LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA. Selostusosa (kaavaehdotus) Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564)

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö (osa) 1:133 Löytö (osa) 1:145 Kartanonranta 1:177 LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Selostusosa (kaavaehdotus) DI Jarmo Mäkelä Motellikuja Siltakylä jarmo.makela@karttaako.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen määrittely ja sijainti Kaavoitettava alue muodostuu Mikkelin kaupungin (491) Vitsiälän kylän (564) tilojen Heikintila (1:114), Loma-Löytö (1:133, osa), Löytö (1:145, osa) ja Kartanonranta (1:177) ranta-alueista. Kaavoitettavat ranta-alueet sijaitsevat Ristiinan Kirkonkylän taajaman pohjoispuolella Löydönlammen pohjoisrannalla Löydön kylällä. Kaavoitettava alue sijaitsee n. viiden kilometrin etäisyydellä Ristiinan taajamasta pohjoiseen ja n. 15 kilometrin etäisyydellä Mikkelin keskustasta etelään. Alueella toimii Löydön kartano - niminen matkailuyritys ( Toiminta on alkanut 1970-luvulla ja jatkuu nyt toisessa polvessa. Löydön kartano tarjoaa majoitus- ja matkailupalveluiden ohella juhlaja pitopalvelutoimintaa. 1.2 Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Maanomistajien tavoitteena on uudistaa alueella toimivaa matkailualuetta sekä osoittaa maltillisesti vaiheittain lisärakennusoikeutta matkailukäyttöön. Lisäksi alueelle osoitetaan aluevaraus erillispientalotonteille kylän tonttivarantoa vahvistamaan ja varsinkin sovitetaan yhteen alueen nykyistä sekä tulevaa käyttöä kulttuurihistorialliseen ympäristöön. 1.3 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, ) - Ote Ristiinan kirkonkylän osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksestä (Selvitystyö Ahola ) - Havainnekuva "Majoitusranta" - Tilastolomake - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset - Ranta-asemakaavakartta 1:2000 2

3 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen määrittely ja sijainti Työn tarkoitus ja keskeiset tavoitteet Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista Sisällysluettelo LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Osayleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot ja poikkeamisluvat Pohjakartta RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Ranta-asemakaavan tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Yhteenveto ja mitoitus Kokonaismitoitus Aluevaraukset Korttelialueet (RM, AO ja RM-1) Tie- ja liikennealueet Virkistysalueet Viljelymaisema ja metsäalueet Tekninen huolto Vesihuolto KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde maakuntakaavaan Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen

4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.11 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualueen pinta-ala on noin 17,5 ha. Alue rajautuu idässä Löydöntiehen, etelässä Löydönlampeen ja lännessä peltojen väliin jäävän metsäisen mäkialueen halki kulkevaan soratiehen sekä naapuritilaan. Alueen pohjoisosan rajalla ja pihapiirin poikki kulkee Kartanontie. Suunnittelualueen keski- ja itäosa ovat pääosin peltoaluetta, jonka pohjoisreunalla sijaitsee Löydön kartanon pihapiiri rakennuksineen. Länsiosassa on peltoihin rajautuva metsäinen mäki, jonka kasvillisuus on tuoretta kangasmetsää. Metsäisen mäen puustona on varttunutta kuusikkoa. Suunnittelualueella Löydönlammen ranta on suurelta osin rakennettu ja on leirintä- ja vuokramökkikäytössä. Rannan harvennettu sekapuusto on varttunutta ja osin kookastakin. Rannalla kasvaa lähimaisemassa merkittäviä koivuja ja tervaleppiä. Löydön kartanon ranta-asemakaava-alueella ei arvioitu olevan sellaisia luontokohteita, elinympäristöjä tai lajistoa, jotka edellyttäisivät jo tehtyä luontoselvitystä tarkempia selvityksiä. Poikkeuksena ovat lepakot, joiden mahdollinen esiintyminen tulee selvittää, jos nykyisiä rakennuksia aiotaan esimerkiksi purkaa (ks. tarkemmin liitteenä oleva luontoselvitys). Punakattoisen kartanon viljelymaisemaa 2.12 Löydönlammen rantapuustoa, tie vie saunalle Rakennettu ympäristö Suunnittelualueeseen kuuluu historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja omaava viljelymaisema sekä kartanon pihapiiri. Lisäksi on Löydönlammen rannalla oleva leirintä- ja karavaanarialue. Leirintäalueella on tilaa matkailuautoille ja telttailijoille. Rantasauna on leiriytyjien käytössä. 4

5 Rakennuskanta Kartanon talouskeskus on loivalla kumpareella viljelymaiden keskellä. Kartanon pihasta lähtee vanha, koivujen reunustama paraatitie kulkien peltojen poikki Löydöntielle. Talousrakennukset ryhmittyvät väljästi päärakennuksen pohjoispuolelle. Niistä osa on ja 90-luvuilla kunnostettu majoituskäyttöä varten. Talousrakennusten pohjoispuolella kulkee sotien jälkeen rakennettu kylätie, jonka varrella on pihamökki sekä kookas hirsirunkoinen vilja-aitta. Kylätieltä haarautuvan tilustien varrella on todella kookas, vanha riihi. Navetasta on jäljellä kivirauniot. Löydönlammen rannalla on entinen kartanon sauna. Se on kunnostettu ympärivuotiseen käyttöön. Rannalta löytyy myös ns. trumpetinsoittajan asunto luvun taitteen hirsirakennus on siirretty Brahelinnan virkatalon mailta kartanon maille vuonna 1999 ja kunnostettu kesäkäyttöön. Kartanon pihapiiri kylätieltä koilliseen Muonamiestentalon puutarhan puoleinen sivu Kartanon julkisivu etupihalle Vanha valokuva kartanon pihapiiristä Trumpetinsoittajan mökin kulmalta avautuu peltonäkymä Vanhasta kartanon saunasta kunnostettu majoitusmökki 5

