Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Transkriptio

1 Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos

2 Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi Itsearvioinnin tulokset raportoidaan Survette kyselyllä, jonka toteuttaa Opetushallitus ja siihen osallistuvat kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät (189 kpl). Perehdytystilaisuudet laadunhallintajärjestelmän itsearviointiin järjestetään johdolle ja itsearvioinnin vastuuhenkilöille 10-11/2015 (6kpl). Opas ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearviointiin sisältää itsearvioinnin tukimateriaalia. Laatustrategian tuki-hankkeet ja alueelliset verkostot tukevat myös vuoden 2015 itsearviointia. Itsearviointi toteutetaan tammi-maaliskuussa Tulokset julkistetaan kesäkuussa Itsearvioinnin perusteella koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan tilasta laaditaan selvitys.

3 Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi Palautekysely (Survette-kysely) koulutuksen järjestäjille tehdään koko prosessin jälkeen. Koulutuksen järjestäjä julkistaa arviointien keskeiset tulokset. Koulutuksen järjestäjä tekee mahdollisesti tarvittavat laadunhallintajärjestelmään tai sen toimivuuteen kohdistuvat korjaavat toimenpiteet. Koulutuksen järjestäjä laatii itsearviointin tulosten pohjata laadunhallintajärjestelmän kehittämissuunnitelman ja päättää suunnitelman toteutumisen seurantamenettelyn. Koulutuksen järjestäjä arvioi kehittämistoimien tuloksellisuutta ja informoi tuloksista.

4 Kriteerien laadinnan ja käytön periaatteet Käyttäjälähtöisyys Kriteerit eivät saa rajoittaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta valita toimintaympäristöön parhaiten soveltuvan järjestelmän. Perustehtävien korostuminen kriteeristössä auttaa koulutuksen järjestäjää kohdistamaan kehittämistoimia. Luottamus Näyttö kriteerien mukaisesta toiminnasta on koulutuksen järjestäjän vastuulla. Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys Tulokset ja prosessi ovat julkisia, ja tulokset helposti saatavilla. Tasalaatuisuus ja erinomaisuuteen pyrkiminen Kriteerit on laadittu neljälle tasolle. Innovatiivisuus, uudistumiskyky ja toisilta oppiminen Kriteerit sisältävät myös vaatimuksia järjestelmän innovatiivisuudelle, uudistumiskyvylle ja toisilta oppimiselle.

5 Itsearvioinnin sisältö Taustatiedot Itsearvioinnin toteuttaminen Tietoa koulutuksen järjestäjän laadunhallinnasta ja laadun arvioinnista (Mikäli koulutuksen järjestäjän toiminta ei kata kaikkia kriteeristössä esitettyjä kohteita tai yksittäisissä kriteereissä esitettyä toimintaa, niin tältä osin ei tehdä arviointia.) Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat

6 Itsearvioinnin sisältö 4.1. Perustehtävien laadunhallinta kokonaisuutena 4.2. Oppilaitosmuotoisena ammatillisena koulutuksena järjestettävä koulutus 4.3. Näyttötutkintojen järjestäminen ja niihin valmistava koulutus (Pt, At, Eat) 4.4. Oppisopimuskoulutus 4.5 Muu koulutus (valmistavat ja valmentavat, muu eitutkintotavoitteinen koulutus, työpajatoiminta) 4.6. Maksullinen palvelutoiminta (ml. työvoimapoliittinen koulutus ja täydennyskoulutus) 4.7. Opiskelijoille tarjottavat tukipalvelut 4.8. Ammatillisten erityisoppilaitosten erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät Arviointi ja tulosten käyttö Parantaminen

7 Itsearvioinnin organistointi Itsearvointia ohjeistetaan vain tulosten yhteismitallisuuden, vertailtavuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Itsearvioinnin organisoinnista ja toteutuksesta vastaavien valinta ja perehdytys tulisi aloittaa. Arviointiaikataulusta ja arviointiin osallistujista tulisi tiedottaa vuoden 2014 aikana. Osallistujat: Eri arviointikohtien arviointiin tulee osallistua ko. arviointikohdan kannalta keskeisten toimijoiden edustajat. Arviointikohdat ( ) arvioidaan ensin ja niistä saadut tulokset ovat pohjana arviointikohdan 4.1. arvioinnissa. Pienryhmät: Kattavan edustuksen varmistaminen Arviointikohdan 4.1. arviointiin tulisi osallistua koulutuksen järjestäjän johto ja kunkin koulutusmuodon, järjestämismuodon ja toiminnan edustajat.

8 Itsearvioinnin organistointi Osallistujat: (jatkuu) Opiskelijoiden edustajien tulee osallistua ainakin arviointialueen 4 arviointikohtien arviointiin. Näkemys auttaa muidenkin arviointikohteiden osalta arviointikriteerikohtaisen tason määrittämisessä. Työelämän edustajien osallistaminen perustehtävien arviointiin ja muuten näkemyksen huomioonottaminen vastaavilla tavoilla kuin opiskelijoiden näkemykset. Muiden keskeisten sidosryhmien ja kumppaneiden näkemykset tulee ottaa huomioon tarkoituksenmukaisella tavalla.

