Lausunto Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alue 1:n ehdotuksesta

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. LAUSUNTO Varastokatu 3 A, 4. krs Tampere s-posti: pirkanmaa@sll.fi p. (03) Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL Tampere RUOVEDEN KUNTA Asia Lausunto Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alue 1:n ehdotuksesta Kiitämme lausuntopyynnöstä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Virtain luonnonsuojeluyhdistys ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys jättivät keväällä 2010 mielipiteen Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alue 1:n luonnoksesta. Mielipiteessään yhdistykset esittivät kaksi periaatetta, joita noudattamalla rantakaavoituksessa on mahdollista päästä luontoarvojen kannalta suotuisaan lopputulokseen: 1. Rakennuspaikat tulee sijoittaa mahdollisimman kattavasti olemassa olevien asuin- ja lomarakennusten lähelle. Uudet rakennuspaikat on hyvä sijoittaa olemassa olevien rakennusten tuntumaan, jotta järven yhtenäinen, rakentamaton rantaviiva jäisi mahdollisimman pitkäksi. Tämä on tärkeää sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen että ihmisten virkistäytymisen kannalta. Rakentamattomia rantakaistaleita tarvitaan myös rantojensuojelualueiden ulkopuolella, jotta lajistolle on enemmän elintilaa ja ihmisille tarjolla retkeilykohteita. Rantojensuojelualueet on perustettu ensisijaisesti luonnon suojelemiseksi, joten virkistyskäyttöä ajatellen on suotavaa, että muuallakin on rakentamatonta rantaa. Suojeltuihin saariin on rantautuminen lintujen pesimäaikaan joskus kiellettyäkin. Myös pienillä järvillä uudet rakennuspaikat tulisi merkitä vanhempien mökkien lähelle. Näin vältetään tilanne, jossa rakennuspaikat sijaitsevat vastakkaisilla rannoilla ja koko järvi joutuu ihmisen vaikutuksen piiriin. Samoin virkistäytymismahdollisuudet heikkenevät, jos pienen järven ympärillä on mökkejä siellä täällä. Uudet tontit eivät myöskään saisi katkoa vanhoja rantapolkuja. 2. Pienet, rakentamattomina säilyneet järvet jätetään vastaisuudessakin rakentamisen ulkopuolelle. Pienet, usein metsäseudulla sijaitsevat järvet ovat arvokkaita luonnonalueita. Niissä ja niiden välittömässä läheisyydessä esiintyy lajistoa ja luontotyyppejä, jotka vaativat vettä tai kosteutta. Rakentamattomana säilyneet pikkujärvet ovat erityisen merkittäviä, koska niillä ekosysteemiin kohdistuu ihmisten aiheuttamaa häiriötä vain satunnaisesti. Yhdenkin loma-asunnon myötä 1

2 pienvesistön ekosysteemin rauha järkkyisi. Rakentaminen kannattaa suunnata järville, joilla on jo valmiiksi loma-asutusta. Rakentamattomat pikkujärvet ovat myös mielenkiintoisia retkeilykohteita. Näitä kahta periaatetta noudattamalla kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kriteerit. Lain mukaan alueiden käytössä on otettava huomioon luonnon monimuotoisuus ja luontoarvoja pyrittävä säilyttämään (5 ). Laadittaessa ranta-alueiden loma-asutusta koskevaa yleis- tai asemakaavaa on lisäksi katsottava (73 ), että *** - rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön - luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon - ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta Ruoveden rantaosayleiskaavan ehdotuksessa mainitsemiamme kahta periaatteita on noudatettu melko hyvin. Kiinnitimme huomiota