Kuninkaankatu Tampere s-posti: p. (03)

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. KUNNALLISVALITUS Kuninkaankatu Tampere s-posti: p. (03) Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL Tampere HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS Asia Kunnallisvalitus Ruoveden kunnanvaltuuston päätöksestä pidetyn kokouksen 43 :ssä (Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueen 1 kaavan hyväksyminen) Ruoveden kunnanvaltuusto hyväksyi pidetyn kokouksensa 43 :ssä Ruoveden rantaosayleiskaavan 1. osa-alueen kaavan. Haemme hallinto-oikeudelta muutosta päätökseen alla tarkennetuin perustein. Valitusperusteet ovat lähtöisin pääosin jo kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta antamistamme kannanotoista, sillä emme ole kaavaprosessin aikana saaneet niihin kunnalta vastauksia (ks. luku 8). 1. Rantaosayleiskaava rakennuslupien pohjana Kaavaselostuksen (s. 14) mukaan suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava pääasiassa loma-asutusta, mutta myös vähäistä vakituista asutusta varten. Rantayleiskaavan tulee perustua niin laajoihin selvityksiin ja olla esitystavaltaan ja mitoitukseltaan niin tarkka että sen perusteella kunta voi jatkossa myöntää suorat rakennusluvat. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä että loma-asutus osoitetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 73 ) mukaan ranta-alueiden loma-asutusta koskevaa yleis- tai asemakaavaa laadittaessa on katsottava, että - rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön - luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon - ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Näiden edellytysten täyttymisestä ei voida olla varmoja, sillä rantaosayleiskaavan luontoselvitys on puutteellinen siihen nähden, että kyseessä on kaava, jonka pohjalta kunnan olisi tarkoitus myöntää suoraan rakennuslupia. Lisäksi MRL:n 73 :n toteutumista vaarantaa se, että kaavan kokonaismitoituksessa ei ole huomioitu asemakaava-alueiden rakennuspaikkoja (ks. luku 3). Ympäristöministeriön Rantojen maankäytön suunnittelu -oppaan (ympäristöopas 120, s. 46) mukaan (korostukset allekirjoittajien) oikeusvaikutteisella yleiskaavalla voidaan tietyin edellytyksin ohjata suoraan rakentamista. Ranta-alueita koskevassa yleiskaavassa voidaan erityisesti määrätä, että yleiskaavaa tai sen osaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 1 momentti) rantavyöhykkeellä tai -alueella. Määräys voidaan liittää esimerkiksi sellaiseen loma-asuntojen alueeseen, jolla rakentamisen määrä ja sijoittuminen on osoitettu maanomistajakohtaisesti. Alueella voi olla myös omakotitalojen rakennuspaikkoja tai pienehköjä matkailupalveluja. Jos rannalle halutaan osoittaa tavanomaista tiiviimpää loma-asutusta, 1

2 merkittäviä matkailupalveluja tai laajahko alue vakituista asumista varten, tulee ottaa huomioon ranta-asemakaavan tai asemakaavan laadinnan tarve. Ruoveden rantaosayleiskaavassa ei kerrota mitään yllä kuvatun kaltaista tai muuta erityistä syytä tai tavoitetta, miksi rantarakentamista halutaan ohjata yleiskaavalla. Yleiskaavatason selvitykset ja vaikutusten arviointi eivät sovi yhteen sen kanssa, että kaavan on tarkoitus toimia yksityiskohtaisena rakentamisen ohjeena. Katsomme, että tällainen menettely on myös vastoin vakiintunutta hallinto- ja oikeuskäytäntöä, jossa kaavoituksessa on maanomistajia kohdeltava yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että samassa asemassa olevia maanomistajia on kohdeltava samalla tavoin. Tämä periaate ei toteudu, jos joidenkin maanomistajien rannat on asemakaavoitettu ja toisten osalle suunnitellaan syytä tarkemmin selvittämättä suurpiirteisempää kaavaa. Ympäristöministeriön Rantojen maankäytön suunnittelu -oppaan (s. 46) mukaan Kaavaa laadittaessa on tehtävä riittävät luonto- ja muut selvitykset sekä arvioitava kaavan vaikutukset perusteellisemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin yleispiirteisen, strategisluontoisen yleiskaavan yhteydessä. Kaavakartan mittakaavan tulee olla riittävän suuri, jotta rakennuspaikat voidaan osoittaa. Tällä erää laaditut selvitykset ja vaikutusten arviointi on nähdäksemme strategisluontoisen yleiskaavan tasolla, eivät rakentamista ohjaavan yleiskaavan. Ympäristöministeriön oppaan (s. 130) mukaan yksityiskohtaisia selvityksiä ei tarvitse tehdä asioista, johon kaava ei juuri vaikuta. Koska kaava vaikuttaa jokaiseen rakennuspaikkaan, johon mökkiä aletaan tehdä, tulisi luontoarvojakin tarkastella rakennuspaikkakohtaisesti. Rakentamisella ei saa vaarantaa lakisääteisesti suojeltuja tai uhanalaisia eliölajeja (esim. EU:n luontodirektiivin liitteen IV a lajit) tai elinympäristöjä. Ainoastaan riittävät luontoselvitykset takaavat, ettei näin pääse käymään. Ympäristöministeriön oppaan mukaan (s. 132) selvitysten riittävyys arvioidaan suhteessa kaavan tavoitteisiin, ohjausvaikutukseen ja suunniteltavan alueen ominaisuuksiin. Nämä seikat vaikuttavat selvitysten sisältöön, alueelliseen ja asiakohtaiseen kattavuuteen sekä tarkkuuteen ja yksityiskohtaisuuteen. Selvitysten tulee palvella alueiden käytön suunnittelua, vaihtoehtojen tarkastelua ja vaikutusten arviointia. Mitä suoremmin ja tarkemmin kaava ohjaa toteuttamista ja mitä merkittävämmistä muutoksista on kyse, sitä yksityiskohtaisempia selvityksiä ja arviointeja tarvitaan. Esimerkiksi rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa ja rantaasemakaavassa selvitysten on oltava tarkempia kuin yleispiirteisemmän kaavoituksen yhteydessä. Ruoveden rantaosayleiskaavan puitteissa laaditut selvitykset eivät mielestämme tarkkuudeltaan ole ympäristöministeriön ohjeen mukaisia. On välttämätöntä, että maankäytön suunnittelun jossakin vaiheessa tehdään niin yksityiskohtaiset luontoselvitykset kuin lopputilanne (tässä tapauksessa 246 uuden loma-asunnon rakentaminen) vaatii. Mikäli riittävän tarkkoja selvityksiä ei tehdä kaavaa laadittaessa, ne tulisi tehdä myöhemmin, mutta tästä ei ole kaavaselostuksessa mainintaa. Katsomme, että osayleiskaavatason luontoselvityksillä ei tule laatia kaavaa, jonka on tarkoitus mahdollistaa suora rakennuslupien myöntäminen. 2. Luontoselvitysten puutteet Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 2

3 Ruoveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksessä (Raportti 1.2, Maisema, luonnonympäristö ja rantaluokitus) on huomioitu useita eri tekijöitä, mutta lähtökohtaisesti selvitystä leimaa suurpiirteisyys. Luontoselvitys ei anna suunnittelualueen luonnosta ja sen erityispiirteistä niin yksityiskohtaisia tietoja, että niiden pohjalta voitaisiin laatia kaava, jonka perusteella kunta voi myöntää suoraan rakennuslupia. Luontoselvityksessä koko aluetta (osa-alueet 1, 2 ja 3) käsitellään yhtenä kokonaisuutena, mikä tekee selvityksestä väistämättä ylimalkaisen ja vaikeaselkoisen. Tietoa on kerätty, mutta sitä tuodaan esille niin yleistasoisesti, ettei lukija saa suunnittelualueen luonnosta tarkkaa käsitystä. Ruoveden luontoselvitys kuvailee koko kunnan luontoa kerralla. Parempi ratkaisu olisi ollut selvitysalueen jakaminen osa-alueisiin. 