11 maasta, yhteensä 22, ja lisäksi ns. hiljaisia partnereita Opetushallitus oli maakohtainen koordinaattori. Päätuotteet Eurooppalainen vertaisarvioinnin opas Vertaisarvioijien koulutusohjelma Leonardo-projekteissa Peer Review Extended ja Peer Review Extended II kehitetään edelleen eurooppalaista vertaisarviontia LEENA KOSKI/rs

16 Laadunhallinnan kansainvälinen yhteistyö Opetushallituksessa Opetushallitus on ollut vuoden 2006 lopulta laadunhallinnan kansallisena levityspisteenä Suomessa. (National Reference Point on Quality) Jäsen eurooppalaisessa laadunhallinnan verkostossa ENQA-VET Leonardo projekti (PQAVET) Development of Good Practices in Quality Assurance of VET providers against CQAF - Opetushallitus on partnerina 16 LEENA KOSKI/rs

17 YMPÄRISTÖASIAT EFQM-MALLISSA OSANA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Miten ylin johto näyttää suunnan koulutusorganisaation ympäristöasioissa? Miten ympäristöasioita arvioidaan (esim. johdon esimerkkiä) ja parannetaan toimintaa? Miten muutosten tuloksellisuutta seurataan? Miten johtajat tunnistavat ja johtavat muutoksia ympäristöasioissa ja turvaavat tarvittavat resurssit muutoksissa? Miten johtajat kannustavat jatkuvaan parantamiseen ympäristöasioissa? Miten ympäristöarvot ja toimintaperiaatteet määritetään? JOHTAJUUS Miten johtajat viestivät ympäristöarvoista, toimintaperiaatteista ja strategisista tavoitteista henkilöstölle? Miten johtajat innostavat ja kannustavat henkilöstä ympäristöasioiden huomioimiseen toiminnassa ja innovatiivisuuteen? Miten ympäristöhallintaan liittyvät prosessit määritetään ja niiden kehittäminen varmistetaan? Miten johtajat luovat ja hoitavat kumppanuussuhteita ympäristöasioiden hoitamisessa? Miten johtajat edistävät ympäristönsuojelua ja koulutusorganisaation yhteiskunnallista vaikuttamista parantavien toimenpiteiden edistämistä, tukemista ja niiden osallistumista sekä tulevien sukupolvien oikeuksien ja tarpeiden kunnioittamista? 17 LEENA KOSKI/rs

18 YMPÄRISTÖASIAT EFQM-MALLISSA OSANA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Miten strateginen suunnittelu perustuu eri sidosryhmien odotuksiin ja tarpeisiin ympäristöasioiden hoidossa? Miten ympäristöasioiden seuranta- ja raportointimenettelyjä kehitetään? TOIMINTA- PERIAATTEET JA JA STRATEGIA Miten strategisessa suunnittelussa käytetään yhteiskunnallisten, lakisääteisten ja ympäristökysymysten analysoinnissa saamaa tietoa? Miten strategisessa suunnittelussa käytetään ympäristötuloksia? Miten strategiasta johdettuja prosesseille, yksiköille, tiimeille ja yksilöille asetetaan ympäristöasioihin liittyviä tavoitteita ja miten niiden saavuttamista arvioidaan? Miten ympäristöasiat näkyvät toimintasuunnitelmassa ja budjetissa? Miten ympäristöön liittyviä menettelytapoja jatkuvasti kehitetään ja hyödynnetään? Miten ympäristöriskejä arvioidaan ja tunnistetaan? Ympäristöriskien hallintaan tarvittavat toimenpiteet? Miten ympäristöstrategiaa ja toimintaperiaatteita kehitetään ja arvioidaan ja pidetään ajan tasalla? 18 LEENA KOSKI/rs