LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen JOHDANTO Ristiinan kunnan n Vitsiälän kylässä sijaitsevalle Löydön kartanon alueelle laaditaan ranta-asemakaavaa. Kaavaa varten tarvittava luontoselvitys tilattiin Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä, jossa työn on tehnyt biologi, FM Marko Vauhkonen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Selvitysalueen sijainti ja rajaus ilmenevät kuvasta 1. Alueen pinta-ala ala on noin 20 heh- taaria. Se rajoittuu idässä Löydöntiehen ja etelässä Löydönlampeen. Kaava-alueen poh- joisosan poikki kulkee Kartanontie. Kuva 1. Luontoselvityksen tutkimusalueen sijainti ja rajaus (sininen viiva). Pohjakartta Maan- mittauslaitos. 1 (4)

2 Ranta-asemakaava-alueen aiemmat luontotiedot tarkistettiin Etelä-Savon ELYkeskuksesta ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluista. Selvitysalueelle tehtiin ensimmäinen maastokäynti , jolloin inventoitiin ja kirjoitettiin muistiin alustava yleiskuvaus alueen luonnonoloista ja kasvillisuudesta. Liitooravan esiintyminen selvitettiin puustoisilla alueilla Sierlan ym. (2004) ohjeiden mukaisesti. Lajin ulosteita etsittiin sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden (mm. haavat ja kookkaat kuuset) tyviltä. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kolopuita ja risupesiä etsittiin lajin elinympäristöksi sopivista metsiköistä. Toinen maastokäynti tehtiin Tällöin tarkennettiin alueen luonnonolojen ja kasvillisuuden yleiskuvausta. Käynnillä selvitettiin luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen, vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien pienvesikohteiden, uhanalaisten luontotyyppien (Raunio ym. 2008a, b) sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Molemmilla maastokäynneillä havainnoitiin alueen eliölajistoa ja kiinnitettiin erityistä huomiota merkittävien eliölajien (erityisesti suojeltavat, uhanalaiset, silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset, luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit sekä muut harvinaiset tai vaateliaat lajit) esiintymiseen siltä osin kuin tämä oli alueen luonnonolot huomioiden tarkoituksenmukaista ja maastotöiden ajankohta huomioiden mahdollista. Selvityksen yhteydessä arvioitiin merkittävien eliölajien kannalta tärkeät elinympäristöt sekä mahdollisten tarkempien lajistoselvitysten tarve ja kohdentaminen. Tähän työhön ei sisältynyt tarkempia lajistoselvityksiä (esim. lepakot). Maastotöissä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx), jolla mm. luontokohteet ja lajien havaintopaikat voidaan paikantaa riittävällä tarkkuudella. 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Ranta-asemakaava-alueen länsi lounaisosassa on peltoihin rajautuva metsäinen mäki, joka ulottuu Kartanontien pohjoispuolelta etelään päin kohti Löydönlammen rantaa. Mäkialueen kasvillisuus on tuoretta kangasmetsää, jossa kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. mustikka, puolukka, metsälauha, kangasmaitikka, kevätpiippo, metsäkastikka, metsätähti ja oravanmarja. Puustona on varttunutta kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuuna vähän koivua ja mäntyä. Alueen pohjoisosassa lähellä tietä on pieni kuvio kuusi koivu-taimikkoa. Mäen laella on hakkuualue, jonka reunalle on rakennettu asuintalo. Mäen eteläpuolella on Löydönlammen rantaan rajautuva ja suurelta osin rakennettu alue, joka on leirintä- ja vuokramökkikäytössä. Harvennettu sekapuusto on varttunutta ja osin kookastakin. Aluskasvillisuudessa tavataan yleisten kangasmetsälajien lisäksi paljon heiniä ja muita kulttuurivaikutteisten paikkojen lajeja (esim. apilat, piharatamo, vuohen- ja koiranputki, voikukat ja niittyhumala). Löydönlammen rannalla kasvaa lähimaisemassa merkittäviä koivuja ja tervaleppiä. Selvitysalueen keski- ja itäosa ovat pääosin peltoaluetta, jonka pohjoisreunalla sijaitsee Löydön kartanon pihapiiri rakennuksineen. Pihapiirin koillispuolella on pieni metsäkuvio, jota rajaavat Kartanontie, Löydöntie ja pelto. Tällä osin kallioisella kuviolla kasvaa 2 (4) Porrassalmenkatu 25 B Puh Y-tunnus Kaupparek Mikkeli ALV rek. Kotipaikka Mikkeli

