Asia Lausunto Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueiden II ja III 2. kaavaehdotuksesta

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliiton LAUSUNTO Kuninkaankatu Tampere s-posti: p. (03) / RUOVEDEN KUNTA Asia Lausunto Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueiden II ja III 2. kaavaehdotuksesta Kiitämme lausuntopyynnöstä sekä lisäajan myöntämisestä. Olemme vertailleet osa-alueiden 2 ja 3 kaavaehdotusta kaavaluonnokseen ja todenneet, että luontoja ympäristöarvojen näkökulmasta on tapahtunut parannuksia etenkin kaavan vaikutusten arvioinnissa. Puutteita on kuitenkin edelleen, ja niistä suurin on se, että tarkoituksena on laatia kaava, jonka perusteella kunta voisi myöntää jatkossa suorat rakennusluvat. Osayleiskaavatason luontoselvitys ei anna riittävän tarkkaa kuvaa kunkin suunnitellun rakennuspaikan luonnonoloista. Laadittu luontoselvitys täydennyksineen ja tehdyt ympäristöanalyysit luovat yleispiirteisen kuvauksen alueen luonnosta, mutta rakennuslupien pohjaksi ne eivät riitä. Seuraavassa kuvailemme kaavaehdotuksen puutteita. 1. Rantaosayleiskaava rakennuslupien pohjana Ruoveden rantaosayleiskaavan on tarkoitus perustua niin laajoihin selvityksiin ja olla esitystavaltaan ja mitoitukseltaan niin tarkka, että sen perusteella kunta voi jatkossa myöntää suorat rakennusluvat. Kun kaavan on määrä toimia ohjeena rakennuslupia myönnettäessä, luontoselvitysten pitäisi periaatteessa olla tonttikohtaisia ja hyvin yksityiskohtaisia. Vain näin voitaisiin olla lähes varmoja, ettei rakentaminen vaarantaisi lakisääteisesti suojeltuja tai uhanalaisia eliölajeja tai elinympäristöjä. Pirkanmaan ELY-keskus kutsui koolle neuvottelun rantaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä osa-alueiden 2 ja 3 kohdalla. Neuvottelussa keskusteltiin mm. siitä, että rakennuspaikat tarkastetaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Yhteisesti kuitenkin todettiin, että kuntien rakennusvalvonnan henkilöstön asiantuntemus ei välttämättä riitä huomaamaan niitä luontoarvoja, jotka rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulisi huomioida. On välttämätöntä, että maankäytön suunnittelun jossakin vaiheessa tehdään niin yksityiskohtaiset luontoselvitykset kuin lopputilanne (tässä tapauksessa 485 uuden loma-asunnon rakentaminen) vaatii. Mikäli riittävän tarkkoja selvityksiä ei tehdä kaavaa laadittaessa, ne tulee tehdä myöhemmin. Toisin sanoen: osayleiskaavatason luontoselvityksillä ei tule laatia kaavaa, jonka on tarkoitus mahdollistaa suora rakennuslupien myöntäminen. 1/5 1

2 1.1 Luontoselvityksen puutteet Ruoveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksessä on huomioitu useita eri tekijöitä, mutta lähtökohtaisesti selvitystä leimaa suurpiirteisyys. Suunnittelualue on hyvin laaja: rantaviivaa 1172 kilometriä, pinta-alaa 200 neliökilometriä. Luontoselvityksessä koko kaavoitettavaa aluetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena, mikä tekee selvityksestä väistämättä ylimalkaisen ja vaikeaselkoisen. Tietoa on kerätty, mutta sitä tuodaan esille niin yleistasoisesti, ettei lukija saa suunnittelualueen luonnosta tarkkaa käsitystä. Ruoveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksestä puuttuvat tiedot useiden luontodirektiivin IV (a) -liitteessä mainittujen lajien esiintymisestä. Luontoselvityksessä todetaan suoraan, että tiettyjen direktiivilajien (lepakoiden, viitasammakkojen ja selkärangattomien) esiintymisestä ei ole tietoa: toisin sanoen lajien esiintymistä ei kartoitettu. Luontoselvityksiä on vuosien mittaan jonkin verran täydennetty, mutta edelleenkään ei