6 Palvelut Löydön kartanolla voi majoittua, järjestää juhlia tai kokouksia. Kartanossa toimii tilausravintola, jossa asiakaspaikkoja on maksimissaan sadalle hengelle. Kartanossa on langaton Internet - yhteys. Majoitustiloja on talvisin 14 hengelle ja kesällä hengelle. Kartanon yläkerrassa on neljä makuuhuonetta yhteisillä peseytymis-, wc- ja oleskelutiloilla. Kartanon pihapiirissä olevaan pihamökkiin majoittuu 2 henkilöä ja rantamökkiin 4-6 henkeä. Kesäajan majoitustiloina on lisäksi trumpetinsoittajan mökki, ns. lehtikuusimökki ja aitta. Näiden käytössä on leirintäalueen yhteiset wc- ja suihkutilat sekä rantasauna. Leirintäalueelle voi tulla asuntovaunulla tai telttailemaan. Leirintäalueella on tarjolla sähköliittymä, vesitankin täyttömahdollisuus, wc- ja suihkutilat, sekä rantasauna. Etäisyys Ristiinan kirkonkylän palveluille on 6 km. Mikkeliin on matkaa 15 km Maanomistus Pääosan suunnittelualueen maista omistaa Heikki Alanko. Lounaisosan alueesta omistaa Ari Alanko (tila 1:133 Loma-Löytö). Löydön kartanolla yrittäjinä toimivat Heikki ja Aila Alanko. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset on käsitelty maakuntakaavoituksen ja käsitellään laajemmin yleiskaavatyön yhteydessä Maakuntakaava Kyseiset ranta-alueet eivät kuulu valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Etelä-Savon maakuntakaavassa 2010 suunnittelualueelle on osoitettu kartanon pihapiiri merkinnällä ma 612, kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kohde. Löydön yhdystie kulkee suunnittelualueen itäreunalla. 6

7 2.22 Osayleiskaava Alueella on voimassa Ristiinan kunnanvaltuuston hyväksymä Löytö - Vitsiälä -Heimarin osayleiskaava. Alla on ote kyseisen yleiskaavasta merkintöjen selityksineen. Tämän alueen ja Ristiinan taajaman yleiskaavan päivitys on käynnistynyt vuoden 2012 aikana (ei kaavaluonnosta vielä). MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja ja / tai ulkoilun ohjaustarvetta Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakentamista, lukuun ottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta sekä maa- ja metsätalouden rakennuksia. Alueelle ei saa muodostaa rakennuspaikkoja. MT Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Peltoaukeat on pyrittävä säilyttämään viljelyskäytössä. Alueelle ei saa muodostaa rakennuspaikkoja. Alueelle ei saa sijoittaa rakentamista, lukuun ottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta sekä maa- ja metsätalouden rakennuksia. A Asuntoalue Alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä talousrakennuksia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja rakennusjärjestyksen mukaisesti. Luku A-merkinnän yläpuolella osoittaa alueelle sallittujen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Uudet rakennuspaikat on osoitettu punaisella ympyräsymbolilla. Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. RM Matkailupalvelujen alue sr (15.1.) Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. RakL 135 :n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen historiallista tai rakennustaiteellista arvoa. RT Telttailu- ja leirintäalue W Vesialue 2.23 Ranta-asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavoja Rakennusjärjestys Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan Ristiinan kunta liittyi osaksi Mikkeliä

8 2.25 Rakennuskiellot ja poikkeamisluvat Alueelle ei ole tehty rakennuskieltopäätöksiä. Löydönlammen rannalle suunniteltua tilaussaunaa ja majoitushuvilaa varten on saatu poikkeamislupa Etelä-Savon ELY - keskukselta Lupa koskee kiinteistöä Kartanonranta (1:177) ja sallii kahden 1½ - kerroksisen lomarakennuksen rakentamisen. Tilaussauna saa olla 140 m² ja majoitushuvila 100 m² Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään tätä hanketta varten laadittua pohjakarttaa (hyväksytty Pohjois-Savon maanmittaustoimistossa , MML/63/621/2012). 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset Alueella suoritettiin useita maastokatselmuksia syksyllä 2011 ja kesällä Lisäksi asiasta neuvoteltiin ELY-keskuksessa jo (viranomaisneuvottelu, muistio selostusosan yhteydessä, kohta 3.3). Kulttuuriympäristöselvitys valmistui lokakuussa 2011 ja luontoselvitys Kaavoittaja toimitti osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen kaupungille toukokuussa 2013 (MRL 74 ). Kaavoituksen vireillepanosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta tiedotettiin kirjeitse lähialueen maanomistajille (MRL 62 ja 63 ). Suunnitelmat pidettiin nähtävillä kaupungintalolla ja kaupungin nettisivuilla (kaksi huomautusta). Lisäksi pyydettiin viranomaislausunnot (vastineet kohdassa 3.4). Asemakaavaehdotus on korjattu kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Kaavaehdotus asetetaan vielä yleisesti nähtäville (MRA 27 ) ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot, mahdolliset korjaukset. Tarpeen mukaan järjestetään toinen viranomaisneuvottelu. Valtuuston on tarkoitus hyväksyä asemakaavaehdotus (MRL 52 ). Arvioitu aika on keväällä - alkukesällä Ranta-asemakaavan tavoitteet Maanomistajien tavoitteena on selkeyttää kaavaratkaisun avulla suunnitelmat vastaamaan yrityksen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin mahdollisimman pitkälle tulevaisuudessa sekä osoittaa alueelle lisärakennusoikeutta kulttuuriympäristön arvot ja luontoarvot huomioon ottaen. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana naapureilta ja muilta osallisilta saatu palaute on pyritty ottamaan huomioon kaavan jatkokäsittelyssä. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta sekä mm. osalliset on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 8