2.1 Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Kaavaselostuksen liitteessä 4 kuvataan luonto- ja ympäristöselvityksen prosessia. Prosessikuvauksen tarkoitus on jäsentää kaavaa varten laaditut selvitykset viranomaisneuvottelujen pohjalta. Liitteessä kerrotaan mm. miten EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja on tarkasteltu: Lepakot: Liitteessä todetaan, että lepakoita esiintyy alueella, mutta niiden esiintymistä ei ole kartoitettu maastossa. Asiaa perustellaan esim. sillä, ettei muutaman yön selvityksen tuloksella olisi muutosta vaikutusarvioon. Lisäksi teoreettista riskiarviota pidetään kattavampana. Kuitenkin monessa muussa kunnassa yleiskaavoituksen yhteydessä tehdään lepakkoselvityksiä maastossa. Miksi Ruovedellä tämä katsotaan tarpeettomaksi? Epäilemättä vielä kattavamman tuloksen olisi antanut teoreettinen riskiarvio yhdistettynä kenttäinventointeihin. Viitasammakko: Liitteen mukaan laji todennäköisesti esiintyy alueella, mutta sitä ei ole erikseen inventoitu. Linnustoselvitys ajoittuu osittain viitasammakkoselvitysajalle, joten osa alueesta voidaan katsoa inventoiduksi. Tällainen ilmaisu on aivan liian epämääräinen asianmukaiseen luontoselvitykseen. Selkärangattomat: Lajeja ei ole inventoitu. Luontodirektiivin IV (a) -liitteessä lueteltujen lajien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kielletty. Kaavoittajan tulisi olla selvillä direktiivilajien esiintymistä, ettei kaava rikkoisi luonnonsuojelulain määräyksiä. 2.2 Lintuselvitykset Kaava-alueen järvien linnustoa on kartoitettu ajanjaksolla ja erillisellä kierroksella vuonna 2010 (jäidenlähdön ja kesäkuun 10. päivän välisenä aikana). Kummankin kartoituksen kuluessa kullakin järvellä käytiin vain kerran. Luotettavin selvitys vesilinnustosta olisi saatu kahdella laskennalla: toukokuun alkupuolella (jäidenlähdön jälkeen) ja toukokuun puolivälin jälkeen. Nyt kullakin järvellä käytiin vain kerran vuosina 2008 ja 2010, ja ajankohta saattoi olla mikä tahansa jäidenlähdön ja kesäkuun 10./23. päivän välillä. Etenkin muuttolintujen levähdysalueet jäävät huomaamatta kesäisissä kartoituksissa. Luontoselvitystä varten kerättiin lajistotietoja myös luontoharrastajilta. Pirkanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä tietoja kuitenkin pyydettiin puutteellisesti. Linnustotietoja kysyttiin ainoastaan Andreas Uppstulta, joka ei toimi yhdistyksen hallituksessa eikä tietoja toimittanut. Yhdistyksen luottamushenkilöitä ei lähestytty. 2.3 MY-alueet 3

4 Ruoveden rantaosayleiskaavassa esitetään useasti se lähtöoletus, että lakisääteisesti suojeltavien ja uhanalaisten lajien esiintymistä ei tarvitse erikseen kartoittaa maastossa; lajien potentiaaliset elinympäristöt on huomioitu, sillä luontokartoituksen yhteydessä löydetyt arvokkaat elinympäristöt on merkitty kaavaan MY-alueiksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). Pidämme tätä liiaksi yksinkertaistettuna näkemyksenä. Kaikki lakisääteisesti suojeltujen lajien esiintymät eivät välttämättä sijaitse ensi silmäyksellä potentiaalisen näköisessä elinympäristössä, vaan niitä saattaa olla vaatimattomammillakin paikoilla. Lisäksi on huomattava, että kaavassa MY-alueisiin kohdistetut suositukset eivät pääsääntöisesti ole tasoltaan niin ehdottomia, että ne varmasti takaisivat alueilla esiintyvien lajien ja luontotyyppien säilymisen. Toimenpiteitä saa MYalueillakin tehdä, kunhan lain kirjainta ei rikota. MY-alueita koskeva ohjeistus jää hyvin väljäksi, ja lisäksi ohjeisiin sisältyy virheitä (ks. luku ). MY-alueiden merkitystä vähentää myös se, että kaavoituksen aikana useiden MY-alueiden rajausta supistettiin. Esimerkiksi rantaosayleiskaavan karttalehdellä 5 Jäminginvuolteen pohjoisrannalle (Kallopää-niemen länsipuolelle) merkitty MY/le 59 -alue on lopullisessa versiossa pienempi kuin kaavan luonnosvaiheessa. Rajausta on pienennetty uuden tontin tieltä. Lisäksi samalla karttalehdellä Pekkalan kartanon pohjoispuoleisen Kalliolinna-nimen MY/ma-alue on viimeisimmästä kaavaversiosta poistettu kokonaan ja muutettu M-alueeksi. Karttalehdellä 2 olevan Haukilammin itärannalle puolestaan on merkitty maisemallisesti arvokasta MY-aluetta. Kaavaprosessin mittaan sitä kuitenkin kutistettiin pohjoispäästä ja paikalle piirrettiin mökkitontti. Ymmärtääksemme MY-alueiden alkuperäiset rajaukset