Asia Mielipide Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alue 1:n (Murole kunnan keskusta) kaavaluonnoksesta

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MIELIPIDE Varastokatu 3 A, 4. krs Tampere s-posti: pirkanmaa@sll.fi p. (03) Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL Tampere Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat RUOVEDEN KUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Asia Mielipide Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alue 1:n (Murole kunnan keskusta) kaavaluonnoksesta Kiitämme kaavaluonnoksen aineistosta. Ruovesi sijaitsee karun Suomenselän ja vehmaan Hämeen rajamailla, minkä johdosta kunnassa esiintyy runsaasti erilaisia luonnonalueita ja lajistoa. Yhdistystemme tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuuden säilymistä Pirkanmaalla Ruoveden tienoo mukaan lukien joten katsoimme tarpeelliseksi kommentoida rantaosayleiskaavan kaavaluonnosta. Alueen laajuuden vuoksi kommenttimme ovat pääosin yleisluonteisia, mutta mukana on myös kohdekohtaisia arvioita. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kaavoituksessa ja rakentamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuus ja luontoarvoja pyrittävä säilyttämään. Laadittaessa rantaalueiden loma-asutusta koskevaa yleis- tai asemakaavaa on lisäksi katsottava, että - rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön - luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon - ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta (Yllä mainitut vaatimukset maankäyttö- ja rakennuslain pykälästä 73.) 1. Rantakaavoituksen periaatteet Katsomme, että MRL:n 73 :n vaatimukset täytetään parhaiten, kun noudatetaan kolmea periaatetta: 1.1 Rakennuspaikat tulee sijoittaa mahdollisimman kattavasti olemassa olevien asuin- ja lomarakennusten lähelle. Uudet rakennuspaikat on hyvä sijoittaa olemassa olevien rakennusten tuntumaan, jotta järven yhtenäinen, rakentamaton rantaviiva jäisi mahdollisimman pitkäksi. Suurilla järvillä rakentamattomat rantakaistaleet ovat elintärkeitä lajistolle ja luontotyypeille. Isojen järvien 1

2 rannoilla elinolot vaihtelevat karuista kallioista reheviin lahdenpoukamiin. Järven elättämän lajiston ja luontotyyppien määrä voi siten olla suuri. On suotavaa, että rantakaavoituksessa erilaisille luontotyypeille ja lajeille tarjotaan säilymismahdollisuus jättämällä riittävän pitkästi (satoja metrejä kilometrejä) rantaviivaa kokonaan rakentamatta. Selkävesien rakentamattomat rannat ovat tärkeitä myös virkistyskäytön kannalta. Rakentamattomia rantakaistaleita tarvitaan rantojensuojelualueiden ulkopuolellakin, jotta lajistolle on enemmän elintilaa ja ihmisille tarjolla retkeilykohteita. Rantojensuojelualueethan on perutettu ensisijaisesti luonnon suojelemiseksi, joten virkistyskäyttöä ajatellen on suotavaa, että muuallakin on rakentamatonta rantaa. Suojeltuihin saariin on rantautuminen lintujen pesimäaikaan joskus kiellettyäkin. Myös pienillä järvillä uudet rakennuspaikat tulisi merkitä vanhempien mökkien lähelle. Uusia rakennuspaikkoja ei tulisi pikkujärvillä sijoittaa ainakaan olemassa olevista rakennuksista katsoen vastakkaiselle rannalle. Jos näin tehdään, saattaa koko järvi joutua ihmisen vaikutuksen piiriin ja lajisto (mm. linnusto) voi häiriintyä. Samoin virkistäytymismahdollisuudet heikkenevät, jos pienen järven ympärillä on mökkejä siellä täällä. Vanhojen rantapolkujen tulisi myös säilyä käyttökelpoisina eli sellaisina, etteivät uudet tontit katkaise polkuja. 