9 Kaavaa koskeva MRL 77 :n mukainen viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen ja kunnan virkamiesten sekä maanomistajan ja kaavoittajan kesken käytiin jo Mikkelin ELY-keskuksessa. - Jarmo Mäkelä esitteli nykyisen suunnittelutilanteen ja maanomistajat yrityksen toimintaa sekä tulevia tavoitteita, haasteita. Timo Rissasen ja Juha Häyrisen mukaan Ristiinan kunta pyrkii tukemaan yrittäjien tavoitteita aktiivisesti lupa- ja kaavoitusmenettelyn kautta. - Jouni Halmeen mukaan nykyisen yleiskaavan perusteella ei voida myöntää useita rakennuslupia (poikkeamislupia), joten ranta-asemakaava on luonteva ja tarpeellinen työkalu tavoitteiden toteuttamiseksi. Vireille laitettu yleiskaavan laatiminen kestää vuosia, mutta nykyinenkin yleiskaava tukee jo hyvin yrittäjien tavoitteita. RT-alue nykyisessä yleiskaavassa antaa riittävät lähtökohdat leirintäalueen tiiviiseen kehittämiseen ranta-asemakaavan kautta ilman yleiskaavan muutosta. RM-merkintä pihapiirissä mahdollistaa myös täydennysrakentamista matkailua tukemaan. - Kirsti Kovasen mukaan kartanon pihapiirissä rakentaminen tulee tapahtua erityisellä huolella, ja ehdottomasti yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Pihapiirissä historiallisen jatkumon tiivistäminen ja muodon palauttaminen voi olla mahdollista (umpipiha). Kylätien pohjoispuolella rakentaminen voi olla hajanaisempaa. Peltoja tai "saunatien" vartta ei tulisi ottaa lainkaan rakentamisen piiriin, avoin viljelysmaa on myös osa historiallista jatkumoa. Myös koivukuja tulee säilyttää ennallaan ja pellon/ metsän reunat on tärkeää säilyttää. Sen sijaan nykyinen metsäinen leirintäalue kestää nykyistä tiiviimpääkin täydennysrakentamista. - Em. kannanotot vahvistuivat vielä yhteisellä maastokatselmuksella Alueen yrittäjät ja maanomistajat ovat tämän jälkeen tehneet tilusjärjestelyjä, jotka helpottavat alueen kokonaisvaltaista kehittämistä viranomaisten tahoilta tulleet reunaehdot huomioon ottaen. 3.4 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana ( ) saatu palaute on pyritty ottamaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Seuraavassa on esitetty lyhyet yhteenvedot palautteesta, kaavan laatijan vastineet on kursivoitu. Seuraavissa viranomaislausunnoissa ei ollut huomautettavaa (A. Savonlinnan maakuntamuseo ja B. Etelä-Savon maakuntaliitto ). C. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ranta-asemakaavan luonnokseen sisältyvien varausten voidaan katsoa olevan osayleiskaavan ohjaustavoitteiden mukaisia ja asuntorakentamisen täydentävän nykyistä kylärakennetta. Koska uudet erillispientalotontit sijoittuvat yhdystien tuntumaan, tulee kaavan vaikutustarkastelussa ottaa huomioon myös liikennemelu, vaikkakin tieosuudella on 60 km/t - nopeusrajoitus. Tältä osin rakennusten sijoittelu ja rakenteiden mahdollinen meluvaimennustarve tulee sisällyttää yleisiin kaavamääräyksiin. Muilta osin liikennevastuualueella ei ole huomautettavaa. Vastine: Melun osalta kaavamääräyksiä täsmennetään hieman, vaikka kyseisen "kylätien" liikennemäärät ovat hyvin vähäisiä ja nopeudet tosiaan alhaisia mutkaisella tieosuudella. 9

10 D. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Matkailuun painottunutta tavoitetta on pidettävä hyvänä ja perusteltuna, kun otetaan huomioon että aluetta on jo perinteisesti käytetty tämän laatuiseen toimintaan. Nykyisen yleiskaavan voidaan katsoa tavoitteiltaan tukevan asemakaavaluonnoksen mukaista alueen matkailupalvelukäytön tehostamista. Alueen erityiset rakennusperintöön ja maiseman kulttuuriympäristöön liittyvät arvot on hyvin huomioitu kaavaluonnoksen maankäytössä. Kaavaluonnoksen jotkut etäisyydet esim. rantaviivasta ovat hieman ristiriidassa kaupungin rakennusjärjestyksen kanssa. Vastine: Kaavaratkaisua on räätälöity useilla maastokäynneillä maastoon ja esimerkiksi olemassa olevaan vesistömaisemaan ja puustoon nähden siten, että pienet poikkeamat kaupungin ja entisen Ristiinan kunnan rakennusjärjestyksistä on perusteltavissa, varsinkin alueen erityinen maankäyttö (matkailu) huomioon ottaen. ELY-keskuksella ei ole tietoja sellaisista erityisistä luonto-arvoista, joiden olemassaoloa kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen vaarantaisi. Kaavaluonnoksen vesi- ja jätevesihuolto on, ainakin tässä vaiheessa, esitetty toteutettavaksi kiinteistökohtaisesti siihen liittyvien ELY-keskuksen käsityksen mukaan riittävien määräysten edellyttämällä tavalla. Vastine: Maanomistajan tavoitteena on tosiaan liittyä jätevesiviemäriin, kunhan se alueelle saadaan. Sitä ennen vesistön ja pohjaveden laatua turvataan riittävän tiukoilla kaavamääräyksillä. Tuoreissa poikkeamiseen perustuvissa rakentamisratkaisuissa alueella on jo hyödynnetty umpisäiliöitä ja harmaan veden suodatusta viranomaisten vaatimalla tavalla. Kahden uuden omakotitalon osoittamisella alueelle ei ole käytännön merkitystä yhdyskuntarakenteen hajautumisen kannalta. E. Mikkelin kaupungin museotoimi Museotoimen näkemyksen mukaan RM-korttelialueelle 1 sijoitettavien lomarakennusten rakennuspaikkojen sijoitteluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota niiltä osin kuin ne rajautuvat maisemallisesti arvokkaaseen peltoalueeseen. Vastine: Tämän osalta kaavamääräyksiä täsmennetään hieman. F. Museovirasto Kulttuuriympäristötavoitteita sisältävä RM-1 kaavamääräys on tarpeellinen täsmennys voimassa olevaan yleiskaavaan nähden. Kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä tulee päärakennuksen rinnalla 10