noudattivat kenttäinventoinneissa todettuja rajoja. Rajausten muuttaminen jälkeenpäin perustunee näin ollen johonkin muuhun kuin luonnonoloihin, joiden kuitenkin tulisi olla ainut lähtökohta, kun luontoarvojen turvaamisesta on kyse. Koska rajauksia on muuteltu, luontoarvojen säilymisestä ei ole varmuutta. Luontoselvitysten puutteiden ja MY-alueiden suositusten väljyyden nojalla katsomme, että kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ää ( Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää --- luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä.) eikä 39 :ää ( Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon --- maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. ). 3. Ranta-asemakaavoitettujen alueiden tilanne Suunnittelualueen tuntumaan sijoittuu neljä asemakaavaa: Jäminkipohjaan, Sammalistoon, Ruoveden keskustaan ja Visuvedelle. Ranta-asemakaavoja Ruoveden kunnan alueella on 59, joista reilu kolmannes sijoittuu rantaosayleiskaavan 1. osa-alueelle. Ranta-asemakaavoihin sisältyy 1. osaalueella 191 lomarakennuspaikkaa (RA), seitsemän erillispientalon rakennuspaikkaa (AO) ja neljä maatilarakennuspaikkaa (AM). Lisäksi muutama asemakaava on vireillä. Ranta-asemakaavat käsittävät noin 18 prosenttia tarkasteltavasta rantaviivasta. Asemakaavoitetut ja ranta-asemakaavoitetut alueet on merkitty osayleiskaavaan huomiomerkinnällä (musta pisterasteri). Katsomme, että tämä ei ole riittävän informatiivinen tapa. Rantakaavan todellisia vaikutuksia on hankalaa arvioida, kun tiedossa ei ole, mitä rasteroiduille alueille on suunniteltu (esim. mökkejä vai virkistysaluetta). Ranta-asemakaavoitettujen alueiden osalta olisi tullut ilmoittaa vähintään rakennuspaikkojen kokonaismäärä kullakin rasteroidulla alueella. Näin olisi ollut mahdollista arvioida rakentamisen määrää ja vaikutuksia tietyillä alueilla. 4

5 Rakennuspaikkojen lukumäärien merkitsemistä asemakaava-aluekohtaisesti keskusteltiin myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen järjestämässä osallistumis- ja arviointisuunnitelman täydentämistä koskeneessa neuvottelussa , ja myös ELY-keskuksen edustajat pitivät ajatusta suositeltavana. Tämä on merkitty neuvottelusta laadittuun muistioon (ks. liite 1). Vaikka neuvottelu koski Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueita 2 ja 3, tulisi samaa periaatetta noudattaa myös 1. osa-alueen kohdalla. Kaavaselostuksen (s. 53) mukaan kaavassa on osoitettu 692 nykyistä ja mitoituksen mukaisesti 290 uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa joista 25 on esitetty siirrettäväksi rantojensuojeluohjelmaalueelta ja loput viisi muualta. Rantojensuojeluohjelma-alueelle jää esitettäväksi yhdeksän rahallisesti korvattavaa rakennuspaikkaa. Omaa maata koskevan maanomistajavastustuksen vuoksi kuitenkin hyväksyttyyn kaavaan jäi 246 uutta rakennuspaikkaa eli 44 paikkaa poistettiin. Rantarakennusoikeutta kuluttavia nykyisiä pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja (AO, AM) on 83 kappaletta. Kaava-alueen kokonaismitoitus on siten 1065 rakennuspaikkaa joista saarimitoituksen piirissä noin 80. Vastaavalla alueella on suoraan peruskartalta laskettua rantaviivaa n. 225 kilometriä, muunnettua (suoristettua) rantaviivaa 205,7 kilometriä ja kertoimin vähennettyä rantaviivaa 138,1 kilometriä. Rantaosayleiskaavan mitoitus kokonaisuutena on laskettu kaavaselostuksessa seuraavasti: noin 4,5 rakennuspaikkaa/karttarantaviivakilometri; 4,9 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri ja 7,3 rakennuspaikkaa/kertoimin vähennetty rantaviivakilometri. Kaavaselostuksen lukemat ovat hieman virheellisiä. Ilmeisesti laskennassa on käytetty rakennuspaikkojen kokonaismääränä 1021:hta (kokonaismitoitus 1065 rakennuspaikkaa 44 poistettavaa rakennuspaikkaa = 1021). Kun 1021 jaetaan