Asia Lausunto Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueen 1 kaavaehdotuksesta

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. LAUSUNTO Varastokatu 3 A Tampere s-posti: pirkanmaa@sll.fi p. (03) Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL Tampere RUOVEDEN KUNTA Asia Lausunto Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alueen 1 kaavaehdotuksesta Kiitämme lausuntopyynnöstä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Virtain luonnonsuojeluyhdistys ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys jättivät maaliskuussa 2010 mielipiteen Ruoveden rantaosayleiskaavan osa-alue 1:n luonnoksesta. Kaavaehdotuksesta annoimme lausunnon tammikuussa Osa-alueiden 2 ja 3 luonnoksesta annoimme lausunnon syyskuussa Olemme vertailleet osa-alue 1:n uutta kaavaehdotusta kaavaluonnokseen ja todenneet, että luontoja ympäristöarvojen näkökulmasta on tapahtunut sekä parannuksia että heikennyksiä. Kommentoimme luvussa 7 karttalehtikohtaisesti näitä muutoksia yksityiskohtaisemmin. Tätä edeltävissä luvuissa tuomme yleisellä tasolla esille ne rantaosayleiskaavan puutteet, joihin olemme kiinnittäneet huomiota aiemmissakin kannanotoissamme, sekä muutaman uuden huomion. Alleviivatut kohdat ovat sellaisia, joihin erityisesti odotamme kaavoittajan reagoivan joko kaavaehdotusta muuttamalla tai esitettyyn kysymykseen muulla tavoin vastaamalla. 1. Rantaosayleiskaava rakennuslupien pohjana Ruoveden rantaosayleiskaavan on tarkoitus perustua niin laajoihin selvityksiin ja olla esitystavaltaan ja mitoitukseltaan niin tarkka, että sen perusteella kunta voi jatkossa myöntää suorat rakennusluvat. Kun kaavan on määrä toimia ohjeena rakennuslupia myönnettäessä, luontoselvitysten pitäisi periaatteessa olla tonttikohtaisia ja yksityiskohtaisia. Rakentamisella ei saa vaarantaa lakisääteisesti suojeltuja tai uhanalaisia eliölajeja tai elinympäristöjä. Ainoastaan riittävät luontoselvitykset takaavat, ettei näin pääse käymään. Pirkanmaan ELY-keskus kutsui koolle neuvottelun rantaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä osa-alueiden 2 ja 3 kohdalla. Neuvottelussa keskusteltiin myös rakennuspaikkojen tarkastamisesta rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Yhteisesti todettiin, että kuntien rakennusvalvonnan henkilöstön asiantuntemus ei välttämättä riitä huomaamaan kaikkia 1

2 niitä luontoarvoja, jotka rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulisi huomioida (esim. liitooravien, lepakkojen, sukeltajakuoriaisten ym. EU:n luontodirektiivin liitteen 4 a lajien elinpiirit). On kuitenkin välttämätöntä, että maankäytön suunnittelun jossakin vaiheessa tehdään niin yksityiskohtaiset luontoselvitykset kuin lopputilanne (tässä tapauksessa 290 uuden loma-asunnon rakentaminen) vaatii. Mikäli riittävän tarkkoja selvityksiä ei tehdä kaavaa laadittaessa, ne tulee tehdä myöhemmin. Toisin sanoen: osayleiskaavatason luontoselvityksillä ei tule laatia kaavaa, jonka on tarkoitus mahdollistaa suora rakennuslupien myöntäminen. Nykyinen kaavaehdotus ei täytä tätä kriteeriä. 