11 osoittaa suojelutavoittein myös muut kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, kuten muonamiestentalo ja trumpetinsoittajan mökki. Näiden rakennusten korvaaminen vastaavan kokoisilla uudisrakennuksilla ei voi tulla kysymykseen. Vastine: Muonamiestentalon osalta arvot on jo turvattu hyvinkin yksityiskohtaisella RM-1 alueeseen liittyvällä kaavamääräyksellä, sekä siihen liittyvällä lausuntovelvoitteella: "Uudisrakentamisen, korjaustöiden sekä käyttötarkoitus- ja muiden muutosten suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa (lausuntopyyntö) ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista." Trumpetinsoittajan mökin arvot eivät ole sidoksissa tähän paikkaan, sillä se on siirretty nykyiselle paikalleen vasta vuonna Rakennus merkitään sr- merkintää lievemmällä informatiivisella armerkinnällä (Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusvalvontaviranomaisen on ennen rakennusluvan tai toimenpideluvan myöntämistä varattava museoviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen.) Kaavaluonnoksesta jätettiin kaksi huomautusta. Kaavanlaatijan vastine jätetyistä huomautuksista kursivoituna: 1. Hannele Helevä-Singer ja Ulrich Singer Huomauttaja vastustaa kaavaratkaisua varsinkin siltä osin, kun "vanhan saunan" idän puoleista rantaa on osoitettu VL-alueeksi. Perusteluina on mm. järven mataluus, pieni vesialue joka pilaantumiselle altis, lisääntyvä käyttö, nykyisin moottoriveneajelu kielletty, pohjoisrannan biologinen tasapaino. Vastine: Puhdas, rauhallinen ja vetovoimainen vesistö lienee kaikkien alueella lomailevien ja toimivien etu. Kartanon matkailuyrittäjien etu se on mitä suurimmassa määrin (yrityksen tulevaisuus voi olla siitä riippuvainen). Tavoitteeseen tähtäävät mm. viranomaisten hyväksymät, tiukat jätevesimääräykset kaavassa (ks. viranomaislausunnot edellä). Kyseiselle VL-alueelle lammen pohjoisosaan ei ole osoitettu lainkaan uutta rakentamista! Mutta alueelta ei ole kaavaa varten teetetyssä luontoselvityksessä myöskään löytynyt sellaisia arvoja, että alueelle olisi syytä osoittaa varsinaisia suojelumerkintöjä. VL-merkintää voidaan pitää alueelle luontevana, sillä se säilyttää alueen maankäyttöä mahdollisimman ennallaan. Rantamaaston alavuus ei tue maa- ja metsätalousmerkintää alueelle (puusto pääosin "pusikkoa"). Peltojen ravinnekuormitusta vesistöön kyseinen suojavyöhyke estää tehokkaasti. On syytä erityisesti korostaa, että edellä mainituissa viranomaislausunnoissa ei kyseenalaistettu kaavaratkaisua kokonaisuutena millään lailla (ks. tiivistelmät). Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 18 :ssä todetaan mm. seuraavaa: "Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset siten kuin tässä laissa säädetään." 11

12 Huomautus ei anna riittävästi perusteita muuttaa kaavaratkaisua, vaikka huomautuksessa esitetyt huolen aiheet mm. vesistön tilasta on syytä kaikkien alueella toimivien tiedostaa. 2. Sinikka Vahlman Huomauttaja vastustaa varsinkin rannan läheisyyteen suunniteltua huomattavan suurta lisärakennusoikeuden määrää. Perusteluina on mm. muiden Löydönlammen rantaan ulottuvien tilojen rakennusoikeudet (maanomistajien tasapuolinen kohtelu), viemäröintihankkeen kustannukset, uuden yleiskaavan keskeneräisyys, pitkäntähtäimen kehittämisen vaikeutuminen. Vastine: Pääosin vastine huomautukseen jo viranomaislausunnoissa edellä tai kohdassa 1. Nyt esitettävällä kaavaratkaisulla ei saa olla sellaista vaikutusta, että naapuritilojen rakennusoikeus vähenisi. Näin ei voi olla jo Suomen perustuslainkaan perusteella, vaan kaikkia maanomistajia tulee käsitellä tasapuolisesti. Suunnittelualueen osalta kaavaratkaisu ja mitoitus perustuvat ennen kaikkea jo nykyiseen maankäyttöön ja yleiskaavaan. Viranomaiset ovat todenneet, että kaavaratkaisu on nykyisen yleiskaavan mukainen (ks. lausunnot edellä). Ote MRL 74 :stä: "Maanomistajan oikeus ranta-asemakaavan laatimiseen, Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle." Vireillä oleva yleiskaavan "päivitys" saattaa kestää vielä vuosia, joten nyt käsillä oleva kaava on nimenomaan pitkän tähtäimen suunnitelma kartanon alueen yrittäjille. Investointitarpeiden ja yrityksen elinvoimaisuuden takia yleiskaavan ratkaisuja ei tältä osin voida jäädä odottamaan enää vuosiksi. Viemäröintikustannukset todennäköisesti laskevat, mitä enemmän linjaan on liittyjiä. Tältä osin kaavaratkaisun pitäisi olla positiivinen asia alueen muillekin asukkaille. On syytä myös korostaa, että huomauttajan omistama tila sijaitsee yli 500 metrin etäisyydellä nyt kaavoitettavasta alueesta, joten lisähäiriön syntyminen tai lisääntyminen kaavaratkaisun perusteella on lähes mahdotonta. Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä linjoja (tehdyt selvitykset, vakiintuneet suunnitteluperiaatteet). Jätevesien käsittelystä on yhteistyössä viranomaisten kanssa laadittu omat kaavamääräykset, jotka turvaavat sen, että kaavaratkaisu ei heikennä Löydönlammen veden laatua. Huomautus ei anna riittävästi perusteita muuttaa kaavaratkaisua. Edellä on vain lyhyet tiivistelmät huomautuksista. Tarkemmat tiedot löytyvät alkuperäisistä huomautuksista. Kaavaprosessi on vuorovaikutuksen ja tiedottamisen osalta edennyt lain mukaisesti. Kaavoittaja on edelleen toki huomauttajien käytettävissä, jos aiheesta tarvitaan lisätietoja. Kaavaehdotuksesta voi seuraavaksi jättää muistutuksia nähtävillä olon aikana (arviolta keväällä 2014). 12

13 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yhteenveto ja mitoitus 4.11 Kokonaismitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 17,5 ha. Järven rantaviivan pituus on noin 610 m. Ranta-asemakaavan pinta-alat jakaantuvat eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: Alue Kortteli m 2 e Rakennusoikeus, k-m 2 RM , RM , AO , AO , RM tarkemmin määrittelemättä VL , MA MU Yht , Kaavalla esitetään suunnittelualueelle uutta rakennusoikeutta noin 2500 k-m 2 alueelle laaditun yleiskaavan, ympäristönäkökohtien, maastotarkastelujen ja yrityksen tulevien tarpeiden (elinkeinopoliittisen näkökulman) perusteella. Alueen kokonaistehokkuus säilyy tästä huolimatta erittäin alhaisena (e=0,02). 4.2 Aluevaraukset 4.21 Korttelialueet (RM, AO ja RM-1) Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM). Kortteliin 1 saa sijoittaa korkeintaan viisi erillistä lomarakennusta ja kaksi talousrakennusta kokonaisrakennusoikeuden mukaisesti. Yhden lomarakennuksen enimmäisrakennusoikeus on 180 k-m 2. Ohjeelliset uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavakartassa. Lomarakennusten sijoitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota niiltä osin kuin ne rajautuvat maisemallisesti arvokkaaseen peltoalueeseen. Kortteliin 2 saa sijoittaa korkeintaan neljä erillistä lomarakennusta ja kaksi talousrakennusta kokonaisrakennusoikeuden mukaisesti. Yhden lomarakennuksen enimmäisrakennusoikeus on 150 k-m 2. Ohjeelliset uudet rakennuspaikat on osoitettu kaavakartassa. Uudisrakennukset on erityisen tärkeää niiden vetovoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta sijoitella siten, että kustakin avautuu mahdollisimman esteetön näkymä Löydönlammelle. Korttelin 2 alue toimii tällä hetkellä pääosin leirintäalueena. Ranta-asemakaavoituksen myötä leirintä-aluetoiminta päättyy tarpeen mukaan ja siihen liittyvät rakenteet puretaan. 13

