Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 26. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 26 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 19:00-20:40 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Kirsi Louhelainen, puheenjohtaja Markku Markkula Heikki Syrjänen Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Markku Antinoja Marianne Kaunio Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Anne Savolainen Päivi Ahlroos Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja asuntopäällikkö, paikalla klo 19:00 19:15 94 käsittelyn aikana. kehittämispäällikkö, paikalla klo 19:00 19:15, poistui 94 käsittelyn jälkeen. palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 26 Allekirjoitukset Kirsi Louhelainen puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Harriet Klar-Nykvist Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 26 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 90 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 91 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 92 Nygrannas (Suurpelto VI-VII), asemakaava ja 6 asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 26. kaupunginosa Mankkaa, pöydälle Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2015 huhtikuun 20 seurantaraportti (Kh) 94 Kokouksessa kuultavat selostukset 25

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja Louhelaisen ehdottama käsittelyjärjestyksen muutos hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla. Käsittelyn alussa puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että 94, Kokouksessa kuultavat selostukset, käsitellään ensin ja sen jälkeen palataan esityslista käsittelyjärjestykseen. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti päättäneen hyväksyä puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Harriet Klar-Nykvist.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Nygrannas (Suurpelto VI-VII), asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 26. kaupunginosa Mankkaa, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh Aino Aspiala, puh Matias Kallio, puh Olli Koivula, puh Susa Eräranta, puh Ville Ahvikko, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Nygrannaksen (Suurpelto VI-VII) asemakaavoituksen pohjaksi: 1. Kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja toiminnallisuus 1.1. Nygrannaksen alueesta suunnitellaan pääasiassa Suurpellon keskustan palveluihin tukeutuva, kaupunkimainen, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntovaltainen kokonaisuus noin asukkaalle. Uusi asutus on kerrostalovaltaista. Tavoitteena on riittävä asukaspohja joukkoliikenneyhteyksien ja lähipalvelujen turvaamiseksi Alue jakautuu neljään osa-alueeseen ja vaiheeseen Alueen eteläosassa sijaitsevan Lukukallion kerrostalokorttelit sijoittuvat maaston korkeimpiin kohtiin kauas näkyvinä saarekkeina, joita virkistysalueet ympäröivät Alueen keskiosaan tavoitellaan luonnonläheisiä, ekologisia ja lämminhenkisiä puutalokortteleita, jotka sijoittuvat päävirkistysreitin viereen Alueen pohjoisosan tehokkaat asuinkerrostalot ja työpaikkarakentaminen sijoittuvat rinteeseen ja muodostavat alueen kaupunkikuvallisen maamerkin Kehä II:n varsi kaavoitetaan pääosin suojaviheralueeksi. Alueella varaudutaan Kehä II:n mahdolliseen kehittämiseen tulevaisuudessa

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 26 bulevardina. Liikenteen haittojen vähentyessä suojaviheralueet voitaisiin rakentaa ja Nygrannaksen alue yhdistyisi tiiviimmin Suurpeltoon Alue tukeutuu Suurpellon ja Mankkaan palveluihin. Tarvittaville lähipalveluille tehdään kaavassa riittävät varaukset. Taavinkylän koulun ympäristössä turvataan lähimetsien riittävyys ja yhteydet laajemmin virkistysalueille Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen luontoarvoihin, ekologisiin yhteyksiin ja virkistysalueisiin. Nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeet huomioidaan ja yhteyksiä laajemmille viheraluekokonaisuuksille Suurpeltoon, Keskuspuistoon ja Turvesuolle kehitetään. 2. Liikenne 2.1. Alueen liikenneratkaisuissa sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten että tulevien asukkaiden edut ja tarpeet. Uutta asutusta varten suunnitellaan Kehä II:n läheisyyteen kokoojakatu, joka samalla poistaa paikallista läpiajoliikennettä nykyiseltä katuverkolta ja mahdollistaa sujuvan yhteyden koko alueelta Kehä II:lle. Uusi kokoojakatu on myös tärkeä bussien liikennöinnin kannalta, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi Uutta ja nykyistä asutusta varten luodaan uusia katu- ja virkistysyhteyksiä, jolloin olemassa olevan katuverkon kuormitus tasaantuu ja palveluiden saatavuus parantuu. Uusi rakennettava kokoojakatu ja Kehä II:n uusi eritasoliittymä ovat tärkeä osa tätä ratkaisua Mahdollistetaan alueen liittäminen kevyen liikenteen verkkoon. Erityisesti huomioidaan itä-länsi suuntaiset kevyen liikenteen yhteydet Suurpellon ja Mankkaan suuntaan. Itä-länsi-suuntainen pyöräilyn pääreitti linjataan alueelle osittain puistoraittina. 3. Kestävä kehitys ja kaavatalous 3.1 Alueen eteläosa liitetään Suurpellon alueelliseen jätteenkeräysjärjestelmään. 3.2 Alueella tulee edistää uusiutuvien energianlähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä tarkastella mahdollisuuksia alueellisiin tai korttelikohtaisiin lämmitys- ja viilennysratkaisuihin. Paljon jäähdytysenergiaa tarvitsevat kohteet tulee sijoittaa (ensisijaisesti) maakylmän tuotantoon soveltuville alueille Alue on osa Suurpellon taseyksikköä. Alueella tavoitellaan tontinmyyntitulojen, kehittämiskorvausten ja maankäyttösopimusmaksujen sekä yhdyskuntateknisten kustannusten tasapainoa. Alue osallistuu myös osaltaan Suurpellon suuralueen palvelurakenteen rakentamisen yleisiin kustannuksiin.