9 Kriteerit Laadunhallintajärjestelmän tulee kattaa myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun varmistamisen. Kun kriteerissä on useampia asioita, arvio ei ole keskiarvo, vaan yhteisen keskustelun pohjalta muodostettu arvio. Kriteeristöön sisältyy jatkuvan parantamisen periaate (EQAVETviitekehys) sekä kokonaisvaltaisesti koulutuksen järjestäjän tasolla että myöskin kunkin arviointikohteen tasolla. Myös kriteereittäin tarkasteltuna edistyneisiin tasoihin sisältyy ko. periaatetta. Koulutuksen järjestäjä arvioi, millä tasolla ollaan kunkin arvion kullakin kriteerillä ja antaa kokonaisarvion arviointikohteesta asteikolla: Puuttuva Alkava Kehittyvä Edistynyt

10 Kriteerit Kriteerin eri tasot ovat kumulatiivisia ja siten ei aina alemmalla tasolla esitettyjä vaatimuksia toisteta seuraavalle tasolle siirryttäessä. Näyttöä järjestelmän toimivuudesta ja jatkuvasta parantamisesta edellytetään yleensä vähintään kolmen vuoden ajalta. Vain keskeinen näyttö ja mahdollisella ulkoisella arviointikäynnillä koulutuksen järjestäjältä esittää kattavammin näyttöä arvionsa perustaksi. Kehittynyt taso: laadunhallinnan menettelytavat muodostavat toimivan järjestelmän laadunhallintajärjestelmä kattaa keskeisiltä osin koulutuksen järjestäjän perustehtävät ja tarkoituksenmukaisella tavalla toiminnan kehittämistä sidosryhmät ja kumppanit osallistuvat laadunvarmistamiseen ja kehittämiseen laadunhallintajärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on jonkin näyttöä

11 Kriteerit laatukulttuurin muodostumista tuetaan laadunhallinta- ja arviointiosaamisen systemaattisella kehittämisellä organisaatiolla on yhteinen näkemys, miten koulutuksen laatua varmistetaan ja parannetaan ja toiminnan kehittäminen pohjautuu olemassa olevaan laatukulttuuriin. Edistynyt taso: laadunhallinnan menettelytavat muodostavat kokonaisvaltaisen ja dynaamisen järjestelmän laadunhallintajärjestelmä kattaa kaikki koulutuksen järjestäjän toiminnot ja tasot ja tukee erinomaisella tavalla koulutuksen järjestäjän koulutuspoliittisten tavoitteiden pohjalta asetettujen ja omien strategisten tavoitteiden saavuttamista on näyttöä menettelytapojen soveltamisesta yhteisesti sovituilla tavoilla eri toiminnoissa, yksiköissä ja tasoilla laatukulttuurin muodostumista tuetaan laadunhallinta- ja arviointiosaamisen systemaattisella kehittämisellä ja sen vaikuttavuudesta selvää ja jatkuvaa näyttöä

12 Kriteerit vakiintunut laatukulttuuri tukee erinomaisella tavalla koulutuksen järjestäjän toimintaa ja sen kehittämistä laadunhallintajärjestelmän laadintaan ja toteuttamiseen osallistuu henkilöstö, opiskelijat ja muut sidosryhmät ja kumppanit tarkoituksenmukaisilla tavoitteiden saavuttamista tukevilla tavoilla laadunhallintajärjestelmä kattaa menettelytapojen ja niiden soveltamisen arvioinnin ja parantamisen laadunhallintajärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on selkeää ja jatkuvaa näyttöä.

13 Esimerkkejä kriteerien käytöstä Asiakkaat: Koulutuksen järjestäjä päättää, ketkä ovat keskeisimmät asiakkaat ja minkälaisia palveluja tai tuotteita heille tarjotaan. Johto, kumppanit koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla Dokumentointi: Laadunhallintajärjestelmän ja sen tuotaman tiedon dokumentointi tulisi tehdä systemaattisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Näyttö: Näyttö on koulutuksen järjestäjän esittämä evidenssi siitä, että koulutuksen järjestäjän toiminta täyttää kriteerin edellyttämät tunnuspiirteet arvioimallaan tasolla. Tarkoituksenmukaisilla tavoilla: Kriteereissä tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin eli esimerkiksi siihen, miten valittu toimintatapa edistää tavoitteiden saavuttamista. Toimintatapojen yhteneväisyys: Koulutuksen järjestäjä määrittelee sen, miten yhtenäistä organisaation toiminnan tulee olla esim. eri yksiköissä tai koulutusaloilla ottaen huomioon normit.

14 Itsearvioinnin tuloksia pilotoinnissa Yleinen taso on hieman alle kehittyvän. Arviointialueista alhaisimpia arvioita sai laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus ja sen alakohta laadunhallinnan läpinäkyvyys ja viestintä (yleisin alkava). tiedottaminen laadunhallinnasta tapahtuu lähinnä vain henkilökunnalle tai tiedottaminen kaikille osapuolille ei ole systemaattista, mikä olisi tarvinnut täyttyä, että toiminta olisi ollut kehittynyttä. Parhaan arvioin sai strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus, ja sen alakohta 2.9 resurssien suuntaaminen. Yleisesti katsoen suuret ammatilliset oppilaitokset antoivat paremmat arvostelut itselleen kuin pienet tietylle alalle erikoistuneet. Ulkoisissa arvioinneissa kehittämiskohteita nousi lisäksi. yleisesti arviointialueista arviointi (5) ja parantaminen (6)