14 Kortteli 3 AO Erillispientalojen korttelialue pitää sisällään yhden olemassa olevan erillispientalon rakennuspaikan. AO-tonteille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen sekä enintään neljä talousrakennusta. Kortteli 4 AO Erillispientalojen korttelialueelle muodostetaan kolme tonttia omakotitalorakentamista varten tukemaan Löytö-Vitsiälän kylän aluerakennetta. Rakennusoikeutta on yhtensä 900 k-m 2, 300 k-m 2 / tontti. Kortteli 5 RM-1 - Matkailukeskuksen korttelialue, jolla rakennushistorialliset ja maisemalliset arvot on säilytettävä. Alueella sijaitsee kartanon keskeinen pihapiiri, päärakennus, talousrakennuksia sekä puisto teineen ja rakenteineen. Alueella olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai muita rakenteita ei saa purkaa tai muuttaa niin, että niiden historiallinen, kulttuurihistoriallinen tai rakennustaiteellinen arvo heikkenee. Alueen nykyisiä rakennuksia saa peruskorjata, saneerata tai rakentaa tilalle vastaavan kokoiset uudisrakennukset sekä kesäteatterin. Uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ja pihapiirien ominaispiirteitä. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa myös siten, että se säilyy alisteisena päärakennukseen nähden. Rakennuksiin saa sijoittaa matkailua palvelevia tiloja, asuntoja sekä työ- ja liiketiloja. Uudisrakentamisen, korjaustöiden sekä käyttötarkoitus- ja muiden muutosten suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa (lausuntopyyntö) ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista. Nykyistä rakennuskantaa kunnioittavaa ja täydentävää uudisrakentamista voidaan edelleen siis ohjata pihapiiriin yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Kartanon pihapiirin laajempi uudisrakennus on osoitettu merkinnällä (ur). Täydentävän uudisrakennuksen voi tehdä entisen kivinavetan paikalle joko rekonstruktiona tai muuten nykyiseen rakennuskantaan soveltuvana. Suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ennen rakennuslupaa koskevan päätöksen antamista. Ydinpihapiiriinkin voidaan osoittaa rakentamista (pihapiirin sulkeva täydennysrakentaminen) Tie- ja liikennealueet Tiealueet on osoitettu pääosin olemassa olevan tilanteen mukaisesti ohjeellisina ajoyhteyksinä. Majoitushuviloiden alueella tieverkostoa selkiytetään hieman vastaamaan paremmin uusia tarpeita Virkistysalueet Koko ranta-alue on osoitettu Lähivirkistysalueena (VL). Alueelle voi sijoittaa venevalkamia, uimarantoja, pallokenttiä, leikkikentän, laavun yms. kartanon aluetta sekä kortteli-alueita 1 ja 2 tukevia toimintoja sekä matkailualueen huoltoyhteyksiä. Alueelle saa sijoittaa korkeintaan kaksi erillistä rantasaunaa tukemaan matkailualueiden toimintoja kaavakartan rakennusalojen mukaisesti (50 k-m 2 ja 40 k-m 2 ) sekä huolto- ja talousrakennuksia tarkemmin määrittämättömällä tavalla (yhteensä 100 k-m 2 ). Alueella on siis jo olemassa oleva leirintäalueen käytössä oleva rantasauna sekä ympärivuotisessa majoituskäytössä oleva, saunallinen mökki Viljelymaisema ja metsäalueet 14

15 Kartanon pihapiirin ja Löydönlammen väliin jäävät peltoalueet on osoitettu Maisemallisesti arvokkaina peltoalueina (MA). Alueet on säilytettävä avoimena peltona. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia. Ranta-asemakaavoitettavan alueen metsäalueet on osoitettu Maa- ja metsätalousalueina, joilla on ulkoilun ohjaamistarpeita (MU). Seuraavilla yleisillä määräyksillä korostetaan alueen ympäristöarvoja ja pyritään viihtyisään asuinja matkailuympäristöön: Rakennukset on sijoitettava vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta, paitsi rantasaunat, jotka voidaan sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Rakennukset on sopeutettava ympäristöönsä sijainnin, mittakaavan, tyylin, materiaalin ja värityksen osalta. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (MRL 128 ). Tonttien lähistöllä metsänhoito on toteutettava ensisijaisesti maisemallisten periaatteiden mukaisesti. Rakentamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää tonttien puustoa ja arvokkaat kasvillisuuden reunavyöhykkeet, merkittävät luonnon kauneusarvot sekä luonnonmuodostumat. Ennen rakennusluvan myöntämistä ja kiinteistön muodostusta tontit on paalutettava maastoon. Ympäristömelua aiheuttavan kohteen (mm. yhdystie 15128) lähistöllä uudisrakennukset tulee sijoittaa siten, että tonteille muodostuu liikennemelulta suojattua ulko-oleskelutilaa, jossa valtioneuvoston meluohjearvot eivät ylity. 4.3 Tekninen huolto 4.31 Vesihuolto Kaavaprosessin aikana selvitetään vielä varsinkin jätevesihuoltoon liittyviä kysymyksiä yhdessä kaupungin ympäristötoimen ja teknisen osaston kanssa. Talousvesi alueelle tulee jo nyt vesiosuuskunnalta. Alue halutaan liittää kunnalliseen jätevesiviemäriin, joka toivottavasti on rakenteilla lähivuosina. Kaavaan sisältyy seuraavat vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset: Vesi- ja jätevesihuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Alueelle rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Alueen liittäminen alueelliseen vesiosuuskuntaan on silti erittäin suotavaa. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettuja säädöksiä, talousjätevesiasetuksen määräyksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Lomarakentamisen mahdollistavilla rakennuspaikoilla sovelletaan VNA 209/2011 mukaista pilaantumiselle herkkien alueiden vaatimustasoa, joilla perusratkaisuna on käymälävesien kokoaminen erillisellä viemäröinnillä tiiviiseen varastosäiliöön. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä. 15

16 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa kartanon pihapiiri on osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Tässä ranta-asemakaavassa mm. kartanon pihapiiri saa arvoihinsa nähden räätälöidyn merkinnän (ks. kohta 4.21), joten ranta-asemakaava on maakuntakaavan mukainen ja korostaa vielä sitä. 5.2 Suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Alueella on voimassa Ristiinan kunnanvaltuuston hyväksymä Löytö - Vitsiälä -Heimarin osayleiskaava, jonka alueelle osoitetut merkinnät esiteltiin tässä kaavaselostuksessa kohdassa Osayleiskaava. Kaavaluonnos poikkeaa hieman voimassa olevasta osayleiskaavasta. Osayleiskaavasta poiketen / tarkentaen nyt aluevarauksia osoitettiin seuraavasti: - Alueita matkailua palvelevien rakennusten korttelialueiksi (RM), jotka osayleiskaavassa on telttailu- ja leirintäalueena (RT) - Alueita erillispientalojen korttelialueiksi (AO), jotka osayleiskaavassa ovat matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RT) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja ja / tai ulkoilun ohjaustarvetta (MU). - Osayleiskaavassa pellot ovat merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (MT) ja tässä kaavaluonnoksessa niiden merkitystä halutaan vielä korostaa merkinnällä maisemallisesti arvokas peltoalue (MA) - Kartanon pihapiiri saa kaavaluonnoksessa kulttuuriarvoihin räätälöidyn erityismerkinnän (RM-1), kun se osayleiskaavassa on merkitty matkailupalveluiden alueeksi (RM) Kaikki poikkeamat yleiskaavasta ovat vähäisiä periaatteiltaan ja ne on helposti perusteltavissa tarkemmalla kaavamuodolla, tarkentuneilla tavoitteilla, kylärakenteen täydentämisellä jne. 5.3 Vaikutus luonnonarvoihin ja maisemakuvaan Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet sijoittuvat vanhalle leirintäalueelle ja viereiselle rinteelle, joka rajautuu maisellisesti merkittäviin peltoihin. Yleisenä kaavamääräyksenä todetaan, että rakennukset on sopeutettava ympäristöönsä sijainnin, mittakaavan, tyylin, materiaalin ja värityksen osalta. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (MRL 128 ). Tonttien lähistöllä metsänhoito on toteutettava ensisijaisesti maisemallisten periaatteiden mukaisesti. Rakentamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää tonttien puustoa ja arvokkaat kasvillisuuden reunavyöhykkeet, merkittävät luonnon kauneusarvot sekä luonnonmuodostumat. Suosituksena voidaan todeta, että olemassa olevaa puustoa varsinkin rannan läheisyydessä tulee säilyttää. RM-korttelien majoitushuviloiden ja rannan väliin tulee istuttaa tarpeen mukaan kasvillisuutta vehreyttämään lammelle avautuvia näkymiä (alueen vetovoimaisuus). RM-korttelien ranta-alueilla ja lähivirkistysalueella (VL) tulee säilyttää myös maisemallisesti tärkeitä kookkaita puita. Ranta-alueen tulee olla siisti ja huoliteltu. Rantaan mahdollisesti tuleva 16

17 ulkovalaistus tulee suunnitella niin, ettei se häiritse näkymiä vastarannalta ja lammen maisemassa yleensä. 5.4 Vaikutus yleiseen virkistykseen ja vapaan rannan riittävyys Ranta-alue on yksityisessä omistuksessa ja kuuluu Löydön kartanon matkailuelinkeinon harjoittamiseen. Näin ollen ranta-alueet eivät ole olleet, eivätkä ole jatkossakaan käytettävissä täysin yleiseen virkistykseen. 5.5 Vaikutukset liikenteeseen ja ympäristön häiriötekijät Toteutuessaan kaavahanke lisää jonkin verran alueen liikennettä. Kulku majoitushuviloille RMkortteleihin ohjataan kartanolta kylätietä ja metsäisen rinteen länsipuolelle rakennettavaa osin uutta tietä pitkin. Kartanolta peltojen halki rantaan johtava tie varataan pääsääntöisesti kevyelle liikenteelle ja satunnaisesti huoltoajolle. 5.6 Taloudelliset vaikutukset ja kaavan toteuttaminen Kaupungille kaavasta ei aiheudu kustannuksia, vaan kaavahanke tukee Ristiinan alueen elinvoimaisuutta ja tunnettavuutta vahvistamalla matkailuelinkeinoa. Maanomistajalle kaavan toteuttamisesta aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia uudisrakennuksien rakennuttamisesta, uusista tiejärjestelyistä sekä talous- ja jätevesijärjestelmien toteuttamisesta. Uudisrakentaminen tapahtuu vaiheittain suhdanteiden, rahoitustilanteen ja kysynnän mukaan. Maanomistajat toteuttavat kaavan rakentamalla aluetta harkintansa mukaan. Kaupunki seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. KARTTAAKO OY DI Jarmo Mäkelä Motellikuja Siltakylä jarmo.makela@karttaako.fi Kaavoitusinsinööri Henna Arkko 17

18 MIKKELI LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Alla oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain sisältämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimista koskevan 63 :n hengessä. Alue ja suunnittelun kohde: Kaavoitettava alue muodostuu Mikkelin kaupungin (491) Vitsiälän kylän (564) tilojen Heikintila (1:114), Loma-Löytö (1:133, osa), Löytö (1:145, osa) ja Kartanonranta (1:177) ranta-alueista. Kaavoitettavat ranta-alueet sijaitsevat Ristiinan Kirkonkylän taajaman pohjoispuolella Löydönlammen pohjoisrannalla Löydön kylällä. Kaavoitettava alue sijaitsee n. viiden kilometrin etäisyydellä Ristiinan taajamasta pohjoiseen ja n. 15 kilometrin etäisyydellä Mikkelin keskustasta etelään. Yleissilmäyskartta suunnittelualueesta on selostusosan alussa. Kyseiset ranta-alueet eivät kuulu valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Maakuntakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kartanon pihapiiri merkinnällä ma 612, kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kohde. Löydön yhdystie kulkee suunnittelualueen itäreunalla. Alueella on voimassa Ristiinan kunnanvaltuuston hyväksymä Löytö-Vitsiälä-Heimarin osayleiskaava. Kyseisen alueen ja taajaman yleiskaavan päivitys on käynnistynyt vuoden 2012 aikana, mutta kaavaluonnos ei ole vielä valmistunut. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta on selostusosassa. Mielipiteen esittäminen: Kaavan laatija: Suunnitelman nähtävillä olon aikana lähialueen asukkailla, maanomistajilla ja yhteisöillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa (osalliset) on mahdollisuus esittää oma mielipiteensä kaavoitustyön lähtökohdista. Osalliset voivat esittää kysymyksiä ja toivomuksia kaavoittajalle myös virallisten nähtävillä oloaikojen ulkopuolella koko kaavoitusprosessin ajan. Karttaako Oy/ DI Jarmo Mäkelä Motellikuja Siltakylä p sähköposti: jarmo.makela@karttaako.fi

19 Asemakaavan ympäristövaikutusten arviointi Suunnittelun eri vaiheissa pyritään selvittämään kaavan tulevia ympäristövaikutuksia ja niiden merkittävyyttä sekä mahdollisten kielteisten vaikutusten minimoimista. Erityistä huomiota kiinnitetään: maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön säilyttämiseen luonnon monimuotoisuuden ja maiseman säilymiseen yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen (myös melu) lähialueella asuviin ja maata omistaviin virkistyskäyttöön ja vesistön tilaan Osalliset Osallisia ovat kaikki, jotka kokevat kuuluvansa kaavan vaikutuspiiriin. Näistä mainittakoon mm. seuraavat: Asukkaat ja yhdistykset lähialueen asukkaat ja kesä-asukkaat lähialueen maa- ja metsätalouden harjoittajat ym. maanomistajat vesialueen osakaskunnat ja kylätoimikunta Luottamuselimet kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus tekninen lautakunta, rakennuslautakunta, ympäristölautakunta Viranomaiset ja muut yhteistyötahot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Savon maakuntaliitto Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo, Mikkelin museotoimi Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen: Alueella suoritettiin useita maastokatselmuksia syksyllä 2011 ja kesällä Lisäksi asiasta neuvoteltiin ELY-keskuksessa jo (viranomaisneuvottelu, muistio selostusosan yhteydessä). Kulttuuriympäristöselvitys valmistui lokakuussa 2011 ja luontoselvitys Kaavoittaja toimitti osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen kaupungille toukokuussa 2013 (MRL 74 ). Kaavoituksen vireillepanosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta tiedotettiin kirjeitse lähialueen maanomistajille (MRL 62 ja 63 ). Suunnitelmat pidettiin nähtävillä kaupungintalolla ja kaupungin nettisivuilla Lisäksi pyydettiin viranomaislausunnot. Asemakaavaehdotus on korjattu kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Kaavaehdotus asetetaan vielä yleisesti nähtäville (MRA 27 ) ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot, mahdolliset korjaukset. Tarpeen mukaan järjestetään toinen viranomaisneuvottelu. Valtuuston on tarkoitus hyväksyä asemakaavaehdotus (MRL 52 ). Arvioitu aika on keväällä - alkukesällä 2014.

20 LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy JOHDANTO Ristiinan kunnan n Vitsiälän kylässä sijaitsevalle Löydön kartanon alueelle laaditaan ranta-asemakaavaa. Kaavaa varten tarvittava luontoselvitys tilattiin Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä, jossa työn on tehnyt biologi, FM Marko Vauhkonen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Selvitysalueen sijainti ja rajaus ilmenevät kuvasta 1. Alueen pinta-ala ala on noin 20 heh- taaria. Se rajoittuu idässä Löydöntiehen ja etelässä Löydönlampeen. Kaava-alueen poh- joisosan poikki kulkee Kartanontie. Kuva 1. Luontoselvityksen tutkimusalueen sijainti ja rajaus (sininen viiva). Pohjakartta Maan- mittauslaitos. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1 (4)

21 Ranta-asemakaava-alueen aiemmat luontotiedot tarkistettiin Etelä-Savon ELYkeskuksesta ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluista. Selvitysalueelle tehtiin ensimmäinen maastokäynti , jolloin inventoitiin ja kirjoitettiin muistiin alustava yleiskuvaus alueen luonnonoloista ja kasvillisuudesta. Liitooravan esiintyminen selvitettiin puustoisilla alueilla Sierlan ym. (2004) ohjeiden mukaisesti. Lajin ulosteita etsittiin sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden (mm. haavat ja kookkaat kuuset) tyviltä. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kolopuita ja risupesiä etsittiin lajin elinympäristöksi sopivista metsiköistä. Toinen maastokäynti tehtiin Tällöin tarkennettiin alueen luonnonolojen ja kasvillisuuden yleiskuvausta. Käynnillä selvitettiin luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen, vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien pienvesikohteiden, uhanalaisten luontotyyppien (Raunio ym. 2008a, b) sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Molemmilla maastokäynneillä havainnoitiin alueen eliölajistoa ja kiinnitettiin erityistä huomiota merkittävien eliölajien (erityisesti suojeltavat, uhanalaiset, silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset, luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit sekä muut harvinaiset tai vaateliaat lajit) esiintymiseen siltä osin kuin tämä oli alueen luonnonolot huomioiden tarkoituksenmukaista ja maastotöiden ajankohta huomioiden mahdollista. Selvityksen yhteydessä arvioitiin merkittävien eliölajien kannalta tärkeät elinympäristöt sekä mahdollisten tarkempien lajistoselvitysten tarve ja kohdentaminen. Tähän työhön ei sisältynyt tarkempia lajistoselvityksiä (esim. lepakot). Maastotöissä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx), jolla mm. luontokohteet ja lajien havaintopaikat voidaan paikantaa riittävällä tarkkuudella. 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Ranta-asemakaava-alueen länsi lounaisosassa on peltoihin rajautuva metsäinen mäki, joka ulottuu Kartanontien pohjoispuolelta etelään päin kohti Löydönlammen rantaa. Mäkialueen kasvillisuus on tuoretta kangasmetsää, jossa kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. mustikka, puolukka, metsälauha, kangasmaitikka, kevätpiippo, metsäkastikka, metsätähti ja oravanmarja. Puustona on varttunutta kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuuna vähän koivua ja mäntyä. Alueen pohjoisosassa lähellä tietä on pieni kuvio kuusi koivu-taimikkoa. Mäen laella on hakkuualue, jonka reunalle on rakennettu asuintalo. Mäen eteläpuolella on Löydönlammen rantaan rajautuva ja suurelta osin rakennettu alue, joka on leirintä- ja vuokramökkikäytössä. Harvennettu sekapuusto on varttunutta ja osin kookastakin. Aluskasvillisuudessa tavataan yleisten kangasmetsälajien lisäksi paljon heiniä ja muita kulttuurivaikutteisten paikkojen lajeja (esim. apilat, piharatamo, vuohen- ja koiranputki, voikukat ja niittyhumala). Löydönlammen rannalla kasvaa lähimaisemassa merkittäviä koivuja ja tervaleppiä. Selvitysalueen keski- ja itäosa ovat pääosin peltoaluetta, jonka pohjoisreunalla sijaitsee Löydön kartanon pihapiiri rakennuksineen. Pihapiirin koillispuolella on pieni metsäkuvio, jota rajaavat Kartanontie, Löydöntie ja pelto. Tällä osin kallioisella kuviolla kasvaa Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2 (4) Porrassalmenkatu 25 B Puh Y-tunnus Kaupparek Mikkeli ALV rek. Kotipaikka Mikkeli

22 nuorta sekametsää (mänty, kuusi, koivu, harmaaleppä, pajut). Kuvion aluskasvillisuudessa on metsälajien lisäksi säilynyt merkkejä mahdollisesta aiemmasta laidunnuksesta. Kuvion eteläpuolella Löydöntien reunalla kasvaa koivutaimikkoa ja kiiltopajua. Ranta-asemakaava-alueen kaakkoiskulmassa on Löydönlammen laskupuron lampimainen laajentuma. Sen ympärillä kasvaa sekapuustoa: haapaa, koivua, kuusta, mäntyä, harmaaleppää, raitaa, tuomea, pihlajaa ja kiiltopajua. Lehtomaisen aluskasvillisuuden lajeja ovat mm. vadelma, lillukka, sudenmarja, metsäkorte, metsäkastikka, hiirenporras, metsäalvejuuri, nurmilauha, punaherukka, huopaohdake, maitohorsma, nurmitädyke, vuohen- ja karhunputki sekä mesiangervo. 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJIESIINTYMÄT Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Maastoselvityksessä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien pienvesikohteiden tai metsälain 10 :n mukaisten metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerit. Selvitysalueella ei tavattu Suomessa uhanalaiseksi luokiteltuja luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b) tai muita merkittäviä luontokohteita. Vuoden 2012 maastokäynneillä ei todettu merkittävien eliölajien (ks. luku 2 ja Rassi ym. 2010) esiintymiä. Alueelta ei ole myöskään aiempia tietoja ko. lajien esiintymisestä. Ranta-asemakaava-alueella ei arvioitu olevan luonnonsuojelulain 46 :n tarkoittamien uhanalaisten lajien, 47 :n mukaisten erityisesti suojeltavien lajien tai EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien kannalta merkittäviä elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä (vrt. Sierla ym. 2004). Poikkeuksena ovat lepakot, joiden esiintyminen Löydön kartanon alueella on mahdollista. Kaikki lepakkolajimme ovat EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen luonnonsuojelulaki kieltää. Ranta-asemakaava-alueella mahdollisia lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ovat lähinnä rakennukset. Lepakoiden mahdollinen esiintyminen tulee selvittää, jos nykyisiä rakennuksia aiotaan esimerkiksi purkaa. Löydön kartanon ranta-asemakaava-alueella ei arvioitu olevan sellaisia luontokohteita, elinympäristöjä tai lajistoa, jotka edellyttäisivät tarkempia selvityksiä lukuun ottamatta edellä käsiteltyjä lepakoita. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 3 (4) Porrassalmenkatu 25 B Puh Y-tunnus Kaupparek Mikkeli ALV rek. Kotipaikka Mikkeli

23 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 4 (4) Porrassalmenkatu 25 B Puh Y-tunnus Kaupparek Mikkeli ALV rek. Kotipaikka Mikkeli

24 Teija Ahola, Selvitystyö Ahola , tarkistettu RISTIINAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS Ote Kohde 17 Löydön kartanokeskus 17.1 Löydön kartano Aluetyyppi Arvot Kartanoympäristö Historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja omaava viljelymaisema ja kartanon pihapiiri Historia Vitsiälän kylän Löydön kartanon historiaa tunnetaan 1700-luvun alusta, jolloin isäntänä oli siltavouti Särkkä. Vuonna 1752 tilan osti majuri Gustaf Fredrik Duncker, jonka poika, J. Z. Duncker, esiintyy Vänrikki Stoolin tarinoiden runossa Heinäkuun Viides Päivä. Dunckerin jälkeen Löytöä isännöi Ristiinan seurakunnan kappalainen S. Calonius ja hänen perillisensä. Insinöörimajuri G. E. Tuderus osti Löydön kartanon Viljelykset olivat tuolloin melko vähäiset nykyisiin verrattuna. Luonnonniittyjä oli paljon. Näistä ajoista alueen lammet ovat pienentyneet ja Keskinen kokonaan hävinnyt. Löydön kartanoon liitettiin 1800-luvun puolivälissä osa Vitsiälän Matilaisen kantatalosta nro 2 sekä entinen Vitsiälä nro 3 eli Lassila, joka muutama vuosikymmen aikaisemmin oli yhdistetty Kosolan kylän Rahulaan. Kirjallisuuslähteiden mukaan G. E. Tuderus rakensi Löytöön uuden päärakennuksen 1860-luvulla, mutta rakennusta laajennettiin myöhemmin; vuoden 1932 maatilakirjan mukaan kartano valmistui 1885 eli todennäköisesti päärakennuksen nykyinen hahmo on tältä ajalta. Kartanon maille perustettiin myös tiilitehdas ja tuulimylly. Uutta peltoa raivattiin runsaasti, ja aloitettiin peltojen salaojitus tiiliputkilla; Tuderus oli edistyksellinen säätyläisviljelijä ja eräs maanviljelysseuran perustajista. Tuderus erosi armeijasta kenraalimajurina. Hän kuoli vuonna 1877 ja tällöin Löydön kartano oli sekä viljelyksiltään että rakennuksiltaan erinomaisessa kunnossa. Löydön kartano jäi lesken ja vuodesta 1890 pojan Viktor Edvard Tuderuksen hoitoon. Viktor Edvard toimi mm. reservipataljoonan komentajana Tuukkalassa ja 1900-lukujen vaihteessa Löydön kartanosta tuli kauppatalo, omistajat vaihtuivat lähes joka vuosi. Liikemies G. V. Karhu, joka perusti kartanon maille Löydön sahan yhdessä ravintoloitsija Emil Eleniuksen kanssa, omisti kartanoa vain noin vuoden, minkä jälkeen kartano oli Eleniuksen omistuksessa vuodet Herastuomari Ananias Kyyrö omisti tilaa vuodesta 1908 pulavuosiin 1