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 26 2 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Lintunen ehdotti jäsen Klar-Nykvistin, jäsen Palomäen ja varajäsen Päivisen kannattama, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko jäsen Lintusen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Louhelainen totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - Nygrannas, havainnekuva - Nygrannas, laaja havainnekuva Nygrannaksen alueelle suunnitellaan pääasiassa Suurpellon keskustan palveluihin tukeutuva, kaupunkimainen, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntoalue. Uutta rakennusoikeutta on suunnitteilla noin k-m 2, josta noin k-m² on asumista. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet uudelleen valmisteltavaksi. Nyt alueen liittymistä ympäristöön ja verkostoihin on tarkasteltu laajemmin. Kaavan tavoitteita on täydennetty mm. liikenteen, virkistyksen, luontoarvojen ja kestävän kehityksen osalta. Suunnitelmia on tarkennettu ottamaan paremmin huomioon tärkeä itä-länsisuuntainen virkistysalue ja -yhteys poistamalla rakentaminen keskeiseltä virkistysalueelta.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 26 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tavoitteena asettaa nähtäville kesällä Alueen nykytila Suunnittelualue rajautuu lännessä Kehä II:een ja pohjoisessa se rajautuu Klovinpellontiehen, joka sijaitsee 300 metrin etäisyydellä Turunväylästä etelään. Etelässä alue rajautuu Kokinkyläntiehen ja idässä se rajautuu suhteellisen tiiviiseen Mankkaan pientaloalueeseen. Suunnittelualue on pääosin rakentamaton, rakentamista on vain hajanaisesti. Alueella asui 36 asukasta tammikuussa 2014, työpaikkoja ei alueella ole. Suunnittelualueen keski- ja pohjoisosa on pääasiassa yksityisomistuksessa. Alueen eteläosa on pääasiassa Espoon kaupungin omistuksessa. Kehä II:n liikennealueet ovat liikenneviraston omistuksessa.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 26 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa Nygrannaksen suunnittelun lähtökohtina toimivat muun muassa: Toimiva aluerakenne Toimivan aluerakenteen kehittäminen sekä elinympäristöjen toimivuuden ja taloudellisuuden edistäminen hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Liikenteen aiheuttamia haittoja ehkäistään ja pyritään vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Riittävä meluntorjunta varmistetaan. Alueidenkäytön suunnittelulla huolehditaan, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Varataan riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistetään verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä edistetään. - Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. - Edistetään ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Alueidenkäytön suunnittelussa on asutusta sekä työpaikka- ja palvelutoimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan nykyisen infrastruktuurin hyväksikäyttöä. - Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. - Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Helsingin seudun erityiskysymykset - Edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. - Alueen liikennejärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon koko seudun kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma, tavoitteena hillitä ilmastonmuutosta sekä tukea yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä.