esim. lepakoista, viitasammakoista, liito-oravista ja muista ns. direktiivilajeista ole tehty kohdennettuja selvityksiä. Näitä eliöitä mainitaan todennäköisesti esiintyvän kaavoitusalueella todennäköisesti, mutta niiden uskotaan selviytyvän muutamien periaatetason toimien kautta (esim. pienten lampien jättäminen rakentamatta). Kun kyseessä ovat lajit, joita luontodirektiivi ja luonnonsuojelulaki suoraan suojaavat, pidämme puutteena sitä, että niiden esiintymistä ei ole todellisuudessa selvitetty vaan lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyminen jätetään suurpiirteisen päättelyn varaan. Pienemmät ja poikkeuksellisemmat esiintymispaikat (joita esim. liito-oravalla usein on) jäävät tällä periaatteella huomiotta. Vaikka lajeilla usein on tarkat elinvaatimukset, ei jokaista esiintymää löydetä pelkällä elinympäristötyyppien haarukoinnilla. Järvien linnustoa on kartoitettu ajanjaksolla Kullakin järvellä käytiin vain kerran. Linnustoselvityksiä tulisi täydentää: kartoitukset tulisi aloittaa aiemmin toukokuussa ja rakentamiseen kaavailluilla järvillä olisi käytävä vähintään kahdesti (touko- ja kesäkuussa). Luontoselvityksessä on nojauduttu paljon asiantuntijahaastatteluihin sekä erilaisiin ympäristö- ja kartta-analyyseihin. Jos tavoitellaan kaavaa, jonka nojalla on tarkoitus myöntää rakennuslupia, maastotöiden olisi pitänyt olla selvityksen laadinnassa pääosassa. Ainoastaan maastokäynnillä on mahdollista huomata esimerkiksi lakisääteisesti suojellun eliölajin esiintymä. Suojeltuja ja uhanalaisia lajeja saattaa esiintyä myös tavanomaisen näköisissä luontotyypeissä. Puutteiden vuoksi luontoselvitys ei mielestämme kelpaa sellaiseksi selvitykseksi, jota tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Luontoselvitys ei luo edellytyksiä suorille rakennusluville. Jokaisen tontin kohdalta on tarkistettava, ettei direktiivilajeja, erityisesti suojeltavia tai uhanalaisia lajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä vaaranneta. Maankäyttö- ja rakennuslain (73 ) mukaan ranta-alueiden loma-asutusta koskevaa yleis- tai asemakaavaa laadittaessa on katsottava, että - rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön - luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon 2/5 2

3 - ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta Näiden edellytysten täyttymistä ei nykyisen luontoselvityksen pohjalta voida arvioida. Vaatimus: Luontoselvityksiä pitää täydentää tai vaihtoehtoisesti on luovuttava tavoitteesta laatia kaava, jonka perusteella ryhdyttäisiin myöntämään rakennuslupia. 2. Kaavan mitoitus Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueiden 2 ja 3 ehdotuksessa on osoitettu 833 nykyistä ja 485 uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa. Loma-asuntojen määrän lisääminen nykyisestä 58 prosentilla on suuri tavoite. Kaavaselostuksesta ei suoraan selviä rantarakentamisen kokonaistehokkuus. Kun huomioon otetaan myös asemakaavoitettujen ranta-alueiden rakennuspaikat (yhteensä 678 kappaletta) saadaan kokonaistehokkuudeksi 7,8 muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Rakentamistehokkuus suoraa rantaviivaa kohti on 7,0. Selostuksessa vertaillaan mitoitustehokkuutta vastaaviin rantaosayleiskaavoihin, mutta vertailua tehdään vain loma-asuntojen perusteella, ei kokonaismitoituksen, mikä on harhaanjohtavaa eikä vastaa tarkoitustaan. Kun huomioidaan kaikki rantarakentaminen, nousee Ruoveden rantojen rakentamistehokkuus huomattavan korkeaksi. Kuopion hallinto-oikeus kumosi Pyhäjärven alueen rantaosayleiskaavan Kesälahden ja Kiteen osalta (d:nrot 11/0388/3 ja 