1.2 Pienet, rakentamattomina säilyneet järvet jätetään vastaisuudessakin rakentamisen ulkopuolelle. Pienet, usein metsäseudulla sijaitsevat järvet ovat arvokkaita luonnonalueita. Niissä ja niiden välittömässä läheisyydessä esiintyy lajistoa ja luontotyyppejä, jotka vaativat vettä tai kosteutta. Rakentamattomana säilyneet pikkujärvet ovat erityisen merkittäviä, koska niillä ekosysteemiin kohdistuu ihmisten aiheuttamaa häiriötä vain satunnaisesti. Yhdenkin loma-asunnon myötä pienvesistön ekosysteemin rauha järkkyisi. Rakentaminen kannattaa suunnata järville, joilla on jo valmiiksi loma-asutusta. Rakentamattomat pikkujärvet ovat myös mielenkiintoisia retkeilykohteita. *** Ruoveden rantaosayleiskaavan luonnoksessa yllä mainittuja kahta periaatteita on noudatettu mielestämme melko hyvin. Seuraavassa kommentoimme tapauksia, joissa tekisimme muutoksia MRL:n 73 :n vaatimusten täyttämiseksi. Mielipiteemme muodostamisessa ovat olleet apuna mm. paikalliset luontoharrastajat sekä kaavoitusprosessin aikana laadittu maisema- ja luonnonympäristöselvitys (jatkossa viittaamme siihen nimellä luontoselvitys). 2. Kaavaluonnoksen karttalehdet 1-9, muutosesitykset 2.1 KARTTALEHTI 1 (Pihlajalahden kylän seutu) Iso Kivijärvi Kunnanrajan lähellä sijaitseva järvi on noin 800 metriä pitkä ja tällä hetkellä rakentamaton. Kaavaluonnoksessa järven itärannalle puoliväliin on sijoitettu yksi lomarakennuspaikka. Esitämme rakennuspaikkaa poistettavaksi, perusteena järven rakentamattomuus ja tästä pitkälti riippuvaiset luontoarvot. Kaavaluonnoksessa Iso Kivijärvi on merkitty linnustollisesti arvokkaaksi vesistöksi, ja lisäksi järven koillispäähän on merkitty MY/pu-alue (arvokas puroympäristö) Hauk-Kierinka Hauk-Kierinka on noin 1,8 kilometriä pitkä, verrattain kapea järvi, jonka pohjoisosan rannalla on tällä erää yksi lomarakennuspaikka. Kaavaluonnokseen on merkitty pohjoispäähän kaksi 2

3 rakennuspaikkaa ja eteläpäähän neljä rakennuspaikkaa. Ehdotamme eteläpäähän sijoitettuja rakennuspaikkoja poistettaviksi tai siirrettäviksi järven pohjoispäähän, jonne rakentaminen on tähän mennessä keskitetty. Näin järven eteläpäässä säilyisivät luonnonolot säilyisivät rauhallisempina. Eteläpäähän on kaavaluonnoksessa merkitty varsin laajalti maisemaltaan arvokasta MY-aluetta. 2.2 KARTTALEHTI 2 (kuntakeskuksen länsipuoli) Mäenalanen Mäenalanen on pieni, vajaat 400 metriä pitkä järvi, jonka rannalle on kaavaluonnoksessa piirretty kaksi uutta mökinpaikkaa. Tällä hetkellä Mäenalasen rannalla on yksi mökki. Uudet mökit on piirretty olemassa olevan mökkitontin viereen. Esitämme niitä kuitenkin poistettaviksi, sillä kolme mökkiä näin pienen järven rannalla on mielestämme ylimitoitettu päämäärä. Järvi on rannoiltaan soinen, mikä sekään ei puolla lisärakentamista. 2.3 KARTTALEHTI 3 (Kautun länsipuoli) Rajalahdenselän eteläranta (Lipiäisen alue) Rajalahdenselän etelärannalta pistää pohjoista kohti nimetön niemi, jonka edustalla on Jätkäsaari. Niemen tyven molemmille puolille on kaavaluonnoksessa merkitty viisi rakennuspaikkaa. Esitämme, että niemen tyven lounaispuolella olevat viisi uutta rakennuspaikkaa jätetään pois tai siirretään lähemmäs olemassa olevia mökkejä. Niemen tyven koillispuolen viisi uutta rakennuspaikkaa on mielestämme sijoitettu asianmukaisesti lähelle jo rakennettua mökkialuetta. Niemen tyven lounaispuolen rakennuspaikoista luopumalla Rajalahdenselän rannalle jäisi melko pitkä, yhtenäinen rakentamaton kaistale luonnonvaraisten eliöiden ja virkistäytyjien käyttöön. Tämä vesistönosa on jo nyt varsin mökitetty, joten kaavaan tulisi jättää