2. Ranta-asemakaavoitettujen alueiden tilanne Olemme kritisoineet rantaosayleiskaavaa siitä, että asemakaavoitettujen alueiden tilannetta ei tuoda selkeästi esille. Asemakaavoitetut alueet on kaavaehdotuksen karttaan merkitty mustalla rasterilla. Asemakaavoitettujen alueiden läheisyydessä rantakaavaluonnoksen todellisia vaikutuksia on ulkopuolisen hankalaa arvioida, kun tiedossa ei ole, mitä rasteroidulle alueelle on suunniteltu (mökkejä vai virkistysaluetta). Aiempaan nähden on kaavaselostusta hieman parannettu: selostuksessa kerrotaan, että osa-alueelle 1 sijoittuu reilu kolmannes kunnan 59 ranta-asemakaavasta, mikä tarkoittaa yhteensä noin 200 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen kokonaismäärä on tarpeellinen tieto, mutta eniten tarvetta olisi tiedolle siitä, montako rakennuspaikkaa kullakin rasteroidulla alueella on. Näin yleisön olisi helpompi arvioida rakentamisen määrää ja vaikutuksia tietyillä alueilla. Rakennuspaikkojen lukumäärien merkitsemistä asemakaava-aluekohtaisesti keskusteltiin myös ELY-keskuksen järjestämässä neuvottelussa , ja myös ELY-keskuksen edustajat pitivät ajatusta suositeltavana. Tämä on merkitty neuvottelusta laadittuun muistioon. Vaikka neuvottelu koski osa-alueita 2 ja 3, tulisi samaa periaatetta noudattaa myös osa-alueen 1 kohdalla. 3. Kaavan mitoitus Ruoveden rantaosayleiskaavan 1. osa-alueen ehdotuksessa on osoitettu 692 nykyistä ja 290 uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa. Loma-asuntojen määrän lisääminen nykyisestä reilulla kolmanneksella on varsin suuri tavoite. Edellytämme kaavaselostukseen lisää tietoa kaavan mitoituksen perusteista: - Millaisiin selvityksiin, ennusteisiin ja johtopäätöksiin uusien mökkitonttien määrä nojautuu? Onko mökkitonteille todellisuudessa niin paljon kysyntää, että niiden määrää kannattaa näin huomattavasti nostaa? Onko selvitetty, mikä on Ruoveden nykyisten loma-asuntojen käyttöaste? - Ovatko maanomistajat itse vaatineet kaavoituksellisia edellytyksiä näin massiiviselle rakentamiselle? Onko rakennusoikeuden rahallisesta korvaamisesta maanomistajille keskusteltu ja millaisia resursseja korvaamiseen on varattu? - Sisältyvätkö kaikki kaavaehdotukseen merkityt tontit tilojen jäljellä olevaan rakennusoikeuteen vai onko mukana ylimääräisiä tontteja, joiden rakentamiseen vaadittaisiin poikkeuslupaa? 4. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset Luonnosteltu kaavaselostus ei täysin täytä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 17 :n vaatimuksia yleiskaavan selostuksen sisällöstä. Asetuksen mukaan kaavaselostuksessa pitää esittää mm. selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta

3 à Ruoveden kaavaselostuksessa ja luontoselvityksessä näitä tietoja tuodaan esille mutta hyvin yleisluontoisella tasolla. Asia täytyy korjata tai vaihtoehtoisesti kaavan luonnetta tulee muuttaa siten, että kaavan pohjalta ei voida myöntää rakennuslupia suoraan ilman tarkempia luontoselvityksiä. suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot à Vaihtoehtoja ei esitetä; kaavaselostuksessa ei esimerkiksi kerrota, mitä tehtäisiin, jos rakennuslupavaiheessa jouduttaisiin luontoarvojen vuoksi jouduttaisiin hylkäämään kantatilatarkastelun mukaan myönnettävä rakennuspaikka. Tästä syntyy mielikuva, että lähtökohtaisesti oletetaan vaikkapa luontodirektiivin IV (a) -liitteessä mainittujen viitasammakoiden väistyvän omistusoikeuden perusteella. Oikeudellisesti tällainen oletus on kestämätön. Kaavaselostukseen tulee lisätä kuvaus, kuinka tällaisessa tilanteessa meneteltäisiin. kaavan vaikutukset liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset à Vaikutuksia ei ole arvioitu, joten asia täytyy korjata. Erityisesti joukkoliikenteen järjestämiseen tulisi kiinnittää huomiota ja pohtia, loisiko lisääntyvä loma-asutus tilaisuuksia parantaa joukkoliikennetilannetta. Teknisen huollon järjestäminen puolestaan lisää ympäristön kuormitusta etenkin niissä tapauksissa, kun suunnitellaan loma-asuntoja saariin tai rannoille, joille ei kulje valmista tietä. Tämän ympäristökuormituksen