etenkin siihen, että kaavaluonnosvaiheen mielipiteessä esittämiämme mökkitonttien poisto- ja siirtoehdotuksia on toteutettu ilahduttavasti: pienille järville (Mäenalanen, Valkeajärvi) luonnostellut tontit on jätetty pois, Paarlammenlahden ja Pihlajajärven tontitusta on kevennetty ja Kolunjärvella sekä Jaakonsaaressa tontit sijoitettu keskitetymmin. Kaavaehdotuksessa on osoitettu 688 nykyistä ja 277 uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa. Lomaasuntojen määrän lisääminen kolmanneksella nykyisestä tuntuu varsin suurelta tavoitteelta. Kaavaratkaisun kokonaismitoituksen perusteista kaipaisimmekin lisää tietoa: millaisiin selvityksiin, ennusteisiin ja johtopäätöksiin uusien mökkitonttien määrä nojautuu? Kaavaehdotuksessa selostetaan rantakaavoituksen periaatteita emätilatarkastelun pohjalta, mutta puuttumaan jää tieto, onko mökkitonteille todellisuudessa niin paljon kysyntää, että niiden määrää kannattaa näin huomattavasti nostaa. Seuraavassa tuomme esille tapauksia, joihin vielä ehdotamme muutoksia MRL:n 73 :n vaatimusten täyttämiseksi. 2. Kaavaluonnoksen karttalehdet 1-8, muutosesitykset 2.1 KARTTALEHTI 1 (Pihlajalahden kylän seutu) Iso Kivijärvi Kunnanrajan lähellä sijaitseva järvi on noin 800 metriä pitkä ja tällä hetkellä rakentamaton. Kaavaluonnoksessa järven itärannan puoliväliin on sijoitettu yksi lomarakennuspaikka. Esitämme rakennuspaikkaa poistettavaksi, perusteena järven rakentamattomuus ja tähän pitkälti sidoksissa olevat luontoarvot, jotka kaavoituksen yhteydessä laaditussa luontoselvityksessäkin on todettu. Kaavaluonnoksessa Iso Kivijärvi on merkitty linnustollisesti arvokkaaksi vesistöksi, ja lisäksi järven koillispäähän on merkitty MY/pu-alue (arvokas puroympäristö). Hauk-Kierinka Hauk-Kierinka on noin 1,8 kilometriä pitkä, verrattain kapea järvi, jonka pohjoisosan rannalla on tällä erää yksi lomarakennuspaikka. Kaavaluonnokseen on merkitty pohjoispäähän kaksi rakennuspaikkaa ja eteläpäähän neljä rakennuspaikkaa. Ehdotamme eteläpäähän sijoitettuja rakennuspaikkoja poistettaviksi tai siirrettäviksi järven pohjoispäähän, jonne rakentaminen on tähänkin asti keskitetty. Näin järven eteläpäässä luonnonolot säilyisivät rauhallisempina. 2

3 Eteläpäähän on kaavaluonnoksessa merkitty varsin laajalti maisemaltaan arvokasta MY-aluetta. Eteläpää voisi rakentamattomana olla kiinnostava virkistyskäyttäjienkin näkökulmasta. Hauk- Kierinka sijaitsee jotakuinkin lähellä Helvetinjärven kansallispuistoakin. Kansallispuiston liepeillä soisi järvien rantoja ja luontoa yleensä säästettävän mahdollisimman yhtenäisin kokonaisuuksin. Suojelualueiden ekologinen ja virkistyksellinen merkitys kasvaa tukialueiden myötä. 2.3 KARTTALEHTI 3 (Kautun länsipuoli) Rajalahdenselän eteläranta (Lipiäisen alue) Rajalahdenselän etelärannalta pistää pohjoista kohti nimetön niemi, jonka edustalla on Jätkäsaari. Niemen tyven molemmille puolille oli kaavaluonnoksessa merkitty viisi rakennuspaikkaa. Kaavaehdotuksessa tonttien määrää on vielä nostettu: niemen tyven lounaispuolella on nyt kahdeksan rakennuspaikkaa, koillispuolella kuusi. Esitämme, että niemen tyven lounaispuolella olevat rakennuspaikat jätetään pois (rahallinen korvaus) tai siirretään jonnekin lähemmäs olemassa olevia mökkejä. Niemen tyven lounaispuolen rakennuspaikoista luopumalla Rajalahdenselän rannalle jäisi melko pitkä, yhtenäinen rakentamaton kaistale luonnonvaraisten eliöiden ja virkistäytyjien käyttöön. Tämä vesistönosa (Jäminginselkä) on jo nyt varsin mökitetty, joten kaavaan olisi syytä jättää vesistön itäosaankin ainakin yksi pitkähkö, rakentamaton rantajakso. Lehriönlahti Jäminginselän länsiosassa, Lehriönlahdesta pohjoiseen, on rantojensuojelualue, jonka eteläpäähän on merkitty yksi mökkitontti. Kaavaluonnoksessa tonttia ei vielä ollut, ja sen lisäämisen edellytyksenä on ollut rantojensuojelualueen S1-rajauksen siirtäminen kappaleen matkaa itään. Emme tunne tapauksen taustoja tarkemmin, mutta olemassa olevan rantojensuojelualueen rajan muuttaminen ei millään muotoa kuulu asianmukaiseen kaavoitukseen. Mökkitontti tulee poistaa rantojensuojeluohjelma-alueelta. 2.4 KARTTALEHTI 4 (Palovesi) Lehtisaari ja Pentinsaari Lehtisaari sijaitsee Siikalahden kylän pohjoispuolella parin sadan metrin päässä mantereesta. Saari on noin 700 metriä pitkä ja sen itäpää kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Saarella ei tällä erää ole loma-asuntoja. Lehtisaareen oli kaavaluonnoksessa merkitty kuusi rakennuspaikkaa, viereiseen Pentinsaareen ei ainuttakaan (kaksi paikkaa oli siirretty Lehtisaareen). Kaavaehdotuksessa tilanne on muuttunut: Lehtisaaren tonttimäärä on laskenut neljään, Pentinsaareen on merkitty kaksi paikkaa. Esitämme saariin merkittyjä yhteensä kuutta rakennuspaikkaa siirrettäviksi mantereen puolelle muiden mökkitonttien yhteyteen. Saaret tulisi mahdollisuuksien mukaan aina jättää rakentamatta, koska luonto on niissä tavallisesti erityisen herkkää. Lisäksi saariin rakentaminen ja infrastruktuurin saaminen paikalle vaatii ylimääräisiä ponnisteluja: kuljetuksia vesitse, kaivamista, putkistojen ja johtojen vetämistä ynnä muuta taloudellisia ja ekologisia resursseja kuluttavia toimintoja. Mikäli mökit rakennettaisiin mantereelle toistensa läheisyyteen, infrastruktuuria ei erikseen tarvitsisi vetää vesistön yli saariin. Väestön ikääntyminen ja ympärivuotisen mökkeilyn kasvava suosio todennäköisesti lisäävät mantereella sijaitsevien vapaa-ajanasuntojen suosiota saarimökkeihin verrattuna. Ilmastonmuutos, joka todennäköisesti lisää hankalia jääolosuhteita talvisin, vaikuttanee samaan suuntaan. 3

4 Pentinsaari oli kaavaluonnoksessa merkitty virkistysalueeksi, jonne selostuksen mukaan olisi saanut rakentaa yhteiskäyttöisen, enintään 40 k-m 2 :n suuruisen saunan ja siihen liittyvää varastotilaa enintään 15 k-m 2. Kaavaehdotuksessa virkistysaluerajaus on poistettu saaren länsirannalle merkittyjen mökkitonttien tieltä, mitä pidämme heikennyksenä kaavaluonnokseen nähden. Suurin heikennys on, että aiemman yhden saaren sijasta loma-asutuksen piiriin tulisikin nyt kaksi saarta. Pihlajajärvi Riekkolanperän kylässä sijaitseva, läpimitaltaan noin 400 metriä pitkä Pihlajajärvi on kaavaluonnoksessa merkitty linnustollisesti arvokkaaksi. Lisäksi Pihlajajärven alue on kaavaluonnoksessa arvioitu paikallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Luontoselvityksessä aluetta luonnehditaan merkittäväksi maisemahistorialliseksi kokonaisuudeksi. Luontoselvityksessä myös todetaan, että Pihlajajärvellä pesii todennäköisesti kaakkuri. Kaakkuri on luokiteltu koko maassa silmälläpidettäväksi (NT) lintulajiksi. Pihlajajärvellä ei toistaiseksi ole rantarakennuksia, ja kaavaluonnokseen merkitty yksi lomarakennuspaikkakin on poistettu. Uutta rakentamista edustavat kaavaehdotuksessa vielä kolme uutta saunarakennusta, jotka luonnokseen nähden on sijoitettu hajanaisemmin. Saunojen kohdalla toivomme selvitettävän mahdollisuutta rakentaa asukkaille yhteinen rantasauna joko Pihlajajärven tai Kuruntien eteläpuolella sijaitsevan Pihlajalahden rannalle. Näin Pihlajajärven rantarakentamisvolyymiä ehkä saataisiin vielä hivutettua keveämmäksi. 