KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET KLAUKKALAN ISOSUON NATURA ALUEESEEN
|
|
- Timo Uotila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET KLAUKKALAN ISOSUON NATURA ALUEESEEN Esa Lammi & Marko Vauhkonen
2 KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET KLAUKKALAN ISOSUON NATURA ALUEESEEN Sisällys 1 Johdanto Natura-arvioinnin perusteista Arvioinnissa käytetyt selvitykset Klaukkalan Vanha-Klaukan asemakaava Isosuon Natura alue Luontodirektiivin luontotyypit Lintudirektiivin liitteen I linnut Isosuon pohjoisosan luonnonolot Vanha-Klaukan asemakaavan vaikutukset isosuon Natura alueeseen Asemakaavan välittömät vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin Asemakaavan välilliset vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin Asemakaavan vaikutukset lintudirektiivin liitteen I ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin Yhteisvaikutukset Haitallisten vaikutusten lieventäminen Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet ja kirjallisuus Kansi: Kaava-alue (punainen rajaus) rajautuu etelässä Isosuohon. Ilmakuvat ja pohjakartat Maanmittauslaitos. 2
3 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta valmistelee uuden asuinalueen mahdollistavaa asemakaavaa Vanha-Klaukka-nimiselle alueelle. Asemakaava-alue sijaitsee Klaukkalan länsipuolella Lepsämäntien ja Klaukkalan Isosuon välissä. Kaavoitettava alue on suureksi osaksi viljelykäytössä olevaa peltoa. Asemakaavoitus on edennyt ehdotusvaihteeseen päivätyssä ehdotuksessa on noin 230 uutta rakennuspaikkaa, joista 25 on kerrostalotontteja. Muu rakennusala on varattu omakoti- ja rivitaloille. Asemakaava-alue rajoittuu eteläreunastaan Isosuohon, joka on Natura verkostoon kuuluva kohde. Nurmijärven kunta tilasi arvioinnin asemakaavan vaikutuksista Isosuon Natura-alueeseen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Arvioinnin ovat laatineet biologit FM Esa Lammi ja FM Marko Vauhkonen. 2 NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEISTA Luonnonsuojelulain 64 a :n mukaan Natura verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Lain 65 :ssä säädetään seuraavasti: Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Klaukkalan Isosuo on liitetty Natura verkostoon EU:n luontodirektiivin mukaisena SAC-alueena. Isosuo on keidassuo. Sen suojeluperusteina ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit. Tässä arvioinnissa tarkastellaan Vanha-Klaukan asemakaavan toteutumisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Isosuon Natura-alueeseen. Välittömästä vaikutuksesta on kyse silloin, kun ympäristöä muuttava toimenpide kohdistuu suoraan suojeltavan luontotyypin alueelle tai suojeltavan lajin esiintymisalueelle. Välillisestä vaikutuksesta on kyse silloin, kun suunnitelma vaikuttaa suojeltavaan luontotyyppiin tai lajiin muutos- tai toimenpidealueiden ulkopuolella. Välittömien ja välillisten vaikutusten lisäksi tarkastellaan myös hankkeen yhteisvaikutuksia muiden alueelle suunniteltujen hankkeiden kanssa. Natura-arvioinnin toteuttaminen on kuvattu esim. Södermanin (2003) julkaisussa. 3