vaikutuksia ei ole arvioitu. selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan, voimassa olevaan yleiskaavaan ja kunnan muuhun suunnitteluun à Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava sekä yleis- ja asemakaavat mainitaan kaavaselostuksen alussa, mutta rantaosayleiskaavaa ei suhteuteta niihin: ei pohdita, miten hyvin kaava täyttää alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset ja tukeeko kaava maakuntakaavaa vai poikkeaako siitä. Arviot näistä seikoista tulee lisätä kaavaselostukseen. selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia à Selvitys puuttuu kaavaselostuksesta, joten se tulee lisätä tekstiin. 5. Vesistövaikutukset ja tulvavaara Kaavaehdotuksen selostuksen (s. 48) mukaan voidaan arvioida, että ensimmäisen osa-alueen lomaasuntojen määrän lisääntyminen vajaalla 30 %:lla lisää loma-asutuksesta johtuvaa hajakuormitusta noin 10 %:lla kun lasketaan jäteveden käsittelyn keskimääräinen tehokkuus 3-kertaiseksi alueen nykyisen loma-asutuksen hajakuormitukseen jossa mm. yli viidesosa jätevesistä lasketaan käsittelemättöminä vesistöön. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteena on ehkäistä pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen koko Euroopan unionin alueella. Pintavesien hyvä tila ja pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila tulee saavuttaa 15 vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta eli vuonna Laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1 ) puolestaan todetaan, että vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä ja Itämerta niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tai Itämeren tila heikkene ja että niiden tila on 3

4 vähintään hyvä. Vesipuitedirektiivin ja vesienhoidon järjestämislain nojalla katsomme, ettei ole mahdollista hyväksyä kaavaa, jonka lähtökohtaisena oletuksena on, että loma-asutuksesta johtuva hajakuormitus lisääntyisi 10 prosentilla. Vähintään kaavoittajan tulee selventää, millaisia vaikutuksia hajakuormituksen lisääntyminen kullakin vesistönosalla aiheuttaisi. Jos odotettavissa olisi vesialueen ekologisen tilan heikentymistä, tulisi kaavan mitoitusta tältä osin korjata tai esittää, millaisin toimin hajakuormituksen lisääntyminen ehkäistään. Tulvavaaraan on ilmastonmuutoksen edetessä kiinnitettävä tarkemmin huomiota. Menneenä talvena Kokemäenjoen vesistöalueella satoi noin 40 prosenttia enemmän kuin keskimäärin. Sateisuuden vuoksi kevättulvat olivat Pirkanmaalla keskimääräisiä tai sitä suurempia. Ilmastonmuutoksen lisätessä sateita vastaavat tulvatilanteet yleistyvät. Ruoveden rakennusjärjestyksen mukaan rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään metri ylimmän tulvavesirajan yläpuolella. Rantarakentamisessa suositeltavampi olisi määräys, jonka mukaan rakennuksen kivijalan alareunan tulisi olla vähintään metrin korkeudella tulvavesirajan yläpuolella. Tulvakeväänä 2012 Ruoveden naapurikunnassa Mänttä-Vilppulassa luonnonsuojelupiirin edustajat totesivat esimerkkejä rantarakentamiskohteista, joissa tulvarajoja ei ollut huomioitu asianmukaisesti: Kiesilänselällä kokonainen mökkisaari oli jäänyt veden alle ( %3A3067&y= &x=377831&lang=fi) ja Ukonselän rannalla myytiin tonttia, jonka rajakepit pistivät esiin kymmeniä senttimetrejä syvästä tulvavedestä. 