3 nuorta sekametsää (mänty, kuusi, koivu, harmaaleppä, pajut). Kuvion aluskasvillisuudessa on metsälajien lisäksi säilynyt merkkejä mahdollisesta aiemmasta laidunnuksesta. Kuvion eteläpuolella Löydöntien reunalla kasvaa koivutaimikkoa ja kiiltopajua. Ranta-asemakaava-alueen kaakkoiskulmassa on Löydönlammen laskupuron lampimainen laajentuma. Sen ympärillä kasvaa sekapuustoa: haapaa, koivua, kuusta, mäntyä, harmaaleppää, raitaa, tuomea, pihlajaa ja kiiltopajua. Lehtomaisen aluskasvillisuuden lajeja ovat mm. vadelma, lillukka, sudenmarja, metsäkorte, metsäkastikka, hiirenporras, metsäalvejuuri, nurmilauha, punaherukka, huopaohdake, maitohorsma, nurmitädyke, vuohen- ja karhunputki sekä mesiangervo. 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJIESIINTYMÄT Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Maastoselvityksessä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien pienvesikohteiden tai metsälain 10 :n mukaisten metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerit. Selvitysalueella ei tavattu Suomessa uhanalaiseksi luokiteltuja luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b) tai muita merkittäviä luontokohteita. Vuoden 2012 maastokäynneillä ei todettu merkittävien eliölajien (ks. luku 2 ja Rassi ym. 2010) esiintymiä. Alueelta ei ole myöskään aiempia tietoja ko. lajien esiintymisestä. Ranta-asemakaava-alueella ei arvioitu olevan luonnonsuojelulain 46 :n tarkoittamien uhanalaisten lajien, 47 :n mukaisten erityisesti suojeltavien lajien tai EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien kannalta merkittäviä elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä (vrt. Sierla ym. 2004). Poikkeuksena ovat lepakot, joiden esiintyminen Löydön kartanon alueella on mahdollista. Kaikki lepakkolajimme ovat EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen luonnonsuojelulaki kieltää. Ranta-asemakaava-alueella mahdollisia lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ovat lähinnä rakennukset. Lepakoiden mahdollinen esiintyminen tulee selvittää, jos nykyisiä rakennuksia aiotaan esimerkiksi purkaa. Löydön kartanon ranta-asemakaava-alueella ei arvioitu olevan sellaisia luontokohteita, elinympäristöjä tai lajistoa, jotka edellyttäisivät tarkempia selvityksiä lukuun ottamatta edellä käsiteltyjä lepakoita. 3 (4) Porrassalmenkatu 25 B Puh Y-tunnus Kaupparek Mikkeli ALV rek. Kotipaikka Mikkeli

4 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: (4) Porrassalmenkatu 25 B Puh Y-tunnus Kaupparek Mikkeli ALV rek. Kotipaikka Mikkeli