ainakin yksi rakentamaton rantajakso Paarlamminlahti Paarlamminlahti sijaitsee Jäminginselän pohjoisosassa. Lahden länsirannalle on merkitty 12 uutta lomarakennuspaikkaa. Ehdotamme, että osasta luovuttaisiin, ettei lahti sulkeutuisi kokonaan ihmisen vaikutuksen piiriin (lahden itärannalla loma-asuntoja on jo lukuisia). Paarlamminlahden rannalla rakentamaton kaista on sikälikin tärkeä, että lahti kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurikohteeksi luokitetun Peräkunnan museotien maisemaan. Pirkanmaan maakuntakaavassa arvokkaan kulttuurikohteen suunnittelumääräyksissä todetaan, että alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. 2.4 KARTTALEHTI 4 (Palovesi) Lehtisaari Lehtisaari sijaitsee Siikalahden kylän pohjoispuolella parin sadan metrin päässä mantereesta. Saari on noin 700 metriä pitkä, ja sen itäpää kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Saarella ei tällä erää ole loma-asuntoja. Lehtisaareen on kaavaluonnoksessa merkitty kuusi rakennuspaikkaa (näistä kolme rakennusoikeuden siirtoja emätilan sisällä). Esitämme näitä kuutta rakennuspaikkaa siirrettäviksi Lehtisaarelta mantereen puolelle muiden mökkitonttien yhteyteen (Lehtisaaresta etelään on 3

4 mantereen puolelle merkitty lukuisia uusia loma-asuntopaikkoja). Saaret tulisi mahdollisuuksien mukaan aina jättää rakentamatta, koska luonto on niissä tavallisesti erityisen herkkää Pihlajajärvi Riekkolanperän kylässä sijaitseva, läpimitaltaan noin 400 metriä pitkä Pihlajajärvi on kaavaluonnoksessa merkitty linnustollisesti arvokkaaksi. Lisäksi Pihlajajärven alue on kaavaluonnoksessa arvioitu myös paikallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Luontoselvityksessä aluetta luonnehditaan merkittäväksi maisemahistorialliseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi luontoselvityksessä todetaan, että Pihlajajärvellä pesii todennäköisesti kaakkuri. Kaakkuri on luokiteltu koko maassa silmälläpidettäväksi (NT) lintulajiksi. Pihlajajärvellä ei toistaiseksi ole rantarakennuksia, mutta luonnoksessa järven rannalle on merkitty yksi lomarakennuspaikka ja kolme saunarakennusta. Esitämme lomarakennuspaikan poistamista linnustollisen arvon, maiseman ja rakentamattomuuden vuoksi. Saunarakennusten kohdalla toivomme selvitettävän mahdollisuutta rakentaa yhteissauna joko Pihlajajärven tai Kuruntien eteläpuolella sijaitsevan Pihlajalahden rannalle. 2.5 KARTTALEHTI 5 (Jäminginselkä Rataselkä) Ullikkaniemi Ullikkaniemi sijaitsee Jäminginselän etelärannalla. Rakentamattoman niemen pohjoiskärki on rantojensuojelualuetta. Lisäksi niemen länsiranta on suojeltu, mikä ei kuitenkaan kaavaluonnoksen kartasta käy ilmi. Ullikkaniemen itärannalle rantojensuojelualueesta etelään on kaavaluonnoksessa piirretty kaksi lomarakennuspaikkaa. Esitämme rakennuspaikkoja poistettaviksi suojelualueiden läheisyyden vuoksi. Niemi voisi näin säilyä luonnon saarekkeena, jossa myös ihmiset voisivat käydä virkistäytymässä (niemen pohjoispäässä on laavu). Rakentamaton niemi olisi tervetullut alueella senkin vuoksi, että Ullikkaniemen itäpuolelle Poikainniemeen on merkitty kaavaluonnoksessa lukuisia uusia lomarakennuspaikkoja Pekkalan kartanon alue Pekkalan kartano sijaitsee Jäminginselkään työntyvällä niemellä. Rakennushistorian ja maiseman vuoksi alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kartanon läheisyyteen, kulttuuriympäristörajauksen sisälle, on kaavaluonnoksessa sijoitettu viisi uutta lomarakennuspaikkaa. Esitämme niiden poistamista maisemansuojelusyistä ja huomautamme, että rakentamismahdollisuuksia valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin rajoittavat maakuntakaavan suunnittelumääräykset (vrt. luku 2.3.2). 