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 26 Suuri osa valtakunnallisista tavoitteista koskee Nygrannaksen suunnittelualuetta. Valmistelun edetessä selviää tarkemmin, kuinka valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat suunnittelualueella. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna Alue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi. Alueen keskelle on osoitettu itä-länsisuuntainen viheryhteystarve. Alueella on voimassa Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna vaihemaakuntakaavassa Kehä II:n varsi on osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena. Uudenmaan vaihemaakuntakaavat 1, 3 ja 4 eivät koske aluetta. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi vuonna Kehä II:n varsi Lukusolmusta pohjoiseen on osoitettu pääosin työpaikka-alueeksi (TP) lukuun ottamatta Nygrannaksen aluetta, joka on osoitettu kehitettäväksi tiiviinä ja matalana asuntoalueena (A2). Lukusolmun eteläpuolinen osa Kehä II:n vartta on osoitettu virkistysalueeksi (V) sekä radiomaston läheisyydessä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Alueet, joilla nykyisin on asuinrakennuksia, on osoitettu kehitettäväksi tiiviinä ja matalana asuntoalueena (A2). Niiden yhteyteen ja Lukukallion alueelle on osoitettu myös uusia asuntoalueita. Alueen läpi on osoitettu virkistysyhteyksiä, joiden yhteydessä on virkistysalueita (V). Lehtoalue on osoitettu luonnonsuojelukohteeksi. Alue on osa Suurpelto-Kehä II -osayleiskaavaa, jota ei viety hyväksymiskäsittelyyn, koska alueelle laadittiin Espoon eteläosien yleiskaava. Asemakaava Alue on pääosin asemakaavoittamaton. Osalla aluetta ovat voimassa Kilonväylän, Klovinportin, Mankkaa I:n ja Uudenkylän asemakaavat. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Tavoitteena on suunnitella pääasiassa Suurpellon keskustan palveluihin tukeutuva, kaupunkimainen, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntoalue. Alueen mitoitus rakennusoikeuden osalta on laaditun viitesuunnitelman pohjalta noin k-m 2, josta suurin osa on asumista. Työpaikkarakentamista esitetään lähinnä Kehä II:n varteen Sepänsolmun ja Lukusolmun läheisyyteen. Mitoitus tarkentuu kaavoituksen edetessä.

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 26 Alueen rakentaminen tulee eheyttämään kaupunkirakennetta, sillä alue sijaitsee keskeisellä paikalla tukeutuen Suurpellon ja Mankkaan palveluihin. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet ja alueen tiivis rakentaminen parantaa joukkoliikenteen ja lähipalveluiden toimintaedellytyksiä ja kehittämistä. Alue liitetään olemassa oleviin kevyen liikenteen verkostoihin. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeisiin ja samalla varmistetaan pääsy laajemmille viheraluekokonaisuuksille Suurpeltoon, Keskuspuistoon ja Turvesuolle. Itä-länsi-suuntainen pääraitti suunnitellaan kaava-alueella puistoraittina. Kehä II:n läheisyys tuo mukanaan myös haasteita kuten liikennemelun ja pienhiukkaspäästöjen hallitsemisen kaava-alueella. Toisaalta sijainti suuren liikenneväylän lähellä tekee alueesta helposti saavutettavan. On hyvin mahdollista että kaava-alueen sijainnin, maaston, luontoarvojen ja kaavataloudellisista syistä päädytään paikoitellen suhteellisen tehokkaaseen kaupunkirakenteeseen, joka puolestaan helposti johtaa rakennettuihin ja maanalaisiin pysäköintijärjestelmiin. Suunnittelun yhteydessä pyritään ennakoimaan ja mahdollistamaan uusia palvelumuotoja kuten esimerkiksi kaikkiin taloyhtiöihin tulevia palvelueteisiä. Kestävää kehitystä on tarkoitus kaikin mahdollisin kaavallisin keinoin edistää, esimerkiksi tutkitaan alueen asuinrakennusten liittämistä soveltuvin osin Suurpellon jätekeräysjärjestelmään. Lisäksi alueella tulee edistää uusiutuvien energianlähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä tarkastella mahdollisuuksia alueellisiin tai korttelikohtaisiin lämmitysja viilennysratkaisuihin. Alueen toteutumisen myötä kaupunki saa maankäytöllistä tuloa. Tuloa ohjataan alueen välittömien yhdyskuntateknisten rakennuskustannusten peittämiseksi Suurpellon ja Nygrannaksen alueella. Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Alueella on luontoarvoja, ekologisia yhteyksiä ja kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka huomioidaan kaavoituksessa. Paikallisesti jyrkkäpiirteisen maaston sekä tulvaherkkyyden takia on katsottu tarpeelliseksi suunnitella kaava-alueen pintavesisuunnitelmaa erityisellä huolella. Alueen hulevedet käsitellään ja viivytetään siten, että niistä ei muodostu määrällistä tai laadullista haittaa. Lukukallion lounaispuolella on suojeltu pähkinäpensaslehto. Lukukallion pohjois-, länsi-, ja etelärinteillä (kaava-alueen eteläosassa) on liito-oravaesiintymä. Alueen keskellä kulkee itä-länsisuuntaisesti maakunta- ja yleiskaavan viheryhteys. Nämä otetaan huomioon suunnittelussa ja ekologiset yhteydet turvataan.