5 Teija Ahola, Selvitystyö Ahola , tarkistettu RISTIINAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS Ote Kohde 17 Löydön kartanokeskus 17.1 Löydön kartano Aluetyyppi Arvot Kartanoympäristö Historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja omaava viljelymaisema ja kartanon pihapiiri Historia Vitsiälän kylän Löydön kartanon historiaa tunnetaan 1700-luvun alusta, jolloin isäntänä oli siltavouti Särkkä. Vuonna 1752 tilan osti majuri Gustaf Fredrik Duncker, jonka poika, J. Z. Duncker, esiintyy Vänrikki Stoolin tarinoiden runossa Heinäkuun Viides Päivä. Dunckerin jälkeen Löytöä isännöi Ristiinan seurakunnan kappalainen S. Calonius ja hänen perillisensä. Insinöörimajuri G. E. Tuderus osti Löydön kartanon Viljelykset olivat tuolloin melko vähäiset nykyisiin verrattuna. Luonnonniittyjä oli paljon. Näistä ajoista alueen lammet ovat pienentyneet ja Keskinen kokonaan hävinnyt. Löydön kartanoon liitettiin 1800-luvun puolivälissä osa Vitsiälän Matilaisen kantatalosta nro 2 sekä entinen Vitsiälä nro 3 eli Lassila, joka muutama vuosikymmen aikaisemmin oli yhdistetty Kosolan kylän Rahulaan. Kirjallisuuslähteiden mukaan G. E. Tuderus rakensi Löytöön uuden päärakennuksen 1860-luvulla, mutta rakennusta laajennettiin myöhemmin; vuoden 1932 maatilakirjan mukaan kartano valmistui 1885 eli todennäköisesti päärakennuksen nykyinen hahmo on tältä ajalta. Kartanon maille perustettiin myös tiilitehdas ja tuulimylly. Uutta peltoa raivattiin runsaasti, ja aloitettiin peltojen salaojitus tiiliputkilla; Tuderus oli edistyksellinen säätyläisviljelijä ja eräs maanviljelysseuran perustajista. Tuderus erosi armeijasta kenraalimajurina. Hän kuoli vuonna 1877 ja tällöin Löydön kartano oli sekä viljelyksiltään että rakennuksiltaan erinomaisessa kunnossa. Löydön kartano jäi lesken ja vuodesta 1890 pojan Viktor Edvard Tuderuksen hoitoon. Viktor Edvard toimi mm. reservipataljoonan komentajana Tuukkalassa ja 1900-lukujen vaihteessa Löydön kartanosta tuli kauppatalo, omistajat vaihtuivat lähes joka vuosi. Liikemies G. V. Karhu, joka perusti kartanon maille Löydön sahan yhdessä ravintoloitsija Emil Eleniuksen kanssa, omisti kartanoa vain noin vuoden, minkä jälkeen kartano oli Eleniuksen omistuksessa vuodet Herastuomari Ananias Kyyrö omisti tilaa vuodesta 1908 pulavuosiin 1