2.5 KARTTALEHTI 5 (Jäminginselkä Rataselkä) Ullikkaniemi Ullikkaniemi sijaitsee Jäminginselän etelärannalla. Rakentamattoman niemen pohjoiskärki on rantojensuojelualuetta. Lisäksi niemen länsiranta on suojeltu, mikä ei kuitenkaan kaavaluonnoksen kartasta käy ilmi. Ullikkaniemen itärannalle rantojensuojelualueesta etelään on kaavaehdotuksessa piirretty kolme lomarakennuspaikkaa (kaavaluonnoksessa tontteja oli kaksi). Esitämme rakennuspaikkoja poistettaviksi suojelualueiden läheisyyden vuoksi. Niemi voisi näin säilyä luonnon saarekkeena, jossa myös ihmiset voisivat käydä virkistäytymässä niemen pohjoisosassa on laavukin. Rakentamaton niemi olisi tervetullut alueella senkin vuoksi, että Ullikkaniemen itäpuolelle Poikainniemeen on merkitty kaavaluonnoksessa lukuisia uusia lomarakennuspaikkoja. Pekkalan kartanon alue Pekkalan kartano sijaitsee Jäminginselkään työntyvällä niemellä. Rakennushistorian ja maiseman vuoksi alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kartanon läheisyyteen, kulttuuriympäristörajauksen sisälle, oli kaavaluonnoksessa sijoitettu viisi uutta lomarakennuspaikkaa. Neljä niistä on nyt sijoitettu valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajauksen kaakkoiskulmaan, yksi rajauksen pohjoispäähän MY-alueelle. Kaavaselostuksen mukaan valtakunnallisesti arvokkaille kulttuuriympäristöille ei ole osoitettu uutta rakentamista lukuun ottamatta yhtä rakennuspaikkaa Pekkalan alueen luoteisosaan, joka sekin on entinen rakennuspaikka (kivijalka jäljellä). Nähdäksemme kaavaselostus on tältä osin virheellinen, sillä myös neljä Pekkalan kartanon itäkaakkoispuolelle merkittyä uutta rakennuspaikkaa sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristörajauksen sisäpuolella. Neljän tontin sijainti on kokonaisuuden kannalta kohtuullisen haitaton (mökit keskitetty lähelle olemassa olevia rakennuksia), mutta onko valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön rakentamiselle edellytyksiä? Pirkanmaan maakuntakaavassa arvokkaan kulttuurikohteen suunnittelumääräyksissä todetaan, että alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on 4

5 edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. Pekkalan kartanon pohjoispuoleisen Kalliolinnan maisemallisesti arvokkaalle MY-alueelle on sijoitettu yksi uusi tontti. Sijaintia perustellaan sillä, että paikalla on aiemmin sijainnut rakennus. Rakennuksesta on kuitenkin jäljellä enää kivijalka, eikä rakennuspaikalle ilmakuvatarkastelun (Kansalaisen Karttapaikka) nojalla näytä menevän enää tietä tai muutakaan selkeää kulkuväylää. Kalliolinnan mökin rakentaminen ja käyttö vaatisivat täten tieyhteyden, jolloin MY-alueelle ja valtakunnallisesti arvokkaalle kulttuuriympäristölle koituisi huomattavasti näkyvämpää haittaa kuin kaavaselostus antaa ymmärtää. Katsomme, että mökkitontti Kalliolinnan MY-alueelta tulee poistaa ja korvata rahallisesti, ellei sille löydy muuta sijoituspaikkaa. 