6. Kaavaselostuksen suositukset Kaavaselostuksen luvussa 7.9 kuvataan erityisiä luonnonympäristöarvoja ja niihin kohdistuvia suosituksia. Metsien kohdalla tekstissä on virheitä, jotka tulee korjata: - sivulla 45: Arvokkaiden kohteiden metsänhoidollisissa toimissa tulee pyytää neuvoa Häme- Uusimaan metsäkeskuksesta tai paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä ja maatalouteen liittyvistä toimista Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. à Ruovesi ei kuulu Häme-Uusimaan metsäkeskuksen toimialueeseen, eikä mainitun nimistä laitosta metsäkeskusten valtakunnallisen yhdistämisen myötä ole enää muutenkaan olemassa. Taho, josta ruovesiläiset maanomistajat voivat pyytää metsänhoidollisia neuvoja, on nimeltään Suomen metsäkeskus Pirkanmaa. - sivulla 46: Luonnontilainen vanha metsä / lehto. Laajimmat kohteet saattavat soveltua valtakunnalliseen Metso-ohjelmaan, etenkin jo kohteella esiintyy sekä vanhanmetsän että lehtometsän arvoja tai uhanalaisia lajeja. à Metso-ohjelmaan etsitään elinympäristöjä, jotka on lueteltu mm. Metso-ohjelman internetsivuilla ( Mitään vaatimusta siitä, että tietyllä kohteella pitäisi olla sekä vanhan metsän että lehtometsän arvoja, ei Metso-ohjelmassa esiinny. Ohjelmaan haetaan mm. runsaslahopuustoisia kangasmetsiä (ns. vanhoja metsiä) ja lehtoja. Ne mainitaan elinympäristölistassa tasaveroisina. Ruoveden rantaosayleiskaavan ei siis tule johtaa maanomistajia harhaan luomalla suosituksissa mielikuvaa, että Metso-ohjelman kohdevalinnassa olisivat ensimmäisellä sijalla lehtomaiset vanhat metsät. 7. Kohdekohtaisia kommentteja

5 7.1 Karttalehti 1 Iso Kivijärvi Iso Kivijärvi on toistaiseksi rakentamattomana säilynyt järvi kunnan länsirajan tuntumassa. Kaavaluonnoksessa Ison Kivijärven itärannalle oli osoitettu yksi mökkitontti, joka nyt nähtävillä olevassa ehdotuksessa on siirretty kauemmas rannasta. Iso Kivijärvi on merkitty linnustollisesti arvokkaaksi kohteeksi, minkä oletamme siirron syyksi. Rantaan on osoitettu enää paikka saunalle. Koska kesämökkeily usein kuitenkin painottuu rantaelämään, esitämme, että järvi jätetään kokonaan rauhaan ja rakennuspaikka siirretään pois tai korvataan se taloudellisesti maanomistajalle. Hauk-Kierinka Hauk-Kierinka on noin 1,8 kilometriä pitkä, verrattain kapea järvi, jonka pohjoisosan rannalla on tällä erää yksi lomarakennuspaikka. Kaavaehdotukseen on merkitty pohjoispäähän kaksi rakennuspaikkaa ja eteläpäähän neljä rakennuspaikkaa. Ehdotamme eteläpäähän sijoitettuja rakennuspaikkoja poistettaviksi tai siirrettäviksi järven pohjoispäähän, jonne rakentaminen on tähänkin asti keskitetty. Näin järven eteläpäässä luonnonolot säilyisivät rauhallisempina. Eteläpäähän on rajattu varsin laajalti maisemaltaan arvokasta MY-aluetta. Eteläpää voisi rakentamattomana olla kiinnostava virkistyskäyttäjienkin näkökulmasta. Hauk- Kierinka sijaitsee jotakuinkin lähellä Helvetinjärven kansallispuistoakin. Kansallispuiston liepeillä tulisi järvien rantoja ja luontoa yleensä säästää mahdollisimman yhtenäisin kokonaisuuksin. Suojelualueiden ekologinen ja virkistyksellinen merkitys kasvaa tukialueiden myötä. 7.2 Karttalehti 2 Kaavaluonnokseen verrattuna mökkipaikkoja on jokseenkin onnistuneesti jaoteltu uudelleen karttalehdellä näkyvien järvien rannoille siten, että mökit sijoittuvat aiempaa lähemmäs olemassa olevia rakennuksia tai muuta ihmisen vaikutuspiiriä (pellot, tiet). Linnustollisesti arvokkaan Mäenalanen-järven säästyminen uudelta mökiltä (tällä erää järven rannalla on yksi mökki) on erityisen hyvä ratkaisu. Sen sijaan Mäenalasen pohjoispuolella oleva Haukilammi on kokenut eriskummallisen kohtalon: Haukilammin itärannalle merkittyä maisemallisesti arvokasta MY-aluetta on pohjoispäästään kutistettu ja paikalle on piirretty mökkitontti. Onko maisemassa tapahtunut negatiivisia muutoksia, jotka mahdollistavat MY-alueen supistamisen? Katsomme, että jos jokin alue on alun perin katsottu MY/ma-alueeksi, ei rajausta jälkeenpäin voida pienentää ilman perusteltua syytä. Näiden tapausten valossa varsin arveluttavalta tuntuu kaavaselostuksen (s. 50) maininta, jonka mukaan uutta loma-asutusta ei ole osoitettu MY-alueille. Periaate kuulostaa hyvältä, mutta koska sen taustalla on MY-alueiden alkuperäisten rajojen hivuttaminen pois tontin tieltä, sanamuoto muuttuu harhaanjohtavaksi. 