6 1933 saakka, jolloin Löytö sivutiloineen pakkohuutokaupattiin. Kansallis-Osake-Pankin muodostama Kangasoja Oy osti tilan, ja vuonna 1936 Löydön kartano siirtyi osakekaupassa pankinjohtaja Wäinö Pursiaiselle. Vuodesta 1951 tila on ollut Alangon perheellä. He aloittivat 1970-luvulla kartanossa majoitus- ja matkailuyrityksen. Nykytila Opastaulut johdattavat Löydön kartanolle, jossa toimii juhla- ja pitopalvelutoimintaan keskittyvä Alangon matkailualan perheyritys. Päärakennuksen yläkerrassa sekä piha- ja rantarakennuksissa on myös majoitustiloja. Lisäksi alueella on leirintäalue karavaanareille. Löydön kartano peltomaineen jää vanhan ja uuden maantien väliin. Maiden ja talouskeskuksen halki kulkee sorapintainen kylätie, joka rakennettiin sotien jälkeen perustettuja karjalaistiloja varten. Kartanon talouskeskus on loivalla kumpareella viljelymaiden keskellä. Pellot rajautuvat etelässä Löydönlampeen. Vanha koivujen reunustama paraatitie tulee lampeen rajautuvien peltojen poikki kartanolle. Päärakennus on mäenkumpareella, puutarhaa ympäröi syreenipensasaita. Pääsisäänkäynnin edustalla oli aikoinaan istutuksin somistettu keskusympyrä, jota kiersi hiekoitettu käytävä. Nykyään piha-alueella näkyy jo vuosikymmeniä jatkunut matkailutoiminta, joka on edellyttänyt paikoitusalueita ja uusia pihateitä. Talousrakennukset ryhmittyvät väljästi päärakennuksen pohjoispuolelle. Niistä osa on ja 90- luvuilla kunnostettu majoituskäyttöä varten. Kartanon miespihan reunalla on pitkä muonamiesten asunnon ja varastot käsittävä hirsi- ja lautarunkoinen rakennus. Kylätien varteen jää 1900-luvun alussa rakennettu pihamökki, sekin entinen työväenasunto, sekä kookas hirsirunkoinen vilja-aitta. Löydönlammen rannalla on entinen kartanon sauna (1880-luvulta), joka on kunnostettu ympärivuotiseen käyttöön, sekä kartanon maille vuonna 1999 siirretty ja kesäkäyttöön kunnostettu luvun taitteen hirsirakennus (trumpetinsoittajan asunto Brahelinnan virkatalon mailta). Kivi- ja puurunkoisesta navetasta (1921) on jäljellä kivirauniot. Navetan tavoin vanha hevostalli (1900) tuhoutui tulipalossa. Kookas entinen riihirakennus on toisen jo 1800-luvun alun kartassa näkyvän tilustien varressa. Päärakennuksen ristipäätyinen osa on eri ajalta kuin matala vinkkeli, mutta kokonaisuus on saanut luvun lopulla yhtenäisen uusrenessanssia edustavan ulkoasun. Julkisivuissa on runsas listoituskoristelu, erilaisia jakolistoja, rintapaneeli koristepeilein, leveään jalkalistaan ulottuvat ikkunoiden vuorilaudat ja voimakkaan plastiset ikkunoiden otsikot. Katon lappeita koristavat pienet poikkipäädyt. Vuonna 2011 on käynnissä kartanon päärakennuksen kunnostustyöt. Kartanon alapohjaa ja vesikattoa kunnostetaan ja vanhan puolen sisääntulokuisti rakennetaan uudestaan (palautetaan vanhaan asuun). Kartanon nykyiset sisääntulokuistit on mahdollisesti rakennettu pankinjohtaja Wäinö Pursiaisen aikaan n Vanha tiilikate on vaihdettu äskettäin konesaumattuun suoraprofiiliseen peltikattoon. Yhteenveto Löydön kartano on Ristiinan vanhoihin kyliin lukeutuvan Vitsiälän kantatalo, johon on liitetty jo varhain muita kylän taloja. Nykyisellä paikallaan viljelysten keskellä talouskeskus on ollut vähintäänkin luvulta, todennäköisesti paljon pidempään. Kartanon päärakennusta ympäröivän puutarhan luonne on hieman muuttunut matkailutoiminnan myötä, mutta sisältää myös aikaisempia elementtejä, kuten koivukujan sekä puutarhaa rajaavan syreenipensasaidan kulkuaukkoineen. Päärakennuksen ulkoasussa on 1800-luvun jälkipuolta hallinneiden kertaustyylien vaikutteita. Kokonaisuutta hallitsee korkea ristipääty. Pihapiirissä on säilynyt pari hirsirunkoista työväen asuntorakennusta ja vilja-aitta, pihan ulkopuolella on vanha rantasauna ja riihi. Rakennukset edustavat itäsuomalaisen suurtilan rakennusperintöä 1800-luvulta. Löydön kartanokeskuksella sitä ympäröivine peltoineen on yleistä maisemallista arvoa vanhan ja uuden päätien näkymäalueella sijaitsevana kohteena. 2

7 Isojakokartta : Vitsiälän kylä. Löydön kartanon talouskeskus on merkitty punaisella Löydön lammen pohjoispuolelle. Pellot ovat selkeästi rajattuja kellertäviä alueita. Niityt ovat vihreitä alueita. Kuvassa näkyy myös vanha Lappeentie sekä kantatalojen rajalinjat. Isojakokartta asemoituna maastotietokannan päälle. Tärkeät näkymälinjat on merkitty karttaan sinisin nuolin. Talouskeskus on pysynyt paikoillaan. Kartanoa ympäröivä viljelyalue on laajentunut isojaon ajoista: etelässä rantaniityille ja idässä sekä luoteessa alaville niittymaille. 3

8 Kuva: Löydön kartanon päärakennus puutarhan ja viljelysten keskellä. Kuva: Aikaisemmin kartanolle kuljettiin peltojen poikki koivukujaa pitkin. Edelleen olemassa oleva tie saapuu pihaan päärakennuksen ja piharakennuksen välistä. Pitkässä piharakennuksessa on ollut muonamiesten asunto. 4