2.6 KARTTALEHTI 6 (Jäminkipohja) Pärjänoja (Myllyoja), Kekkoslahti Pärjänoja laskee Kekkoslahteen Jäminkipohjan pohjoispuolelle. Ojan laskukohdan viereen on kaavaehdotuksessa merkitty kaksi uutta mökinpaikkaa ja yksi uusi sauna. Alueella on kuitenkin hyvä lintujen levähdyspaikka niin keväisin kuin syksyisinkin. Mökkirannaksi paikka ei ole kovin sovelias muutenkaan. Ehdotamme Pärjänojan suun kahta mökinpaikkaa ja yhtä saunanpaikkaa poistettaviksi. Kekkoslahden alue on kaavaluonnoksessa merkitty maisemallisesti arvokkaaksi, mikä puoltaa mökkitonttien vähentämistä. Kaavaluonnokseen MA-alueelle merkityistä 10 rakennuspaikasta kolme on kaavaehdotuksessa jo poistettu, mutta Pärjänojan suun rakennusmahdollisuudet rikkovat vielä kokonaisuutta ja uhkaavat linnuston olosuhteita. Uusien loma-asuntojen rakentamista Kekkoslahden rannalle rajoittaa nähdäksemme myös Pirkanmaan maakuntakaavan yleismääräys, jonka mukaan taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa virkistyskäyttöön. Jäminkipohjan taajama sijaitsee Kekkoslahden rannalla. 2.8 KARTTALEHTI 8 (Kekkonen) Kaleton Kekkosen ja Muroleen puolimaissa sijaitseva noin 800 metriä pitkä Kaleton on tällä hetkellä rakentamaton järvi. Kaavaluonnoksessa sen rannoilla on kaksi MY-aluetta, joista toinen on luokiteltu arvokkaaksi puron, toinen maiseman vuoksi. Järven itärannalle on merkitty kolme lomarakennuspaikkaa. Esitämme niitä poistettaviksi, jotta rakentamattoman järven eliöstön rauha säilyisi ja virkistyskäytölle ei nousisi esteitä. Kaavaehdotuksessa MY-alueiden tilanne on muuttunut sikäli, että maisemansa vuoksi arvokkaaksi luokiteltu MY-rajaus on poistettu. Onko alueella tapahtunut ympäristömuutoksia, jotka puoltavat poistoa? Mikäli ei, tulee MY/ma-alue palauttaa kaavakarttaan. MY-aluerajaukset pohjautuvat kaavaprosessin aikana laadittuun luontoselvitykseen, jonka tulokset tulisi huomioida rajoja muuttelematta. 5

6 Iso-Iimas Kaavaluonnoksesta poiketen Iso-Iimas-järven rannalle on merkitty kaksi rakennuspaikkaa. Ehdotamme niitä poistettaviksi ja rahallisesti korvattaviksi, jotta rakentamattoman järven eliöstön rauha säilyisi ja virkistyskäytölle ei nousisi esteitä. Kaavaehdotuksessa Iso-Iimaksen nimi on kirjoitettu väärin (ISOLIMAS). 3. Kommentteja kaavaselostuksen luvusta 6.9, Erityiset luonnonympäristöarvot Luvussa kerrotaan erityyppisiin MY-alueisiin liittyvistä suosituksista. Ensimmäisen suosituksen mukaan maanomistaja voi hakea tukea arvokkaiksi luontokohteiksi määriteltyjen alueiden säilyttämiseksi mm. metsätalouden ympäristötukea, Metso-ohjelman rahoitusta tai maatalouden erityisympäristötukea. Ehdotamme, että tämä suositus toimitetaan kunkin MY-alueen omistajalle henkilökohtaisesti, jotta omistajat tulevat tietoisiksi esim. Metso-ohjelman sallimista mahdollisuuksista saada luonnonsuojelusta taloudellista korvausta. Luvun lopussa kerrotaan luonnontilaisen kaltainen vanha metsä / lehto -merkinnän saaneista MYkohteista (MY/le). Suositukseksi on kirjattu, että laajimmat kohteet saattavat soveltua valtakunnalliseen Metso-ohjelmaan, etenkin jos kohteella esiintyy sekä vanhanmetsän että lehtometsän arvoja tai uhanalaisia lajeja. Tämä suositus on sikäli virheellinen, että Metsoohjelmassa ei todellisuudessa ole kriteeriä, jonka mukaan suojelumahdollisuus edellyttäisi tietyltä alueelta sekä vanhan metsän että lehdon arvoja tai uhanalaisia lajeja. Metso-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet esitetään omassa julkaisussaan (Suomen ympäristö 25/2008) eikä niitä ole syytä kaavaselostuksen suosituksissa muutella. 