Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana strategista johtamista

Transkriptio

1 Kuntaliitto tukee kuntia laadun arvioinnissa ja sen kehittämisessä. Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana opetustoimen strategista johtamista Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät , Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana strategista johtamista Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Tuloksellisuus 1. Tehokkuus 2. Taloudellisuus 3. Vaikuttavuus Act Check 4. KEHITTÄMINEN Kehittämiskohteet BSC 3. TOIMINNAN ARVIOINTI Itsearviointi Asiakaskyselyt Henkilöstökyselyt 1. SUUNNITTELU Strategia Vuosisuunnitelma 2. TOTEUTUS Varsinainen toiminta Plan Do Laadunhallinta Laatukriteerit Kuntaliiton malli CAF EFQM

2 20 suurimman kaupungin tuottavuusmittarit kärkihankkeessa käytetään Kouluikkunasta saatavia tunnuslukuja Vertailutietokannan rooli tuloksellisuuden mittaamisessa Perusopetuksessa 60 tuloksellisuusmittaria Lukiokoulutuksessa 58 Vertailutietokannassa mukana olevat kunnat Helsinki - Helsingfors Espoo - Esbo Tampere - Tammerfors Vantaa - Vanda Turku - Åbo Oulu - Uleåborg Jyväskylä Lahti - Lahtis Kuopio Kouvola Pori - Björneborg Joensuu Lappeenranta - Villmanstrand Hämeenlinna - Tavastehus Rovaniemi Vaasa - Vasa Seinäjoki Kotka Mikkeli - S:t Michel Porvoo - Borgå Nurmijärvi Rauma Järvenpää - Träskända Tuusula - Tusby Kerava - Kervo Nokia Ylöjärvi Riihimäki Vihti - Vichtis Savonlinna - Nyslott Raahe - Brahestad Hollola Heinola Naantali - Nådendal Forssa Uusikaupunki - Nystad Nastola Kauhajoki Ulvila - Ulvsby Eura Hattula 9682 Muurame 9438 Loppi 8377 Outokumpu 7377 Pyhtää - Pyttis 5372 Petäjävesi 4065 Toholampi 3485 Hartola 3292

3 Laadunhallintamallit ja niiden tehtävä Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Laadunhallintaan liittyvien prosessien avulla sitoutetaan organisaation johto ja henkilökunta laadun jatkuvaan parantamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Laadunhallintamallien avulla kohdentamaan arviointi palvelujen tuottamisen kannalta kaikkein oleellisempaan. Laadunhallintamallien avulla pyritään varmistamaan korkeatasoinen laatu ja laadun jatkuva kehittäminen.

4 Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät EFQM -laadunhallintamalli Toiminta Tulokset Strategiat Henkilöstötulokset Johtajuus Henkilöstö Prosessit ja palvelut Asiakastulokset Keskeiset tulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset Innovatiivisuus ja oppiminen (c) European Foundation for Quality Management CAF Common Assessment Framework TOIMINTA TULOKSET Strategiat ja toiminnan suunnittelu Henkilöstötulokset Johtajuus Henkilöstö Prosessit Asiakas- ja kansalaistulokset Keskeiset suorituskykytulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN Lähde: VM

5 Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehys Laatutyö perusopetuksessa Perusopetuksen laatukriteerit Rakenteiden laatu Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen laadun parantaminen

6 Laatuhankkeeseen liittyviä tuloksia Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella laadun arviointityö on palkitsevaa sekä sitouttaa johdon, henkilökunnan ja luottamushenkilöt uudella tavalla laadun parantamiseen. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota laadun arvioinnissa käytettäviin menetelmiin, arviointipäivien toteuttamiseen ja arviointitulosten hyödyntämiseen. Laadun arvioinnin onnistunut toteutus edellyttää hyvää johtamista ja hyviä etukäteisvalmisteluja. Laatuhankkeeseen liittyviä tuloksia Hankkeen aikana lukiokoulutukseen ja varhaiskasvatukseen laadittiin omat laadunhallintamallit. Perusopetuksessa käytettiin valtakunnallisia perusopetuksen laatukriteereitä. Yleisesti käytössä olevista laadunhallintamalleista hankkeessa käytettiin CAF- mallia. Raportissa annetaan käytännön neuvoja laatutyön toteuttamiseksi opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Kuntakohtaisessa osiossa on kuvattu hankkeessa mukana olleiden kuntien kokemuksia opetustoimen laadun arvioinnista ja siitä saatuja tuloksia.