13 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 26 Alueella sijaitsee Dåvitsbyn keskiaikainen kylämäki, joka on osittain tuhoutunut Kehä II:en rakentamisen ja poikkeusluvin toteutettujen pientalojen myötä. Lisäksi alueella sijaitsee Möilimäen pelto, joka on esihistoriallinen muinaisjäännös (noin 4000 ekr). Alueella sijaitsevat arvokkaat rakennukset pyritään säilyttämään. Kohteiden suojelu selvitetään yhteistyössä museon kanssa. Liikenne Alueen liikenteellinen selkäranka tulee olemaan uusi Kehä II:n suuntainen kokoojakatu. Siitä tulee nykyisille ja tuleville asukkaille vaivaton yhteys Sepänsolmun liittymään kaava-alueen pohjoisrajalla ja Kokinkylänsolmun liittymään etelässä. Näiden kautta on yhteys Turunväylälle ja Kehä II:lle samoin, kuin alueellisille kokoojakaduille kuten esimerkiksi Mankkaanlaaksontielle. Yleiskaavassa esitetyt Kehä II:n suuntaiset ja itä-länsi suuntaiset virkistysreitit otetaan suunnittelussa huomioon ja pyritään myös varmistamaan esteettömiä reittivaihtoehtoja mahdollisuuksien mukaan. Kevyen liikenteen sujuvat yhteydet kaava-alueen ulkopuolisille virkistysalueille (esim. Keskuspuisto, pyöräily-yhteydet laatukäytäviin) otetaan suunnittelussa huomioon. Metron alkaessa liikennöidä bussiliikenne kokee linjastomuutoksen, jossa nykyiset Etelä-Espoon seutulinjat muuttuvat metron liityntälinjoiksi. Asemakaava-alue tukeutuu vahvasti Kehä II:n pitkin Suurpellon kautta ajettaviin bussilinjoihin. Mankkaantien ja Klovinpellontien bussilinjat täydentävät joukkoliikennetarjontaa. Ympäristön häiriötekijät Alueen liikennemelutilannetta on alustavasti tarkasteltu 3D-maastomallin avulla (Ramboll Finland Oy ). Liikennemelun hallitsemiseksi on laadittu alustava suunnitelma, joka jakaa aluetta pohjois-eteläsuuntaisesti kolmeen erilliseen alueeseen. Eteläisellä alueella melutilanne on helpommin hallittavissa, kuin muilla alueilla. Asuinkorttelit tulevat luonnostaan asettumaan suhteellisen kauas Kehä II:sta ja liikennemelutilannetta helpottaa maastomuodot, suunnitteilla olevat rakennukset ja meluesteet sekä eritasoliittymä. Tämän lisäksi on kuitenkin rakennettava noin 300 metrinen melueste, jotta melutasot asuinkortteleissa olisi sallitulla tasolla. Keskiosan tilannetta pahentaa jonkun verran kaava-alueella oleva Kehä II:sen suuntainen kokoojakatu, jonka varteen ei käytännössä voi rakentaa meluesteitä. Suunnittelussa tullaan turvautumaan riittävään etäisyyteen kadusta, jotta melutasoja saadaan sallituille tasoille. Pohjoisin osa on kapea, maastollisesti korkealla, ja suhteellisen lähellä Kehä II:ta. Jotta asuinkortteleiden oleskelupihojen melutasot saataisiin

14 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 26 kohdalleen, on niiden suojaksi suunniteltava yhtenäinen rakennusmassa niiden ja Kehä II:sen väliin. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmanlaadun minimi- ja suositusetäisyydet on otettu huomioon asuinalueiden sijoittamisessa Kehä II:n läheisyyteen. Selvitykset Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä. Olemassa olevia selvityksiä ovat mm.: - Espoon hulevesiohjelma (Espoon kaupunki ja FCG 2011) - Lukupuro-Henttaanpuro hulevesiselvitys (Ramboll 2010) - Suurpelto-Kehä II osayleiskaava-alueen luontoselvitys (Jaakko Pöyry Infra 2002) - Espoon Suurpellon itäosan luontoselvitykset 2009 (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Bathouse Oy 2009) - Lausunto Lukukallion liito-oravatilanteesta sekä suojellusta pähkinäpensaslehdosta (Luontotieto Keiron Oy 2012) - Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit. (Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy 2005) - inventoinnissa todettu Smedsby-Hemtans-Dåvitsby viljelysmaisema - Espoon eteläosien yleiskaava-alueen esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset. Muuttuvan maankäytön alueiden arkeologinen inventointi (Museovirasto, arkeologian osasto, Sirkka-Liisa Seppälä 2005) - inventoinnissa todettu Dåvitsin pronssi- ja/tai rautakautinen hautapaikka sekä Möilimäenpellon kivikautinen asuinpaikka - Espoon eteläosien historiallisen ajan kylänpaikkojen yleiskaavainventointi (Museovirasto, rakennushistorian osasto, Päivi Hakanpää 2005) - inventoinnissa todettu Dåvitsbyn ja Kocksbyn vanhat kylätontit - Suurpellon osayleiskaava-alueen kunnallistekniikan tarkastelut (Tekninen keskus, Ramboll ja SCC Viatek 2004) - Mankkaanlaita, liikenneselvitys (WSP Liikenne ja Arkkitehdit Tommila Oy 2006) - Suurpellon alueen liikenne-ennuste (Ramboll Finland Oy 2012) - Melutarkastelut (Ramboll Finland Oy 2012) Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Esitetyt mielipiteet Mankkaan seura ja kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajat ovat useaan otteeseen kokoontuneet keskustelemaan kaavaprojektista ja suunnitelmaa

15 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 26 Päätöshistoria on kehitelty hyvässä yhteisymmärryksessä. Taavinkylän koulun johtokunta on saapuneessa kirjeessä pyytänyt huomioimaan, että koulun ympärille jää riittävästi metsäaluetta. Nähtävänä kokouksessa - Nygrannas, havainnekuvat - Nygrannas, lisämateriaali Nygrannas, lähtötietoja Selvitykset Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää keskustelun pohjalta tavoitteet Suurpelto VI-VII asemakaavalle: 1.1 Kaava-alueella AK-kortteleiden suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VIII. AP- ja AO-kortteleissa suurin sallittu kerrosluku on II. K-kortteleissa suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VII. 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Lisääntynyt maankäyttö edellyttää Kehä II:lle rinnakkaisen yhdyskadun rakentamista. Sen avulla luodaan alueelle tehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä joka varmistaa sekä kaavaalueelta että lähialueilta pääsyn pohjoisessa Klovinpellontien ja Nihtinsillan kautta esim. Kehä II:lle tai Turunväylälle, etelässä Kokinkyläntien ja Mankkaanlaaksontien kautta esim. Kehä II:lle. Samoin varmistuu yhteys Kehä II:sen uudelle ylitykselle jonka kautta päästään Kehä II:n länsipuolella rakennettaville palveluille. Tärkeätä on myös rinnakkaistien avulla varmistaa että liiallista liikennepainetta ei suuntaudu nykyisten asuinalueiden katuverkostoihin. 1.3 Asemakaavamerkinnöillä suojataan Kehä II:sen varrelta löytyviä muinaisjäännöksiä. Samoin huomioidaan alueelta löytyviä suojeltavia luontoarvoja, muun muassa liito-oravia. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Harriet Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle.

16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 26 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää keskustelun pohjalta tavoitteet Suurpelto VI-VII asemakaavalle: 1.1 Kaava-alueella AK-kortteleiden suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VIII. AP- ja AO-kortteleissa suurin sallittu kerrosluku on II. K-kortteleissa suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VII. 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Lisääntynyt maankäyttö edellyttää Kehä II:lle rinnakkaisen yhdyskadun rakentamista. Sen avulla luodaan alueelle tehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä joka varmistaa sekä kaavaalueelta että lähialueilta pääsyn pohjoisessa Klovinpellontien ja Nihtinsillan kautta esim. Kehä II:lle tai Turunväylälle, etelässä Kokinkyläntien ja Mankkaanlaaksontien kautta esim. Kehä II:lle. Samoin varmistuu yhteys Kehä II:sen uudelle ylitykselle jonka kautta päästään Kehä II:n länsipuolella rakennettaville palveluille. Tärkeätä on myös rinnakkaistien avulla varmistaa että liiallista liikennepainetta ei suuntaudu nykyisten asuinalueiden katuverkostoihin. 1.3 Asemakaavamerkinnöillä suojataan Kehä II:sen varrelta löytyviä muinaisjäännöksiä. Samoin huomioidaan alueelta löytyviä suojeltavia luontoarvoja, muun muassa liito-oravia. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti jäsen Harriet Klarin kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus palautuksesta hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia palautettiin yksimielisesti valmisteltavaksi.