7.3 Karttalehti 3 Karttalehdellä 3 eniten huomiota herättävät kaksi suojelualueen supistamista: kun vertaa vuoden 2010 kaavaluonnosta vuoden 2012 kaavaehdotukseen, huomaa, että sekä Petäjäniemen luoteisosassa että Lehriönlahden koillisrannalla olevia rantojensuojelualueita on nipistetty luoteiskulmastaan. Näin kaavaehdotukseen on saatu molempiin kohteisiin tilaa yhdelle uudelle mökkitontille. 5

6 Missä suojelualueen raja todellisuudessa kulkee: kaavaluonnoksen 2010 vai kaavaehdotuksen 2012 näyttämässä paikassa? Kaavoittaja ei voi siirtää suojelualueiden rajoja. Kaavaselostuksesta saa käsityksen, että rantojensuojelualueille ei rakenneta, mutta omituinen rajansiirto luo mielikuvan, että näin on tapahtumassa. Tämä olisi täysin vastoin rantojensuojeluohjelmaa, jonka nimenomaisena tarkoituksena on säilyttää ohjelman alueet rakentamattomina ja luonnontilaisina. Rajalahdenselän eteläranta (Lipiäisen alue) Rajalahdenselän etelärannalta pistää pohjoista kohti nimetön niemi, jonka edustalla on Jätkäsaari. Niemen tyven molemmille puolille oli kaavaluonnoksessa merkitty viisi rakennuspaikkaa. Kaavaehdotuksessa tonttien määrää on vielä nostettu: niemen tyven lounaispuolella on nyt yhdeksän rakennuspaikkaa, koillispuolella kuusi. Esitämme, että niemen tyven lounaispuolella olevat rakennuspaikat jätetään pois (rahallinen korvaus) tai siirretään jonnekin lähemmäs olemassa olevia mökkejä. Niemen tyven lounaispuolen rakennuspaikoista luopumalla Rajalahdenselän rannalle jäisi melko pitkä, yhtenäinen rakentamaton kaistale luonnonvaraisten eliöiden ja virkistäytyjien käyttöön. Tämä vesistönosa (Jäminginselkä) on jo nyt varsin mökitetty, joten kaavaan olisi syytä jättää vesistön itäosaankin ainakin yksi pitkähkö, rakentamaton rantajakso. Myös kaavaselostuksessa (s. 59) todetaan, että Jäminginselällä rakentamisen vaikutukset tulevat olemaan suuret. Suuria vaikutuksia voidaan kuitenkin välttää tontteja siirtämällä/korvaamalla. 7.4 Karttalehti 4 Lehtisaari ja Pentinsaari Lehtisaari sijaitsee Siikalahden kylän pohjoispuolella parin sadan metrin päässä mantereesta. Saari on noin 700 metriä pitkä ja sen itäpää kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Saarella ei tällä erää ole loma-asuntoja. Lehtisaareen oli kaavaluonnoksessa merkitty kuusi rakennuspaikkaa, viereiseen Pentinsaareen ei ainuttakaan (kaksi paikkaa oli siirretty Lehtisaareen). Kaavaehdotuksessa tilanne on muuttunut: Lehtisaaren tonttimäärä on laskenut neljään, Pentinsaareen on merkitty kaksi paikkaa. Pentinsaari oli kaavaluonnoksessa merkitty virkistysalueeksi, jonne selostuksen mukaan olisi saanut rakentaa yhteiskäyttöisen, enintään 40 k-m2:n suuruisen saunan ja siihen liittyvää varastotilaa enintään 15 k-m2. Kaavaehdotuksessa virkistysaluerajaus on poistettu saaren länsirannalle merkittyjen mökkitonttien tieltä, mitä pidämme heikennyksenä kaavaluonnokseen nähden. Suurin heikennys on, että aiemman yhden saaren sijasta loma-asutuksen piiriin tulisikin nyt kaksi saarta. Esitämme Lehti- ja Pentinsaareen merkittyjä yhteensä kuutta rakennuspaikkaa siirrettäviksi mantereen