7 Laatukriteerien toimivuuden arviointia Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella perusopetuksen laatukriteerien viitekehys on toimiva työkalu laadun arvioimiseksi koulutasolla. Se kohdistaa laadun arvioinnin monipuolisesti niihin asioihin, jotka ovat perusopetuksen laadun kannalta keskeisiä. Perusopetuksen laatukriteerien viitekehystä voidaan käyttää myös opetuksen järjestäjätason laadun arvioinnissa. Joissakin kunnissa laatukriteereiden määrää vähennettiin. Joidenkin mielestä neljä kriteeriä kullakin arviointialueella tuntui sopivalta määrältä. Kriteerien määrän vähentämisen koettiin selkiyttävän arviointiprosessin läpivientiä. Lukiokoulutuksen laadunhallintamalli Rakenteiden laatu Toiminnan latu Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Opetussuunnitelmatyö Opetuksen toteuttaminen Oppimisen tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Oppimistulokset ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin Yhteistyö ja kumppanuudet Innovatiivisuus ja oppiminen Suomen Kuntaliitto

8 Henkilöstökysely Opiskelijakysely Arviointiryhmän arviointi Laatutyöryhmän arviointi

9 CAF -laadunhallinta Opetus- ja kulttuuriyksikössä CAF Toiminta Tulokset Johtajuus Strategiat ja toiminnan suunnittelu Henkilöstötulokset Henkilöstötulokset Keskeiset suorituskykytulokset Keskeiset Johtajuus Henkilöstö Asiakastulokset Prosessit suorituskykytulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset Innovatiivisuus ja oppiminen Common Assessment Framework CAF -laadunhallinta Opetus- ja kulttuuriyksikössä CAF Vahvuudet Parantamisalueet Opekun itsearviointi 1 Opekun itsearviointi 2 Opekun toimintasuunnitelma 2013 Yksikkökokous Arviointiraportti 10-11/ /2012 Laadunhallinnan 2012 toteuttaminen 2013 Arviointipäivä Arviointipäivä Parantamisalueiden priorisointi Kehittämiskohteiden valinta Kehittämiskohteet Vastuuhenkilöt Mittarit Laadunhallintaprosessi

10 CAF -laadunhallinta Opetus- ja kulttuuriyksikössä Prosessit 5. Prosessit Ydinprosessit Opetus- ja kulttuuriyksikössä ydinprosessit on tunnistettu ja ne on mallinnettu. Opetus- ja kulttuuriyksikössä on kolme ydinprosessia: 1. Edunvalvontaprosessi 2. Palvelutoimintaprosessi 3. Kehittämistoimintaprosessi Edunvalvontaprosessi on mallinnettu ja vastuutettu. Prosessin kulusta ja sen eri vaiheiden omistamisesta on sovittu. Edunvalvontaprosessin toimivuutta ja tuloksellisuutta seurataan säännöllisesti ja sitä parannetaan jatkuvasti. Edunvalvontaprosessin tueksi on laadittu edunvalvontasalkku, jota kautta seurataan edunvalvontaan liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. CAF -laadunhallinta Opetus- ja kulttuuriyksikössä Prosessit 5. Prosessit Tukiprosessit Ydinprosessien lisäksi yksikössä on seuraavat tukiprosessit 1. Strategiaprosessi 2. Henkilöstöhallintaprosessi 3. Henkilöstön rekrytointiprosessi 4. Maksullinen palvelutoimintaprosessi 5. Laadunhallintaprosessi

11 CAF -laadunhallinta Opetus- ja kulttuuriyksikössä Prosessit 5. Prosessit Arviointikohdat 5.1 Ydinprosessit ovat toimivia ja niiden kautta saavutetaan hyviä tuloksia. 5.2 Edunvalvontasalkku tukee edunvalvontaprosessin tuloksellista toimintaa. 5.3 Tukiprosessit ovat toimivia ja ne tukevat ydinprosesseja. 5.4 Yksikössä toteutetaan jatkuvaa prosessien tunnistamista, mallintamista ja parantamista

12

13 Kuntaliiton muokkaama CAF-malli lukiokoulutukseen Laatutyö lukiokoulutuksessa 8. Yhteiskunnalliset tulokset 8.1 Oppilaitos antaa nuorille laajan yleissivistyksen ja antaa hyvät valmiudet jatkokoulutukseen hakeutumiselle. 8.2 Oppilaitos tukee kokonaisvaltaisesti nuorten ihmisenä kasvua, vahvistaa nuoren itsetuntoa ja myönteistä minäkuvan muodostamista. 8.3 Oppilaitos kasvattaa nuorista kunnon kansalaisia, joilla on valmiudet toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. 8.4 Oppilaitoksella on selkeät toimintatavat syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 8.5 Oppilaitos opettaa nuoria ymmärtämään kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen merkitystä. 8.6 Oppilaitos antaa nuorille valmiudet toimia globaalissa maailmassa.