11/0389/3). Hallinto-oikeus kumosi kaavan kokonaisuudessaan ja korkein hallinto-oikeus piti HaO:n päätöksen voimassa (KHO 2013:91). Päätöksessä todettiin, että kaavan suunnittelualueella olevien ranta-asemakaavojen mukaisia rakennuspaikkoja ei ollut otettu huomioon kaavan mitoituksessa. Myöskään olemassa olevia saunarakennuksia ei ollut kaavan merkitty eikä otettu huomioon mitoituksessa, vaikka ne nostavat osaltaan kaava-alueen rantarakentamisen tehokkuutta. Kaavan tosiasiallinen rakennustehokkuus muodostui siten korkeammaksi kuin toisen kunnan alueelle sijoittuvan kaava-alueen rakennustehokkuus 6,2 rakennuspaikkaa muunnetulle rantaviivakilometrille ja toisen kunnan alueen 5,4 rakennuspaikkaa muunnetulle rantaviivakilometrille, joita jo sinällään oli pidettävä varsin korkeana, kun otettiin huomioon kaava-alueen luonnonolosuhteet ja erityisesti kaava-alueella olevat kolme Natura verkostoon kuuluvaa aluetta. Kaava ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n ja 73 :n sisältövaatimuksia. Vaatimus: Kaavan mitoitusta on perusteltava tarkemmin ja kokonaismitoitus/rakentamistehokkuus ilmaistava selkeästi. 3. Luontoon kohdistuvat vaikutukset arvioitava Ruoveden rantaosayleiskaava koskee hyvin laajaa aluetta ja mökkitontteja on suunnitteilla paljon. Kaavan vaikutukset tulevat siten olemaan merkittävät. Esimerkiksi Ruoveden selkälokeilla on ilmeistä merkitystä luonnonsuojelulain 5 :n paikalliselle toteutumiselle. Selkälokki on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi. Kaavaselostuksen sivulla 46 todetaan, että herkimpinä lajeina voidaan koko kunnan alueella pitää selkälokkia, kaakkuria ja kuikkaa (kuikka ei ole uhanalainen eikä silmälläpidettävä laji). Selkälokin kannalta merkittävistä 22 kohteesta kolmelle saattaa esiintyä häiriötä uusien rakennuspaikkojen myötä, mutta kaikki lajin kannalta merkittävät ja potentiaaliset kohteet (pesimäsaaret ja luodot) on huomioitu 3/5 3

4 kaavassa. Ilmaisu saattaa esiintyä häiriötä on ylimalkainen. Jos lisääntyvä loma-asutus haittaa selkälokkeja siten, että lajin levinneisyys saattaa supistua, luonnonsuojelulain 5 :n määräykset eivät täyty. Vaatimus: Kaavan vaikutusten arviointia on täydennettävä. Lajiryhmiin ja elinympäristöihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on punnittava yksittäisiin lajeihin (mm. direktiivilajit) kohdistuvia vaikutuksia. 4. Ranta-asemakaavoitettujen alueiden tilanne Olemme kritisoineet rantaosayleiskaavaa siitä, että asemakaavoitettujen alueiden tilannetta ei tuoda selkeästi esille ja kritisoimme edelleen. Asemakaavoitetut alueet on kaavaehdotuksen karttaan merkitty mustalla rasterilla. Asemakaavoitettujen alueiden läheisyydessä rantakaavaluonnoksen todellisia vaikutuksia on ulkopuolisen hankalaa arvioida, kun tiedossa ei ole, mitä rasteroidulle alueelle on suunniteltu (rakentamista vai esimerkiksi virkistysaluetta). ELY-keskuksen järjestämässä neuvottelussa myös ELY-keskuksen edustajat pitivät suositeltavana, että rakennuspaikkojen lukumäärä merkittäisiin kaavakarttaan näkyviin asemakaavaalueittain. Tämä todetaan myös neuvottelusta laaditussa muistiossa. Vaatimus: Rasteroiduille alueille (ranta-asemakaava-alueet) tulee merkitä alueen rakennuspaikkojen kokonaismäärä. 5. Metsäiset MY-alueet Metsäisten MY-alueiden (MY/li, MY/pu, MY/lu, MY/pi, MY/ma, MY/lo, MY/le) suosituksissa voisi olla maininta siitä, että maanomistaja voi halutessaan suojella alueen ja saada siitä METSOohjelman mukaisen suojelukorvauksen. Nyt selostuksessa todetaan vain, että mahdollisille toimille MY-alueella tarvitaan maisematyölupa. Kaava on merkittävä väline, jolla maanomistajien toimia voidaan ohjata. Vaatimus: Kaavaselostuksessa voisi maisematyöluvan lisäksi mainita myös suojelumahdollisuudesta. 6. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava vai asemakaava? Ruovesi on luonnoltaan moni-ilmeinen ja -muotoinen kunta. Suunnittelualueella on väistämättä paikkoja, joissa rakentaminen vaatii erittäin tarkkaa harkintaa ja rakennusten sijoittelu yksityiskohtaista suunnittelua. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että osayleiskaavan halutaan kategorisesti korvaavan asemakaavoituksen. Asemakaavoituksesta luopuminen edellyttäisi vähintään erittäin laadukkaita luontoinventointeja. Vaatimus: Kaavaselostuksessa on kerrottava, miksi osayleiskaava katsotaan lähtökohtaisesti parhaaksi vaihtoehdoksi. Asemakaavoitusta on harkittava herkimmillä kohteilla. 7. Vesistövaikutukset ja tulvavaara Kaavaehdotuksen selostuksen (s. 39) mukaan voidaan arvioida, että osa-alueiden 2 ja 3 lomaasuntojen määrän lisääntyminen noin 20 %:lla (ranta-asemakaavat huomioiden) lisää loma- 4/5 4

5 asutuksesta johtuvaa hajakuormitusta noin 7 %:lla, kun lasketaan jäteveden käsittelyn keskimääräinen tehokkuus 3-kertaiseksi alueen nykyisen loma-asutuksen hajakuormitukseen, jossa mm. yli viidesosa jätevesistä lasketaan käsittelemättöminä vesistöön. Vesipuitedirektiivin ja vesienhoidon järjestämislain nojalla katsomme, ettei ole mahdollista hyväksyä kaavaa, jonka lähtökohtaisena oletuksena on, että loma-asutuksesta johtuva hajakuormitus lisääntyisi. Vaikka kaavaselostuksessa on vesistöihin kohdistuvan hajakuormituksen arvoitu jopa vähenevän uuden jätevesiasetuksen voimaantulon myötä, on otettava huomioon myös se, että jätevedenkäsittelyjärjestelmien toimivuutta ei todennäköisesti tulla millään tavalla valvomaan. Vaikka raja-arvot on asetettu, se ei tarkoita sitä että ne joka toteutuisivat. Tulvavaaraan on ilmastonmuutoksen edetessä kiinnitettävä tarkemmin huomiota. Ilmastonmuutoksen lisätessä sateita, vastaavat tulvatilanteet yleistyvät. Ruoveden rakennusjärjestyksen mukaan rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään metri ylimmän tulvavesirajan yläpuolella. Rantarakentamisessa suositeltavampi olisi määräys, jonka mukaan rakennuksen kivijalan alareunan tulisi olla vähintään metrin korkeudella tulvavesirajan yläpuolella. Vaatimus: Kaavoittajan tulee selventää, millaisia vaikutuksia hajakuormituksen lisääntyminen kullakin vesistönosalla aiheuttaisi. Jos odotettavissa olisi vesialueen ekologisen tilan heikentymistä, on kaavan mitoitusta tältä osin korjattava. Lopuksi Valintoja voidaan tehdä ja vaihtoehtoja tutkia siihen asti, kun tontti on raivattu ja rakennusmateriaalit tuotu paikalle. Tästä syystä toivomme, että vaatimuksemme otetaan kattavasti huomioon. Rantakaavan valmistelussa ei voi olla liian tarkka, sillä toteutuessaan kaava aiheuttaa pysyviä muutoksia luontoon ja maisemaan. Riskien ennakointi, mahdollisimman maltillinen mitoitus ja riittävät selvitykset ovat paras tae siitä, että maankäyttö- ja rakennuslain, luonnonsuojelulain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset tulevat täytetyiksi. Myös resurssien säästämisen kannalta on olennaista, että riskit kartoitetaan tarkasti ennen kuin suunnitelmia edistetään pitkälle. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat menetykset eivät ole jälkikäteen kompensoitavissa. Siksi ongelmien ennaltaehkäisyä on korostettava. Tampereella Larissa Heinämäki puheenjohtaja Jukka T. Helin puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Juho Kytömäki sihteeri Suvi Sergejeff sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 5/5 5