2.6 KARTTALEHTI 6 (Jäminkipohja) Pärjänoja (Myllyoja), Kekkolahti Pärjänoja laskee Kekkoslahteen Jäminkipohjan pohjoispuolelle. Ojan laskukohdan viereen on merkitty kolme uutta rakennuspaikkaa. Alueella on kuitenkin hyvä lintujen levähdyspaikka niin keväisin kuin syksyisinkin. Mökkirannaksi paikka ei ole kovin sovelias muutenkaan. Ehdotamme Pärjänojan suun kolmea rakennuspaikkaa poistettaviksi Kekkoslahden alue on kaavaluonnoksessa merkitty myös maisemallisesti arvokkaaksi, mikä puoltaa mökkitonttien vähentämistä; uusia rakennuspaikkoja on maisemallisesti arvokkaaseen 4

5 Kekkoslahden rantaviljelysmaisemaan merkitty kaikkiaan 10. Luontoselvityksessä todetaan, että kyseessä on merkittävä maisemakokonaisuus (s. 23). Uusien loma-asuntojen rakentamista Kekkoslahden rannalle rajoittaa nähdäksemme myös Pirkanmaan maakuntakaavan yleismääräys, jonka mukaan taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa virkistyskäyttöön. Jäminkipohjan taajama sijaitsee Kekkoslahden rannalla. 2.7 KARTTALEHTI 7 (Siikalahti) Kolunjärvi Siikalahden kylässä sijaitseva Kolunjärvi on kapea, noin 800 metriä pitkä järvi, jonka rannalla on toistaiseksi yksi mökki. Kaavaluonnoksessa järven länsirannalle on merkitty kaksi uutta rakennuspaikkaa maisemaltaan arvokkaan MY-alueen kupeeseen. Esitämme rakennuspaikkoja poistettavaksi tai siirrettäväksi lähemmäs järven pohjoispäätä. Siellä sijaitsee jo nyt yksi mökki, ja sen viereen on kaavailtu toista rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkoja vähentämällä tai keskittämällä niiden sijaintia tehokkaammin jäisi järven maisemallisesti arvokas eteläosa omaan rauhaansa Jaakonsaari eli Päiväsuinen Siikalahden kylän edustalla Ohrionselän laidalla sijaitsee Jaakonsaari, jossa ei tällä erää ole mökkejä. Saarella sijaitsee maatila, kivikautinen asuinpaikka sekä maisemaltaan arvokas MY-alue. Kaavaluonnoksessa eri puolille Jaakonsaarta on piirretty lomarakennuspaikkaa. Esitämme rakennuspaikkoja poistettaviksi, ettei saari pilkkoutuisi. Maatilakokonaisuus keskittyy saaren yhteen osaan, mikä pienehköllä saarella (leveys noin 400 metriä) on hyvä tilanne. Uudet rakennuspaikat rikkoisivat ihmistoimintojen keskittyneisyyden, ja lisäksi saaren luonnonvaraiset osat vähenisivät. 2.8 KARTTALEHTI 8 (Kekkonen) Kaleton Kekkosen ja Muroleen puolimaissa sijaitseva noin 800 metriä pitkä Kaleton on tällä hetkellä rakentamaton järvi. Kaavaluonnoksessa sen rannoilla on kaksi MY-aluetta, joista toinen on luokiteltu arvokkaaksi puron, toinen maisemansa vuoksi. Järven itärannalle on merkitty kolme lomarakennuspaikkaa. Esitämme niitä poistettaviksi, jotta rakentamattoman järven eliöstön rauha säilyisi ja virkistyskäytölle ei nousisi esteitä Valkeajärvi Valkeajärvi on pyöreähkö metsäjärvi, jonka läpimitta on vajaat 200 metriä. Sen rannalle on kaavaluonnoksessa merkitty kaksi lomarakennuspaikkaa. Esitämme niitä poistettaviksi, sillä kaksi rakennuspaikkaa näin pienellä järvellä johtaisi väistämättä siihen, että ihmistoimintojen vaikutus yltäisi koko järven alueelle. 3. Arvokkaat kulttuuriympäristöt Rantaosayleiskaavan alueella sijaitsee useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Kiinnitimme huomiota siihen, että kaavaluonnoksessa tällaisille arvokkaille alueille on sijoitettu melko paljon loma-asuntoja. Jo mainittujen valtakunnallisesti arvokkaiden Peräkunnan tien ja Pekkalan kartanon alueen sekä paikallisesti arvokkaiden Pihlajalahden alueen ja Kekkoslahden rantaviljelysten lisäksi uusia rakennuksia on piirretty Nenos- 5

6 Kieringan rantaviljelysmaisemaan (paikallisesti arvokas, kaksi uutta loma-asuntoa) sekä Juurakonperän viljelysmaisemaan (paikallisesti arvokas, kaksi uutta saunaa). Maakuntakaavan määräykset rajoittava valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen rakentamista, minkä toivomme huomioitavan kaavaehdotusvaiheessa. Pirkanmaan maakuntakaavassa arvokkaan kulttuurikohteen suunnittelumääräyksissä todetaan, että alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. 4. Kommentteja aineistoista 4.1 Luontoselvitys Rantaosayleiskaavan pohjustukseksi on laadittu selvitys maisemasta, luonnonympäristöstä ja rantaluokituksesta. Selvitys on nähdäksemme asiantunteva ja antaa hyvän yleiskuvan kaava-alueen luonnosta. Huomautamme kuitenkin, että selvityksen maastotyöt olisi ollut syytä aloittaa hieman varhaisemmin. Esimerkiksi linnustotilanteen selvittämisen kannalta on turhan myöhäinen ajankohta aloittaa maastokartoitukset. Myöhäisissä kartoituksissa mm. osa lintujen levähtämisalueiden lajistosta jää huomaamatta. Maastotöiden myöhäisen aloittamisen vuoksi selvittämättä on jäänyt myös viitasammakon esiintyminen kaava-alueella. Luontoselvityksessä todetaan, että luontodirektiivin 4 (a) -liitteessä mainitun viitasammakon esiintymisestä suunnittelualueella ei ole tietoa. Samaa ilmaisua käytetään luontodirektiivin 4 (a) -liitteen selkärangattomista. Katsomme, että tiedon puute näiden lajien ja lajiryhmien osalta tulee korjata alkavan maastokauden aikana. Luontodirektiivin 4 (a) -liitteessä mainittuja eliölajeja turvaa luonnonsuojelulaki, jonka mukaan näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty (LSL 49 ). Tehtyä luontoselvitystä kannattaakin täydentää toukokuun loppua aikaisemmilla lintukartoituksilla, joiden yhteydessä on hyvä tilaisuus myös kuulostella soidintavia viitasammakoita. Selkärangattomien direktiivilajien kartoittaminen voidaan tehdä keskikesällä painottaen tutkimukset lajien potentiaalisiin elinympäristöihin (matalat, rehevät järvet ja lahdet). Luontoselvitystä varten kerättiin lajistotietoja myös luontoharrastajilta. Pirkanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä tietoja kuitenkin pyydettiin puutteellisesti. Linnustotietoja kysyttiin ainoastaan Andreas Uppstuta, joka ei niitä toimittanut. Muita yhdistyksen toimijoita ei lähestytty. 4.2 Kaavaluonnos Kaavaluonnoksen karttalehtiin on merkitty virheellinen mittakaava. Kansilehdillä mittakaavaksi mainitaan 1:10 000, kun mittakaava todellisuudessa on noin 1: Saamamme kaavaluonnos kattaa ainoastaan varsinaiset kaavankarttalehdet ja ympäristöanalyysikartan. Mielestämme jo kaavan luonnosvaiheessa yleisön tulisi saada käyttöönsä jonkinlainen sanallinen yleisselostus kaavoitettavasti alueesta. Yleisselostuksessa kerrottaisiin esim. alueen pinta-ala, rantaviivan pituus muunnettuina kilometreinä sekä korkein, matalin ja keskimääräinen rakennusmäärä muunnettua kilometriä kohden. Lisäksi yleisselostus luettelisi kaikki taustaselvitykset, joita kaavaprosessin aikana on tehty. Nyt saimme taustaselvitysten olemassa olosta tiedon vain Ruoveden kunnan nettisivujen kautta. 6

7 Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Sanna Junttanen, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Larissa Heinämäki, puheenjohtaja Virtain luonnonsuojeluyhdistys (Ruoveden ympäristöyhdistys ry. ei ole mukana allekirjoittajien joukossa, koska yhdistys ei tällä hetkellä toimi lainkaan.) 7