puolelle muiden mökkitonttien yhteyteen. Saaret tulisi mahdollisuuksien mukaan aina jättää rakentamatta, koska luonto on niissä tavallisesti erityisen herkkää. Lisäksi saariin rakentaminen ja infrastruktuurin saaminen paikalle vaatii ylimääräisiä ponnisteluja: kuljetuksia vesitse, kaivamista, putkistojen ja johtojen vetämistä ym. taloudellisia ja ekologisia resursseja kuluttavia toimintoja. Mikäli mökit rakennettaisiin mantereelle toistensa läheisyyteen, infrastruktuuria ei erikseen tarvitsisi vetää vesistön yli saariin. Väestön ikääntyminen ja ympärivuotisen mökkeilyn kasvava suosio todennäköisesti lisäävät mantereella sijaitsevien vapaa-ajanasuntojen suosiota saarimökkeihin verrattuna. Ilmastonmuutos, joka todennäköisesti lisää hankalia jääolosuhteita talvisin, vaikuttanee samaan suuntaan. Pihlajajärvi

7 Riekkolanperän kylässä sijaitseva, läpimitaltaan noin 400 metriä pitkä Pihlajajärvi on merkitty linnustollisesti arvokkaaksi ja ympäristöltään paikallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Luontoselvityksessä aluetta luonnehditaan merkittäväksi maisemahistorialliseksi kokonaisuudeksi. Luontoselvityksessä myös todetaan, että Pihlajajärvellä pesii todennäköisesti kaakkuri. Kaakkuri on luokiteltu koko maassa silmälläpidettäväksi (NT) lintulajiksi. Pihlajajärvellä ei toistaiseksi ole rantarakennuksia, ja kaavaluonnokseen merkitty yksi lomarakennuspaikkakin on poistettu. Uutta rakentamista edustavat kaavaehdotuksessa vielä kolme uutta saunarakennusta. Saunojen kohdalla toivomme selvitettävän mahdollisuutta rakentaa asukkaille yhteinen rantasauna joko Pihlajajärven tai Kuruntien eteläpuolella sijaitsevan Pihlajalahden rannalle. Näin Pihlajajärven rantarakentamisvolyymiä saataisiin vielä hivutettua keveämmäksi. Hammonjärvi Linnustollisesti arvokkaaksi todetun Hammonjärven kohtalo on hahmottunut kaavoituksen edetessä negatiivisella tavalla. Kaavaluonnoksen mukaan järvelle ei pitänyt tulla yhtään uutta rantarakentamispaikkaa; kaksi rakennuspaikkaa oli merkitty siirrettäviksi pois. Kaavaehdotuksessa järvi on saanut arvokkaan lintuveden kohdemerkinnän ja sen lisäksi yhden uuden mökkitontin koillisrannalle. Linnuston pesimärauhan turvaamiseksi esitämme sitä poistettavaksi. Uittosalmi-Ristisaari Kaavaehdotus povaa alueelle luontoarvojen kannalta epäsuotuisampaa tulevaisuutta kuin kaavaluonnos. Ristisaaren MY/ma-aluetta on pienennetty yhden mökkitontin verran, ja luonnosvaiheessa rakentamattomaksi merkityn Uittosalmen itärannalle on merkitty nyt kolme uutta rakennuspaikkaa. Näiden mökinpaikkojen sijoittamista olemassa olevien kesäasuntojen läheisyyteen tai korvaamista tulisi harkita, jotta salmen vastarannalla sijaitseva rantojensuojelualue (Niinisaari) säilyisi paremmassa rauhassa. Lisäksi vältyttäisiin rakentamasta pitkää pätkää uutta tietä Ristisaareen. 7.5 Karttalehti 5 Myös karttalehdellä 5 on muutettu aiempaa MY-rajausta: Jäminginvuolteen pohjoisrannalle (Kallopää-niemen länsipuolelle) merkitty MY/le 59 -alue on pienempi kuin luonnosvaiheessa. Rajausta on supistettu uuden tontin tieltä. Onko lehdon luonnontilassa tapahtunut muutoksia, jotka mahdollistavat rajauksen pienentämisen? Ullikkaniemi Kaavaluonnoksessa Ullikkaniemen itärannalle oli merkitty kaksi uutta loma-asuntoa, nyt neljä. Kun kyseessä on niemi, joka suurelta osin on suojeltu, tulisi rakentamisen olla mahdollisimman vähäistä, mieluiten olematonta. Suojelualueiden taso heikkenee, mikäli lähettyville keskitetään ihmistoimintaa. Tontit on syytä siirtää muualle. Kalliolinna Kalliolinna on niemi, joka sijaitsee Pekkalan kartanon valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Kartanon läheisyyteen, kulttuuriympäristörajauksen sisälle, on sijoitettu neljä uutta lomarakennuspaikkaa. Yksi on merkitty rajauksen pohjoispäähän MY/li-alueelle. Kaavaselostuksen (mm. s. 41) mukaan valtakunnallisesti arvokkaille kulttuuriympäristöille ei ole osoitettu uutta rakentamista lukuun ottamatta yhtä rakennuspaikkaa Pekkalan alueen luoteisosaan, 7