4 3 ARVIOINNISSA KÄYTETYT SELVITYKSET Arvioinnissa on käytetty Vanha-Klaukan kaavaehdotusaineistoa ( ) sekä asemakaavoitusta varten tehtyjä suunnitelmia ja luontoselvityksiä. Kaavaalueen hulevesisuunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy (2017). Ympäristösuunnittelu Enviro (2012a) on tehnyt kaava-alueen luontoselvityksen vuonna Samaan aikaan arvioitiin asemakaava-alueen itäpuolella sijaitseva jäähallin laajennuksen vaikutuksia Isosuohon (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012b). Luontoselvityksen ja jäähallin Natura-arvioinnin yhteydessä tehtiin maastokatselmus Isosuolle. Metsähallitus on tehnyt Isosuolle ennallistamissuunnitelman (Kolehmainen 2009), jossa kuvataan myös alueen suotyyppejä ja muita luonnonoloja. Asemakaava-alue kuuluu Klaukkalan osayleiskaava-alueeseen, josta on laadittu erillinen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012c). Luontoselvityksen yhteydessä tutkittiin suon reunaosien ja lähiympäristön luonnonoloja. Koko Isosuon Natura-aluetta ei inventoitu, koska alue on pääosin hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin ja merkitty silloiseen yleiskaavaluonnokseen suojelualueena. 4 KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVA Vanha-Klaukan asemakaava-alue sijaitsee Lepsämäntien ja Isosuon välisellä alueella kilometrin päässä Klaukkalan keskustasta. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 64 hehtaaria. Alue on kunnan ja yksityisten omistuksessa. Alueella on muutamia omakotitaloja, maatilan talouskeskus pihapiireineen sekä maa-aineksen varastointiin ja läjitykseen käytetty kenttä. Suurin osa kaava-alueesta on viljelykäytössä olevaa peltoa. Peltoalue on loivapiirteistä ja viettää Isosuon suuntaan. Pohjoisreunassa Lepsämäntien varressa on joitakin metsäsaarekkeita. Asemakaavaehdotuksessa (kuva 1) alueelle on osoitettu noin 230 rakennuspaikkaa. Alue muodostuu kerrostalo-, pienkerrostalo/rivitalo- ja omakotitalokortteleista. Kerrostalot on sijoitettu alueen itäosaan lähimmäksi Klaukkalan keskustaa ja omakotitontit alueen etelä- ja länsiosaan. Katuverkko muodostuu kaarevasta, molemmista päistään Lepsämäntiehen liittyvästä kokoojatiestä sekä siihen liittyvistä asuntokatulenkeistä ja muutamista päättyvistä kaduista. Kaava-alueen eteläreuna rajautuu Natura-alueen reunaan tai lähelle sitä noin 1200 metrin matkalla (kuva 2). Natura-alueen raja noudattaa pääosan matkaa pellonreunaa, mutta sijoittuu kaava-alueen kaakkoisosassa suon reunametsään lähelle pellonreunaa. Kaava-alue ulottuu kahdessa kohdassa pieneltä osin Natura-alueen puolelle. Natura-alueen raja on merkitty kaavaehdotukseen. Kaavaehdotukseen merkityt asuinkorttelit sijaitsevat kaava-alueen kaakkoisosassa lähimmillään noin 50 metrin päässä Natura-alueen rajasta ja alueen lounaisosassa noin 250 metrin päässä rajasta. Välialue, joka on lähes kokonaan avomaata (nykyisin peltoa), on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL), jossa on asunkortteleita myötäilevä ulkoilureittivaraus. 4
5 Kuva 1. Ote päivätystä asemakaavaehdotuksesta. Rakennettavan alueen ja Natura-alueen (raja punaisella katkoviivalla) väliin on osoitettu lähivirkistysalue (VL), kolme hulevesiallasta (hu) ja korttelien eteläreunaa myötäilevä virkistysreitti. Asuinalueelta on osoitettu virkistysalueen läpi ohjeellinen ulkoilureitti (ur) Natura-alueen puolelle. Virkistysalueelle on merkitty kolme asuinalueen hulevesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen tarkoitettua allasta (kuva 1), joihin hulevedet johdetaan kaavaalueelta. Läntisimmästä altaasta lähtee hulevesiuoma Natura-alueen suuntaan. Virkistysalueelle ei ole tulossa tiestöä tai pysäköintipaikkoja, mutta sen läpi Natura-alueen puolelle johtaa ohjeellinen ulkoilureitti. 5 ISOSUON NATURA ALUE Klaukkalan Isosuo (FI ) on Natura-tietolomakkeen mukaan varsin luonnontilainen keidassuokokonaisuus, jossa soidensuojeluohjelman kuvauksen mukaan on Saaristo-Suomen keidas Rannikko-Suomen keitaan päällä. Isosuo on suoyhdistymänä edustava ja hyvin kehittynyt. Suolta on paikoin nostettu turvetta 1980-luvun alkuun saakka, mutta muutoin luonnontila on hyvä. Suon keskiosan reunaoilla on pieniä nevakuvioita, muu pääosa suosta on puuston tiheydeltään vaihtelevaa rämemännikköä. Pohjoisreunassa Vanha-Klaukan asemakaavaalueen tuntumassa on sekapuustoista korpea. Isosuon suotyypit ovat rahkaräme, isovarpuräme, tupasvillaräme, lyhytkorsineva, saraneva, nevakorpi ja lehtokorpi. 5
6 Kuva 2. Kaava-alueen (punainen rajaus) ja Klaukkalan Isosuon Natura-alueen sijainti. Isosuon suojeluarvo perustuu lähinnä luontotyyppiin. Luonnontilaisina tai sen kaltaisina säilyneet keidassuot ovat Uudellamaalla harvinaisia. Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Natura-alueen koillisin osa ei kuulu soidensuojeluohjelmaan, mutta on yhtä luonnontilainen kuin suojeluohjelman aluekin. Tämä osa on vahvistetussa maakuntakaavassa varattu suojelualueeksi. Natura-alueen pinta-ala on 148 hehtaaria ja se on lähes kokonaan hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoitusta varten. Natura-alueen suojelutavoitteet turvataan perustamalla koko alueelle luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Natura-tietolomakkeella on mainittu yksi luontodirektiivin luontotyyppi, keidassuot ja yksi lintudirektiivin liitteen I laji, kurki. 5.1 Luontodirektiivin luontotyypit Natura-tietolomakkeen mukaan Klaukkalan Isosuon Natura alue on kokonaisuudessaan keidassuot-luontotyyppiä, joka on ns. ensisijaisesti suojeltava eli priorisoitu luontotyyppi. Keidassuot Keidassuo (tunnus 7110) on kasvitieteellisessä mielessä suoyhdistymätyyppi, joka sisältää useita suokasvillisuustyyppejä (esim. Airaksinen & Karttunen 2001). Keidassuot ovat niukkaravinteisia soita, joiden keskiosa on laiteita korkeammalla. 6
7 Keidassuon keskiosat saavat veden ja ravinteet pääosin sadevedestä, ja pohjaveden pinta on yleensä korkeammalla kuin ympäröivillä alueilla. Keidassuon laiteet saavat vettä ja ravinteita suon keskiosista ja myös suota ympäröivältä mineraalimaalta. Keidassuon keskustassa vallitsevat keidasrämeet ja rahkarämeet. Suon reunaosissa on yleensä isovarpu- ja tupasvillarämeitä ja laidealueilla vaihtelevan levyisesti erilaisia nevoja, rämeitä ja korpia sekä näiden yhdistelmiä. Keidassuot on kompleksinen luontotyyppi, johon kuuluu yleensä myös muihin Natura-luontotyyppeihin kuuluvia osia. Isosuolla on keidassuon lisäksi puustoiset suot- (tunnus 91D0) ja lähteet ja lähdesuot (7160) -luontotyyppeihin kuuluvia suokuvioita (Kolehmainen 2009). Eteläosasan reunoilla on myös pienialaisia lehtoja (9050). 5.2 Lintudirektiivin liitteen I linnut Natura-tietolomakkeen mukaan Isosuon linnusto on niukka, sillä allikot puuttuvat. Suolla pesii ainakin joinakin vuosina kurki, joka on lintudirektiivin liitteen I laji. Keväällä 2006 kurki pesi suon pohjoispuolella pellonreunaan kaivettuun altaaseen syntyneessä kosteikossa lähellä Natura-alueen rajaa. Muita kurjen mahdollisesti käyttämiä pesäpaikkoja ei tiedetä. Koska Isosuo on suojeltu vain luontodirektiivin perusteella, ei kurki lajina ole Natura-alueen suojeluperuste. 5.3 Isosuon pohjoisosan luonnonolot Isosuon pohjoispuolella on peltoa. Viljelykäytössä oleva pelto ja käytöstä poistuneet niityt ulottuvat suon reunaan asti. Asemakaava-alueen kohdalla suon reunassa on usean kymmenen metrin levyinen kostea lehtipuuvaltainen korpilaide, joka on suurimmaksi osaksi korpimuuttamaa, paikoin on myös turvekangasta. Laidealue saa valuvesiä peltojen lisäksi suolta, jonka keskiosat ovat reunoja korkeammalla. Korpilaiteen puustossa on kuusta, haapaa, raitaa, koivua ja tuomea sekä pensaina ja taimina edellä mainittujen lisäksi korpipaatsamaa ja pajuja. Paikoin tuomirydöt ja tiheät pajukot tekevät reuna-alueesta vaikeakulkuisen. Aluskasvillisuudessa on vaihtelevasti lehtokorven, ruoho- ja heinäkorven sekä kostean lehdon lajistoa. Runsaita lajeja ovat mm. mesiangervo, hiirenporras, metsäalvejuuri, metsäimarre, korpikaisla, ojakellukka, rentukka, juolasara, suovehka ja rönsyleinikki. Kuivemmilla paikolla kasvaa mm. vuohenputkea, sudenmarjaa, maitohorsmaa ja nokkosta. Korpilaiteen eteläpuolella on vaihtelevasti mustikka- ja varputurvekangasta sekä isovarpu- ja tupasvillarämemuuttumaa. Puusto on mäntyvaltaista ja alikasvoksena on paikoin runsaasti koivunvesaa ja nuorta koivua. Suon keskiosissa on melko luonnontilaista keidasrämettä. Suolla on monia vanhoja turvelatoja ja turveaumoja. Ojat ovat kasvamassa hitaasti umpeen. Myös suon laiteilta on paikoin otettu turvetta. Suon laiteilla on muutamia polkuja, mutta ihmisten liikkumisesta aiheutuneet jäljet ovat keskempänä suota vähäisiä. 7
8 6 VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA ALUEESEEN Natura-alueeseen kohdistuvat vaikutukset voidaan tarkastelun selkeyttämiseksi jakaa välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. Välittömät vaikutukset kohdistuvat suoraan suojeltaviin luontotyyppeihin tai lajeihin esimerkiksi pienentämällä luontotyypin pinta-alaa tai suojeltaville lajeille sopivia ympäristöjä. Välilliset vaikutukset ovat toimenpiteistä aiheutuvia seurannaisvaikutuksia, jotka aiheutuvat esimerkiksi alueen käytön tai lähiympäristön muuttumisesta toimenpiteiden vuoksi. 6.1 Asemakaavan välittömät vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin Vanha-Klaukan asemakaavan rakentamisalue ei ulotu Isosuon Natura-alueen puolelle. Korttelialueiden ja Natura-alueen välissä on nykyiselle pellolle osoitettu virkistysalue, jossa on korttelien suuntainen virkistysreitti ja kolme hulevesien viivyttämiseen tarkoitettua allasta. Kaavaehdotukseen on merkitty ohjeellinen, suon laitaan johtava ulkoilureitti. Lähimmät rakennuspaikat sijaitsevat kaavaalueen kaakkoisosassa noin 50 metrin päässä Natura-alueen rajasta ja alueen lounaisosassa noin 250 metrin päässä rajasta. Kaava-ehdotukseen on lisätty määräys, jonka mukaan alueelle ei saa sijoittaa sellaista toimintaa, mikä vaarantaa Natura-alueen luontoarvoja tai muuttaa sen vesitaloutta. Kaava-alue sijaitsee lähes kokonaan Natura-alueen ulkopuolella. Vanha-Klaukan asemakaavan toteutuminen ei edellytä Natura-alueen puolella tehtäviä toimenpiteitä, kuten ojituksia tai puuston käsittelyä. Kaavan toteutuminen ei aiheuta välittömiä Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia. 6.2 Asemakaavan välilliset vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin Selkeimmin tunnistettavat välilliset Isosuon Natura-alueeseen kohdistuvat vaikutukset voivat aiheutua suon vesitasapainon muuttumisesta ja suon virkistyskäytön lisääntymisestä. Isosuo on keidassuo, joten sen reuna (laide) on muuta suota matalammalla. Suon reuna saa huomattavan osan vedestään ympäristöstä kulkeutuvana valuntana. Vanha-Klaukan asemakaavan rakentamisalue on pääosin Isosuon valumaalueella (läntisin pää on Valkjärven valuma-aluetta). Vedet valuvat pellolta Isosuon reunaan, jossa on kaava-alueen rajaa noudattava lounaan suuntaan virtaava valtaoja. Pellon reunassa kaava-alueen kaakkoisosassa ojaa reunustaa kaivupenger, joka toimii patovallina suon reunalla. Kaava-alueen lounaispuolen peltoalue on tulva-aluetta, jonne vesiä kulkeutuu myös suon reunaan tehtyä valtaojaa pitkin. Suon ojittamaton reuna kaava-alueen keskiosassa on selvimmin peltoalueelta tulevan valunnan varassa. 8
9 Rakennuspaikat sijoittuvat noin 1,5 10 metriä suon reunan tasoa korkeammalle. Isosuon ympäristöstä on laadittu vesitalousselvitys (Geotek 2008), jonka mukaan Vanha-Klaukan asemakaava-alueen rakentaminen ei vaikuta pintavalunnan määrään tai intensiteettiin. Suon vesitalouden kannalta on olennaisempaa, kuinka lähelle suon laitaa rakennetaan maanalaisia pintakerrosta mahdollisesti kuivattavia rakenteita, kuten vesi- ja viemärikanavia tai salaojitettuja tiloja. Selvityksen mukaan rakentamattomaksi jäävän suojavyöhykkeen pohjoisreunan tulisi pääosin noudattaa tuolloiseen maastokarttaan merkittyä 40,0 metrin korkeuskäyrää. Tällöin vesi- ja viemärijohtojen perustamisen roudattomaan syvyyteen ei arvioitu vaikuttavan suon laiteen kosteusoloihin. Esitetyn suojavyöhykkeen reuna sijoittuu suunnilleen asemakaava-alueen eteläisimpien rakennuspaikkojen kohdalle selvästi suon reunan tasoa ylemmäksi. Kaavaan merkitty suojavyöhyke on varattu virkistysalueeksi (VL). Kaava-alueen hulevedet ohjataan virkistysalueen reunaan rakennettaviin hulevesialtaisiin. Läntisimmästä altaasta vesi ohjataan rakentamisalueen lounaispuolelle laskevaan ojaan. Keskimmäisen ja itäisen altaan vesi suodattuu suon laitaan, joskin savinen maaperä soveltuu huonosti hulevesien imeyttämiseen. Suon reunaan kulkeutuvan veden määrä ei merkittävästi muutu, mutta suodattuva vesi on niukkaravinteisempaa kuin nykyisin pellolta osin avo-ojia pitkin tuleva vesi. Valmiilta pientaloalueelta virtaavat hulevedet ovat pääasiassa varsin puhtaita (Ramboll 2017). Nykytilaan verrattuna hulevesialtaat todennäköisesti vähentävät suon laitaan päätyvää ravinnekuormitusta. Käytettävissä olevien tietojen perusteella kaavan virkistysalue ja hulevesialtaat ovat riittäviä ja sopivia ratkaisuja suon laiteen vesitalouden säilyttämiseksi. Kauemmaksi suolle vaikutukset eivät ulotu suon pinnanmuotojen vuoksi. Hulevesien määrän tai laadun muutoksilla ei siten ole merkittäviä välillisiä vaikutuksia keidassuot-luontotyyppiin. Asemakaava mahdollistaa Vanha-Klaukan alueelle runsaat 200 uutta asuinrakennusta, joten alueen asukasmäärä kasvaa usealla sadalla. Natura-alueella tapahtuva virkistyskäyttö todennäköisesti lisääntyy, varsinkin jos kaavaehdotukseen merkitty ohjeellinen, suon reunaan päätyvä ulkoilureitti toteutetaan. Suot eivät ole houkuttelevia alueita liikkumiseen, eivätkä keidassuot tarjoa esimerkiksi marjastus- tai sienestysmahdollisuuksia. Todennäköistä on, että Isosuosta ei muodostu asemakaava-alueen asukkaille tärkeää ulkoilu- ja virkistysaluetta. Ulkoilukäyttö kuluttaa suon kasvillisuutta ja reunaosien maaperää. Mahdolliset haitat keskittyvät pienelle alueelle asemakaava-alueen tuntumaan, eivätkä ulotu kauemmaksi suolle. Virkistyskäytön lisääntymisellä ei todennäköisesti ole merkittäviä välillisiä vaikutuksia (lähinnä kasvillisuuden ja maaperän kuluminen) keidassuot-luontotyyppiin. Natura-alueella olevat lehdot ja lähteet ja lähdesuot sijaitsevat suon eteläosan laiteilla. Niihin Vanha-Klaukan asemakaavan toteutuminen ei vaikuta. 9
10 6.3 Asemakaavan vaikutukset lintudirektiivin liitteen I ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin Isosuon Natura-tietolomakkeella mainitun kurjen pesimäpaikat tai pesinnän säännöllisyys eivät ole tiedossa. Kurjen pesä on kerran löydetty asemakaavaalueen lounaiskulmassa olevalta peltokosteikolta (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012a). Sopivia pesimäpaikkoja on muuallakin Isosuon alueella. Kurjet ruokailevat pesimäaikaan usein pelloilla. Vanha-Klaukan asemakaavan toteutuminen pienentää kurjelle sopivaa ruokailualuetta ja rakentamisen myötä lisääntyvä ulkoilukäyttö voi myös häiritä kurkia kaava-alueen ulkopuolellakin. Kurjelle sopivia peltoja on eri puolilla Isosuota (kuva 1). Koska pesimäpaikkoja tai kurjen käyttämiä ruokailupaikkoja ei tarkoin tunneta, kurkeen kohdistuvia vaikutuksia ei voida tarkemmin arvioida. Isosuo on suojeltu luontodirektiivin mukaisena kohteena, joten kurki ei kuulu Isosuon Natura-alueen suojeluperusteisiin. Luontodirektiivin liitteen II ja IV(a) lajeihin lukeutuvasta liito-oravasta on tehty havaintoja useassa paikassa Isosuon laidemetsissä. Liito-oravan jätöksiä on löytynyt myös suon pohjoisreunan metsästä Vanha-Klaukan kaava-alueen lounaisja kaakkoispuolelta (Ympäristösuunnittelu Enviro 2012a). Löytöpaikat ovat Natura-alueen puolella valtiolle suojelutarkoituksiin hankitulla alueella. Kaava-alueella ei ole liito-oravalle sopivaa puustoa. Asemakaavan toteutuminen ei vaikuta liitooravan elinympäristöön, eikä se heikennä liito-oravalle sopivia kulkuyhteyksiä. Luontodirektiivin liitteessä II mainittuja kasvilajeja Isosuolla ei esiinny. 6.4 Yhteisvaikutukset Vanha-Klaukan asemakaava-alue kuuluu Klaukkalan osayleiskaava-alueeseen. Klaukkalan osayleiskaavassa ( ) Vanha-Klaukka on merkitty asuinalueeksi. Asuinalueen ja suon välinen peltoalue on merkitty virkistysalueeksi. Asemakaava-alueen virkistysalue noudattaa yleiskaavaehdotuksen virkistysaluemerkintää. Isosuo on merkitty kaavaan luonnonsuojelualueeksi (SL) ja siihen rajautuvat metsä- ja peltoalueet maa- ja metsätalousalueiksi. Isosuon luoteispuolelta on varattu alue erillispientaloja varten. Alueen Isosuon puoleinen reuna noudattaa pääosin nykyistä Pitsillantien varressa olevaa asutusta. Kaavaselostuksen mukaan alueen suunnittelussa on turvattava Isosuon arvojen säilyminen huolehtimalla suon vesitasapainon säilyttämisestä tai parantamisesta. Tämä tulee kaavaselostuksen mukaan ottaa huomioon alueen hulevesien hallintaa suunniteltaessa. Klaukkalan osayleiskaavan ja Vanha-Klaukan asemakaavaehdotuksen sisällöt ovat Isosuon läheisyydessä keskenään yhteneväiset, joten niillä ei ole Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvia merkittäviä yhteisvaikutuksia. Metsähallituksen tekemässä Isosuon ennallistamissuunnitelmassa (Kolehmainen 2009) Vanha-Klaukan kaava-alueen puoleinen suon reuna-alue on rajattu liitooravan elinympäristöksi, johon ei osoiteta toimenpiteitä. Lähimmät toimenpidekuviot ovat kauempana reunasta olevilla rämekuvioilla, joihin on esitetty puuton raivausta ja ojien tukkimista. Vanha-Klaukan asemakaavaehdotuksella ja Isosuon 10
11 ennallistamissuunnitelmalla ei ole Isosuon Natura-alueeseen kohdistuvia merkittäviä yhteisvaikutuksia. 6.5 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Isosuo on keidassuo, joka on priorisoitu eli ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi, jonka säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Keidassuon kasvillisuus kärsii tallaamisesta ja toipuu hitaasti vaurioista. Virkistyskäytön vaikutuksia suoluontotyyppiin ei arvioitu merkittäviksi. Vaikutukset lievenevät entisestään, jos asuinalueelta suon laitaan osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti jätetään toteuttamatta. Ulkoilijoita ei tällöin ohjattaisi kaavallisin keinoin suoalueelle. 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Klaukkalan Isosuo on luontodirektiivin perusteella suojeltu Natura alue, jonka suojeluperusteena on keidassuot-luontotyyppi. Vanha-Klaukan asemakaava rajautuu Klaukkalan Isosuon Natura-alueeseen ja kuuluu lähes kokonaan suon valuma-alueeseen. Rakennettava alue on pääosin Isosuon suuntaan viettävää peltoa. Rakennettavan alueen ja Natura-alueen välissä on peltoa ja viljelykäytöstä poistunutta niittyä. Natura-alueen puoleinen, noin metriä leveä peltoalue on osoitettu kaavaehdotuksessa lähivirkistysalueeksi, jota käytetään myös hulevesien hallintaan. Kaavassa ei ole osoitettu maankäytön muutoksia Naturaalueen puolelle. Vanha-Klaukan asemakaavalla ei ole välittömiä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin tai luontodirektiivissä mainittujen lajien elinympäristöihin. Isosuo on keidassuo, jonka reunaosat saavat vettä ympäröivältä valuma-alueelta. Asemakaava-alueen hulevedet ohjataan virkistysalueelle rakennettaviin hulevesialtaisiin. Suon lähialueelle ei rakenneta vesijohto- tai viemärilinjoja tai muita rakenteita, jotka saattaisivat kuivattaa suon reunaosia. Nykyinen pelloilta tuleva valunta korvautuu rakentamisalueelta tulevalla valunnalla, joten Isosuon vesitalous ei merkittävästi muutu. Vanha-Klaukan asemakaava-alueelta on merkitty ohjeellinen virkistysreitti Natura-alueen reunaan, mutta virkistyskäyttöä ei muulla tavoin ohjata Natura-alueen puolelle. Asemakaavan toteutuminen lisää Isosuon virkistyskäyttöä. Suot eivät ole houkuttelevia ulkoilualueita, joten mahdolliset haitat jäänevät vähäisiksi ja keskittyvät suon asuinalueen puoleiseen reunaan. Kaavan toteutuminen ei heikennä merkittävästi Isosuon Natura-alueen luonnontilaa, edustavuutta tai eheyttä. Tiedossa ei ole muita suunnitelmia tai hankkeita, joilla olisi Natura-alueeseen kohdistuvia yhteisvaikutuksia Vanha-Klaukan asemakaavan kanssa. Käytettävissä olevien tietojen ja tehdyn asiantuntija-arvioinnin perusteella Klaukkalan Vanha-Klaukan asemakaavan toteutuminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Isosuo on sisällytetty Natura verkostoon. 11
12 8 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Airaksinen, O. & Karttunen, K Natura luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Ympäristöopas 46: Geotek Oy 2006: Klaukkalan Isosuon vesitalous. Lausunto Geotek / T. Birling ja Nurmijärven kunta. Kolehmainen, K. 2009: Klaukkalan Isosuon ennallistamissuunnitelma. Metsähallitus, Vantaa. Nurmijärven kunta 2017: Klaukkalan osayleiskaava Ramboll Finland Oy 2017: Nurmijärven kunta. Vanha Klaukka, hulevesiselvitys Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Söderman, T., Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi: kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen Ympäristökeskus Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012a: Vanha-Klaukan kaava-alueen luontoselvitys. Nurmijärven kunta, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012b: Klaukkalan jäähallin laajennuksen vaikutukset Isosuon Natura-alueeseen. Nurmijärven kunta, marraskuu Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2012c (päivitetty ): Nurmijärven Klaukkalan osayleiskaava-alueen luontoselvitys. Nurmijärven kunta. 60 s + liitteet. 12
KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA ALUEESEEN
KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA 2000 -ALUEESEEN Luonnos 29.11.2015 KLAUKKALAN VANHA-KLAUKAN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA 2000 -ALUEESEEN Sisällys 1 Johdanto...
LisätiedotKLAUKKALAN JÄÄHALLIN LAAJENNUKSEN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA-ALUEESEEN
KLAUKKALAN JÄÄHALLIN LAAJENNUKSEN VAIKUTUKSET ISOSUON NATURA-ALUEESEEN Marraskuu 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEISTA... 2 3. ARVIOINNISSA KÄYTETYT SELVITYKSET... 3 4. JÄÄHALLIN
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Klaukkala, Vanha-Klaukan alue
Kaavatunnus: 3-304 Asianumero: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Klaukkala, Vanha-Klaukan alue LUONNOS Asemakaava koskee Klaukkalan kylän tiloja... Asemakaavalla muodostuu korttelit... jne. Asemakaavamuutoksen selostus
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI
KAAVA-ALUEEN RAJAUS. OSAYLEISKAAVALUONNOS POHJANA. ALUEEN ORTOKUVA Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki III A Forssan kaupunki Laatia asemakaavattomalle
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU
KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU Lamminrahkan eteläosan asemakaavaehdotuksen, kaava nro 785 (11.12.2018) liito-oravan kulkuyhteyksien (1-6) nykytilanne tarkistettiin
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotVaskiluodon kosteikko
Vaskiluodon kosteikko Pinta-ala: 10,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V). Kuvaus: Kasvillisuudeltaan arvokas kosteikkoalue monipuolisine lähimetsineen
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen
LisätiedotHAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA
HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotNIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012
NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotKoskskogen-Maraholmsträsket
Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavatunnus 3-304 Asianro Nurmijärven kunta /Ympäristötoimialue/Asemakaavoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.06.2012 Asemakaava, Klaukkala, Vanha-Klaukka 1. Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja
HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotYLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotPellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA
LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA Selostus maastokäynneistä 8.1. ja 11.1.2014 JOHDANTO JA AIKAISEMMAT HAVAINNOT LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ SUUNNITTELU- ALUEELLA Nurmijärven
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotRiipilän kiviaineksenoton YVA-menettely
Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotMiehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.
Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 8.3.2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS Ramboll Finland Oy
LisätiedotORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee
Lisätiedot6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting
6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotIlmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334
Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotMäntsälä, LUO-aluetunnus 46
Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotSIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA
SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Esa Lammi 5.11.2018 SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja maastokäynti... 3 3 Alueen
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään
LisätiedotLAUSUNTO ESPOON MANNINPELLON
LAUSUNTO 16.10.2018 LAUSUNTO ESPOON MANNINPELLON LUONTOARVOISTA Tekijä: Rauno Yrjölä SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Alueen luonto... 3 3 Liito-oravan esiintyminen alueella... 6 4 Muu lajisto... 7 5 Yhteenveto...
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotKaava 8497 Haukiluoma. OAS ja luonnos vaiheen palautteet
Kaava Haukiluoma OAS ja luonnos vaiheen palautteet PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO.. DIAR: Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu PL TAMPERE Lausuntopyyntönne.. TAMPERE, HAUKILUOMA,
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma ( päivitetty ) Asemakaava, Klaukkala, Vanha-Klaukka
Kaavatunnus 3-304 Asianro Nurmijärven kunta /Ympäristötoimialue/Asemakaavoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.06.2012 ( päivitetty 1.12.2017.) Asemakaava, Klaukkala, Vanha-Klaukka 1. Suunnittelualueen
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotEsa Lammi & Pekka Routasuo SUVELAN URKUTEHTAAN ALUEEN LUONNONOLOT. Esa Lammi
Esa Lammi & Pekka Routasuo SUVELAN URKUTEHTAAN ALUEEN LUONNONOLOT Esa Lammi 8.9.2016 1 JOHDANTO Suvelan entisen urkutehtaan tontille laaditaan asumista täydentävä asemakaava. Alue on pieni ja yksityisomistuksessa,
LisätiedotAuvaisten asemakaavan laajennus A3440
Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
Lisätiedot