4. Kommentteja luvusta 7, Vaikutusten yhteenveto Luvun mukaan uutta loma-asutusta ei ole osoitettu MY-alueille, mutta muutamia uusia paikkoja kuitenkin välittömästi MY-alueen tuntumaan. Kaavan vaikutukset jäävät siten vähäisiksi em. ympäristöarvoihin. Pekkalan kartanon pohjoispuoleisen Kalliolinnan MY-alueelle on kuitenkin osoitettu yksi uusi rakennuspaikka. Mielestämme tontti tulee poistaa, sillä mökin rakentamiseen ja käyttöön liittyy luonnonoloja haittaava lisärasite (tieyhteyden tarve). Tontin siirto/poisto myös mahdollistaisi Kalliolinnan länsirannan geologisen muodostuman säilymisen kokonaisuutena. 5. Luontoselvitys Rantaosayleiskaavan pohjustukseksi on laadittu selvitys maisemasta, luonnonympäristöstä ja rantaluokituksesta, jonka laatua kommentoimme jo kaavaluonnoksesta jättämässämme mielipiteessä. Toistamme aiemmat kantamme, jotka toivomme huomioitavan rantaosayleiskaavan 2. ja 3. osa-alueen luontokartoituksia täydennettäessä. Laadittu selvitys on nähdäksemme asiantunteva ja antaa hyvän yleiskuvan kaava-alueen luonnosta. Huomautamme kuitenkin, että selvityksen maastotyöt olisi ollut syytä aloittaa hieman varhaisemmin. Esimerkiksi linnustotilanteen selvittämisen kannalta on turhan myöhäinen ajankohta aloittaa maastokartoitukset. Myöhäisissä kartoituksissa mm. osa lintujen levähtämisalueiden lajistosta jää huomaamatta. 6

7 Maastotöiden myöhäisen aloittamisen vuoksi selvittämättä on jäänyt myös viitasammakon esiintyminen kaava-alueella. Luontoselvityksessä todetaan, että luontodirektiivin 4 (a) -liitteessä mainitun viitasammakon esiintymisestä suunnittelualueella ei ole tietoa. Samaa ilmaisua käytetään luontodirektiivin 4 (a) -liitteen selkärangattomista. Katsomme, että tiedon puute näiden lajien ja lajiryhmien osalta tulee korjata maastokauden aikana. Luontodirektiivin 4 (a) -liitteessä mainittuja eliölajeja turvaa luonnonsuojelulaki (LSL), jonka mukaan näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty (LSL 49 ). Tehtyä luontoselvitystä kannattaakin täydentää toukokuun loppua aikaisemmilla lintukartoituksilla, joiden yhteydessä on hyvä tilaisuus myös kuulostella soidintavia viitasammakoita. Selkärangattomien direktiivilajien kartoittaminen voidaan tehdä keskikesällä painottaen tutkimukset lajien potentiaalisiin elinympäristöihin (matalat, rehevät järvet ja lahdet). Luontoselvitystä varten kerättiin lajistotietoja myös luontoharrastajilta. Pirkanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä tietoja kuitenkin pyydettiin puutteellisesti. Linnustotietoja kysyttiin ainoastaan Andreas Uppstulta, joka ei niitä toimittanut. Muita yhdistyksen toimijoita ei lähestytty. Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Larissa Heinämäki, puheenjohtaja Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Katri Lavaste, sihteeri Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. Suvi Sergejeff, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. (Ruoveden ympäristöyhdistys ry. ei ole allekirjoittajien joukossa, koska yhdistys ei tällä hetkellä toimi lainkaan.) 7