yllä mainituilla kilometrimäärillä, tulokseksi saadaan kahden desimaalin tarkkuudella pyöristettynä 4,5 rakennuspaikkaa/ karttarantaviivakilometri, 5,0 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri ja 7,4 rakennuspaikkaa/kertoimin vähennetty rantaviivakilometri. Kahdessa jälkimmäisessä luvussa on siis kaavaselostuksessa pyöristysvirhe. Kaavaselostuksen (s. 53) mukaan em. kaavan mitoitus ei kuitenkaan kerro koko totuutta alueen mitoituksesta koska siinä ei ole mukana ranta-asemakaavojen mitoitusta. Suunnittelualueella (1. osa-alueella) sijaitsevilla ranta-asemakaava-alueilla on lisäksi 191 kpl RA-rakennuspaikkaa, 7 kpl AO-rakennuspaikkaa sekä 4 kpl AM-rakennuspaikkaa. Mikäli nämä otetaan huomioon on siis osaalueen kokonaisrakennuspaikkamäärä lähes Jos lasketaan vastaavat luvut 1300 rakennuspaikalla, saadaan kahden desimaalin tarkkuudella pyöristettynä 5,8 rakennuspaikkaa/karttarantaviivakilometri, 6,3 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri ja 9,4 rakennuspaikkaa/kertoimin vähennetty rantaviivakilometri. Kaavan mitoitukseksi saadaan siis laskettua monta erilaista lukemaa. Näistä olennaisin on käytännössä se, montako rakennuspaikkaa tulisi rantaviivakilometriä kohti, kun huomioidaan sekä osayleiskaavan että asemakaavojen rakennuspaikat. Koska tämä jää kysymys jää kaavassa avoimeksi, ovat myös sulkeutuneisuuslaskelmat (kaavaselostuksen s ) mielestämme virheellisiä. On myös huomioitava, että ranta-asemakaava-alueiden lisäksi kaava-alueen rantarakentamisen kokonaistehokkuutta nostavat erilliset saunarakennukset. Olemassa olevia saunarakennuksia ei ole esitelty kaavakartoilla. Kaavaselostuksessa ei myöskään ole esitetty mitoituksesta selkeää taulukkoa tai vastaavaa, josta vapaaksi jäävän rannan osuus olisi nähtävissä. 5

6 Kaiken kaikkiaan katsomme, että kun otetaan huomioon asemakaavat sekä osayleiskaavan erityiset luontoarvot (mm. Valkeajärven, Jäminkiselän ja Paloveden rantojensuojeluohjelma-alueet), kaavan mitoitus on liian korkea. Todellinen rakennustehokkuus kohoaa korkeammaksi kuin kaavaselostuksessa mainittu 4,9 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. 4. Kaavaselostuksen puutteet Ruoveden rantaosayleiskaavan 1. osa-alueen kaavaselostus ei täytä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 17 :n vaatimuksia yleiskaavan selostuksen sisällöstä. Asetuksen mukaan kaavaselostuksessa pitää esittää mm. selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta (MRA 17.1 ) Ruoveden kaavaselostuksessa ja luontoselvityksessä näitä tietoja tuodaan esille mutta hyvin yleisluontoisella tasolla. Katsomme, että selvitykset eivät ole riittäviä siihen nähden, että kaavan pohjalta haluttaisiin myöntää rakennuslupia suoraan ilman tarkempia luontoselvityksiä. suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot (MRA 17.2 ) Kaavaselostuksessa ei vastata olennaiseen kysymykseen suunnittelun lähtökohdista: miksi kaavaa tehdään? Millaisiin selvityksiin, ennusteisiin ja johtopäätöksiin kaavoitettujen lomaasuntotonttien määrä nojautuu? Onko mökkitonteille todellisuudessa niin paljon kysyntää, että niiden määrää kannattaa näin huomattavasti nostaa? Ovatko maanomistajat itse vaatineet kaavoituksellisia edellytyksiä rakentamiselle? Sisältyvätkö kaikki kaavaehdotukseen merkityt tontit tilojen jäljellä olevaan rakennusoikeuteen vai onko mukana ylimääräisiä tontteja, joiden rakentamiseen vaadittaisiin poikkeuslupaa? Näitä kysymyksiä esitimme jo kaavaehdotuksesta antamissamme lausunnoissa, mutta emme ole saaneet niihin kunnalta vastausta. Kaavaselostuksessa ei myöskään kerrota esillä olleista vaihtoehdoista. Esimerkiksi kysymys siitä, mitä tehtäisiin, jos rakennuslupavaiheessa jouduttaisiin luontoarvojen vuoksi hylkäämään kantatilatarkastelun mukaan myönnettävä rakennuspaikka, jää vaille vastausta. Syntyy mielikuva, että lähtökohtaisesti oletetaan vaikkapa luontodirektiivin IV (a) -liitteessä mainittujen viitasammakoiden väistyvän omistusoikeuden perusteella. Oikeudellisesti tällainen oletus on kestämätön. Kaavaselostuksessa olisi tullut kertoa, kuinka tällaisessa tilanteessa meneteltäisiin. Tätäkin edellytimme jo lausuntovaiheessa, mutta vastausta ei tullut. kaavan vaikutukset liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset (MRA 17.4 ) Vaikutuksia joukkoliikenteeseen ei ole arvioitu, vaikka tähän olisi kannattanut kiinnittää erityistä huomiota ja pohtia, loisiko lisääntyvä loma-asutus tilaisuuksia parantaa joukkoliikennetilannetta. Teknisen huollon järjestäminen puolestaan lisää ympäristön kuormitusta etenkin niissä tapauksissa, kun suunnitellaan loma-asuntoja saariin tai rannoille, joille ei kulje valmista tietä. Tämän ympäristökuormituksen vaikutuksia ei ole arvioitu. Kaavaselostuksessa teknisen huollon järjestämisen yhteydessä puhutaan lähinnä vain viemäröinnistä. 6

7 selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan, voimassa olevaan yleiskaavaan ja kunnan muuhun suunnitteluun (MRA 17.5 ) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava sekä yleis- ja asemakaavat mainitaan kaavaselostuksessa, mutta rantaosayleiskaavaa ei suhteuteta niihin: ei pohdita, miten hyvin kaava täyttää alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset ja tukeeko kaava maakuntakaavaa vai poikkeaako siitä. selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia (MRA 17.7 ) Selvitys puuttuu kaavaselostuksesta. 5. Vaikutusten arvioinnin puutteet Yleisellä tasolla toteamme rantaosayleiskaavan vaikutusten arvioinnista, että luontoselvitysten puutteiden vuoksi vaikutuksia luontoon ei ole voitu arvioida riittävän tarkasti. Samoin se, että asemakaava-alueiden rakentamista ei ole otettu mitoituslaskennassa huomioon, johtaa vaikutusten arvioinnin väistämättä hakoteille; vaikutukset on käsittääksemme pääosin arvioitu todellista vähäisemmän rantarakentamisen eli vain rantaosayleiskaavan mitoituksen mukaan. Erikseen nostamme esiin seuraavat seikat: 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen MRL:n 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta, yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista sekä yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta. 39 :ssä puolestaan edellytetään, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Nämä lain vaatimukset eivät nähdäksemme täyty Ruoveden rantaosayleiskaavan 1. osa-alueelle laaditussa kaavassa. Rantaosayleiskaavan on merkitty useita loma-asuntotontteja saariin ja muihin hankalasti rakennettaviin ( tiettömiin ) paikkoihin. Tonttien sijoittamisessa olisi tullut pohtia, millaisia ponnistuksia infrastruktuurin rakentaminen eri paikoissa vaatisi. Kunnan tulisi tukea vain sellaisen yhdyskuntarakenteen syntymistä, josta seuraavat velvoitteet se kykenee helposti hoitamaan. Tästä syystä saaret ja muut tiettömien taipaleiden takaiset kohteet ovat huonoja mökinpaikkoja. Saariin rakentaminen ja infrastruktuurin saaminen paikalle vaatii ylimääräisiä ponnisteluja: kuljetuksia vesitse, kaivamista, putkistojen ja johtojen vetämistä ym. taloudellisia ja ekologisia resursseja kuluttavia toimintoja. Mikäli mökit rakennettaisiin mantereelle toistensa läheisyyteen, infrastruktuuria ei erikseen tarvitsisi vetää vesistön yli saariin. Kaavaselostuksen (s. 69) mukaan yhdyskuntarakenteen kannalta uusi loma-asutus sijoittuu pääsääntöisesti nykyisen loma-asutuksen läheisyyteen, joten siltä osin vaikutukset ovat vähäiset, mutta loma-asutuksen mahdollisesti muuttuessa pysyvän asutuksen suuntaan on vaikutukset merkittävämmät. Sivulla 71 kuitenkin todetaan, että reilu kolmannes uusista osoitetuista rakennuspaikoista sijoittuu kokonaisuudessaan jo aikaisemmin sulkeutuneeksi katsotulle vyöhykkeelle. Tällä perusteella lähes kaksi kolmannesta uusista rakennuspaikoista sijaitsee eritasoisesti irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Kaavassa on myös jätetty ennakoimatta ne yhdyskunnalliset vaikutukset, joita koituisi, mikäli yhä useampi ryhtyisi käyttämään vapaa-ajanasuntoaan ympärivuotiseen asumiseen. 7

8 5.2 Vesistövaikutukset Kaavaselostuksen (s. 54) mukaan voidaan arvioida, että että tämä ensimmäisen osa-alueen lomaasuntojen määrän lisääntyminen vajaalla 30 %:lla (ranta-asemakaavat huomioiden) lisää lomaasutuksesta johtuvaa hajakuormitusta noin 10 %:lla kun lasketaan jäteveden käsittelyn keskimääräinen tehokkuus 3-kertaiseksi alueen nykyisen loma-asutuksen hajakuormitukseen jossa mm. yli viidesosa jätevesistä lasketaan käsittelemättöminä vesistöön. Tulevaisuudessa loma-asutuksen muodostaman kokonaiskuormituksen odotetaan uusista rakennuspaikoista huolimatta laskevan, todetaan kaavaselostuksessa. Arvio on mielestämme varsin uskalias, vaikka se perustuukin haja-asutusalueen jätevesien uusiin käsittelymääräyksiin. Lisäksi tulevaisuuden ajankohtaa ei tarkemmin eritellä. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteena on ehkäistä pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen koko Euroopan unionin alueella. Pintavesien hyvä tila ja pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila tulee saavuttaa 15 vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta eli vuonna Laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1 ) puolestaan todetaan, että vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä ja Itämerta niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tai Itämeren tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Vesipuitedirektiivin ja vesienhoidon järjestämislain nojalla katsomme, että kaava, jonka lähtökohtaisena oletuksena on, että loma-asutuksesta johtuva hajakuormitus lisääntyisi 10 prosentilla, ei ole lainmukainen. Vähintään kaavoittajan olisi tullut selventää, millaisia vaikutuksia hajakuormituksen lisääntyminen kullakin vesistönosalla aiheuttaisi. Vesialueen ekologinen tila on luokiteltu toistaiseksi hyväksi. Se ei saisi muuttua siitä huonompaan miltään osin. 6. Kaavaselostuksen suositukset Kaavaselostuksen luvussa kuvataan luonnonympäristöarvoihin kohdistuvia suosituksia. Metsien kohdalla tekstiin on jäänyt virheitä, joista huomautimme osaan otteeseen kaavoitusprosessin aikana. Virheitä ei kuitenkaan korjattu. Kokonaisuuden kannalta virheet eivät ole kovin merkittäviä, mutta niiden säilyminen halki koko prosessiin synnytti mielikuvan, ettei kannanottoihimme ole kunnassa perehdytty kauttaaltaan. Kaavaselostuksen s. 51: Suositus: Arvokkaiden kohteiden metsänhoidollisissa toimissa tulee pyytää neuvoa Häme-Uusimaan metsäkeskuksesta tai paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä ja maatalouteen liittyvistä toimista Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Ruovesi ei kuulu Häme-Uusimaan metsäkeskuksen toimialueeseen, eikä mainitun nimistä laitosta metsäkeskusten valtakunnallisen yhdistämisen myötä ole enää muutenkaan olemassa. Taho, josta ruovesiläiset maanomistajat voivat pyytää metsänhoidollisia neuvoja, on nimeltään Suomen metsäkeskus Pirkanmaa. Kaavaselostuksen s. 52: Luonnontilaisen kaltainen vanha metsä / lehto. Laajimmat kohteet saattavat soveltua valtakunnalliseen Metso-ohjelmaan, etenkin jos kohteella esiintyy sekä vanhanmetsän että lehtometsän arvoja tai uhanalaisia lajeja. Metso-ohjelmaan etsitään elinympäristöjä, jotka on lueteltu mm. Metso-ohjelman internetsivuilla ( Mitään vaatimusta siitä, että tietyllä kohteella pitäisi olla sekä vanhan metsän että lehtometsän arvoja, ei Metso-ohjelmassa ole. Ohjelmaan haetaan mm. runsaslahopuustoisia kangasmetsiä (ns. vanhoja metsiä) ja lehtoja. Ne 8

9 mainitaan elinympäristölistassa tasaveroisina. Ruoveden rantaosayleiskaavan ei siis tule johtaa maanomistajia harhaan luomalla suosituksissa mielikuvaa, että Metso-ohjelman kohdevalinnassa olisivat ensimmäisellä sijalla lehtomaiset vanhat metsät. Metso-ohjelmassa ei myöskään ole pintaalarajoja, joten pienet kohteet soveltuvat ohjelmaan yhtä hyvin kuin laajat. 7. Rantojensuojelualueen rajansiirrot Rantaosayleiskaavan karttalehdellä 3 herättivät huomiomme jo kaavaehdotusvaiheessa kaksi suojelualueen rajansiirtoa: kun vertasimme vuoden 2010 kaavaluonnosta vuoden 2012 kaavaehdotukseen, huomasimme, että sekä Petäjäniemen luoteisosassa että Lehriönlahden koillisrannalla oli merkitty yksi tontti rantojensuojelualueen sisäpuolelle. Rantojensuojelualueet on kaavakarttaan merkitty maa-alueiden osalta SL1-merkinnällä ja lisäksi sekä vesi- että maa-alueella mustalla katkoviivalla. Merkinnät on selostettu seuraavasti: SL1: Luonnonsuojelualue joka on perustettu tai tarkoitettu perustettavaksi rantojensuojeluohjelman mukaan. Musta katkoviiva: Edellisiin liittyvä alueen raja. Kaavaselostuksesta saa käsityksen, että rantojensuojelualueille ei rakenneta, mutta kaksi rantojensuojelualueen kulmaan osuvaa tonttia viittaavat siihen, että näin on tapahtumassa. Tämä olisi täysin vastoin rantojensuojeluohjelmaa, jonka nimenomaisena tarkoituksena on säilyttää ohjelman alueet rakentamattomina ja luonnontilaisina. 8. Osallistamisprosessin puutteet Ruoveden kunta ei ole vastannut kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta antamiimme mielipiteisiin ja lausuntoihin lainkaan. Jätimme rantaosayleiskaavan luonnoksesta mielipiteen sekä kaavaehdotuksesta lausunnon ja (2. kaavaehdotus). Lausuntopyynnöt saimme kunnalta postitse, mutta yhteenkään kannanottoon emme saaneet vastausta. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Koska vastauksia ei tullut, jouduimme kaikissa kannanotoissamme nostamaan esiin samoja / samankaltaisia asioita. Koska lopulliseen kaavaselostukseenkin jäi huolimattomuusvirheiden tapaisia kohtia (ks. luku 6), joista kannanotoissamme olimme huomauttaneet, emme ole varmoja, onko kannanottoihimme perehdytty asianmukaisesti. Vastauksetta jääminen on osaltaan johtanut muutoksenhaun laatimiseen. Todettakoon myös, että kaavan hyväksymispäätöksen jälkeen kaavaselostusta ei pantu nähtäville internetiin ennen kuin erikseen asiasta huomautimme , vasta kaksi viikkoa kaavan hyväksymispäätöksen jälkeen. Lopuksi Ruoveden rantaosayleiskaavan 1. osa-alueen mitoituksessa ja vaikutusten arvioinnissa ei ole otettu huomioon ranta-asemakaava-alueiden rakennuspaikkoja. Laaditut selvitykset ovat myös riittämättömiä siihen nähden, että kaavan perusteella haluttaisiin myöntää suoraan rakennuslupia. Näistä syistä katsomme, että rantaosayleiskaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n, 39 :n ja 73 :n vaatimuksia. Kaavaprosessissa ei ole seurattu maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ohjeita. 9

10 Puutteiden vuoksi ei voida sanoa, että kaava noudattaisi niitä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joiden mukaan - Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. - Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. - Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. - Rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Tampereella Larissa Heinämäki, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Suvi Sergejeff, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. LIITTEET 1 Muistio Pirkanmaan ELY-keskuksessa pidetystä neuvottelusta : Ruoveden rantaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman täydennystarpeiden selvittäminen 2 Päätös, josta valitetaan, sekä todistus päivästä, josta valitusaika on luettava 10