Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Transkriptio

1 Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

2 Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura alue sijaitsevat Pirkanmaalla, Parkanon kaupungissa, noin 15 kilometriä kaupungin keskustasta länsiluoteeseen. Esitetty laajennus sijaitsee suojelualueen eteläpuolella ja rajautuu suoraan siihen. Pinta-ala Alueen pinta-ala on noin 623 hehtaaria. Maanomistus Valtio Yleiskuvaus Häädetkeitaan luonnonpuiston ja Natura alueen eteläpuolella on runsaasti ojittamattomia soita sekä varttuneita ja vanhojakin mäntyvaltaisia kangasmetsiä. Melko suurta osaa karujen soiden ja kankaiden muodostamasta alueesta voi kutsua suometsämosaiikiksi, sillä suot ja kivennäismaat vaihtelevat varsin pienipiirteisesti eikä ojia ole välttämättä kaivettu edes soiden ja kangasmaiden rajanpintaan. Möyhänkeitaan ja Kiimakeitaan alueella on jopa muutaman sadan hehtaarin kokonaisuus, jonka pääosalla ei ole tehty voimakkaita metsänkäsittelytoimia vuosikymmeniin. Suojeltavaksi esitetty alue on pinta-alaltaan kaikkiaan noin 600 hehtaaria, josta suuri osa on metsätaloudellisesti kitu- ja joutomaata (vähäpuustoista suota). Jo alueen laajuus ja yhtenäisyys sekä sijainti erittäin tärkeän soiden- ja metsiensuojelualueen vieressä tekevät siitä luonnonsuojelullisesti huomattavan arvokkaan. METSO-arvot ja muut erityiset luontoarvot Huomattava osa alueen metsistä ja pääosa soista täyttää METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet vähintään arvoluokan II, laajalti myös arvoluokan I osalta. Alueen METSOelinympäristöjä ovat puustoiset suot (lähinnä rämeet), runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja muutamin paikoin pienveden lähimetsät. Erityisesti Koivuluoma on edustava puro ja sen myötä myös uhanalainen luontotyyppi. Alueella on muun muassa seuraavia suotyyppejä (suluissa uhanalaisuusluokka): isovarpuräme (NT), keidasräme (LC), kangasräme (NT), kuljuneva (NT), oligotrofinen (VU) ja mesotrofinen saraneva (VU), oligotrofinen kalvakkaneva (VU) ja kalvakkaräme (VU), oligotrofinen sararäme (VU), ombrotrofinen lyhytkorsineva (NT), rahkaräme (LC) ja tupasvillaräme (NT). Lajisto Alueella pesii riekko (VU). Kohde kuuluu Parkanon seudun tärkeiden riekkosoiden verkostoon lajin nykyisen levinneisyysalueen etelärajalla.

3 Yhteenveto suojeluarvoista Häädetkeitaan laajennusalueella on valtakunnallista suojelumerkitystä osana luonnonpuiston ja Natura alueen muodostamaa erittäin arvokasta kokonaisuutta. Laajennusalue on myös itsessään arvokas esimerkiksi laajana suo metsä -mosaiikkina. Muuta Alue on varattu Pirkanmaan maakuntakaavassa tutkimusmetsäksi (Mtm). Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n luonnoksessa alue kuuluu pääosin luonnon monimuotoisuuden ydinalueeseen (luo). Metsähallituksen alue-ekologisesta verkostosta alueella ei ole kunnollista tietoa, sillä Häädetkeitaan laajennusalue on aiemmin ollut Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa. Metlan vuosien hoito- ja käyttösuunnitelmassa ojittamattomat suot ja luonnontilaisen puron (Koivuluoma) varret on merkitty jätettäväksi metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Myös jonkin verran kangasmetsiä on tuolloin päätetty jättää käsittelemättä, mutta nykyisestä tilanteesta ei ole tietoa. Pääosa alueen soista oli mukana soidensuojelun täydennysohjelman kartoituksissa, mutta kohde ei aivan yltänyt valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kun metsäluontoarvot lasketaan mukaan, valtakunnallinen arvo on selviö. Kiimakeitaan pohjoisosan tiheästi ojitetut suot (Metlan vanha ojitustutkimus) aiotaan ennallistaa lähivuosina. Häädetkeitaan laajennus oli mukana Luonto-Liiton, WWF Suomen, Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja BirdLife Suomen yhteisessä Kansallisomaisuus turvaan -suojeluesityksessä vuonna Tietolähteet SLL:n Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin maastokäynnit , Metlan Parkanon tutkimusalueen hoito- ja käyttösuunnitelma , sekä kartat ja ilmakuvat.

4

5

6 Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sähköposti: verkkosivut: