447 Poikkeamishakemus tilalle , Norvasalmenpisto. 448 Luovutusehdot kioskitontille Rantavitikalla

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Aika , klo 14:01-16:09 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 444 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 445 Pöytäkirjan tarkastus 446 Ajankohtaiset asiat 447 Poikkeamishakemus tilalle , Norvasalmenpisto 448 Luovutusehdot kioskitontille Rantavitikalla 449 Maankäyttösopimus / Koskikatu Asemakaavan muutos 3. kaupunginosa kortteli 130 tontti 11, Koskikatu Asemakaavan muutos osa kortteli 729 Matkajängäntie, Ounasrinne 452 Liikenneviraston ja Rovaniemen kaupungin välinen sopimus Ounaskosken ratasillan korjauksesta 453 Työttömyysturvalain muuttaminen 454 Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu/nimeämispyyntö kokeilun ohjausryhmään 455 Ei julkinen 456 Kunnan edustajan ja varajäsenen nimeäminen pelastuslaitoksen neuvottelukuntaan 457 Laatutyöllä tuloksiin 458 Nuorisovaltuuston toimintasäännön muutokset kuntalain mukaisesti alkaen 459 Kuntalaisaloite Valion ranta 460 Lausunnon antaminen ja selvitysten toimittaminen Eduskunnan oikeusasiamiehelle Lapin Tilantekijät Oy:n kantelun johdosta 461 Viranhaltijoiden, lautakuntien ja johtokunnan päätösten otto-oikeus 462 Ilmoitusasiat

2 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Saapuvilla olleet jäsenet Liisa Ansala, puheenjohtaja Harri Rapo, 1. varapuheenjohtaja Juhani Juuruspolvi, 2. varapuheenjohtaja Anja Joensuu Esko-Juhani Tennilä Hannu Ovaskainen, poistui 15:43 Kalervo Björkbacka Matti Henttunen Sanna Karhu, poistui 15:57 Sara Tuisku Terhi Suoraniemi Muut saapuvilla olleet Kaisa Laitinen, kaupunginsihteeri, sihteeri Heikki Autto, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, saapui 14:06, poistui 16:02 Susanna Junttila, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Aatos Nätynki, kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, poistui 15:43 Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Riitta Erola, kehitysjohtaja Pekka Lemmetty, kaupunginlakimies, poistui 15:29 Riikka Heikkilä, viestintäpäällikkö Marja Marjetta, hallintosihteeri Allekirjoitukset Liisa Ansala Puheenjohtaja Kaisa Laitinen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Terhi Suoraniemi Sara Tuisku , Kalervo Björkbacka

3 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) 461 Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirjan :t , pidetään yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa ja yleisessä tietoverkossa tarkastamisen jälkeen vähintään muutoksenhakuajan. Pöytäkirjan 452 pidetään yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa ja yleisessä tietoverkossa tarkastamisen jälkeen vähintään muutoksenhakuajan. hallintosihteeri Marja Marjetta

4 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) 444 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja hyväksyy työjärjestyksen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

5 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) 445 Pöytäkirjan tarkastus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Sara Tuisku ja Terhi Suoraniemi. Kaupunginhallitus tarkastaa pöytäkirjan välittömästi kokouksessa niiden pykälien osalta, jotka päätetään yksimielisesti esityksen tai muutetun esityksen mukaisina. Muilta osin pöytäkirjan tarkastajat tarkastavat pöytäkirjan sen valmistuttua. Kokouksessa tarkastettujen pykälien osalta pöytäkirja pidetään nähtävillä Päätökset ovat nähtävillä kaupungin kirjaamossa, Hallituskatu 7, 2. kerros. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

6 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) 446 Ajankohtaiset asiat Esittelijän katsaus ajankohtaisista ja valmistelussa olevista asioista. Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi kaupunginjohtajan ja kehitysjohtajan katsaukset ajankohtaisista ja valmistelussa olevista asioista. Kaupunginhallitus päätti merkitä katsaukset tiedoksi.

7 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) 447 Poikkeamishakemus tilalle , Norvasalmenpisto ROIDno Valmistelija / lisätiedot: Jorma Korva jorma.korva@rovaniemi.fi Liitteet 1 Navigointikartta 2 Poikkeamishakemus 3 Ote yleiskaavasta 4 Asemapiirros 5 Poikkeamispäätösluonnos Kaupunginarkkitehti JK : Omistaja hakee lupaa poiketa tilalla Norvajärven oikeusvaikutteisen osayleiskaavan käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta niin, että loma-asuntoalueella RA-1 sijaitseva asunto voidaan ottaa pysyvään asumiskäyttöön ja laajentaa. Tilalla sijaitsee kerrosalaltaan 103,7 m 2 :n suuruinen rakennus, jota on tarkoitus laajentaa 46 m 2 :n suuruisella osalla. Yhteensä kerrosalaksi muodostuisi 149,7 m 2. Tila on suuruudeltaan 2030 m 2 ja sillä on tieoikeus Novasalmenpistoon. Rakennus on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Yleiskaavassa alue on merkitty loma-asuntoalueeksi rantavyöhykkeellä RA-1. Uuden rakennuspaikan koko tulee olla vähintään 3000 m 2. Mikäli rakennuspaikka on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon tai muuhun alueelliseen vesihuoltoverkostoon, rakennuspaikan vähimmäiskoko on 2000 m 2. Lomaasunnon asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 120 k-m 2. Lisäksi erillisen sauna- ja talousrakennuksen kerrosalat saavat olla kumpikin enintään 25 k-m 2. Pysyvään asutukseen tarkoitettu rakennuspaikka on yleiskaavassa osoitettu merkinnällä AP-1; Pientalovaltainen asuntoalue ranta-alueella. Uuden rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 10 % rakennusluvassa esitetyn yleiskaavan mukaisen rakennuspaikan pinta-alasta, yksiasuntoisen asuinrakennuksen osalta kuitenkin enintään 300 k-m 2. Lisäksi saa olla talousja varastorakennuksia enintään 100 k-m 2. Kaksiasuntoisen asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 450 k-m 2. Hakija on kuullut naapuria Kaupunki on kuullut naapuria Naapureilla ei ole huomautettavaa.

8 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Rakennustarkastaja puoltaa poikkeamisen myöntämistä. Käyttötarkoituksen muutoksen ja laajennuksen vuoksi rakennukselle on haettava rakennuslupa (vireillä). Rakennuksen tulee täyttää pysyvään asumiseen tarkoitetun asunnon vaatimukset. Kaavoitus puoltaa poikkeamisen myöntämistä. Poikkeamisen perusteluiksi voidaan katsoa olevan erityisiä perusteluja. Norvajärven osayleiskaavassa järven rannoille on osoitettu useita pysyvän asumisen rakennuspaikkoja. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Lisätietoja: Kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi , etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää: 1. Tilalla sallitaan poikkeaminen Norvajärven osayleiskaavan käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta niin, että RA-1 -alueella oleva loma-asunto voidaan ottaa pysyvään asumiskäyttöön ja laajentaa hakemuksen mukaisesti, kokonaiskerrosalaltaan enintään. 203 m 2. Poikkeamispäätöksestä hakijalta peritään 540 euroa ja naapurin kuulemisesta 30 euroa. 2. Tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti kokouksessa. 3. Antaa päätöksensä julkipanon jälkeen Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Tiedoksi Kaavoitus Rauni Kenttälä, ote hakijalle, jäljennös Lapin ELY-keskus, tiedoksi rakennusvalvonta

9 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) 448 Luovutusehdot kioskitontille Rantavitikalla ROIDno Valmistelija / lisätiedot: Seppo Katainen seppo.katainen@rovaniemi.fi Liitteet 1 indeksikartta 2 kartta Rovaniemen kaupunki omistaa Rantavitikalla KL-tontin Tontti on tarkoitettu luovutettavaksi kioskitoimintaan. Jotta tontti voitaisiin luovuttaa rakennettavaksi tulisi sille määrittää luovutusehdot. Tontin pinta-ala on 182 m 2 ja rakennusoikeus 60 krs-m 2. Kaupunginhallitus on vahvistanut eräiden pienten KL-tonttien (kioskitonttien) luovutusehdot. Näitä ehtoja voidaan käyttää soveltuvin osin myös kyseessä olevan tontin luovutusehtoja vahvistettaessa. Kaupunginhallitus päätti , 519, että mm. teollisuus- ja liiketontit tai vastaavat tontit pääsääntöisesti vain vuokrataan ja ko. tontit voidaan myydä vasta, kun rakentamisvelvoite on toteutettu. Tällöin kaupunginhallitus päättää erikseen myyntiehdot. Lisätiedot: kaupungingeodeetti Taina Lehtinen, puh Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että Rovaniemen kaupunki vuokraa tontin seuraavin ehdoin: 1. Vuokra-aika on 30 vuotta. 2. Vuosivuokra on 12,16 e/krs-m2 sidottuna elinkustannusindeksin pistelukuun Rakentamisvelvoite on 50 % tontin kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta. 4. Vuokrauksessa noudatetaan maanvuokralain (258/66) 5. luvun ehtoja. 5. Muut ehdot ovat kaupunginhallituksen hyväksymät yleiset ehdot. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Tiedoksi Paikkatieto- ja tonttipalvelut / Taina Lehtinen, Outi Martikainen ja Seppo Katainen

10 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) 449 Maankäyttösopimus / Koskikatu 47 ROIDno Valmistelija / lisätiedot: Taina Lehtinen taina.lehtinen@rovaniemi.fi kaupungingeodeetti Liitteet 1 Navigointikartta 2 Asemakaavanmuutos 3 Maankäyttösopimus Hotelli Aakenus Oy on hakenut asemakaavan muutosta omistamalleen tontille , Koskikatu 47. Asemakaavan muutos on ollut julkisesti nähtävillä Asemakaavan muutoksessa esitetään kerrosluvun nostamista IV:ään sekä rakennusoikeuden muutosta 2850 krs-m 2 :iin. Rakennusoikeus nousee 1125 krs-m 2. Maankäyttösopimuksessa sovitaan, että kaupunki laatii maanomistajan kustannuksella asemakaavan muutoksen. Tontin rakennusoikeuden noususta maanomistaja maksaa kaupungille kunnallistekniikan ja julkisen palvelurakenteen toteuttamisen kustannuksen korvauksena euroa. Lisätietoja: toimialajohtaja Martti Anttila, puh ja kaupungingeodeetti Taina Lehtinen, puh Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan maankäyttösopimuksen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Tiedoksi Hotelli Aakenus Oy; Paikkatieto- ja tonttipalvelut/ Taina Lehtinen, Jukka Björkbacka

11 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Tekninen lautakunta, 10, Tekninen lautakunta, 67, Kaupunginhallitus, 218, Kaupunginhallitus, 450, Asemakaavan muutos 3. kaupunginosa kortteli 130 tontti 11, Koskikatu 47 ROIDno Tekninen lautakunta, , 10 Valmistelijat / lisätiedot: Markku Pyhäjärvi, Timo Raitio Liitteet 1 Hakemus 2 Sijaintikartta 3 Voimassa oleva asemakaava 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoitus/maanmittausasiantuntija Timo Raitio Hakemus Hakija on päivätyssä hakemuksessa hakenut Hotelli Aakenus Oy:lle asemakaavan muutosta tontille , Koskikatu 47. Tarkoituksena olisi muuttaa asemakaavaa siten, että se sallisi tontille kahden lisäkerroksen rakentamisenl yhteensä 1100 krs-m². Tontin tehokkuus olisi 2820 krs-m² ja kerrosluku IV. Voimassa oleva tilanne Voimassa olevassa asemakaavassa tontti KL III, tehokkuus 1725 krs-m². Hakemuksen arviointi Kaavoitus on tutkinut hakemuksen ja esittää, että kaavamuutoksen laatimiseen voidaan ryhtyä. Esittelijä: Martti Anttila, toimialajohtaja Tekninen lautakunta päättää käynnistää asemakaavan muutoksen tutkimisen 3. kaupunginosan korttelin 130 tontille 11. Asemakaavan muutos kuulutetaan vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto pidetään yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Asemakaavan muutoksesta peritään kaavoituskustannuksena 4000 sekä kuulutuskustannukset 250 /kuulutus. Hakija kanssa laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

12 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Lisätietoja Kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi puh etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi Maanmittausasiantuntija Timo Raitio puh etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta, , 67 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Raitio timo.raitio@rovaniemi.fi Liitteet 1 Voimassa oleva asemakaava, Asemakaavaehdotuskartta 3 Asemakaamerkinnät ja -määräykset 4 Asemakaavaselostus Perustelut Kaavoitus maanmittausasiantuntija TR Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen. Teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti on asemakaavan muutos saatettu vireille ja valmisteluvaiheen kuulemista varten yleisesti nähtäville Vireilletulosta sekä valmisteluvaiheen kuulemisesta ilmoitettiin Lapin Kansassa sekä kirjeellä osaisille. Kaava-asiaan on voinut tutustua kaupungin internet- sivulla Kaavatori sekä kaupungin kaavoituksessa. Mielipiteitä kuulemisen aikana ei saapunut. Kaavamuutosluonnoksessa korttelin 130 tontin 11 kerrosluvuksi tulee IV rakennusoikeus nousee 1125 krs-m², uudeksi rakennusoikeudeksi tulee 2850 krs-m². Asemakaavamuutoksen yhteydessä päivitetään autopaikkamitoitus vastaamaan hotellien autopaikkamitoitusta 1 ap/ 150 krs-m² ja liike- ja toimistokiinteistössä 1 ap/ 50 krs-m². Lisätietoja: kaavoituspäällikö Markku Pyhäjärvi etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi puh

13 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) maanmittausasiantuntija Timo Raitio puh Esittelijä: Martti Anttila, toimialajohtaja Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 3. kaupunginosan korttelin 130 tontin 11 asemakaavamuutos saatetaan ehdotusvaiheen kuulemista varten julkisesti nähtäville. Asemakaavan muutoksesta pyydetään lausunnot ympäristölautakunnalta ja Lapin Pelastuslaitokselta Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus, , 218 Valmistelijat / lisätiedot: Markku Pyhäjärvi, Timo Raitio Liitteet 1 Voimassa oleva asemakaava, Asemakaavaehdotuskartta 3 Asemakaamerkinnät ja -määräykset 4 Asemakaavaselostus Esittelijä: Riitta Erola, kehitysjohtaja Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kehitysjohtajan esityksen mukaisesti. Kaupunginhallitus, , 450 Valmistelija / lisätiedot: Timo Raitio timo.raitio@rovaniemi.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutoskartta 2 Asemakaavaselostus,

14 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Perustelut Kaavoitus maanmittausasiantuntija TR kaupunginosan korttelinn 130 tontin 11 asemakaavan muutos on pidetty ehdotusvaiheen kuulemista varten julkisesti nähtävillä Kuulutus nähtävilläpidosta julkaistiin Lapin Kansassa sekä kirjeellä rajanaapureille. Kaava-asiaan on voinut tutustua nähtävilläpidon aikana kaupungin kaavoituksessa, kaupungin internet - sivuilla Kaavatorilla sekä palvelupiste Osviitassa. Muistutuksia nähtävilläpidon aikana ei saapunut päivätyssä kaavaehdotuksessa tontin käyttötarkoitus pysyy samana KL ja kerrosluku nousee IV, tehokkuus 2850 krs-m². Asemakaavamuutoksen myötä tontin 11 rakennusoikeus nousee 1125 krs-m². Autopaikkamitoitus päivitettiin vastamaan hotellien autopaikkamitoistusta 1 ap / 150 krs-m² ja liikeja toimistokiinteistöissä 1 ap / 50 krs-m². Lisätietoja Kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi puh etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi Maanmittausasiantuntija Timo Raitio puh etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy 3. kaupunginosan korttelin 130 tontin 11 asemakaavan muutoksen päivätyn kaavakartan mukaisesti. Kaavoituskustannuksena hakijalta peritään 4000, kuulutuskustannuksena 250 / kuulutus. Hakijan kanssa laaditaan maankäyttösopimus. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Tiedoksi Esitys kaupunginvaltuustolle

15 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Tekninen lautakunta, 78, Kaupunginhallitus, 267, Vapaa-ajanlautakunta, 86, Ympäristölautakunta, 115, Koulutuslautakunta, 87, Kaupunginhallitus, 451, Asemakaavan muutos osa kortteli 729 Matkajängäntie, Ounasrinne ROIDno Tekninen lautakunta, , 78 Valmistelijat / lisätiedot: Sipi Hintsanen sipi.hintsanen@rovaniemi.fi Liitteet Kolpene_Kaavaselostus Kolpene_rakentamistapaohje Kolpene_kaavakartta_EHDOTUS Kaavoitus/kaavoitusarkkitehti SHi Suunnittelualue sijaitsee 7. kaupunginosassa Kolpeneen Keskuslaitoksen alueella. Suunnittelualue rajoittuu idässä Matkajängäntiehen, etelässä rakentamattomaan metsäiseen painanteeseen. Läntisin osa ulottuu alueen sisäiseen yhdystiehen ja pohjoisessa rajana on Soidinmaantien viereinen vihervyöhyke. Laadittava asemakaavan muutos pohjautuu Rovaniemen kaupungin maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan. Suunnittelualueen maat ovat kaupungin omistuksessa. Asemakaavatyön tuloksena nyt esiteltävässä kaavaehdotuksessa nykyiselle Kolpeneen keskuslaitoksen korttelialueen koilliskulmalle muodostetaan täydennysrakentamisen alue, jonne osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten tontti päiväkotia varten (YL), asuinpientalojen korttelialueet (30 tonttia/ao) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), jolle mahtuu Suomen Palloiluliiton luokka 3:n suositusten mukainen jalkapallokenttä. Kaava-alueen pinta-ala on 11.1 ha ja rakennusoikeus yhteensä 9016 k-m 2. Kaavalla annetaan määräyksiä, jotka liittyvät hulevesien käsittelyyn, pysäköintipaikkoihin ja rakennusten kerroslukuun. Lisäksi rakentamista ohjataan kaavaan liittyvällä rakentamistapaohjeella. Asemakaavaluonnos huomio alueen ominaispiirteet, luo viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön sekä liittyy luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen sen palveluverkostoon, liikenneväyliin ja virkitysreitistöihin.

16 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Lisätietoja: kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi puh etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi kaavoitusarkkitehti Sipi Hintsanen puh etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi Esittelijä: Martti Anttila, toimialajohtaja Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 7. kaupunginosan osa korttelia 729 sekä viereisen katu- ja suojaviheralueen asemakaavamuutos saatetaan ehdotusvaiheen kuulemista varten julkisesti nähtäville. Asemakaavan muutoksesta pyydetään lausunnot ympäristö-, vapaa-ajanja koulutuslautakunnalta. Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus, , 267 Valmistelijat / lisätiedot: Markku Pyhäjärvi, Sipi Hintsanen Liitteet Kolpene_Kaavaselostus Kolpene_rakentamistapaohje Kolpene_kaavakartta_EHDOTUS Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Vapaa-ajanlautakunta, , 86 Valmistelijat / lisätiedot:

17 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Jukka Ylinampa Liitteet 1 Lausuntopyyntö_Ounasrinne osa 729 korttelia Kaavoitus/kaavoitusarkkitehti SHi Suunnittelualue sijaitsee 7. kaupunginosassa Kolpeneen Keskuslaitoksen alueella. Suunnittelualue rajoittuu idässä Matkajängäntiehen, etelässä rakentamattomaan metsäiseen painanteeseen. Läntisin osa ulottuu alueen sisäiseen yhdystiehen ja pohjoisessa rajana on Soidinmaantien viereinen vihervyöhyke. Laadittava asemakaavan muutos pohjautuu Rovaniemen kaupungin maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan. Suunnittelualueen maat ovat kaupungin omistuksessa. Asemakaavatyön tuloksena nyt esiteltävässä kaavaehdotuksessa nykyiselle Kolpeneen keskuslaitoksen korttelialueen koilliskulmalle muodostetaan täydennysrakentamisen alue, jonne osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten tontti päiväkotia varten (YL), asuinpientalojen korttelialueet (30 tonttia/ao) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), jolle mahtuu Suomen Palloiluliiton luokka 3:n suositusten mukainen jalkapallokenttä. Kaava-alueen pinta-ala on 11.1 ha ja rakennusoikeus yhteensä 9016 k-m 2. Kaavalla annetaan määräyksiä, jotka liittyvät hulevesien käsittelyyn, pysäköintipaikkoihin ja rakennusten kerroslukuun. Lisäksi rakentamista ohjataan kaavaan liittyvällä rakentamistapaohjeella. Asemakaavaluonnos huomio alueen ominaispiirteet, luo viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön sekä liittyy luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen sen palveluverkostoon, liikenneväyliin ja virkitysreitistöihin. Vs. talouspäällikkö Jukka Ylinampa: Alueella toimiva kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluverkko pystyy vastaamaan kaava-alueen rakentumisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun eikä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluverkkoon kohdistu kaava-alueesta johtuvaa muutostarvetta. Vapaa-ajanlautakunnan investointiosassa on varauduttu rakentamaan uusi korkeatasoinen urheilukenttä Ounasrinteen koulun ja -päiväkodin sekä alueen asukkaiden käyttöön. Uusi urheilukenttä korvaa Suopungin ja Kivikaudentien kentät. Kaavassa urheilukentälle osoitettu alue vastaa pintaalaltaan, muodoltaan ja sijainniltaan hyvin urheilukentän tarpeita. Vapaa-ajanlautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavasta.

18 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Esittelijä: Antti Lassila, toimialajohtaja Vapaa-ajanlautakunta antaa vs. talouspäällikön mukaisen lausunnon Kolpeneen asemakaavasta. Vapaa-ajanlautakunta päätti toimialajohtajan esityksen mukaisesti. Ympäristölautakunta, , 115 Valmistelijat / lisätiedot: Pentti Ylitalo pentti.ylitalo@rovaniemi.fi Liitteet 1 Kaavaehdotus.pdf Suunnittelualue sijaitsee 7. kaupunginosassa Kolpeneen Keskuslaitoksen alueella. Suunnittelualue rajoittuu idässä Matkajängäntiehen, etelässä rakentamattomaan metsäiseen painanteeseen. Läntisin osa ulottuu alueen sisäiseen yhdystiehen ja pohjoisessa rajana on Soidinmaantien viereinen vihervyöhyke. Laadittava asemakaavan muutos pohjautuu Rovaniemen kaupungin maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan. Suunnittelualueen maat ovat kaupungin omistuksessa. Asemakaavatyön tuloksena nyt esiteltävässä kaavaehdotuksessa nykyiselle Kolpeneen keskuslaitoksen korttelialueen koilliskulmalle muodostetaan täydennysrakentamisen alue, jonne osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten tontti päiväkotia varten (YL), asuinpientalojen korttelialueet (30 tonttia/ao) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), jolle mahtuu Suomen Palloiluliiton luokka 3:n suositusten mukainen jalkapallokenttä. Kaava-alueen pinta-ala on 11.1 ha ja rakennusoikeus yhteensä 9016 k-m 2. Kaavalla annetaan määräyksiä, jotka liittyvät hulevesien käsittelyyn, pysäköintipaikkoihin ja rakennusten kerroslukuun. Lisäksi rakentamista ohjataan kaavaan liittyvällä rakentamistapaohjeella.

19 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Asemakaavaluonnos huomio alueen ominaispiirteet, luo viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön sekä liittyy luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen sen palveluverkostoon, liikenneväyliin ja virkitysreitistöihin. Rakennustarkastaja: Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Esittelijä: Erkki Lehtoniemi, ympäristöpäällikkö Ympäristölautakunta päättää rakennustarkastajan ehdotuksen mukaisesti. Ympäristölautakunta päätti yksimielisesti ympäristöpäällikön esityksen mukaisesti. Koulutuslautakunta, , 87 Valmistelijat / lisätiedot: Leila Alaraudanjoki leila.alaraudanjoki@rovaniemi.fi palvelualuepäällikkö Liitteet Kolpene_Kaavaselostus Kolpene_rakentamistapaohje Kolpene_kaavakartta_EHDOTUS " Kaavoitus/kaavoitusarkkitehti SHi Suunnittelualue sijaitsee 7. kaupunginosassa Kolpeneen Keskuslaitoksen alueella. Suunnittelualue rajoittuu idässä Matkajängäntiehen, etelässä rakentamattomaan metsäiseen painanteeseen. Läntisin osa ulottuu alueen sisäiseen yhdystiehen ja pohjoisessa rajana on Soidinmaantien viereinen vihervyöhyke. Laadittava asemakaavan muutos pohjautuu Rovaniemen kaupungin maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan. Suunnittelualueen maat ovat kaupungin omistuksessa. Asemakaavatyön tuloksena nyt esiteltävässä kaavaehdotuksessa nykyiselle Kolpeneen keskuslaitoksen korttelialueen koilliskulmalle muodostetaan täydennysrakentamisen alue,

20 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) jonne osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten tontti päiväkotia varten (YL), asuinpientalojen korttelialueet (30 tonttia/ao) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), jolle mahtuu Suomen Palloiluliiton luokka 3:n suositusten mukainen jalkapallokenttä. Kaava-alueen pinta-ala on 11.1 ha ja rakennusoikeus yhteensä 9016 k-m 2. Kaavalla annetaan määräyksiä, jotka liittyvät hulevesien käsittelyyn, pysäköintipaikkoihin ja rakennusten kerroslukuun. Lisäksi rakentamista ohjataan kaavaan liittyvällä rakentamistapaohjeella. Asemakaavaluonnos huomioi alueen ominaispiirteet, luo viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön sekä liittyy luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen sen palveluverkostoon, liikenneväyliin ja virkitysreitistöihin." Alueella sijaitsee uudessa monitoimitalossa yhtenäinen peruskoulu, jossa järjestetään alueen lasten perusopetus. Suunnitellulla kaavalla mahdollistetaan uuden varhaiskasvatusyksikön rakentaminen, mikä parantaa alueen varhaiskasvatuksen järjestelyjä ja mahdollistaa lapsen yhtenäisen oppimispolun. Koulun ja varhaiskasvatuksen yhteistyömahdollisuudet paranevat, kun tulevaisuudessa yksiköt sijaitsevat lähellä toisiaan. Rakennettava urheilu- ja virkistyspalveluiden alue parantaa ja monipuolistaa molempien toimijoiden liikuntamahdollisuuksia. Esittelijä: Antti Lassila, toimialajohtaja Koulutuslautakunnalla ei ole huomauttamista suunniteltuun kaavaan. Koulutuslautakunta hyväksyi toimialajohtajan esityksen. Kaupunginhallitus, , 451 Valmistelija / lisätiedot: Sipi Hintsanen sipi.hintsanen@rovaniemi.fi Liitteet 1 Asemakaavakartta Kolpene Kaavaselostus Kolpene_Rakentamistapaohje Kaavoitusarkkitehti S.H Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Kaavaehdotuksen nähtävillä olo on kuulutettu Lapin Kansassa Kaavaehdotukseen on voinut tutustua nähtävillä pidon aikana kaavoituksessa, palvelupiste Osviitassa ja kaupungin internet-sivuilla

21 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Kaavatorilla. Muistutuksia nähtävillä pidon aikana ei saapunut. Saapuneitten lausuntojen osalta kaavaehdotukseen on laadittu vuorovaikutuslomake, joka on esityksen liite 7. Suunnittelualue sijaitsee 7. kaupunginosassa Kolpeneen Keskuslaitoksen alueella. Suunnittelualue rajoittuu idässä Matkajängäntiehen, etelässä rakentamattomaan metsäiseen painanteeseen. Läntisin osa ulottuu alueen sisäiseen yhdystiehen ja pohjoisessa rajana on Soidinmaantien viereinen vihervyöhyke. vaiheen jälkeen asemakaavasuunnitelmaan on tehty seuraavat tekniset korjaukset, yhteensä 7 kpl: 1. Mustikkaharjun tielinjausta on tarkastettu yhdessä kaupungin yhdyskuntatekniikan kanssa. Tielinjan tarkastamisella pyritään varmistamaan saattoliikenteen toimivuus niin Ounasrinteen koulun kuin rakennettavan päiväkodinkin suhteen. 2. VU korttelin pituutta on kasvatettu 10 metriä siten, että siihen on liitetty kaistale viereisestä VL alueesta. Tällä pyritään varmistamaan urheilukentän tarkoituksenmukaisuus ja riittävä väljyys. 3. Korttelissa 794 olleet määräävät kerroskorkeusmerkinnät on muutettu salliviksi. Tonteille 1, 2 ja 3 voidaan siis edelleen rakentaa kolmeen kerrokseen mutta tämä määräys ei ole pakottava. 4. YL korttelin etelä- ja länsisivuille on lisätty ajokieltomerkintä. Tällä halutaan varmistaa piha-alueen toimivuus. 5. Lisätty päiväkotia ja urheilukenttää palveleva LPA-alue. 6. Korttelin 796 tontti 5:n lounasrajaa sekä siihen kiinni merkittyä putkirasitetta on siirretty 3 metriä. Samalla tontin pinta-ala on kasvanut 40 m2. Muutoksella pyritään siihen, että maanalaisen putkirasitteen toteuttaminen aiheuttaisi vähemmän rakentamisaikaista häiriötä. 7. Lisäksi korttelin 796 tontin 5 rakennusala on tarkastettu siten, että ajo autokatokseen on mahdollista suoraan katualueelta. vaiheen jälkeen Rakennustapaohjeeseen on lisätty ohjeet rinnetonttien pengertämisestä, sallituista aitamateriaaleista sekä tontteja rajaavasta kasvillisuudesta. Lisäksi on tuotu selkeämmin esiin asiantuntevan suunnittelutyön merkitys onnistuneen rakennushankkeen takeena. Asemakaavatyön tuloksena nyt esiteltävässä kaavaehdotuksessa nykyiselle Kolpeneen keskuslaitoksen korttelialueen koilliskulmalle muodostetaan täydennysrakentamisen alue, jonne osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten tontti päiväkotia varten (YL), asuinpientalojen korttelialueet (30 tonttia/ao) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), jolle mahtuu Suomen Palloiluliiton luokka 3:n suositusten mukainen jalkapallokenttä. Kaava-alueen pinta-ala on 11.1 ha ja rakennusoikeus yhteensä 9092 k-m2. Kaavalla annetaan määräyksiä, jotka liittyvät hulevesien käsittelyyn, pysäköintipaikkoihin ja rakennusten kerroslukuun. Lisäksi rakentamista ohjataan kaavaan liittyvällä rakentamistapaohjeella. Laadittava asemakaavan muutos pohjautuu Rovaniemen kaupungin maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan. Suunnittelualueen maat ovat kaupungin omistuksessa.

22 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Lisätietoja: kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi puh kaavoitusarkkitehti Sipi Hintsanen puh Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy osaa 7. kaupunginosaa korttelia 729 koskevan asemakaavan päivätyn ja korjatun kaavakartan mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Tiedoksi Esitys kaupunginvaltuustolle

23 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) 452 Liikenneviraston ja Rovaniemen kaupungin välinen sopimus Ounaskosken ratasillan korjauksesta ROIDno Valmistelija / lisätiedot: Martti Anttila martti.anttila@rovaniemi.fi toimialajohtaja Liitteet 1 Rakentamissopimus_Ounaskosken rs_ pdf 2 Liite_2_ _Ounaskosken_RS_ pdf 3 Liite 1 Rovaniemi Ounaskosken yhdistetty rautatie- ja maantiesilta 1989.pdf 4 Liite 3 Ounaskosken rs, kustannukset _ pdf Liikennevirasto maalaa Ounaskosken ratasillan vuoden 2018 aikana. Valtion rautateiden ja Rovaniemen kaupungin kesken on laadittu v.1989 sopimus missä sillan maalaus on sovittu siten, että valtio maalauttaa sillan ja kustannukset jaetaan puoliksi. Rovaniemen kaupunginvaltuuston hyväksymän Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030-suunnitelman yhtenä painopisteenä on pyöräilyn ja jalankulun edistäminen. Kaupungin kasvaessa Ounaskosken sillan ongelmana on ollut kapeat kevytliikennelevikkeet sillan molemmin puolin. Em. liikennejärjestelmäsuunnitelmassa todetaan mm. että yhteyttä Pöykkölästä ja Ounasrinteeltä keskustaan ja Rantavitikalle kehitetään ensisijaisesti parantamalla kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita Ounaskosken sillalla. Nykyiset kevytliikennelevikkeet vaativat kaiteiden ja kansilankutuksen uusimisen ja maalaussuunnittelun yhteydessä laadittiin samanaikaisesti Ounaskosken sillalle suunnitelma kevytliikenneväylien leventämiseksi nykyisestä 2 metristä 3 metriin. Laaditun suunnitelman perusteella Liikennevirasto pyysi tarjoukset ja edullisimman tarjouksen jätti Destia Rail Oy ja urakkasumma on Urakkasummasta maalaustöiden osuus on n. 3,18 milj. ja levennysten, valaistuksen sekä asfaltoinnin osuus 4,212 milj. ja Rovaniemen kaupungin maksuosuus on yhteensä Rovaniemen kaupungin investointisuunnitelma ehdotuksessa on esitetty vuodelle 2018 varattavaksi 5 milj. :n määräraha Ounaskosken sillan maalaamiseen ja kevytliikenneväylien leventämiseen. Tekninen lautakunta on osaltaan hyväksynyt esityksen teknisen lautakunnan investointiohjelmaksi vuosille kokouksessaan Työn on käynnistyttävä jo kuluvan syksyn aikana jolloin toisen puolen kevytliikennelevike puretaan ja laaditaan teräsrakennesuunnitelmat. Näistä syntyvät kustannukset on tarkoituksena kattaa teknisen lautakunnan kuluvan vuoden katuihin ja kevytliikenneväyliin varatuista määrärahoista. Yhteishanke edellyttää rakentamissopimusta Rovaniemen kaupungin ja Liikenneviraston välillä. Sopimuksessa on lyhyesti kuvattu tehtävät

24 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) työt, vastuut, velvoitteet sekä kustannusjako. Työnaikaisiksi valvonta ja suunnittelukuluiksi on tässä vaiheessa arvioitu n ja nämä kustannukset jaetaan puoliksi. Sopimus on liitteenä 1. Koska Rovaniemen kaupungin investointiohjelma v käsitellään marraskuun valtuustossa ja nyt tällä sopimuksella sidotaan ensi vuoden määrärahoja Ounaskosken rautatiesillan korjaukseen, on syytä käsitellä asia kaupunginhallituksessa ja valtuuttaa kaupungin edustajat allekirjoittamaan sopimuksen. Lisätiedot: kaupungininsinööri Olli Peuraniemi puh , rakennuspäällikkö Arvo Seppälä puh Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää hyväksyä laaditun rakentamissopimuksen ja valtuuttaa toimialajohtaja Martti Anttilan ja kaupungininsinööri Olli Peuraniemen allekirjoittamaan sopimuksen kaupungin puolesta. Kaupunginhallitus kuuli asiassa kaupungininsinööri Olli Peuraniemeä. Terhi Suoraniemi esitti Kalervo Björkbackan, Sanna Karhun, Matti Henttusen, Hannu Ovaskaisen ja Harri Rapon kannattamana, että kaupunginhallitus edellyttää, että siltaremontin aiheuttamat haitat ja riskit ensihoito-, poliisi - ja pelastustoimen toteuttamiselle otetaan huomioon ja että niihin pyritään löytämään ratkaisut. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti ja lisäksi kapunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Terhi Suoraniemen lisäysesityksen. Tiedoksi Anttila Martti, Peuraniemi Olli

25 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) 453 Työttömyysturvalain muuttaminen ROIDno Valmistelija / lisätiedot: Sanna Mäensivu sanna.maensivu@rovaniemi.fi Liitteet 1 Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (työmarkkinatuen rahoitus) 2 STM lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain 14 luvun 3 a, 3 c ja 3 d 3 Liite_1_STM_lausuntopyyntö luonnokseen hallituksen esityksestä laiksi Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi työttömyysturvalain muuttamiseksi. Luonnos on osin keskeneräinen ja täydentyy lausuntovaiheen jälkeen. Luonnos liittyy hallituksen maakuntauudistusta koskevien esitysten kokonaisuuteen ja sen tarkoituksena on ratkaista maakuntauudistuksesta seuraavat muutostarpeet pitkään työmarkkinatukea saaneen, kotikunnalle nyt kuuluvan, työmarkkinatuen rahoitusvastuun osalta. Lausunto on pyydetty toimittamaan mennessä. Nykyiset työvoima- ja yrityspalvelut on tarkoitus uudistaa kasvupalveluiksi ja siirtää perustettavien maakuntien järjestämisvastuulle. Maakuntamalliin siirryttäessä tapahtuu rahoitusvastuun kannalta merkittäviä olosuhdemuutoksia. Rahoitusta koskevan esityksen perusteella maakunnat saisivat rahoituksensa valtionosuuksista, joista 2,952% määräytyisi vuoden 2017 laskelmien tasolla kasvupalvelua kuvaavista tekijöistä. Kasvupalvelua kuvaavien tekijöiden jakoperusteena olisi työttömien määrä (60%), työttömyysaste (15%) ja yritysten toimipaikat (25%). Maakunnan valtiolta saama rahoitus voisi vähentyä tai kasvaa alueen työttömyyden kehityksestä riippumatta, koska maakunnan saama rahoitus riippuisi siitä, miten alueen työttömyys kehittyy suhteessa koko maahan. Jakoperusteet eivät kannusta maakuntia taloudellisesta näkökulmasta tavoittelemaan valtakunnan keskiarvoa alhaisempaa työttömyyttä tai panostamaan työllisyyden edistämiseen, vaan rahoitusratkaisu on rakennettu siten, että maakunnilla olisi riittävät resurssit tarjota työllistymistä edistäviä palveluita. Lisäksi maakuntauudistuksen myötä kuntien tehtäviä siirtyy maakuntien järjestämisvastuulle. Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, joka on ollut kunnan järjestämisvastuulla, siirtyy maakuntien järjestämisvastuulle. Muutoksen myötä kunta ei enää aiemmassa määrin pysty vaikuttamaan oman kunnan alueella työmarkkinatuen saajina olevien työttömyyteen. Työmarkkinatuen rahoitusvastuu jakautuu nykyisin kuntien ja valtion kesken tavoitteena kannustaa kuntia edistämään työttömien työllistymistä. Kun työttömyyden hoito edellä kuvatulla tavalla, vastaavasti kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu, siirtyy maakuntauudistuksen perusteella osaksi maakuntien tehtävää, kuntien ja valtion tehtävät muuttuvat työllisyyden

26 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) edistämisessä muuttuvat. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevia säännöksiä vastaamaan edellä kuvatuista hallituksen esityksistä seuraavaa kuntien ja maakuntien välistä vastuunjaon ja vaikutusmahdollisuuksien muutosta. Työmarkkinatuen rahoituksesta säädetään työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 a :ssä. Työmarkkinatuki ja siihen liittyvä lapsikorotus rahoitetaan valtion varoista sen maksukauden loppuun saakka, jonka kuluessa työmarkkinatukea tulee henkilön työttömyyden perusteella maksetuksi yhteensä 300 päivältä. Tämän jälkeen, sen maksukauden loppuun, jonka aikana työmarkkinatukea tulee työttömyyden perusteella maksetuksi päivältä, työmarkkinatuki ja siihen liittyvä lapsikorotus rahoitetaan puoliksi valtion ja työmarkkinatuen saajan kotikunnan varoista. Jos työmarkkinatuen maksaminen jatkuu yli sen maksukauden, jonka aikana maksupäivää täyttyi, työmarkkinatuen saajan kotikunta vastaa 70 prosentilla työttömyyden perusteella maksetusta työmarkkinatuesta ja lapsikorotuksesta, valtion osuuden alentuessa 30 prosenttiin. Työmarkkinatuen 300 maksupäivän laskeminen alkaa uudelleen alusta sen jälkeen kun henkilö työssäoloehdon täytettyään ja työttömyyspäivärahaa enimmäisajan saatuaan palaa uudelleen työmarkkinatuen saajaksi. Kustannusvastuun jako ei koske työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella maksettavaa työmarkkinatukea tai lapsikorotusta taikka em. palvelun ajalta maksettavaa korotusosaa eikä tällaista etuutta myöskään lueta työmarkkinatuen 300 maksupäivään. Työmarkkinatuen saajan kotikuntana pidetään kuntaa, joka 14 luvun 3 a :n 1 momentissa mainittuna työmarkkinatuen maksupäivänä on hänen väestötietojärjestelmään merkitty koti-kuntansa. Työttömyysturvalain 14 luvun 3 c :ssä säädetään sekä kotikunnan määrittämisestä että siitä, miten tämän kotikuntatiedon perusteella Kansaneläkelaitos perii kunnilta kuukausittain jälkikäteen niiden vastuulle kuuluvan rahoitusosuuden, jota Kansaneläkelaitos puolestaan käyttää maksamansa työmarkkinatuen rahoittamiseen. Esityksen keskeisen muutos on, että nykyisin työmarkkinatuen saajan kotikunnalle kohdistuva työmarkkinatuen rahoitusvastuu jatkossa jaettaisiin maakunnan ja henkilön kotikunnan kesken puoliksi. Jako vastaisi kunnan tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa sen alueella asuvien työmarkkinatuen saajien työllisyyteen sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu olisi siirtynyt kunnilta maakunnille, mutta esimerkiksi opetus- ja kulttuuritoimi kuuluisi edelleen kunnan järjestämisvastuulle. Valtion rahoitusosuus säilyisi ennallaan. Ennallaan säilyisivät myös tilanteet, käytännössä työmarkkinatuen maksamisen syy ja kesto, joiden perusteella muun kuin valtion rahoitusvastuu syntyy. Maakunnan ja kunnan rahoitusvastuu alkaisi sen jälkeen, kun maksujakso, jonka sisällä työttömyyden perusteella maksetun työmarkkinatuen 300 maksupäivä on ollut, päättyy ja työttömyyden perusteella työmarkkinatuen maksaminen jatkuu edelleen. Kunnan rahoitusvastuu ei siis edelleenkään koskisi eikä maakunnalle syntyisi rahoitusvastuuta silloin, kun työmarkkinatuen saaja osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.

27 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Rovaniemen kaupunki päättää lausuntonaan esittää seuraavaa: Lakimuutos tarkoittaisi nykyisillä työttömyysluvuilla ja rakenteella, vuoden 2016 tilastotietojen perusteella sitä, että Rovaniemen kaupungin rahoitusosuudet olisivat noin 2,7 miljoonaa euroa vuositasolla. Vuonna 2016 Rovaniemen kaupungin maksama rahoitusosuus on ollut noin 5,4 miljoonaa euroa. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen kustannusvaikutukset ovat kaupungin näkökulmasta merkittävät. Myös tulevaisuudessa on tärkeää säilyttää työmarkkinatuen saajan kotikunnalla oleva kannustin työllistymisen edistämiseen. Kunnat ovat aiemmin vastanneet työttömyyden haasteeseen osin kuntouttavan työtoiminnan toimenpiteillä. Kunnat ovat vastanneet kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, joka on ollut erityisesti pitkään työttömänä olleiden aktivointitoimenpide. Kuntouttavaa työtoimintaa on käytetty erityisesti osana sosiaalipalveluita mutta sitä on hankittu myös osana työllisyyden edistämisen palveluita. Maakuntauudistuksen myötä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu näyttää siirtyvän kunnilta maakunnille, mikä voi näyttäytyä pitkään työttömänä olleiden henkilöiden alhaisena aktivointiasteena, jonka vaikutukset näkyvät sitä kautta Rovaniemen kuntataloudessakin työmarkkinatukimenojen muodossa. Lakimuutoksen mukanaan tuoma työmarkkinatuen rahoitusvastuun laajentuminen valtion, maakuntien ja kuntien kesken on oikeansuuntainen. Työmarkkinatuen rahoitusvastuu jakaantuu nykyisin valtion ja kuntien kesken, mikä on ollut kannustavana tekijänä työttömien työllistymisen edistämisessä. Lakimuutoksen myötä työmarkkinatuen rahoitusvastuu kuuluisi tulevaisuudessa myös maakunnille. Mutta kuten esitysten perusteluissa itsessäänkin jo todetaan, lisääntynyt rahoitusvastuu ei ole sellaisenaan synnyttämässä kannustavuus elementtiä tuleville maakunnille. Maakuntien työllisyyden edistämiseen saamat rahoitukset eivät niiden jakoperusteiden mukaisesti ole kannustamassa maakuntia taloudellisesta näkökulmasta tavoittelemaan valtakunnan keskiarvoa alhaisempaa työttömyyttä tai panostamaan työllisyyden edistämiseen, vaan kuten esityksen perusteluissa on jo itsessään korostettu, rahoitusratkaisu on rakennettu siten, että maakunnilla olisi riittävät resurssit tarjota työllistymistä edistäviä palveluita. Esityksen perusteluissa todetaan, että tulevilla maakunnilla olisi vähintään voimassa olevaa järjestelmää vastaava kannuste edistää alueen työttömien työllistymistä tilanteessa, jossa maakunnan työttömyyden hoitoon saama rahoitus, on osa sen muuta yleiskatteellista rahoitusta. Tämän kaltainen julkilausuttu vähimmäistavoite ei ainakaan sellaisenaan ole synnyttämässä tuleville maakunnille kovinkaan vahvaa kannustinta työllisyyden edistämisessä. Lisäksi vaarana on, että työllisyyden edistämiseen tarkoitetut määrärahat käytetään kattamaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden menoja. Tällöin työllisyyden edistämiseen käytettävät määrärahat voivat pienentyä nykyisestä, mikä puolestaan voi näkyä kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen menoissa.

28 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Mikäli kunnilla säilyy työmarkkinatuen rahoitusvastuu, tulee kunnilla olla myös mahdollisuudet ja toimivaltaa edistää työllisyyttä ja tarjota työllisyyspalveluja. Työllisyyden edistäminen on merkittävä elinvoimatehtävän avaintekijä kunnissa. Tätä näkökulmaa ei voida unohtaa tulevassa uudistuksessakaan. Kunnilla täytyy olla jatkossa mahdollisuus sopia maakunnan kanssa vastuista ja velvoitteista työllisyysasioissa mikäli kunta osarahoittaa kuntalaisten työmarkkinatukimenoja. Kun kuntien rahoituspohja tulevassa uudistuksessa väistämättä pienenee, tulee kuntien osalta kysymykseksi se, missä määrin työllisyyden edistämiseen ja sen palveluihin voidaan kunnissa panostaa. Kaupunginhallitus kuuli asiassa vs. kehittämispäällikkö Sanna Mäensivua. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Tiedoksi Sosiaali- ja terveysministeriö

29 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) 454 Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu/nimeämispyyntö kokeilun ohjausryhmään ROIDno Valmistelija / lisätiedot: Sanna Mäensivu sanna.maensivu@rovaniemi.fi Lapin alueellinen työllisyyskokeilu toteutetaan yhdessä Rovaniemen, Kemin, Tornion, Kemijärven ja Sodankylän kanssa. Kokeilu on alkanut 1.8 ja se kestää ainakin vuoden 2018 loppuun saakka.tavoitteena on kehittää pitkäaikaistyöttömille suunnattuja palveluja ja luoda toimintamalli, joka edistää työllistymistä asiakaslähtöisesti. Toimenpiteiden tarkoituksena on edistää työnhakijoiden pääsyä työmarkkinoille, vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja siitä aiheutuvia menoja julkiselle taloudelle. Tavoitteena on myös vauhdittaa uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä yritysten kasvua. Kokeilussa kunnat vastaavat niiden työnhakijoiden työllisyyspalveluista, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta ja jotka eivät sinä aikana ole olleet työllistymistä edistävässä palvelussa. Lapin alueella kokeilun kohderyhmään kuuluu noin henkilöä. Rovaniemellä kokeiluun on siirtynyt noin asiakasta ja uusia ohjautuu kokeiluun asiakaskriteerien täyttyessä. Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevassa maakunnassa osana kasvupalveluja. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä kuntien työllisyyspalvelujen ja kehitysyhtiöiden, säätiöiden, oppilaitosten, Lapin TE-toimiston ja Lapin ELYkeskuksen kanssa. Kokeiluun liittyen on laadittu kaksi sopimusluonnosta, jotka on hyväksytty kuntien kaupungin/kunnanhallituksessa keväällä Sopimusluonnoksessa on määritelty kokeilun ohjausryhmän koostuvan seuraavista tahoista: kunnan/kaupunginjohtajat kokeilukunnista jokaisen kunnan kunnan/kaupunginhallituksesta yksi jäsen TE-toimiston edustaja ELY-keskuksen edustaja kuntien alueellisen kokeilun yhdyshenkilö Ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidetään klo ja se pidetään tarvittaessa skype/videoneuvotteluyhteyksiä hyödyntämällä. Ohjausryhmän jäsenet saavat erillisen kokouskutsun jäsenten nimeämisen jälkeen. Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus nimeää edustajan ja hänelle varahenkilön kokeilun ohjausryhmään.

30 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti nimetä ohjausryhmään Sanna Karhun ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Matti Henttusen. Tiedoksi Ao. henkilö, kokeilun vastuuhenkilö Sanna Mäensivu

31 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) 456 Kunnan edustajan ja varajäsenen nimeäminen pelastuslaitoksen neuvottelukuntaan ROIDno Valmistelija / lisätiedot: Kaisa Laitinen kaisa.laitinen@rovaniemi.fi kaupunginsihteeri Lapin pelastuslaitos pyytää kuntia esittämään jäsenen ja varajäsenen pelastuslaitoksen kuntien neuvottelukuntaan. Esitys pyydetään lähettämään mennessä osoitteeseen virka@lapinpelastuslaitos.fi. Pelastuslautakunnan johtosäännön (11 ) mukaan lautakunta nimeää kuntia kuultuaan toimikaudekseen Lapin pelastuslaitoksen neuvottelukunnan (1 henkilö/ kunta). Neuvottelukunnan tehtävänä on avustaa pelastuslautakuntaa, pelastusjohtajaa sekä pelastuspäälliköitä pelastustoimen valmistelutehtävissä. Neuvottelukunnan toimikausi on mutta mikäli maakuntauudistus toteutuu ja pelastustoimen järjestämislaki vahvistetaan alkaen, neuvottelukunnan toimikaudeksi jää vuodet Neuvottelukunnan tehtävän ja kokemuksen / palautteen perusteella olisi tarkoituksenmukaista, jos kunta nimeäisi neuvottelukunnan jäseneksi henkilön, joka on kunnan johtoryhmän jäsen tai lähellä kunnan johtoryhmään taikka henkilön, jolle kuuluu kunnan valmiussuunnittelun asiat. Tämä olisi tehokkain tapa varmistaa suora tiedonkulku pelastuslaitoksen ja kunnan johdon välillä. Rovaniemen kaupungin maksuosuus Lapin pelastuspalvelujen toteuttamiseen on varattu ympäristölautakunnan tehtäväalueelle. Edellisellä toimikaudella Lapin pelastuslaitoksen neuvottelukunnan jäsenenä on toimint ympäristölautakunnan esittelijä ympäristövalvonnan päällikkö Erkki Lehtoniemi ja hänen henkilökohtaisena varahenkilönään turvallisuuspäällikkö Kari Tiermas. Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää nimetä Lapin pelastuslaitoksen neuvottelukunnan jäseneksi on ympäristövalvonnan päällikkö Erkki Lehtoniemen ja hänen henkilökohtaiseksi varahenkilöksi turvallisuuspäällikkö Kari Tiermaksen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Tiedoksi Lapin liitto, ao. henkilöt

32 Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 20/ (50) 457 Laatutyöllä tuloksiin ROIDno Valmistelija / lisätiedot: Riitta Erola riitta.erola@rovaniemi.fi kehitysjohtaja Rovaniemen kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen koko kaupunkikonsernia koskevan laatu- ja toimintajärjestelmätyön käynnistämisestä. Laatujärjestelmätyö pohjautuu Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM) ja se toteutetaan Rovaniemen kaupunkikonsernia koskevana, millä tarkoitetaan sekä peruskaupunkia että kaupungin määräysvallassa olevia tytäryhtiöitä. Näitä tytäryhtiöitä ovat Napapiirin Vesi ja Energia Oy, Rovaniemen Residuum Oy, Rovaniemen Markkinakiinteistöt Oy, Lappica Oy ja Rovaniemen Kehitys Oy. Työssä mukana on myös Edurosäätiö. Sähköisenä toiminnanohjausjärjestelmä alustana käytetään jo päätetyn mukaisesti IMS:iä. Laatu on tärkeä menestystekijä, jolla varmistetaan kuntalaisten tyytyväisyyttä toimintaan. Kokonaisvaltaisen laatu- ja kehittämistyön avulla varmistetaan työprosessien sujuvuus, yhteistyön joustavuus ja toiminnan taloudellisuus. Palvelun laatu on koko työyhteisön asia. Se on johdon ja henkilöstön yhteistyötä ja vaatii molempien sitoutumisen. Osaava, motivoitunut ja työyhteisöön sitoutunut henkilöstö on laadun edellytys. Laadunhallintatyö on osa arkityötä, yhteistyötä ja vuorovaikutusprosesseja. Oman työn kehittäminen on jokaisen työtekijän tehtävään sisäänrakennettu velvollisuus. Rovaniemen kaupunkikonserni on merkittävien muutosten edessä tulevina vuosina. Kuntalaisten tarpeet ovat julkisen palvelun järjestämisen lähtökohta. Kuntalaisille luodaan mahdollisuudet palautteen antamiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Laatu tarkoittaa, että palvelut vastaavat kuntalaisten tarpeita ja odotuksia ja että ne tuotetaan taloudellisesti sekä asiakasnäkökulmasta sujuvasti ja joustavasti. Henkilöstön osaamisen arviointi ja työtyytyväisyyden mittaaminen on toinen keskeinen toiminnan laadun kehittämisen työväline. Konsernin laatujärjestelmätyötä on viety kevään 2017 aikana eteenpäin ja ensimmäinen kick off tilaisuus pidettiin Ydinprosessien ja tukipalvelujen pääprosessityötä on viety eteenpäin suunnitelmallisesti. Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen teki päätöksen alueen elinvoima ja yritysten kilpailukyky ydinprosessin prosessinomistajan vaihtumisesta ollen jatkossa kansainvälisyyspäällikkö Tuula Rintala-Gardin. Ydinprosessien prosessinomistajan rinnalla on tukea antanut laatutyön koordinoijaksi valittu Sirpa Miettunen. Kristalliryhmä on kokoontunut kerran kuukaudessa yhteensovittamaan laatutyön etenemistä. Syksyllä 2017 on jo päätetty pitää kaksi prosessiryhmien yhteistä prosessipäivää ( ja ), jolloin prosessinomistajat esittelevät IMS:n kautta prosessinsa ja muiden prosessien ryhmät kommentoivat ja