17 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 26 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Nygrannaksen (Suurpelto VI-VII) asemakaavoituksen pohjaksi: 1. Kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja toiminnallisuus 1.1. Nygrannaksen alueesta suunnitellaan pääasiassa Suurpellon keskustan palveluihin tukeutuva, kaupunkimainen, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntovaltainen kokonaisuus noin asukkaalle. Uusi asutus on kerrostalovaltaista. Tavoitteena on riittävä asukaspohja joukkoliikenneyhteyksien ja lähipalvelujen turvaamiseksi Alue jakautuu neljään osa-alueeseen ja vaiheeseen Alueen eteläosassa sijaitsevan Lukukallion kerrostalokorttelit sijoittuvat maaston korkeimpiin kohtiin kauas näkyvinä saarekkeina, joita virkistysalueet ympäröivät Alueen keskiosaan tavoitellaan luonnonläheisiä, ekologisia ja lämminhenkisiä puutalokortteleita, jotka sijoittuvat päävirkistysreitin viereen Alueen pohjoisosan tehokkaat asuinkerrostalot ja työpaikkarakentaminen sijoittuvat rinteeseen ja muodostavat alueen kaupunkikuvallisen maamerkin Kehä II:n varsi kaavoitetaan pääosin suojaviheralueeksi. Alueella varaudutaan Kehä II:n mahdolliseen kehittämiseen tulevaisuudessa bulevardina. Liikenteen haittojen vähentyessä suojaviheralueet voitaisiin rakentaa ja Nygrannaksen alue yhdistyisi tiiviimmin Suurpeltoon Alue tukeutuu Suurpellon ja Mankkaan palveluihin. Tarvittaville lähipalveluille tehdään kaavassa riittävät varaukset. Taavinkylän koulun ympäristössä turvataan lähimetsien riittävyys ja yhteydet laajemmin virkistysalueille Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen luontoarvoihin, ekologisiin yhteyksiin ja virkistysalueisiin. Nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeet huomioidaan ja yhteyksiä laajemmille viheraluekokonaisuuksille Suurpeltoon, Keskuspuistoon ja Turvesuolle kehitetään. 2. Liikenne

18 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / Alueen liikenneratkaisuissa sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten että tulevien asukkaiden edut ja tarpeet. Uutta asutusta varten suunnitellaan Kehä II:n läheisyyteen kokoojakatu, joka samalla poistaa paikallista läpiajoliikennettä nykyiseltä katuverkolta ja mahdollistaa sujuvan yhteyden koko alueelta Kehä II:lle. Uusi kokoojakatu on myös tärkeä bussien liikennöinnin kannalta, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi Uutta ja nykyistä asutusta varten luodaan uusia katu- ja virkistysyhteyksiä, jolloin olemassa olevan katuverkon kuormitus tasaantuu ja palveluiden saatavuus parantuu. Uusi rakennettava kokoojakatu ja Kehä II:n uusi eritasoliittymä ovat tärkeä osa tätä ratkaisua Mahdollistetaan alueen liittäminen kevyen liikenteen verkkoon. Erityisesti huomioidaan itä-länsi suuntaiset kevyen liikenteen yhteydet Suurpellon ja Mankkaan suuntaan. Itä-länsi-suuntainen pyöräilyn pääreitti linjataan alueelle osittain puistoraittina. 3. Kestävä kehitys ja kaavatalous 3.1 Alueen eteläosa liitetään Suurpellon alueelliseen jätteenkeräysjärjestelmään. 3.2 Alueella tulee edistää uusiutuvien energianlähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä tarkastella mahdollisuuksia alueellisiin tai korttelikohtaisiin lämmitys- ja viilennysratkaisuihin. Paljon jäähdytysenergiaa tarvitsevat kohteet tulee sijoittaa (ensisijaisesti) maakylmän tuotantoon soveltuville alueille Alue on osa Suurpellon taseyksikköä. Alueella tavoitellaan tontinmyyntitulojen, kehittämiskorvausten ja maankäyttösopimusmaksujen sekä yhdyskuntateknisten kustannusten tasapainoa. Alue osallistuu myös osaltaan Suurpellon suuralueen palvelurakenteen rakentamisen yleisiin kustannuksiin. 2 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 26 Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / / / Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2015 huhtikuun seurantaraportti (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh Päivi Ahlroos, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: merkitsee tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan seurantaraportin 04/2015. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Kaupunkisuunnittelulautakunnan seurantaraportti 04/ Tuloskortit, seuranta huhtikuu 2015 Talousarvion sitovuus ja seuranta Varsinainen toiminnan ja talouden raportti käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa vähintään huhtikuun, heinäkuun, lokakuun ja joulukuun lopun tilanteesta. Kaupunginhallituksessa kuukausiraportteja käsitellään tarvittaessa useamminkin. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta ja siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportissa on tiedot myös tulostavoitteiden toteutumisesta. Raporteissa käsitellään myös tuottavuuteen ja toimintaan liittyviä keskeisiä mittareita. Kaupunginhallitus käsittelee huhtikuun seurantaraportin Lautakunnat esittävät oman tehtäväalueensa raportit heinäkuun ja lokakuun lopun tilanteesta osana kaupungin kuukausiraporttia kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat käsitellään valtuustossa lokakuun kuukausiraportin perusteella. Ennakkotilinpäätös laaditaan joulukuun lopun tilanteesta ja käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 26 Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Espoo-tarinaan perustuvat vuoden 2015 tulostavoitteet, talousarviokirjaan sisältyvät määrärahat, tuloarviot, nettobudjetoitujen tulosyksiköiden toimintakatteet sekä erityisperustelut ovat sitovia. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa taloutta seurataan kuukausittain ja kuukausiraportti annetaan tiedoksi lautakunnalle seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Teknisen ja ympäristötoimen tavoitteet ja strategian painopistealueet Teknisessä ja ympäristötoimessa keskeisimmät tehtävät liittyvät kaupungin infrastruktuurin ja palvelutilojen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja kunnossapitoon. Toimialan keskeisimpiä tehtäviä ovat - Länsimetron ja sen jatkeen rakentaminen - kaupunkiradan lähialueiden kehittäminen - Tapiolan, Matinkylän ja Suurpellon rakentaminen - kaupunkikeskusten kehittäminen - asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen - Espoon sairaalan rakentaminen - laajat koulukorjaukset - tilojen käytön tehostaminen sekä - seutuyhteistyö ja metropolihallinnon valmistelu. Espoo-tarina ja poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia vuosina Se sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet, päämäärät näkökulmittain sekä valtuustokauden tavoitteet. Taloussuunnitelmakauden keskeisenä tavoitteena on pitää kaupungin talous ja rahoitus kestävästi tasapainossa eikä henkilöstömäärä kasva vuonna Espoo-tarinaa toteutetaan TATU -ohjelmalla, poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla sekä tuloskorttien tulostavoitteilla. Huhtikuun lopussa tehdyn arvion mukaan TATU -ohjelman projektit ja toimenpiteet ovat edenneet. Vuoden alussa on otettu käyttöön uusi ICT-toimintamalli. Tilaajatuottajamallia käsitellään valtuustossa Espoolaisen johtamismallin kehittämisprojekti on edennyt ja projekti laajenee myöhemmin koko kaupunkia kattavaksi. Sähköistä asiointia lisätään. Lupaprosessien kehittäminen jatkuu.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 26 Kaupunkisuunnittelukeskuksen vuoden 2015 tulostavoitteiden toteutuminen Kaupunkisuunnittelukeskus on laatinut toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit. Lautakunta on hyväksynyt keskukselle tulostavoitteiden lisäksi myös muita toimintaan liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista lautakunta seuraa. Espoon kaavoitusohjelma sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelma ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa. Valtuustokaudella kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kaupunginhallituksen hyväksymää kaavoitusohjelmaa ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää konkreettista, kohdetasoista työsuunnitelmaa. Tänä vuonna seurataan erityisesti priorisoituja kaavakohteita ja raportoidaan mahdollisista poikkeamista. Seurataan ja kehitetään työohjelmaan merkittyjä kaavatalouden pilottikohteita kaavatalouden arviointi- ja ohjausmenetelmillä. Lautakuntasopimus täydentää valtuustosopimusta yksityiskohtaisemmilla tavoitteilla ja täsmentää lautakunnan tahtotilaa ja painotuksia kaavoituksen osalta. Valtuusto- ja lautakuntasopimuksessa määriteltyjen kaupunkisuunnittelua koskevien tavoitteiden toteumaa ja toimenpiteitä arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Kaavoitusohjelmaan sisältyvien keskeisten toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Huhtikuun loppuun mennessä kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi tai hyväksyi kaupunginhallitukselle asuinkerrosalaa k-m 2. MAL -tavoite Espoon asemakaavoitettavaksi asuinkerrosalatavoitteeksi kuluvalle sopimuskaudelle on k-m 2 (kunnassa hyväksyttyjen asemakaavojen asuinkerrosala), mikä vastaa asunnon vuosituotantoa. Toteuma huhtikuun lopussa oli k-m 2. Tavoite toteutuu. Asuntokaavoituksen määrä nostetaan MAL -sopimuksen tarkoittamalla tavalla 25 % vuodesta 2016.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 26 Vuosien asuntotonttien kaavoitusta kerrosalana mitattuna lisätään 25 %:lla voimassa olevaan MAL -aiesopimukseen verrattuna. Vuotuinen tavoite asuinrakennuskaavojen osalta on k-m 2. Vuoden 2015 kaupunkisuunnittelun työohjelma on laadittu siten, että MAL -tavoite saavutetaan. Kaavoitusta kohdennetaan erityisesti SAVU I-III -vyöhykkeille. Yhteenveto kaupunkisuunnittelukeskuksen tulostavoitteiden toteutumisesta huhtikuun lopun tilanteessa ja arvio koko vuoden toteumasta on oheismateriaalina (tuloskortissa). Henkilöstö Henkilöstömäärä oli huhtikuun lopussa 133. Vakituista henkilökuntaa oli yksi vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Asiakaspalvelun kehittämistä ja keskittämistä toimialan yhteisen asiakaspalvelun piiriin jatketaan. Kaavatalouden kehittämiseen ja seurantaan on saatu henkilö tämän vuoden alusta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan huhtikuun 2015 seurantaraportti Tulot Tuloja on budjetoitu 0,316 milj. euroa. Tuloja on kertynyt 0,142 milj. euroa, toteuma 44,9 %. Budjetoimattomia tukia ja avustuksia on kertynyt euroa. Sisäiset tulot ylittyvät budjetoidusta. Tulojen arvioidaan ylittyvän euroa budjetoidusta. Lupien käsittely on nopeutunut tehostuneen lupavalmistelun johdosta. Maksutuloja on kertynyt euroa. Asemakaavoituksen palvelumaksujen kertymä vaihtelee vuosittain kaavojen ja lupien koon mukaan. Maksutuloja on kertynyt euroa. Menot Menoja on budjetoitu 10,962 milj. euroa. Toteuma on 3,1 milj. euroa, 28,3 %. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Henkilöstömenoihin on varattu 7,7 milj. euroa. Menoja on kertynyt 2,3 milj. euroa, 29,9 %. Asemakaavayksikössä on ollut täyttämättömiä vakansseja. Yleiskaavayksikössä on ollut 4-5 kokoaikaista harjoittelijaa

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 26 tasapainottamassa työkuormaa. Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstömenoihin varatut määrärahat tullaan vuositasolla käyttämään. Asiantuntijapalveluita on ostettu 0,309 milj. eurolla, toteuma 18,4 %. Asiantuntijapalveluita hankitaan asema- ja yleiskaavan sekä liikennesuunnittelun konsultointitöihin, lähiöiden kaavoitukseen sekä luonto-, ym. selvityksiin. Suuriin liikennesuunnitteluhankkeisiin, lähiöiden kehittämiseen ja välttämättömiin kaavoitustöihin valtion ja naapurikuntien kanssa on varauduttu sitoumuksin. Sisäisiin toimintamenoihin on varattu 1,2 milj. euroa. Toteuma 0,4 milj. euroa, 31,4 %. Kaupungin uusi ICT-toimintamalli on otettu käyttöön vuoden alusta. Sisäisiin palveluiden ostoihin on varattu määrärahaa palveluliiketoimen veloitusperusteiden mukaisesti. Kaupunkisuunnittelukeskus on tehostanut toimitilojen käyttöä ja luopunut turhista toimitiloista. Sisäisiä toimitilavuokria on maksettu 0,159 milj. euroa. Menot ovat pienentyneet edellisestä vuodesta 10,3 prosenttia. Investoinnit Kaupunkisuunnittelukeskuksella ei ole on talousarvion investointiosassa määrärahavarausta koneiden ja kaluston hankintaan. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalouden seurantaraportti 04/2015 on oheismateriaalina. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / / / Kokouksessa kuultavat selostukset Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Ahlroos, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi 1) Selostuksen MAL-aiesopimuksen seurannasta. Asuntotuotantopäällikkö Anne Savolainen selostaa. 2) Selostuksen toimenpiteistä MAL-sopimuskauden kaavoitustavoitteiden ( k-m 2 /vuosi) täyttämiseksi. Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen selostaa. 3) Selostuksen kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakastyytyväisyystutkimuksesta. Kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos selostaa. 4) Selostuksen teknisen toimialan asiakaspalvelun kehittämistyöstä. Kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos selostaa. Käsittely Päätös Käsittelyn alussa kuultiin Anne Savolaisen, Ossi Keräsen ja Päivi Ahlroosin selostukset. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Asiakastyytyväisyystutkimus 2015 kooste - Asiakastyytyväisyystutkimus 2015

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 26 / 26 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( 90 94) MUUTOKSENHAKUKIELTO KUNTALAKI 91 Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.