8 joka sekin on entinen rakennuspaikka (kivijalka jäljellä). Nähdäksemme kaavaselostus on tältä osin virheellinen, sillä myös neljä Pekkalan kartanon itäkaakkoispuolelle merkittyä uutta rakennuspaikkaa sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristörajauksen sisäpuolella. Neljän tontin sijainti on kokonaisuuden kannalta kohtuullisen haitaton (mökit keskitetty lähelle olemassa olevia rakennuksia), mutta onko valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön rakentamiselle edellytyksiä? Pirkanmaan maakuntakaavassa arvokkaan kulttuurikohteen suunnittelumääräyksissä todetaan, että alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. Pekkalan kartanon pohjoispuoleisen Kalliolinnan MY-alueelle on sijoitettu yksi uusi tontti. Sijaintia perustellaan sillä, että paikalla on aiemmin sijainnut rakennus. Rakennuksesta on kuitenkin jäljellä enää kivijalka, eikä rakennuspaikalle ilmakuvatarkastelun (Kansalaisen Karttapaikka) nojalla näytä menevän enää tietä tai muutakaan selkeää kulkuväylää. Kalliolinnan mökin rakentaminen ja käyttö vaatisivat täten tieyhteyden, jolloin MY-alueelle ja valtakunnallisesti arvokkaalle kulttuuriympäristölle koituisi huomattavasti näkyvämpää haittaa kuin kaavaselostus antaa ymmärtää. Katsomme, että mökkitontti Kalliolinnan MY-alueelta tulee poistaa ja korvata rahallisesti, ellei sille löydy muuta sijoituspaikkaa. Isojärven Huhtiniemi Kaavaluonnoksessa Huhtiniemen kärki oli merkitty virkistysalueeksi. Kaavaehdotuksesta V- merkintä on poistettu. Huhtiniemeen sijoitettujen yhdeksän uuden lomarakennuspaikan kohtaloa tulee vielä harkita, sillä kaavaselostuskin (s. 59) myöntää, että Isojärvellä rakentamisen vaikutukset olisivat merkittäviä. Huhtiniemi on tällä erää Isojärven käytännössä ainut osa, jonka rannat vielä ovat vapaat. Voisiko Huhtiniemeen merkittyjä tontteja sijoittaa muualle, olemassa olevien rakennusten yhteyteen? Näin säästyttäisiin myös uuden tien rakentamiselta. Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa mökit niemen sisäosiin siten, että rannat jäisivät vapaiksi. 7.6 Karttalehti 6 Karttalehdellä 6 on tehty kannanottomme mukaisesti luontoarvojen kannalta suotuisa korjaus: Pärjänojan suulle merkityt kaksi mökkitonttia ja saunanpaikka on poistettu. 7.7 Karttalehti 7 Myös karttalehdellä 7 on tapahtunut parannus: Siikalahden kylässä sijaitsevan Kolunjärven länsirannalle MY/ma-alueen kupeeseen merkityt kaksi mökkitonttia on siirretty järven pohjoispäähän, lähemmäs olevassa olevaa mökkiä. Näin rakentaminen keskittyy järven pohjoispäähän ja eteläpäässä luonnonrauha säilyy. 7.8 Karttalehti 8 Kaleton Kekkosen ja Muroleen puolimaissa sijaitseva noin 800 metriä pitkä Kaleton on tällä hetkellä rakentamaton järvi. Kaavaluonnoksessa sen rannoilla on kaksi MY-aluetta, joista toinen on luokiteltu arvokkaaksi puron, toinen maiseman vuoksi. Järven itärannalle on merkitty kolme lomarakennuspaikkaa. Esitämme niitä poistettaviksi, jotta rakentamattoman järven eliöstön rauha

9 säilyisi ja virkistyskäytölle ei nousisi esteitä. Kaavaehdotuksessa MY-alueiden tilanne on muuttunut sikäli, että maisemansa vuoksi arvokkaaksi luokiteltu MY-rajaus on poistettu. Onko alueella tapahtunut ympäristömuutoksia, jotka puoltavat poistoa? Mikäli ei, tulee MY/ma-alue palauttaa kaavakarttaan. MY-aluerajaukset pohjautuvat kaavaprosessin aikana laadittuun luontoselvitykseen, jonka tulokset tulee huomioida rajoja muuttelematta. Yltävänjärvi Tien 338 itäpuolella olevan Yltävänjärven rannalle on merkitty kolme uutta rakennuspaikkaa, jotka on sijoitettu järven etelä- ja itärannalle. Tällä hetkellä rakennuksia on järven länsi- ja pohjoisrannalla. Uudet tonttipaikat tulisi sijoittaa lähemmäs olemassa olevia rakennuksia, jotta etelä- ja itäranta säilyisivät rakentamattomina. Itärannalle kaavailtu tontti vaatisi myös pitkän pätkän uutta tietä, joten rakennuskustannustenkin kannalta tontin hajasijoittamisesta kannattaa luopua. 7.9 Karttalehti 10 Vääräjärvi Linnustollisesti arvokkaaksi luokitellun Vääräjärven rannalla on tällä erää yksi mökki. Kaavaehdotukseen on merkitty toinen tontti. Järvi on hyvin pieni; toisen mökin rakentaminen johtaisi siihen, että käytännössä koko vesialue ja länsiranta joutuisivat ihmistoiminnan vaikutuksen piiriin. Tästä syystä uusi tontti tulee poistaa lopullisesta kaavasta. Vähä Kalliojärvi Kunnan etelärajalla sijaitseva Vähä Kalliojärvi on toistaiseksi rakentamaton. Pohjoisrannalle on merkitty yksi uusi mökkipaikka. Rakennusta kuvaava pallosymboli on puoliksi valkoinen, puoliksi musta. Kaavamerkintäoppaasta ei ilmene, mitä symboli tarkoittaa. Onko kyseessä puolivalmis mökki? Rakentamattoman Vähä Kalliojärven rannalle ei tulisi rakentaa lainkaan. Lopuksi Ruoveden rantaosayleiskaavan ehdotukseen on merkitty useita loma-asuntotontteja saariin ja muihin hankalasti rakennettaviin (ei tietä perille) paikkoihin. Tonttien sijoittamisen suunnittelussa on tärkeää pohtia, millaisia ponnistuksia infrastruktuurin rakentaminen eri paikoissa tarvittaisiin. Kunnan tulee tukea vain sellaisen yhdyskuntarakenteen syntymistä, josta seuraavat velvoitteet se kykenee helposti hoitamaan. Tästä syystä saaret ja muut tiettömien taipaleiden takaiset kohteet ja ovat huonoja mökinpaikkoja. Kaavaselostuksessa käytetään lukuisia kertoja omintakeista sanaa rakentuminen. Puhutaan esimerkiksi rakentuneista vesistöistä, Huhtiniemen rakentumisesta ja yleisilmeen muuttumisesta rakentuneemmaksi. Sana on siinä mielessä harhaanjohtava, että yksikään rakennus ei rakennu itsestään. Vaikka kaavaselostuksen laatija on kenties käyttänyt rakentuminen-sanaa ilman suurempia periaatteellisia syitä, olisi tällaisissa julkisissa asiakirjoissa kuitenkin kiinnitettävä huomiota tapaan, jolla asioita ilmaistaan. Rakentamisessa on aina kyse valinnoista, ei pakosta: siitä, mitä päätetään rakentaa tai jättää rakentamatta. Kansalaisille ei tule luoda mielikuvaa, että asiat on jo päätetty ja tapahtumien kulku tiettyyn suuntaan vääjäämätön. 9

10 Valintoja voidaan tehdä ja vaihtoehtoja tutkia siihen asti, kun tontti on raivattu ja rakennusmateriaalit tuotu paikalle. Tästä syystä toivomme, että lausuntomme otetaan kattavasti huomioon. Kohdekohtaiset kommenttimme koskevat pientä osaa suunnitelluista lomarakennuksista, ja yleisluontoiset näkemyksemme huomioimalla kaavoittaja voisi nykyistä perustellummin olettaa, että kaava saavuttaa luontoa ja ympäristöä koskevien säädösten vaatiman tason. Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Larissa Heinämäki, puheenjohtaja Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. Katri Lavaste, sihteeri Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Suvi Sergejeff, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry.