Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 181. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 181 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:50-20:50 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Tiina Halttunen Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Marianne Kaunio Petri Suominen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Aila Valldèn Niina Laasonen Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö yleiskaavapäällikkö suunnittelupäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja kaavoitusarkkitehti, paikalla klo 17:50 18:30, poistui 108 käsittelyn jälkeen. energiainsinööri, paikalla klo 17:50 18:30, poistui 108 käsittelyn jälkeen. palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 181 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Pirjo Kemppi-Virtanen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 181 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 95 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 96 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 6 97 Nygrannas (Suurpelto VI-VII), asemakaava ja 7 asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 26. kaupunginosa Mankkaa, pöydälle , Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen 25 hyväksyminen nähtäville (MRA 30 ), alue Rakennuskiellon määrääminen Kaitaa - Iivisniemi 38 osayleiskaavan alueella, tulevan metroaseman ympäristön eräille kortteleille ja yleisille alueille Finnoo osayleiskaava, kaavaehdotuksen hyväksyminen 41 nähtäville (MRA 19 ), alue (Kh-asia) 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan 57 lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 57. kaupunginosa Karakallio 102 Kaitaan metroasema, asemakaavan muutos, 63 asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 44. kaupunginosa, Kaitaa Tiistilä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 70 muutokseksi, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä (Kh-Kv-asia) Kulmakorpi I, ehdotus kaupunginhallitukselle 77 asemakaavaksi, alue , 75. kaupunginosa, Kolmperä (Kh-Kv-asia) Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden 88 metroasema ja Lippulaiva), ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kh-Kv-asia) Tapiolan keskus, ehdotus kaupunginhallitukselle 104 asemakaavan muutokseksi, alue , 12. kaupunginosa Tapiola (Kh-asia) Puustellinmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle 113 asemakaavan muutokseksi, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara (Kh-asia) Suurpelto III, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan 121 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 21. kaupunginosa Henttaa Tynnyripuisto, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan 132 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 22. kaupunginosassa Olari ja 23. kaupunginosassa Matinkylä Tiistinniitty II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 147 alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Dipoli, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 10. kaupunginosa Otaniemi 112 Espoonkartanon kaavarungon tarkistus Kaupunkisuunnittelulautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksessa 164

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 181 esittämistä havainnoista 114 Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesityksen ja 166 taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille Päätöksiä ja kirjelmiä Pyöräilyn edistämisen seminaari Liikenneverkkoseminaari 176

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 95 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja Markkulan ehdottama käsittelyjärjestyksen muutos hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla. Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että 14 Suurpelto III, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 21. kaupunginosa Henttaa käsitellään ensin ja sen jälkeen palataan esityslistan käsittelyjärjestykseen. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan päättäneen yksimielisesti hyväksyä puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Pirjo Kemppi-Virtanen.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Nygrannas (Suurpelto VI-VII), asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 26. kaupunginosa Mankkaa, pöydälle , Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh Aino Aspiala, puh Matias Kallio, puh Olli Koivula, puh Susa Eräranta, puh Ville Ahvikko, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Nygrannaksen (Suurpelto VI-VII) asemakaavoituksen pohjaksi: 1. Kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja toiminnallisuus 1.1. Nygrannaksen alueesta suunnitellaan pääasiassa Suurpellon keskustan palveluihin tukeutuva, kaupunkimainen, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntovaltainen kokonaisuus noin asukkaalle. Uusi asutus on kerrostalovaltaista. Tavoitteena on riittävä asukaspohja joukkoliikenneyhteyksien ja lähipalvelujen turvaamiseksi Alue jakautuu neljään osa-alueeseen ja vaiheeseen Alueen eteläosassa sijaitsevan Lukukallion kerrostalokorttelit sijoittuvat maaston korkeimpiin kohtiin kauas näkyvinä saarekkeina, joita virkistysalueet ympäröivät Alueen keskiosaan tavoitellaan luonnonläheisiä, ekologisia ja lämminhenkisiä puutalokortteleita, jotka sijoittuvat päävirkistysreitin viereen Alueen pohjoisosan tehokkaat asuinkerrostalot ja työpaikkarakentaminen sijoittuvat rinteeseen ja muodostavat alueen kaupunkikuvallisen maamerkin Kehä II:n varsi kaavoitetaan pääosin suojaviheralueeksi. Alueella varaudutaan Kehä II:n mahdolliseen kehittämiseen tulevaisuudessa

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 181 bulevardina. Liikenteen haittojen vähentyessä suojaviheralueet voitaisiin rakentaa ja Nygrannaksen alue yhdistyisi tiiviimmin Suurpeltoon Alue tukeutuu Suurpellon ja Mankkaan palveluihin. Tarvittaville lähipalveluille tehdään kaavassa riittävät varaukset. Taavinkylän koulun ympäristössä turvataan lähimetsien riittävyys ja yhteydet laajemmin virkistysalueille Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen luontoarvoihin, ekologisiin yhteyksiin ja virkistysalueisiin. Nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeet huomioidaan ja yhteyksiä laajemmille viheraluekokonaisuuksille Suurpeltoon, Keskuspuistoon ja Turvesuolle kehitetään. 2. Liikenne 2.1. Alueen liikenneratkaisuissa sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten että tulevien asukkaiden edut ja tarpeet. Uutta asutusta varten suunnitellaan Kehä II:n läheisyyteen kokoojakatu, joka samalla poistaa paikallista läpiajoliikennettä nykyiseltä katuverkolta ja mahdollistaa sujuvan yhteyden koko alueelta Kehä II:lle. Uusi kokoojakatu on myös tärkeä bussien liikennöinnin kannalta, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi Uutta ja nykyistä asutusta varten luodaan uusia katu- ja virkistysyhteyksiä, jolloin olemassa olevan katuverkon kuormitus tasaantuu ja palveluiden saatavuus parantuu. Uusi rakennettava kokoojakatu ja Kehä II:n uusi eritasoliittymä ovat tärkeä osa tätä ratkaisua Mahdollistetaan alueen liittäminen kevyen liikenteen verkkoon. Erityisesti huomioidaan itä-länsi suuntaiset kevyen liikenteen yhteydet Suurpellon ja Mankkaan suuntaan. Itä-länsi-suuntainen pyöräilyn pääreitti linjataan alueelle osittain puistoraittina. 3. Kestävä kehitys ja kaavatalous 3.1 Alueen eteläosa liitetään Suurpellon alueelliseen jätteenkeräysjärjestelmään. 3.2 Alueella tulee edistää uusiutuvien energianlähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä tarkastella mahdollisuuksia alueellisiin tai korttelikohtaisiin lämmitys- ja viilennysratkaisuihin. Paljon jäähdytysenergiaa tarvitsevat kohteet tulee sijoittaa (ensisijaisesti) maakylmän tuotantoon soveltuville alueille Alue on osa Suurpellon taseyksikköä. Alueella tavoitellaan tontinmyyntitulojen, kehittämiskorvausten ja maankäyttösopimusmaksujen sekä yhdyskuntateknisten kustannusten tasapainoa. Alue osallistuu myös osaltaan Suurpellon suuralueen palvelurakenteen rakentamisen yleisiin kustannuksiin.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätösklemmit muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Nygrannaksen (Suurpelto VI-VII) asemakaavoituksen pohjaksi: 1. Kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja toiminnallisuus 1.1. Nygrannaksen alueesta suunnitellaan pääasiassa Suurpellon keskustan ja Mankkaan palveluihin tukeutuva, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntovaltainen kokonaisuus noin asukkaalle. Asukasmäärä täsmentyy jatkosuunnittelussa ja lautakunta ottaa siihen kantaa myöhemmin kaupunkirakenteellisia vaihtoehtoja tarkastellessaan. Tavoitteena on riittävä asukaspohja joukkoliikenneyhteyksien ja lähipalvelujen turvaamiseksi Alue jakautuu neljään rakentamistypologialtaan erityyppiseen osaalueeseen ja vaiheeseen Alueen eteläosassa sijaitsevan Lukukallion kerrostalokorttelit sijoittuvat maaston korkeimpiin kohtiin kauas näkyvinä saarekkeina, joita virkistysalueet ympäröivät Alueen keskiosaan tavoitellaan luonnonläheisiä, ekologisia ja lämminhenkisiä pientalomaisia puutalokortteleita, jotka sijoittuvat päävirkistysreitin viereen Alueen pohjoisosan tehokkaat asuinkerrostalot ja työpaikkarakentaminen sijoittuvat rinteeseen ja muodostavat alueen kaupunkikuvallisen maamerkin Kehä II:n varsi kaavoitetaan tässä vaiheessa pääosin suojaviheralueeksi. Liikenteen haittojen mahdollisesti tulevaisuudessa vähentyessä suojaviheralueet on mahdollista suunnitella tehokkaaseen rakentamiseen väylän välityskykyä heikentämättä Julkisille lähipalveluille tehdään kaavassa riittävät varaukset. Taavinkylän koulun ympäristössä turvataan lähimetsien riittävyys ja yhteydet laajemmin virkistysalueille Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen luontoarvoihin, ekologisiin yhteyksiin ja virkistysalueisiin. Nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeet huomioidaan ja yhteyksiä laajemmille viheraluekokonaisuuksille Suurpeltoon, Keskuspuistoon ja Turvesuolle kehitetään. 2. Liikenne

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / Alue yhdistyy Mankkaaseen ja Suurpeltoon uusien katu- ja virkistysyhteyksien kautta. Katuverkon osalta tavoitteena on mahdollistaa alueella joukkoliikenne. Nykyisen asutuksen osalta etsitään ratkaisuja, joilla tasataan olemassa olevan katuverkon kuormitusta, sekä parannetaan palveluiden saavutettavuutta Jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien osalta huomioidaan erityisesti itälänsi suuntaiset yhteydet Suurpellon ja Mankkaan suuntaan. Itä-länsisuuntainen pyöräilyn pääreitti linjataan alueelle osittain puistoraittina. Väylien laatuun kiinnitetään huomiota. 3. Kestävä kehitys ja kaavatalous 3.1 Alueen eteläosa liitetään Suurpellon alueelliseen jätteenkeräysjärjestelmään. 3.2 Alueella tulee edistää uusiutuvien energianlähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä tarkastella mahdollisuuksia alueellisiin tai korttelikohtaisiin lämmitys- ja viilennysratkaisuihin. Paljon jäähdytysenergiaa tarvitsevat kohteet tulee sijoittaa (ensisijaisesti) maakylmän tuotantoon soveltuville alueille Alue on osa Suurpellon taseyksikköä. Alueella tavoitellaan tontinmyyntitulojen, kehittämiskorvausten ja maankäyttösopimusmaksujen sekä yhdyskuntateknisten kustannusten tasapainoa. Alue osallistuu myös osaltaan Suurpellon suuralueen palvelurakenteen rakentamisen yleisiin kustannuksiin. 4. Lautakunnalle esitetään vuoden 2015 loppuun mennessä Suurpellon alueen tilannekatsaus suunnitelmineen, alustavine aikatauluineen sekä alueen kehittämisen vaiheistus. 5 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Puheenjohtaja Markkula ehdotti, että asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Kemppi-Virtanen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja puheenjohtaja Markkulan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Nygrannaksen (Suurpelto VI-VII) asemakaavoituksen pohjaksi:

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / Kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja toiminnallisuus 1.1. Nygrannaksen alueesta suunnitellaan pääasiassa Suurpellon keskustan ja Mankkaan palveluihin tukeutuva, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntovaltainen kokonaisuus noin asukkaalle. Asukasmäärä täsmentyy jatkosuunnittelussa ja lautakunta ottaa siihen kantaa myöhemmin kaupunkirakenteellisia vaihtoehtoja tarkastellessaan. Tavoitteena on riittävä asukaspohja joukkoliikenneyhteyksien ja lähipalvelujen turvaamiseksi Alue jakautuu neljään rakentamistypologialtaan erityyppiseen osaalueeseen ja vaiheeseen Alueen eteläosassa sijaitsevan Lukukallion kerrostalokorttelit sijoittuvat maaston korkeimpiin kohtiin kauas näkyvinä saarekkeina, joita virkistysalueet ympäröivät Alueen keskiosaan tavoitellaan luonnonläheisiä, ekologisia ja lämminhenkisiä pientalomaisia puutalokortteleita, jotka sijoittuvat päävirkistysreitin viereen Alueen pohjoisosan tehokkaat asuinkerrostalot ja työpaikkarakentaminen sijoittuvat rinteeseen ja muodostavat alueen kaupunkikuvallisen maamerkin Kehä II:n varsi kaavoitetaan tässä vaiheessa pääosin suojaviheralueeksi. Liikenteen haittojen mahdollisesti tulevaisuudessa vähentyessä suojaviheralueet on mahdollista suunnitella tehokkaaseen rakentamiseen väylän välityskykyä heikentämättä Julkisille lähipalveluille tehdään kaavassa riittävät varaukset. Taavinkylän koulun ympäristössä turvataan lähimetsien riittävyys ja yhteydet laajemmin virkistysalueille Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen luontoarvoihin, ekologisiin yhteyksiin ja virkistysalueisiin. Nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeet huomioidaan ja yhteyksiä laajemmille viheraluekokonaisuuksille Suurpeltoon, Keskuspuistoon ja Turvesuolle kehitetään. 2. Liikenne 2.1. Alue yhdistyy Mankkaaseen ja Suurpeltoon uusien katu- ja virkistysyhteyksien kautta. Katuverkon osalta tavoitteena on mahdollistaa alueella joukkoliikenne. Nykyisen asutuksen osalta etsitään ratkaisuja, joilla tasataan olemassa olevan katuverkon kuormitusta, sekä parannetaan palveluiden saavutettavuutta Jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien osalta huomioidaan erityisesti itälänsi suuntaiset yhteydet Suurpellon ja Mankkaan suuntaan. Itä-länsi-

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 181 suuntainen pyöräilyn pääreitti linjataan alueelle osittain puistoraittina. Väylien laatuun kiinnitetään huomiota. 3. Kestävä kehitys ja kaavatalous 3.1 Alueen eteläosa liitetään Suurpellon alueelliseen jätteenkeräysjärjestelmään. 3.2 Alueella tulee edistää uusiutuvien energianlähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä tarkastella mahdollisuuksia alueellisiin tai korttelikohtaisiin lämmitys- ja viilennysratkaisuihin. Paljon jäähdytysenergiaa tarvitsevat kohteet tulee sijoittaa (ensisijaisesti) maakylmän tuotantoon soveltuville alueille Alue on osa Suurpellon taseyksikköä. Alueella tavoitellaan tontinmyyntitulojen, kehittämiskorvausten ja maankäyttösopimusmaksujen sekä yhdyskuntateknisten kustannusten tasapainoa. Alue osallistuu myös osaltaan Suurpellon suuralueen palvelurakenteen rakentamisen yleisiin kustannuksiin. 4. Lautakunnalle esitetään vuoden 2015 loppuun mennessä Suurpellon alueen tilannekatsaus suunnitelmineen, alustavine aikatauluineen sekä alueen kehittämisen vaiheistus. 5 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo Kemppi- Virtasen. Oheismateriaali Selostus - Nygrannas, havainnekuva - Nygrannas, laaja havainnekuva Nygrannaksen alueelle suunnitellaan pääasiassa Suurpellon keskustan palveluihin tukeutuva, kaupunkimainen, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntoalue. Uutta rakennusoikeutta on suunnitteilla noin k-m 2, josta noin k-m² on asumista. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet uudelleen valmisteltavaksi. Nyt alueen liittymistä ympäristöön ja verkostoihin on tarkasteltu laajemmin. Kaavan tavoitteita on täydennetty mm. liikenteen, virkistyksen, luontoarvojen ja kestävän kehityksen osalta. Suunnitelmia on tarkennettu ottamaan paremmin huomioon tärkeä itä-länsisuuntainen virkistysalue ja -yhteys poistamalla rakentaminen keskeiseltä virkistysalueelta.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 181 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tavoitteena asettaa nähtäville kesällä Alueen nykytila Suunnittelualue rajautuu lännessä Kehä II:een ja pohjoisessa se rajautuu Klovinpellontiehen, joka sijaitsee 300 metrin etäisyydellä Turunväylästä etelään. Etelässä alue rajautuu Kokinkyläntiehen ja idässä se rajautuu suhteellisen tiiviiseen Mankkaan pientaloalueeseen. Suunnittelualue on pääosin rakentamaton, rakentamista on vain hajanaisesti. Alueella asui 36 asukasta tammikuussa 2014, työpaikkoja ei alueella ole. Suunnittelualueen keski- ja pohjoisosa on pääasiassa yksityisomistuksessa. Alueen eteläosa on pääasiassa Espoon kaupungin omistuksessa. Kehä II:n liikennealueet ovat liikenneviraston omistuksessa.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 181 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa Nygrannaksen suunnittelun lähtökohtina toimivat muun muassa: Toimiva aluerakenne Toimivan aluerakenteen kehittäminen sekä elinympäristöjen toimivuuden ja taloudellisuuden edistäminen hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Liikenteen aiheuttamia haittoja ehkäistään ja pyritään vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Riittävä meluntorjunta varmistetaan. Alueidenkäytön suunnittelulla huolehditaan, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Varataan riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistetään verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä edistetään. - Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. - Edistetään ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Alueidenkäytön suunnittelussa on asutusta sekä työpaikka- ja palvelutoimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan nykyisen infrastruktuurin hyväksikäyttöä. - Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. - Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Helsingin seudun erityiskysymykset - Edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. - Alueen liikennejärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon koko seudun kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma, tavoitteena hillitä ilmastonmuutosta sekä tukea yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 181 Suuri osa valtakunnallisista tavoitteista koskee Nygrannaksen suunnittelualuetta. Valmistelun edetessä selviää tarkemmin, kuinka valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat suunnittelualueella. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna Alue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi. Alueen keskelle on osoitettu itä-länsisuuntainen viheryhteystarve. Alueella on voimassa Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna vaihemaakuntakaavassa Kehä II:n varsi on osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena. Uudenmaan vaihemaakuntakaavat 1, 3 ja 4 eivät koske aluetta. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi vuonna Kehä II:n varsi Lukusolmusta pohjoiseen on osoitettu pääosin työpaikka-alueeksi (TP) lukuun ottamatta Nygrannaksen aluetta, joka on osoitettu kehitettäväksi tiiviinä ja matalana asuntoalueena (A2). Lukusolmun eteläpuolinen osa Kehä II:n vartta on osoitettu virkistysalueeksi (V) sekä radiomaston läheisyydessä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Alueet, joilla nykyisin on asuinrakennuksia, on osoitettu kehitettäväksi tiiviinä ja matalana asuntoalueena (A2). Niiden yhteyteen ja Lukukallion alueelle on osoitettu myös uusia asuntoalueita. Alueen läpi on osoitettu virkistysyhteyksiä, joiden yhteydessä on virkistysalueita (V). Lehtoalue on osoitettu luonnonsuojelukohteeksi. Alue on osa Suurpelto-Kehä II -osayleiskaavaa, jota ei viety hyväksymiskäsittelyyn, koska alueelle laadittiin Espoon eteläosien yleiskaava. Asemakaava Alue on pääosin asemakaavoittamaton. Osalla aluetta ovat voimassa Kilonväylän, Klovinportin, Mankkaa I:n ja Uudenkylän asemakaavat. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Tavoitteena on suunnitella pääasiassa Suurpellon keskustan palveluihin tukeutuva, kaupunkimainen, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntoalue. Alueen mitoitus rakennusoikeuden osalta on laaditun viitesuunnitelman pohjalta noin k-m 2, josta suurin osa on asumista. Työpaikkarakentamista esitetään lähinnä Kehä II:n varteen Sepänsolmun ja Lukusolmun läheisyyteen. Mitoitus tarkentuu kaavoituksen edetessä.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 181 Alueen rakentaminen tulee eheyttämään kaupunkirakennetta, sillä alue sijaitsee keskeisellä paikalla tukeutuen Suurpellon ja Mankkaan palveluihin. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet ja alueen tiivis rakentaminen parantaa joukkoliikenteen ja lähipalveluiden toimintaedellytyksiä ja kehittämistä. Alue liitetään olemassa oleviin kevyen liikenteen verkostoihin. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeisiin ja samalla varmistetaan pääsy laajemmille viheraluekokonaisuuksille Suurpeltoon, Keskuspuistoon ja Turvesuolle. Itä-länsi-suuntainen pääraitti suunnitellaan kaava-alueella puistoraittina. Kehä II:n läheisyys tuo mukanaan myös haasteita kuten liikennemelun ja pienhiukkaspäästöjen hallitsemisen kaava-alueella. Toisaalta sijainti suuren liikenneväylän lähellä tekee alueesta helposti saavutettavan. On hyvin mahdollista että kaava-alueen sijainnin, maaston, luontoarvojen ja kaavataloudellisista syistä päädytään paikoitellen suhteellisen tehokkaaseen kaupunkirakenteeseen, joka puolestaan helposti johtaa rakennettuihin ja maanalaisiin pysäköintijärjestelmiin. Suunnittelun yhteydessä pyritään ennakoimaan ja mahdollistamaan uusia palvelumuotoja kuten esimerkiksi kaikkiin taloyhtiöihin tulevia palvelueteisiä. Kestävää kehitystä on tarkoitus kaikin mahdollisin kaavallisin keinoin edistää, esimerkiksi tutkitaan alueen asuinrakennusten liittämistä soveltuvin osin Suurpellon jätekeräysjärjestelmään. Lisäksi alueella tulee edistää uusiutuvien energianlähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä tarkastella mahdollisuuksia alueellisiin tai korttelikohtaisiin lämmitysja viilennysratkaisuihin. Alueen toteutumisen myötä kaupunki saa maankäytöllistä tuloa. Tuloa ohjataan alueen välittömien yhdyskuntateknisten rakennuskustannusten peittämiseksi Suurpellon ja Nygrannaksen alueella. Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Alueella on luontoarvoja, ekologisia yhteyksiä ja kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka huomioidaan kaavoituksessa. Paikallisesti jyrkkäpiirteisen maaston sekä tulvaherkkyyden takia on katsottu tarpeelliseksi suunnitella kaava-alueen pintavesisuunnitelmaa erityisellä huolella. Alueen hulevedet käsitellään ja viivytetään siten, että niistä ei muodostu määrällistä tai laadullista haittaa. Lukukallion lounaispuolella on suojeltu pähkinäpensaslehto. Lukukallion pohjois-, länsi-, ja etelärinteillä (kaava-alueen eteläosassa) on liito-oravaesiintymä. Alueen keskellä kulkee itä-länsisuuntaisesti maakunta- ja yleiskaavan viheryhteys. Nämä otetaan huomioon suunnittelussa ja ekologiset yhteydet turvataan.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 181 Alueella sijaitsee Dåvitsbyn keskiaikainen kylämäki, joka on osittain tuhoutunut Kehä II:en rakentamisen ja poikkeusluvin toteutettujen pientalojen myötä. Lisäksi alueella sijaitsee Möilimäen pelto, joka on esihistoriallinen muinaisjäännös (noin 4000 ekr). Alueella sijaitsevat arvokkaat rakennukset pyritään säilyttämään. Kohteiden suojelu selvitetään yhteistyössä museon kanssa. Liikenne Alueen liikenteellinen selkäranka tulee olemaan uusi Kehä II:n suuntainen kokoojakatu. Siitä tulee nykyisille ja tuleville asukkaille vaivaton yhteys Sepänsolmun liittymään kaava-alueen pohjoisrajalla ja Kokinkylänsolmun liittymään etelässä. Näiden kautta on yhteys Turunväylälle ja Kehä II:lle samoin, kuin alueellisille kokoojakaduille kuten esimerkiksi Mankkaanlaaksontielle. Yleiskaavassa esitetyt Kehä II:n suuntaiset ja itä-länsi suuntaiset virkistysreitit otetaan suunnittelussa huomioon ja pyritään myös varmistamaan esteettömiä reittivaihtoehtoja mahdollisuuksien mukaan. Kevyen liikenteen sujuvat yhteydet kaava-alueen ulkopuolisille virkistysalueille (esim. Keskuspuisto, pyöräily-yhteydet laatukäytäviin) otetaan suunnittelussa huomioon. Metron alkaessa liikennöidä bussiliikenne kokee linjastomuutoksen, jossa nykyiset Etelä-Espoon seutulinjat muuttuvat metron liityntälinjoiksi. Asemakaava-alue tukeutuu vahvasti Kehä II:n pitkin Suurpellon kautta ajettaviin bussilinjoihin. Mankkaantien ja Klovinpellontien bussilinjat täydentävät joukkoliikennetarjontaa. Ympäristön häiriötekijät Alueen liikennemelutilannetta on alustavasti tarkasteltu 3D-maastomallin avulla (Ramboll Finland Oy ). Liikennemelun hallitsemiseksi on laadittu alustava suunnitelma, joka jakaa aluetta pohjois-eteläsuuntaisesti kolmeen erilliseen alueeseen. Eteläisellä alueella melutilanne on helpommin hallittavissa, kuin muilla alueilla. Asuinkorttelit tulevat luonnostaan asettumaan suhteellisen kauas Kehä II:sta ja liikennemelutilannetta helpottaa maastomuodot, suunnitteilla olevat rakennukset ja meluesteet sekä eritasoliittymä. Tämän lisäksi on kuitenkin rakennettava noin 300 metrinen melueste, jotta melutasot asuinkortteleissa olisi sallitulla tasolla. Keskiosan tilannetta pahentaa jonkun verran kaava-alueella oleva Kehä II:sen suuntainen kokoojakatu, jonka varteen ei käytännössä voi rakentaa meluesteitä. Suunnittelussa tullaan turvautumaan riittävään etäisyyteen kadusta, jotta melutasoja saadaan sallituille tasoille. Pohjoisin osa on kapea, maastollisesti korkealla, ja suhteellisen lähellä Kehä II:ta. Jotta asuinkortteleiden oleskelupihojen melutasot saataisiin

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 181 kohdalleen, on niiden suojaksi suunniteltava yhtenäinen rakennusmassa niiden ja Kehä II:sen väliin. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmanlaadun minimi- ja suositusetäisyydet on otettu huomioon asuinalueiden sijoittamisessa Kehä II:n läheisyyteen. Selvitykset Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä. Olemassa olevia selvityksiä ovat mm.: - Espoon hulevesiohjelma (Espoon kaupunki ja FCG 2011) - Lukupuro-Henttaanpuro hulevesiselvitys (Ramboll 2010) - Suurpelto-Kehä II osayleiskaava-alueen luontoselvitys (Jaakko Pöyry Infra 2002) - Espoon Suurpellon itäosan luontoselvitykset 2009 (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Bathouse Oy 2009) - Lausunto Lukukallion liito-oravatilanteesta sekä suojellusta pähkinäpensaslehdosta (Luontotieto Keiron Oy 2012) - Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit. (Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy 2005) - inventoinnissa todettu Smedsby-Hemtans-Dåvitsby viljelysmaisema - Espoon eteläosien yleiskaava-alueen esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset. Muuttuvan maankäytön alueiden arkeologinen inventointi (Museovirasto, arkeologian osasto, Sirkka-Liisa Seppälä 2005) - inventoinnissa todettu Dåvitsin pronssi- ja/tai rautakautinen hautapaikka sekä Möilimäenpellon kivikautinen asuinpaikka - Espoon eteläosien historiallisen ajan kylänpaikkojen yleiskaavainventointi (Museovirasto, rakennushistorian osasto, Päivi Hakanpää 2005) - inventoinnissa todettu Dåvitsbyn ja Kocksbyn vanhat kylätontit - Suurpellon osayleiskaava-alueen kunnallistekniikan tarkastelut (Tekninen keskus, Ramboll ja SCC Viatek 2004) - Mankkaanlaita, liikenneselvitys (WSP Liikenne ja Arkkitehdit Tommila Oy 2006) - Suurpellon alueen liikenne-ennuste (Ramboll Finland Oy 2012) - Melutarkastelut (Ramboll Finland Oy 2012) Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Esitetyt mielipiteet Mankkaan seura ja kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajat ovat useaan otteeseen kokoontuneet keskustelemaan kaavaprojektista ja suunnitelmaa

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 181 Päätöshistoria on kehitelty hyvässä yhteisymmärryksessä. Taavinkylän koulun johtokunta on saapuneessa kirjeessä pyytänyt huomioimaan, että koulun ympärille jää riittävästi metsäaluetta. Nähtävänä kokouksessa - Nygrannas, havainnekuvat - Nygrannas, lisämateriaali Nygrannas, lähtötietoja Selvitykset Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää keskustelun pohjalta tavoitteet Suurpelto VI-VII asemakaavalle: 1.1 Kaava-alueella AK-kortteleiden suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VIII. AP- ja AO-kortteleissa suurin sallittu kerrosluku on II. K-kortteleissa suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VII. 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Lisääntynyt maankäyttö edellyttää Kehä II:lle rinnakkaisen yhdyskadun rakentamista. Sen avulla luodaan alueelle tehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä joka varmistaa sekä kaavaalueelta että lähialueilta pääsyn pohjoisessa Klovinpellontien ja Nihtinsillan kautta esim. Kehä II:lle tai Turunväylälle, etelässä Kokinkyläntien ja Mankkaanlaaksontien kautta esim. Kehä II:lle. Samoin varmistuu yhteys Kehä II:sen uudelle ylitykselle jonka kautta päästään Kehä II:n länsipuolella rakennettaville palveluille. Tärkeätä on myös rinnakkaistien avulla varmistaa että liiallista liikennepainetta ei suuntaudu nykyisten asuinalueiden katuverkostoihin. 1.3 Asemakaavamerkinnöillä suojataan Kehä II:sen varrelta löytyviä muinaisjäännöksiä. Samoin huomioidaan alueelta löytyviä suojeltavia luontoarvoja, muun muassa liito-oravia. Käsittely Päätös Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Harriet Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta:

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää keskustelun pohjalta tavoitteet Suurpelto VI-VII asemakaavalle: 1.1 Kaava-alueella AK-kortteleiden suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VIII. AP- ja AO-kortteleissa suurin sallittu kerrosluku on II. K-kortteleissa suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VII. 1.2 Alueen liikenneratkaisuissa huomioidaan ja sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden edut ja tarpeet, että myös lähiympäristön seudulliset tavoitteet. Lisääntynyt maankäyttö edellyttää Kehä II:lle rinnakkaisen yhdyskadun rakentamista. Sen avulla luodaan alueelle tehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä joka varmistaa sekä kaavaalueelta että lähialueilta pääsyn pohjoisessa Klovinpellontien ja Nihtinsillan kautta esim. Kehä II:lle tai Turunväylälle, etelässä Kokinkyläntien ja Mankkaanlaaksontien kautta esim. Kehä II:lle. Samoin varmistuu yhteys Kehä II:sen uudelle ylitykselle jonka kautta päästään Kehä II:n länsipuolella rakennettaville palveluille. Tärkeätä on myös rinnakkaistien avulla varmistaa että liiallista liikennepainetta ei suuntaudu nykyisten asuinalueiden katuverkostoihin. 1.3 Asemakaavamerkinnöillä suojataan Kehä II:sen varrelta löytyviä muinaisjäännöksiä. Samoin huomioidaan alueelta löytyviä suojeltavia luontoarvoja, muun muassa liito-oravia. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti jäsen Harriet Klarin kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus palautuksesta hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia palautettiin yksimielisesti valmisteltavaksi. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 181 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Nygrannaksen (Suurpelto VI-VII) asemakaavoituksen pohjaksi: 1. Kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja toiminnallisuus 1.1. Nygrannaksen alueesta suunnitellaan pääasiassa Suurpellon keskustan palveluihin tukeutuva, kaupunkimainen, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntovaltainen kokonaisuus noin asukkaalle. Uusi asutus on kerrostalovaltaista. Tavoitteena on riittävä asukaspohja joukkoliikenneyhteyksien ja lähipalvelujen turvaamiseksi Alue jakautuu neljään osa-alueeseen ja vaiheeseen Alueen eteläosassa sijaitsevan Lukukallion kerrostalokorttelit sijoittuvat maaston korkeimpiin kohtiin kauas näkyvinä saarekkeina, joita virkistysalueet ympäröivät Alueen keskiosaan tavoitellaan luonnonläheisiä, ekologisia ja lämminhenkisiä puutalokortteleita, jotka sijoittuvat päävirkistysreitin viereen Alueen pohjoisosan tehokkaat asuinkerrostalot ja työpaikkarakentaminen sijoittuvat rinteeseen ja muodostavat alueen kaupunkikuvallisen maamerkin Kehä II:n varsi kaavoitetaan pääosin suojaviheralueeksi. Alueella varaudutaan Kehä II:n mahdolliseen kehittämiseen tulevaisuudessa bulevardina. Liikenteen haittojen vähentyessä suojaviheralueet voitaisiin rakentaa ja Nygrannaksen alue yhdistyisi tiiviimmin Suurpeltoon Alue tukeutuu Suurpellon ja Mankkaan palveluihin. Tarvittaville lähipalveluille tehdään kaavassa riittävät varaukset. Taavinkylän koulun ympäristössä turvataan lähimetsien riittävyys ja yhteydet laajemmin virkistysalueille Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen luontoarvoihin, ekologisiin yhteyksiin ja virkistysalueisiin. Nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeet huomioidaan ja yhteyksiä laajemmille viheraluekokonaisuuksille Suurpeltoon, Keskuspuistoon ja Turvesuolle kehitetään. 2. Liikenne 2.1. Alueen liikenneratkaisuissa sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten että tulevien asukkaiden edut ja tarpeet. Uutta asutusta varten suunnitellaan Kehä II:n läheisyyteen kokoojakatu, joka samalla poistaa paikallista läpiajoliikennettä nykyiseltä katuverkolta ja mahdollistaa sujuvan

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 181 yhteyden koko alueelta Kehä II:lle. Uusi kokoojakatu on myös tärkeä bussien liikennöinnin kannalta, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi Uutta ja nykyistä asutusta varten luodaan uusia katu- ja virkistysyhteyksiä, jolloin olemassa olevan katuverkon kuormitus tasaantuu ja palveluiden saatavuus parantuu. Uusi rakennettava kokoojakatu ja Kehä II:n uusi eritasoliittymä ovat tärkeä osa tätä ratkaisua Mahdollistetaan alueen liittäminen kevyen liikenteen verkkoon. Erityisesti huomioidaan itä-länsi suuntaiset kevyen liikenteen yhteydet Suurpellon ja Mankkaan suuntaan. Itä-länsi-suuntainen pyöräilyn pääreitti linjataan alueelle osittain puistoraittina. 3. Kestävä kehitys ja kaavatalous 3.1 Alueen eteläosa liitetään Suurpellon alueelliseen jätteenkeräysjärjestelmään. 3.2 Alueella tulee edistää uusiutuvien energianlähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä tarkastella mahdollisuuksia alueellisiin tai korttelikohtaisiin lämmitys- ja viilennysratkaisuihin. Paljon jäähdytysenergiaa tarvitsevat kohteet tulee sijoittaa (ensisijaisesti) maakylmän tuotantoon soveltuville alueille Alue on osa Suurpellon taseyksikköä. Alueella tavoitellaan tontinmyyntitulojen, kehittämiskorvausten ja maankäyttösopimusmaksujen sekä yhdyskuntateknisten kustannusten tasapainoa. Alue osallistuu myös osaltaan Suurpellon suuralueen palvelurakenteen rakentamisen yleisiin kustannuksiin. 2 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Nygrannaksen (Suurpelto VI-VII) asemakaavoituksen pohjaksi: 1. Kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja toiminnallisuus 1.1. Nygrannaksen alueesta suunnitellaan pääasiassa Suurpellon keskustan palveluihin tukeutuva, kaupunkimainen, viihtyisä ja paikalliset erityispiirteet huomioiva asuntovaltainen kokonaisuus noin asukkaalle. Uusi asutus on kerrostalovaltaista. Tavoitteena on riittävä asukaspohja joukkoliikenneyhteyksien ja lähipalvelujen turvaamiseksi Alue jakautuu neljään osa-alueeseen ja vaiheeseen Alueen eteläosassa sijaitsevan Lukukallion kerrostalokorttelit sijoittuvat maaston korkeimpiin kohtiin kauas näkyvinä saarekkeina, joita virkistysalueet ympäröivät Alueen keskiosaan tavoitellaan luonnonläheisiä, ekologisia ja lämminhenkisiä puutalokortteleita, jotka sijoittuvat päävirkistysreitin viereen Alueen pohjoisosan tehokkaat asuinkerrostalot ja työpaikkarakentaminen sijoittuvat rinteeseen ja muodostavat alueen kaupunkikuvallisen maamerkin Kehä II:n varsi kaavoitetaan pääosin suojaviheralueeksi. Alueella varaudutaan Kehä II:n mahdolliseen kehittämiseen tulevaisuudessa bulevardina. Liikenteen haittojen vähentyessä suojaviheralueet voitaisiin rakentaa ja Nygrannaksen alue yhdistyisi tiiviimmin Suurpeltoon Alue tukeutuu Suurpellon ja Mankkaan palveluihin. Tarvittaville lähipalveluille tehdään kaavassa riittävät varaukset. Taavinkylän koulun ympäristössä turvataan lähimetsien riittävyys ja yhteydet laajemmin virkistysalueille Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen luontoarvoihin, ekologisiin yhteyksiin ja virkistysalueisiin. Nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeet huomioidaan ja yhteyksiä laajemmille viheraluekokonaisuuksille Suurpeltoon, Keskuspuistoon ja Turvesuolle kehitetään. 2. Liikenne 2.1. Alueen liikenneratkaisuissa sovitetaan yhteen sekä alueen nykyisten että tulevien asukkaiden edut ja tarpeet. Uutta asutusta varten suunnitellaan Kehä II:n läheisyyteen kokoojakatu, joka samalla poistaa paikallista läpiajoliikennettä nykyiseltä katuverkolta ja mahdollistaa sujuvan yhteyden koko alueelta Kehä II:lle. Uusi kokoojakatu on myös tärkeä bussien liikennöinnin kannalta, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / Uutta ja nykyistä asutusta varten luodaan uusia katu- ja virkistysyhteyksiä, jolloin olemassa olevan katuverkon kuormitus tasaantuu ja palveluiden saatavuus parantuu. Uusi rakennettava kokoojakatu ja Kehä II:n uusi eritasoliittymä ovat tärkeä osa tätä ratkaisua Mahdollistetaan alueen liittäminen kevyen liikenteen verkkoon. Erityisesti huomioidaan itä-länsi suuntaiset kevyen liikenteen yhteydet Suurpellon ja Mankkaan suuntaan. Itä-länsi-suuntainen pyöräilyn pääreitti linjataan alueelle osittain puistoraittina. 3. Kestävä kehitys ja kaavatalous 3.1 Alueen eteläosa liitetään Suurpellon alueelliseen jätteenkeräysjärjestelmään. 3.2 Alueella tulee edistää uusiutuvien energianlähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä tarkastella mahdollisuuksia alueellisiin tai korttelikohtaisiin lämmitys- ja viilennysratkaisuihin. Paljon jäähdytysenergiaa tarvitsevat kohteet tulee sijoittaa (ensisijaisesti) maakylmän tuotantoon soveltuville alueille Alue on osa Suurpellon taseyksikköä. Alueella tavoitellaan tontinmyyntitulojen, kehittämiskorvausten ja maankäyttösopimusmaksujen sekä yhdyskuntateknisten kustannusten tasapainoa. Alue osallistuu myös osaltaan Suurpellon suuralueen palvelurakenteen rakentamisen yleisiin kustannuksiin. 2 järjestää asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Lintunen ehdotti jäsen Klar-Nykvistin, jäsen Palomäen ja varajäsen Päivisen kannattama, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko jäsen Lintusen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Louhelainen totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / / / Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 30 ), alue Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh Ritva Helminen-Halkola, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6911, 2 pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot, 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Ahlmannin ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että päätökseen lisätään: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan seuraavasti: - Hannusjärven ranta-alueet säilytetään rakentamattomina. Hannusjärven itäisen rannan viheraluetta hieman laajennetaan. Hannusjärven eteläranta määritetään siten, että tonttien rantaan rajoittuvat osat säilytetään rakentamattomana tontin osana. - Rullavuoren osalta esitystä korjataan siten, että esityksestä poistetaan A1-alue ja se muutetaan V-alueeksi. - Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK-alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että jatkosuunnittelussa: - Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1-alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. - Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3-aluetta, merkitään A3-alueen sisäiseksi puistoksi.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 181 Jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ja jäsen Klar-Nykvistin ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 mukaisesti nähtäville päivätyn Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen, piirustusnumero 6911, 2 pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot, 3 päätti, että ennen nähtäville asettamista luonnosta korjataan seuraavasti: - Hannusjärven ranta-alueet säilytetään rakentamattomina. Hannusjärven itäisen rannan viheraluetta hieman laajennetaan. Hannusjärven eteläranta määritetään siten, että tonttien rantaan rajoittuvat osat säilytetään rakentamattomana tontin osana. - Rullavuoren osalta esitystä korjataan siten, että esityksestä poistetaan A1-alue ja se muutetaan V-alueeksi. - Iivisniemen keskusta pitää mahdollistaa kehitettäväksi siten, että AK-alueen lisämerkintä "kaupunkikuvallisesti arvokas alue" poistetaan. 4 päätti, että jatkosuunnittelussa: - Hannusmetsän alueesta (eli Hannusjärven koillisosassa olevasta laajasta A1-alueesta) jätetään esitettyä suurempi osa rakentamatta ja alueen toteutuksessa korostetaan puutarhamaisuutta. - Kaitamäenpuisto, joka on Etelä-Espoon yleiskaavassa A3-aluetta, merkitään A3-alueen sisäiseksi puistoksi. 3 järjestää osayleiskaavaluonnoksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Oheismateriaali Selostus - Kaitaa-Iivisniemi, kaavakartta - Kaitaa-Iivisniemi, luonnoksen selostus Osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 250 ha ja sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 181 Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alue on osa laajempaa Finnoo - Kaitaa visiota sekä tulevaa Länsimetron jatketta Matinkylästä länteen. Alueelle sijoittuu metrolinja ja -asema. Aluetta on tarkoitus kehittää kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikkaalueeksi omine paikallispalveluineen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Lähtökohdat Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan valmistelun ja alueen maankäytön tehostamistavoitteiden taustalla on Länsimetron ja länsimetron jatkamiseen liittyvät sopimukset ja päätökset. Länsimetron jatkeen asemiin ja niiden tulevaan maankäyttöön liittyvä ensimmäinen päätös tehtiin, kun Espoon kaupunginvaltuusto päätti metron toteuttamisesta Matinkylään asti toukokuussa 2008 ja linjasi samalla, että Matinkylän ja Kivenlahden välisen metro-yhteyden suunnittelu on aloitettava niin, että metron rakentaminen tälle välille on mahdollista aloittaa heti Matinkylään ulottuvan osuuden valmistuttua. Osayleiskaavan maankäytön suunnitteluun on vaikuttanut myös valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus suurten infrahankkeiden tekemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ko. sopimuksen Sopimuksessa ehtona valtion metron jatkeen kustannuksiin osallistumiselle on Espoon sitoutuminen asuntotonttien kaavoituksen kasvattamiseen. Lisäksi asuntotonttien lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava on todettu tarpeelliseksi, koska alueella tällä hetkellä voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus tai

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 181 tarkkuus ei vastaa tulevan Kaitaan metroaseman ympäristön maankäytön kehittämisen tavoitteisiin ja tarpeisiin. Vireille tulo ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireille tulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osayleiskaavasta on laadittu päivätty ja sekä tarkistettu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Vuorovaikutus Osayleiskaava-aluetta laajemman Finnoon - Kaitaa alueen visiotyö alkoi helmikuussa Kahteen seminaariin ja 12 teematyöpajaan osallistui yhteensä noin 200 henkilöä. Laaja osallistuneiden joukko edusti lähiseudun asukkaita, järjestöjä, erilaisia toimijoita, yrityksiä, yksittäisiä alueesta kiinnostuneita sekä kaupungin virkamiehiä. Tuloksista koostettiin visioluonnos, joka esiteltiin työpajojen yhteisseminaarissa sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston yhteisseminaarissa toukokuussa. Visiosta nostettiin esiin linjauksia, joiden on tarkoitus toimia tavoitteena ja raamina, kun aluetta suunnitellaan ja rakennetaan seuraavien vuosikymmenten ajan. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Tilaisuudessa Uudenmaan ELY -keskus totesi, että hanke on VAT:n ja seudun kehittämistavoitteiden kannalta hyvä ja edelleen, että hyvällä suunnittelulla, osallistamisella sekä toteutuksella on kaikki mahdollisuudet saavuttaa tällä kaava-alueella ympäristön ja kaupunkirakenteen kannalta hyvä lopputulos. Lisäksi eri viranomaiset toivat esiin selvitystarpeita liittyen mm. luontoon, liikenteeseen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Osayleiskaavan tiedotus- ja keskustelutilaisuus koskien kaavan tavoitteita ja alueen suunnitteluperiaatteita pidettiin Kaitaan koululla. Yleisöä oli paikalla noin 90 henkeä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelijoiden lisäksi paikalla oli vastaamassa Länsimetro Oy:n edustaja sekä ryhmätöitä järjestämässä WSP Finland Oy. Tilaisuudessa nousivat esiin alueen mitoitus tavoitteet, nykyisten omakotialueiden kohtalo, alueen muuttumisen aikataulu, virkistysalueiden kohtalo sekä tiedottaminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Projektijohtaja Kimmo Leivo piti keskustelutilaisuuden Hannusjärven asukkaille. Paikalla vastaamassa asukkaiden kysymyksiin oli myös kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelijoita. Asukkaita oli paikalla 20 ja huolenaiheita olivat mm. kaavaprosessin aikataulu, maankäyttösopimukset, voimakas tiivistäminen, virkistysalueiden ja järven säilyminen edelleen asukkaiden käytössä sekä riittävä yhteistyö asukkaiden kanssa.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 181 Haravapalvelun karttapohjainen verkkokysely espoolaisesta asuinympäristöstä teetettiin vuoden 2013 elo-syyskuussa, ja siinä käsiteltiin yleisesti koko Espoota. Kaitaa - Iivisniemi alueelle kohdennettuja kyselyn tuloksia on kerätty ja hyödynnetty osayleiskaavan suunnittelussa. Koko kaavaprosessin ajan on käyty ja käydään neuvotteluja eri lausunnonantajien kanssa. Tämän lisäksi useita yhteistyössä tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia on valmistunut ja on vireillä rinnakkain osayleiskaavoituksen kanssa ja niiden tuloksia hyödynnetään kaavan laadinnassa. Alueen kuvaus Erityyppiset ajallisesti ja rakennustyypeiltään vaihtelevat pientaloalueet hallitsevat suurinta osaa Kaitaa - Iivisniemen kaupunkikuvasta. Vain Iivisniemen kerrostaloalue ja Hannuspellon teollisuusalue poikkeavat muusta rakennuskannasta alueella. Alueen keskus sijaitsee Kaitaantien eteläpuolella Iivisniemessä. Keskusta-alue on rakenteeltaan yhtenäinen 1960-luvulla rakennettu matalahko kerrostaloalue, joka sisältää pienen ostoskeskuksen. Kaitaantien pohjoispuolella sijaitsee Hannusjärvi ja sen pohjoispuolella rakentamaton yli 50 ha laajuinen metsäalue, Hannusmetsä. Kaava-alueella on noin asukasta ja 400 työpaikkaa. Alueella sijaitsee Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu. Lisäksi alueella on suomenkielinen päiväkoti ja ryhmäperhepäiväkoti, sekä ruotsinkielinen ostopalvelupäiväkoti. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat Kaitaantien eteläpuolen ostoskeskuksessa. Kaava-alueella sijaitsee yksi isoksi valintamyymäläksi luokiteltava päivittäistavarakauppa, K -market Iivisniemi. Alueella on laajat, monipuoliset virkistysalueet: Hannusmetsä, Kaitaanlaakso, merenranta rantaraitteineen ja Rullavuoren alue. Myös Hannusjärven pohjoisrannalla on virkistysarvoa. Järven itä- ja etelärannat ovat rakennettuja pientaloalueita eivätkä siten yleisessä virkistyskäytössä. Alueen merkittävin virkistysreitti on merenrantaa seuraava Espoon rantaraitti. Kaava-alue sijoittuu Länsiväylän eritasoliittymien Espoonlahdensolmun ja Finnoonsolmun väliin. Osayleiskaava-alueen läpi kulkee alueellinen kokoojakatu Kaitaantie, joka toimii itä-länsisuuntaisena yhteytenä Finnoonsillan ja Soukanväylän välillä. Kaava-alueen sisäinen liikenne liittyy Kaitaantiehen paikallisten kokoojakatujen sekä tonttikatujen kautta. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Espoon kaupunki ja Helsingin kaupunki, joka omistaa Hannusmetsän alueella noin 52 ha. Rakennetut pientaloalueet ja Hannuksenpellon alueet ovat pääasiassa yksityisten omistuksessa. Espoon Asunnot Oy omistaa asuntoaluetta Hyljelahden ja Hyljemäen alueilla.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 181 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Kaitaa - Iivisniemi -alueen kehittäminen metroon ja asemaan kytkeytyväksi paikalliskeskukseksi edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista nimenomaan liikenteellisten, asuntotuotannon, ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteiden osalta. Kaavoitustilanne Osayleiskaavoitusta ohjaavat vahvistetut maakuntakaavat: Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1. Vaihemaakunta-kaava, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava ja Uudenmaan 3. Vaihemaakunta-kaava. Maakuntakaavoissa osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan taajamatoimintojen aluetta. Rannan suuntaisena kulkee viheryhteystarve -merkintä ja alueen läpi kulkee siirtoviemärilinja Suomenojalle. Osalla aluetta on tiivistettävä taajamatoimintojen alue -merkintä ja kaava-alueen läpi kulkee metrolinjaus liikennetunneli -merkinnällä. Lisäksi Villa Rulludd on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä kohteena. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Yleiskaavassa alueelle on merkitty pääasiassa erityyppisiä asuntoalueita, työpaikkaalueita sekä virkistysalueita. Lisäksi alueelle on osoitettu raide asemineen osittain kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus mahdollistaa alle uutta asukasta eli yhteensä noin asukasta koko osayleiskaavaalueelle. Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu lukuun ottamatta Hannusmetsän aluetta Hannusjärven pohjoispuolella. Rakennetut alueet on kaavoitettu väljähköiksi pientaloalueiksi tonttitehokkuuksien vaihdellessa 0,1 ja 0,3 välillä. Ainoastaan Iivisniemen keskustan alue on kaavoitettu tehokkaammin pääosin kerrostaloalueeksi. Villa Rulluddin huvila ja talousrakennukset sekä Villa Marjaranta on asemakaavassa suojeltu sr- suojelumerkinnällä. Alueella on vireillä Kaitaan metroaseman asemakaava, jolla tutkitaan täydennysrakentamista ja tulevan metroaseman yhteyksiä samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa. Metro Länsimetron jatkeen rakennussuunnittelu käynnistyi huhtikuussa 2013.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 181 Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksenmukaista rakentaa metro Matinkylästä Kivenlahteen hyväksytyn Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) aiesopimuksen mukaisesti, jolloin varikko sijoittuu Sammalvuoreen. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli asemakaavan. Kaava on kuulutettu lainvoimaiseksi Kaavassa on esitetty maanalaiset tilat metrotunnelia, metrovarikkoa ja niihin liittyviä tiloja varten. Kaavassa on osoitettu viisi metroasemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Valtuusto päätti , että käynnistetään metron rakentaminen välille Matinkylä - Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Valtuusto päätti hyväksyä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tekemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Sopimuksen mukaisesti Valtio osallistuu Länsimetronjatkeen kustannuksiin 30 prosentin rahoitusosuudella. Samassa kokouksessa valtuusto päätti myös mm. metron rahoituksesta. Matinkylä - Kivenlahti -osuuden työt alkoivat loppuvuodesta Metro Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan vuonna Seudullisia suunnitelmia ja päätöksiä MAL Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus on sopijaosapuolten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistä tahtotilaa kuvaava aikomus. Helsingin seudun tuotantotavoitteena on asunnon rakentaminen vuosittain. Espoo sitoutuu omalta osaltaan asunnon vuosituotantoon. MASU Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma 2050 perustuu kuntien ja valtion yhteisesti sopimaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen Maankäyttösuunnitelmassa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperi-aatteet ja ratkaisut aikajänteellä 2025, 2040 ja Suunnitelmaluonnoksen mukaan Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava sijoittuu seudun ensisijaisesti kehitettävälle vyöhykkeelle Tälle vyöhykkeelle on perusteltua sijoittaa maankäyttöä koko suunnittelukauden ajan ja tavoitteena on myös, että vähintään 70 % seudun alueelle sijoittuvasta asuntotuotannosta ohjataan näille alueille.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 181 HLJ 2015 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015 on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä seudun maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntostrategian kanssa. Osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä sekä MAL -aiesopimusten laadinta- ja seurantaprosessia. Esityksessä vuosina aloitettavista hankkeista on mukana mm. metro Matinkylä Kivenlahti + tie- ja katujärjestelyt. Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Asuntostrategia on valmisteltu samanaikaisesti ja yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman kanssa. Asuntostrategia on tehty voimassa olevan MAL -aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteiden ( ) puitteissa. Asuntostrategia 2025:n, MASU 2050:n ja HLJ 2015 valmistelun keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2050 Helsingin seudun 14 kunnan alueella asuu kaksi miljoonaa ihmistä. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tekemiseksi ja asumisen edistämiseksi neuvotellun valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen mukaisesti Valtio osallistuu Länsimetronjatkeen kustannuksiin 30 prosentin rahoitusosuudella, kuitenkin enintään 240 M ja joka tulee maksettavaksi vuosina Ehtona on että kunnat sitoutuvat kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina kerrosalana mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL -aiesopimukseen. Lisäksi Asuntotonttien asemakaavoituksen lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Valtuusto päätti sopimuksen hyväksymisestä Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaupunginhallitus hyväksyi Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet ja alueen suunnitteluperiaatteet: 1 Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. 2 Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. 3 Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 181 turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. 4 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa koko kaavaprosessin aikana. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Kaitaa - Iivisniemi osayleis-kaavan suunnittelun tilannekatsauksen ja antoi seuraavat jatkovalmisteluohjeet: 1 Merkitsi tiedoksi Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan suunnittelutilanteen ja tehdyt selvitykset, 2 päätti, että osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa noudatetaan keväällä 2013 tehdyn tavoitepäätöksen lisäksi seuraavia tarkentavia linjauksia ja toimenpiteitä: 2.1 jatkosuunnittelussa huolehditaan, että liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen toteutuu Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella, 2.2 jatkosuunnittelussa varataan riittävät hulevesien käsittelyalueet ja varmistetaan kaavamääräyksillä, ettei Hannusjärven tilaa heikennetä, 2.3 alueen liikenne suunnitellaan joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi ja erityistä huomiota kohdennetaan metroaseman saavutettavuuteen sekä jalankulkuja pyöräilyreitteihin, 2.4 uusien asuinalueiden pysäköinti keskitetään pääasiassa pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin sijaan. 2.5 suunnittelussa otetaan huomioon asukkaat ja riittävien virkistys- ja viheralueiden säilyminen. 2.6 Kokonaissuunnitelman, metron rakentumisen aikataulutuksen sekä kustannus-arvioiden täsmentyessä otetaan kantaa asutuksen sijoittumiseen ja määrään.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 181 Päätökset: Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavan tarkoituksena on lisätä asumista tulevan metroaseman välittömässä ympäristössä. Kaavassa asumisen lisääminen mahdollistetaan esittämällä uusia asuntoalueita, olevien pientaloalueiden tiivistämistä sekä osalla pientaloalueita myös rakenteen muuttamista nykyistä tehokkaammaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Kaitaa - Iivisniemi alueelle ei esitetä uusia työpaikka-alueita vaan laajemmat työpaikka-alueet sijoittuvat pääasiassa Finnoon puolelle. Kaavaluonnoksen maankäytössä on painotettu 300 m ja 600 m kävelyetäisyyksiä asemasta siten että näille alueille on osoitettu suurin osa uusista asuntoaluevarauksista ja esitetty merkittävimmät muutokset nykyisessä rakenteessa. Kauempana sijaitsevat pientaloalueet sijaitsevat nekin vain noin kilomerin säteellä tulevasta asemasta, joten kaava sallii myös niiden tehostamisen. Espoon valtuuston hyväksymän palveluverkon tavoitetilan 2020 mukaisesti suunnittelualuetta kehitetään lähipalvelujen alueena. Matinkylän ja Espoonlahden kaupunkitasoiset ja alueelliset palvelut täydentävät Kaitaan asukkaiden palvelutarjontaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi, johon on toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet koko suunnittelualueelta. Suunnitelmassa sallitaan keskustatoimintoja myös Kaitaantien pohjoispuolisilla alueilla ja mahdollistetaan siten näiden alueiden toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen keskusta-alueeseen. Kaavaluonnoksessa on merkitty nykyiset Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu urheilukenttineen. Olemassa olevien koulujen aluevarausten ollessa kooltaan huomattavan suuret (4,8 ja 4,4 ha) on päädytty ratkaisuun, jossa ei osoiteta alueelle uusia kouluvarauksia vaan tulevaisuudessa, kun asukasmäärän kasvu aiheuttaa koulutilojen lisäämistarpeen, tulee asemakaavalla tutkia mahdollisuudet lisärakentamiseen nykyisillä paikoilla. Osayleiskaavan uuden asukkaan asukastavoite tarkoittaa kahden uuden päiväkodin rakentamista. Uudet päiväkodit sijoitetaan ensisijaisesti koulujen yhteyteen. Päiväkotien ja muiden lähipalvelujen sijainti ja mitoitus korttelirakenteessa suunnitellaan asemakaavoituksessa, eikä niitä osoiteta erikseen yleiskaavassa. Yleiskaava-alueen kaakkoisosassa sijaitseva Villa Rulludd ja sen ympäristö varataan yksityisille ja julkisille palvelutiloille. Alueella voidaan sallia pienimuotoinen virkistys- ja vapaa-ajanpalveluihin liittyvä kulttuurimaisemaan soveltuva rakentaminen, jolloin alue voi kehittyä osana rantaraitin kehitettävää virkistysvyöhykettä ja palveluita. Aluetta koskee

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 181 myös kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaan alueen päällekkäismerkintä. Osayleiskaavassa turvataan virkistysmahdollisuudet mm. jättämällä Hannusmetsän keskeiset alueet rakentamisen ulkopuolelle ja tehostamalla kaupunginhallituksen tavoitepäätöksen mukaisesti Hannusjärven rantaalueiden yleistä virkistyskäyttöä. Kaitaan laaksoa on mahdollista kehittää toiminnallisena puistoalueena ja parantaa sen kautta kulkevia yhteyksiä näistä tärkeimpänä suunniteltu pyöräilyn laatureitti. Myös Rantaraitti on merkitty kaavaan. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon ja noudatettu pääosin toimenpideehdotuksia joita on esitetty selvityksessä liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (2014). Kaavaratkaisu turvaa alueen tärkeimmät virkistys- ja suojeluarvot, ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Osayleiskaavaluonnos mahdollistaa toteutuessaan noin asukasta koko kaava-alueelle, joista uusia asukkaita noin Osayleiskaavan aluetehokkuus on noin 0,2. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Suunnittelu Kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti myös Kaitaan - Iivisniemen alueen suunnittelu perustuu eteläiseen maanalaiseen ratalinjaukseen. Kesällä 2012 tutkittiin kaava-alueen nykyisten pientaloalueiden täydennysrakentamismahdollisuuksia. Raportissa Tiivistyvä Kaitaa, Kaitaa - Iiivisniemen pientaloalueiden analyysi ja täydennysrakentamismahdollisuuksien tarkastelu (Saara Franzen ). Nykyisiä pientaloalueita tarkasteltiin käyttämättömän rakennusoikeuden, täydennysrakentamisen ja rakentamattomien reuna-alueiden osalta. Pientaloalueille laadittiin täydennysrakentamisvaihtoehdot, joiden asukaslisäys, vaihtelee noin uuden asukkaan välillä. Pelkkä pientaloalueiden täydennysrakentaminen ei siten riitä saavuttamaan tarvittavaa väestöpohjaa Kaitaa - Iivisniemi alueella, vaan myös uusia alueita on otettava asuinrakentamiseen. Kaitaantien ja Länsiväylän väliselle alueelle poissulkien Hannuksenpelto II asemakaava-alue tehtiin vaihtoehtotarkastelu: Hannusjärven valuma-alueen, sekä Hannusmetsän rakentamisedellytysten ja vaikutusten selvittäminen (Arkkitehdit Anttila & Rusanen ja Rambol Finland Oy, tammikuu 2014). Työssä tutkittiin 3 vaihtoehtoa: pientalovaltainen, erillisiä kerrostalovaltaisia ja tiivis yhtenäinen kerrostalovaltainen asuntoalue. Vaihtoehtojen asukasluku vaihteli ja uuden asukkaan välillä. Selvitykseen kuului myös nollavaihtoehdon ja eri maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu sekä suositusvaihtoehdon tarkempi tarkastelu ja jatkotoimenpidesuositukset.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 181 Samassa yhteydessä laadittiin erillinen hulevesiselvitys (Hulevesien käsittely ja vaikutukset Hannusjärven tilaan, Ramboll) ja esitettiin tarvittavat toimenpiteet, joilla uusi rakentaminen on toteutettavissa Hannusjärven vedenlaatua heikentämättä. Keväällä 2015 Arkkitehtitoimisto B & M Oy tutki eri vaihtoehtoja alueelle, joka käsitti Kaitaan tulevan metroaseman ympäristön, sen läheiset osayleiskaava-luonnoksen mukaiset muuntuvat alueet, sekä Iivisniemen kerrostaloalueen ja sen länsipuolisen kallioalueen (Kaitaan keskustan ja lähiympäristön viitesuunnitelma, ). Viitesuunnitelmassa havainnollistettiin yleiskaavan mahdollistamaa tulevaisuutta yleispiirteisenä ja joustavana suunnitelmana. Työssä tutkittiin erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista kehitettiin kaksi erilaista suunnitelmaversiota. Kaitaan kaupunkirakenteellisessa tarkastelussa (Sanna Jauhiainen ) tutkittiin koko Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alueen rakentamis-mahdollisuuksia. Työssä on tarkasteltu mihin ja millä tavalla uusi rakentaminen voisi Kaitaalla sijoittua sekä missä järjestyksessä aluetta voisi rakentaa noin vuoteen 2050 mennessä. Osayleiskaavan suunnittelutyö on tehty kaupunginhallituksessa päätettyjen tavoitteiden mukaisten eri maankäyttövaihtoehtojen vertailulla ja vaikutusten arvioinnilla noudattaen lautakunnan antamia tarkentavia linjauksia. Osayleiskaavaluonnos on valmisteltu käyttäen hyväksi vuorovaikutuksen kautta osallisilta ja sidosryhmiltä saatua tietoa sekä prosessin aikana valmistuneita selvityksiä. Työtä tehdään yhteistyössä samanaikaisen Metron suunnittelun ja siihen liittyvän asemakaavoituksen kanssa. Tehdyt raportit löytyvät kaavan internetsivuilta: FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Yleiskaava/Vireilla_olevat_osayleisk aavat/kaitaaiivisniemi_osayleiskaava Selvitykset ja vaikutusten arviointi Kaavaluonnosta varten tehdyt selvitykset perustuvat pääasiassa osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa esiin tuotuihin selvitystarpeisiin. Kaava-alueelta on tehty mm. luonto-, kulttuurihistoria-, maisema- ja liikenneselvityksiä. Lisäksi on selvitetty liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamista ja osayleiskaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia Hannusjärven tilaan. Kaavan valmistelussa on otettu huomioon myös kaikki muut aluetta koskevat laajemmat sektoriselvitykset, joita on valmistunut mm. Espoon eteläosien yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Samoin Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön ja Finnoon osayleiskaavan suunnitelmat ja selvitykset niiltä osin, kun ne koskevat Kaitaan osayleiskaava-aluetta on otettu huomioon alueen suunnittelussa. Selvityksiä täydennetään koko

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 181 kaavaprosessin ajan mm. osallispalautteessa esiin tulevien selvitystarpeiden mukaisesti. Kaavaan liittyvät selvitykset löytyvät kaavan internetsivuilta: FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Yleiskaava/Vireilla_olevat_osayleisk aavat/kaitaaiivisniemi_osayleiskaava Vaikutusalueena ovat suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Sen lisäksi tässä kaavatyössä korostuvat erityisesti laaja-alaiset ilmastoon, raideliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen kehittämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyvät vaikutukset. Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnit on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen omana työnä perustuen mm. alueelle laadittuihin selvityksiin ja eri sektoriasiantuntijoiden näkemyksiin. Vaikutusten arvioinneissa on huomioitu kaavatyön kannalta keskeiset sektorit: alue- ja yhdyskuntarakenne, luonto ja luonnonympäristö, maisema ja viheralueet, kulttuuriympäristö, vesistöt ja pohjavesi, maa- ja kallioperä, liikenne ja teknisen huollon järjestäminen, yhdyskuntatalous, palvelut ja työpaikat, turvallisuus ja terveellisyys sekä sosiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arviointia täydennetään ja tarkennetaan suunnitteluprosessin edetessä. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa: - Osayleiskaavaluonnoskartta - Osayleiskaavaluonnoksen selostus - Kaitaan keskustan ja lähiympäristön viitesuunnitelma, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, Kaitaan kaupunkirakenteellinen tarkastelu, Sanna Jauhianen, Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / / / Rakennuskiellon määrääminen Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella, tulevan metroaseman ympäristön eräille kortteleille ja yleisille alueille. Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh Jenni Puustinen, puh Mauri Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 määrää rakennuskieltoon Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella korttelit 31080, ja yleisine alueineen kaavan laatimista varten viiden vuoden ajaksi saakka maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n 1 momentin nojalla. Rakennuskielto ei koske Hannuksenpelto II asemakaava-aluetta. Kielto ei koske korjausrakentamista, jota koskevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan voi rakennusvalvontaviranomainen ratkaista kuultuaan kaavoitusviranomaista. 2 Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta määrää päätöksen tulemaan voimaan ennen, kuin se on saanut lainvoiman maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n nojalla. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Kaitaa-Iivisniemi, rakennuskieltoalueet Vireillä olevan Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan alueella sijaitsevia rivi- ja erillispientalojen, teollisuusrakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueita yleisine alueineen esitetään asetettavaksi rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten. Rakennuskiellon avulla käytetään maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mahdollistamia kunnan ohjauskeinoja alueen maankäytön suuntaamiseen laadittavana olevan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisiksi.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 181 Esitys rakennuskieltoalueiksi. Osayleiskaava Osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 250 ha ja sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava-alue on osa laajempaa Finnoo - Kaitaa visiota sekä tulevaa Länsimetron jatketta Matinkylästä länteen. Alueelle sijoittuu metrolinja ja -asema. Aluetta on tarkoitus kehittää kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikka-alueeksi omine paikallispalveluineen. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan laatimisen taustana on Länsimetroon ja Länsimetron jatkamiseen liittyvät sopimukset ja päätökset. Kaupunginhallitus on päättänyt Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet ja alueen suunnitteluperiaatteet Päätöksen mukaisesti osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan suunnittelun jatkovalmisteluohjeet Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu Osayleiskaavasta on laadittu päivätty sekä ja tarkistettu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jota päivitetään tarvittaessa ja joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Osayleiskaavalla lisätään asumista tulevan metroaseman välittömässä ympäristössä. Kaavassa asumisen lisääminen tullaan mahdollistamaan

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 181 esittämällä uusia asuntoalueita, olevien pientaloalueiden tiivistämistä sekä osalla pientaloalueita myös rakenteen muuttamista nykyistä tehokkaammaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Lisäksi tarkoituksena on sijoittaa keskustatoimintoja myös Kaitaantien pohjoispuolisille alueille ja mahdollistaa siten näiden alueiden toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen liittyminen keskusta-alueeseen. Rakennuskieltoon esitettävät alueet ovat tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevia rivi- ja erillispientalojen, teollisuusrakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueita yleisine alueineen ja sijaitsevat tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä molemmin puolin Kaitaantietä. Alueet ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 21 hehtaaria. Rakennuskieltoon esitettävät alueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Tavoitteena on asettaa osayleiskaavaluonnos nähtäville kesällä Asemakaavatilanne Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu, lukuun ottamatta Hannusmetsän aluetta Hannusjärven pohjoispuolella. Rakennetut alueet on pääosin kaavoitettu väljähköiksi pientaloalueiksi tonttitehokkuuksien vaihdellessa 0,1 ja 0,3 välillä. Ainoastaan Iivisniemen keskustan alue on kaavoitettu tehokkaammin kerrostaloalueeksi. Alueella on vireillä Kaitaan metroaseman asemakaava, jota valmistellaan rinnan osayleiskaavan kanssa. Rakennuskielto Osayleiskaavatyötä varten alueelle on perusteltua asettaa maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto. Rakennuskiellon perusteluna on antaa suunnittelurauha kaavoittamiselle kunnes on luotu edellytykset kaavan mukaiselle rakentamiselle ja Kaitaan asemanympäristön toteutumiselle toimivana kokonaisuutena. Rakennuskiellolla turvataan suunnittelun kohteena olevan alueen kehittyminen kunnan maankäyttötavoitteiden mukaisina ja varmistetaan, etteivät olemassa olevat suunnitteluedellytykset heikkene. Rakennuskielto on voimassa viisi vuotta. Aikaa voidaan pidentää kaavoituksen ollessa kesken. Rakennuskielto päättyy ennen asetettua määräaikaa, jos yleiskaava tulee sitä ennen lainvoimaiseksi. Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 7 :n 5 -kohdan mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu rakennuskiellon määrääminen alueelle, jolla yleiskaavan laatiminen on vireillä. Tiedoksi - Uudenmaan ELY -keskus, ote - Espoon rakennusvalvontakeskus - Saija Juntunen, Kaupunkimittausyksikkö

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / / / Finnoo osayleiskaava, kaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mirkka Katajamäki, puh Aulis Palola, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Kemppi- Virtasen ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite 1 Finnoo, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 2 Finnoo, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 181 Oheismateriaali Selostus - Finnoo, kaavamääräykset ja kaavakartta - Finnoo, liitteet Finnoo, liitteet Finnoo, selostus Tulevan Finnoon kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Osayleiskaavan osoittaman maankäyttöratkaisun mukaisesti alueelle tullaan muodostamaan joukkoliikenteeseen, erityisesti metron käyttöön, tukeutuva uusi paikallinen palvelukeskus. Metrokeskusta kehitetään urbaanina toiminnallisesti sekoittuneena keskustatoimintojen, toimistotyyppisten työpaikkarakentamisen sekä keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alueena. Ranta-alueelle osayleiskaava mahdollistaa kaupunkimaisen ranta-asumisen rakentumisen julkisine kaupunkitiloineen ja sataman kehittämisen. Keskeinen osa osayleiskaavan maankäyttöratkaisua on Finnoon altaan ja osan Finnovikenin kosteikkon suojelu ja alueelle muodostettava kattava, monipuolinen ja monitasoinen viheralueverkosto. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 300 ha ja sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Kaava-alue on osa Länsi-metron kehityskäytävää. Metron yhteysväli Matinkylään valmistuu vuonna 2016 ja sen jatkeen Matinkylästä Finnoon kautta Kivenlahteen on tavoitteena toteutua 2020 mennessä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 181 Vireilletulo Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja sekä , on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Kaavan tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Tiedotustilaisuuden yhteydessä järjestettiin ryhmätyö alueen nykyisistä arvoista ja lähtökohdista. Lisäksi Finnoon alueen lähtökohtia koskeva asukaskysely toteutettiin Internetkyselynä (webropol) Asukastilaisuuden muistio, ryhmätyön yhteenveto ja Internet-kyselyn yhteenvetoraportti ovat esillä osayleiskaavan Internet-sivustolla. Alueen kuvaus Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 300 ha ja sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Länsiväylään, idästä Tiistilään, etelästä Ryssjeholmenin eteläiselle merialueelle ja lännestä nykyisen Hyljelahden, Iivisniemen ja Hannuksenpellon alueille. Suunnittelualueeseen kuuluu lisäksi kaksi saarta Pirisaari ja Ryssjeholmen. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Ali-Suomenojan kaupan ja teollisuuden-alue ja sen länsipuolella Hannuksen pientaloalue. Alueen eteläosassa aivan meren tuntumassa sijaitsevat Fortumin Suomenojan voimalaitos, HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamo ja Espoon kaupungin Suomenojan venesatama. Kaava-alueen ainoa asumiseen käytetty alue on Hannuksen alue, joka on asemakaavan mukaan jo toteutunutta erillisten ja kytkettyjen pientalojen aluetta. Vuonna 2014 alueella asui noin 690 asukasta. Alueen nykyisen katuverkon rungon muodostavat Länsiväylän eritasoliittymästä alueelle johtava Finnoonsilta, Hannuksen läpi itälänsisuunnassa kulkevat Kaitaantie ja Hannuksentie sekä etelään Hyljelahteen, Finnoonsatamaan, jätevedenpuhdistamolle ja voimalaitokselle johtavat Rusthollarinkatu, Hyljeluodontie ja Hylkeenpyytäjäntie. Alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Voimalaitoksen kiinteistö kuuluu Fortum Power and Heat Oy:lle. Sen lisäksi alueen pohjoisosan työpaikka- ja asuntoalueen kiinteistöistä osa on yksityisessä omistuksessa.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 181 Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavat Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (lainv. 2007). 1.vaihemaakuntakaava (YM:n vahvistama 2010), 2. vaihemaakuntakaava (YM:n vahvistama 2014) ja 3. vaihemaakuntakaava (lainv. 2014). Voimassaolevien maakuntakaavojen mukaisesti osayleiskaava-alue on pääasiassa taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi alueelle on osoitettu kehittämisperiaatemerkintä tiivistettävä alue. Suomenojan laakso on virkistysaluetta ja rannan suuntaisena on merkitty viheryhteystarve. Finnoon kaava-alueeseen kuuluvat saaret kuuluvat maakuntakaavassa pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykerajauksen piiriin. Kohdemerkintä, merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö, on osoitettu Suomenojalle. Metrolinjaus on maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä liikennetunnelin ohjeellinen linjaus. 3. vaihemaakuntakaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellinen siirtoviemärin linjaus uudelta puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. 3. vaihemaakunta kumosi uudenmaan maakuntakaavan Suomenojan puhdistamoa koskevan merkinnän ET sekä 1.vaihemaakuntakaavan puhdistamon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja koskevat merkinnät. Ote maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä on kaavaselostuksen liitteenä 3. Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Kaavan teemat ovat: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. 4.vaihemaakuntakaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä alkuvuodesta Kaavakartalla on osoitettu maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, joista Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Skatanniemi-Kaitalahti-Rulludd -alue sijoittuu Finnoon osayleiskaava-alueelle. Luonnoksessa on lisäksi esitetty muutoksia pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke-rajauksen suunnittelumääräykseen. Määräyksen mukaisesti mm. rajauksen sisäpuolelle voidaan kehittää ympäristöönsä sopeutuvaa ja nykyistä asutusta täydentävää asumista ja matkailun kannalta tarpeellista rakentamista. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainv. 2010). Pääosa osayleiskaava-alueesta on Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu selvitysalueeksi (SE). Uudet liikenneverkon osuudet Länsiväylältä etelään ja Suomenlahdentie on osoitettu voimassa olevien asemakaavojen mukaisin linjauksin. Raide asemineen on osoitettu kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Selvitysalueen länsipuolella olevat asemakaavoittamattomat alueet on yleiskaavassa osoitettu pääosin

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 181 kaupunkimaiseen asumiseen (A1), samoin Finnoonkallion alue Finnoonsillan katualuevarauksen vieressä. Kaava-alueen itäosaan, Matinkylään rajautuen, on osoitettu tiivis ja matala asuntoalue (A2). Hannuksen alue on osoitettu nykyisellään säilyvänä asuntoalueena. Ali-Suomenojan alue on merkitty työpaikka-alueeksi, jolle sallitaan paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan sijoittuminen. Alueelle on osoitettu lisäksi joukkoliikenteen varikkoalue. Matinkylän ratsastustallin alue on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi. Kaava-alueen eteläinen merialue, sisältäen Ryssjeholmenin saaren, on rannikko- ja saaristovyöhykettä. Ryssjeholmen on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA). Pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys on osoitettu Finnobäckenin varteen. Asemakaavat Valtaosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu. Keskeiset osat osayleiskaava-aluetta on puhdistamotoiminnan ja voimalaitostoiminnan sekä Ali-Suomenojan teollisuusalueen toiminnan mahdollistavaa asemakaavaa. Kaava-alueen länsiosassa, Hannuksessa, Kaitaantien katualueeksi kaavoitetun alueen molemmin puolin on asemakaavoittamatonta aluetta. Sen pohjois- ja koillispuolella on voimassa olevat asemakaavat; pääasiassa erillis- ja kytkettyjä pientaloja sekä Länsiväylän lähellä liikerakentamiskortteleita. Rannan täyttöalueen länsiosa on asemakaavassa venevalkamaa. Täytön itäosa on vailla asemakaavaa, kuten edustan saaret Pirisaari ja Ryssjeholmen. Finnoonlaakso on lähivirkistysaluetta. Suomenlahdentien pohjoisemman linjauksen toteuttamisen mahdollistava asemakaava vahvistui Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli maanalainen asemakaava sai lainvoiman Osayleiskaava- alueella on vireillä kahdeksan asemakaavaa. Asemakaavat Finnoon keskus, Finnoonkallio ja Matroonankatu käsittävät tulevan metroaseman ja sen läheiset asuin- ja työpaikkakorttelit palveluineen ja virkistysalueineen. Viranomaisneuvottelu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Sen johdosta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettu Suunnittelun lähtökohdat ja vaihtoehdot Keskeinen lähtökohta kaavan laatimiselle oli valtuuston päätös ( ) Espoon jätevedenpuhdistamon siirtämisestä Suomenojalta Blominmäkeen. Samassa yhteydessä valtuusto kehotti käynnistämään Suomenojan kaavoituksen. Osayleiskaavan suunnittelu perustuu Kaupunginhallituksen päättämiin tavoitteisiin. Finnoo-Kaitaa visioalueen uusien asukkaiden määrätavoitteeksi asetettiin

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti valita Finnoon metroasemavaihtoehtojen maankäyttövertailun perusteella osayleiskaavan ja asemakaavojen suunnittelun pohjaksi metron eteläisen maanalaisen linjauksen. Osayleiskaavaluonnoksen valmistelun kanssa samaan aikaan oli käynnissä myös Finnoo - Kaitaa -alueen toiminnallinen ja maankäytöllinen visiotyö, jonka tuloksien perusteella kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti alueen jatkosuunnittelun periaatteista. Finnoon osayleiskaavan vaikutusselvitystyössä ( Sito Oy) kehitettiin osayleiskaava-alueelle kolme maankäytön rakennemallia ja arvioitiin niiden vaikutukset. Kaavaluonnos laadittiin vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin perusteella. Osayleiskaavaluonnosta valmisteltiin yhteistyössä Matinkylä - Kivenlahti metron suunnittelun sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön kanssa. Osayleiskaavan luonnosvaiheessa Suomenlahdentiestä oli olemassa vielä kaksi linjausvaihtoehtoa. Kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi tekemällään päätöksellä Suomenlahdentien pohjoisen linjauksen. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavaluonnoksen nähtäville Kaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Nähtäville asetettu aineisto koostui kaavakartasta ja siihen liittyvästä konsultin tekemästä raporttiaineistosta, joka toimi luonnosvaiheessa myös kaavaselostuksena. Osayleiskaavaluonnoksen tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Finnoo viranomaisinfo ja tiedotustilaisuus lausunnonantajille pidettiin Osayleiskaavaluonnoksesta jätettiin yhteensä 12 mielipidettä. Mielipiteissä otettiin kantaa mm. rakentamiseen vesialueelle ja täyttöalueen laajuuteen, asukasmäärään ja sataman laajuuteen sekä linnuston ja altaan suojeluun ja niihin liittyviin selvityksiin. Eniten kannanottoja tuli meritäytöistä sekä linnuston huomioon ottamisesta. Luonnoksesta saatiin yhteensä 15 lausuntoa. Useassa lausunnossa kritisoitiin täyttöalueiden laajuutta ja oltiin huolissaan lintualtaan säilymisestä. Esitettiin myös että Finnoon edustan saaret tulee osayleiskaavassa osoittaa pääasiassa yleiseen virkistykseen. Venesataman vesi- ja maa-aluetta tulee tarkistaa niin, että alueelle mahtuu 2000 venepaikan venesatama-alue tarvittavine julkisine ja kaupallisine venealan palveluineen. Palvelualuevarauksia tulee lisätä ja niiden sijaintia tarkistaa. Kulttuuriympäristömerkintöjä tulee täydentää kaavakarttaan. Kaavassa tulee paremmin huomioida tulva- ja voimalaitosriskit. Lisäksi tuotiin esille, että Suomenlahdentien jatko on oltava rakennettu, kun metro aloittaa liikennöintinsä Matinkylään.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 181 Luonnoksesta saadussa palautteessa tuotiin esille myös selvitysten täydennystarpeita. Esille tulleita asiakokonaisuuksia olivat mm.: savukaasujen leviämisselvitys, vesistöihin liittyvien vaikutusten arvioinnin tarkentaminen, korkean rakentamisen vaikutukset linnustoon, arviointi mahdollisten täyttöjen osalta, linnustolle aiheutuvat vaikutukset lajikohtaisesti sekä Martinkylän (Mårtensby) kylätontin inventointi. ELY-keskus esitti osayleiskaavaluonnoksessa antamassaan lausunnossaan tarpeen järjestää työkokous. Työkokous järjestettiin Espoon kaupunki järjesti yhteistyössä Suomen arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa Finnoonsataman alueen suunnittelusta yleisen kansainvälisen ideakilpailun Kilpailulla haettiin alueelle ratkaisuja etenkin merenrantarakentamiseen, meritäyttöihin, kanaviin ja sataman sijoittumiseen liittyen. Espoon kaupunki päätti 2012 arvioida ympäristövaikutusten arviointilain (YVA-laki) mukaisella kaksivaiheisella menettelyllä Finnoonsataman alueen ruoppauksista, täytöistä ja ruoppausmassojen läjityksistä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Arviointiohjelma oli nähtävillä ELY-keskus antoi arviointiohjelmasta lausunnon Arviointiselostus oli nähtävillä ELY-keskus antoi arviointiselostuksesta lausunnon Merialueen ruoppauksen ja täytön vaihtoehtoina ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen välillä oli eroja täytettävien merialueiden muodossa ja sijainnissa, mikä vaikuttaa esirakentamisen ruoppaus- ja täyttömassamääriin. Ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen lausunto löytyvät ympäristöhallinnon verkkosivuilta: Koko kaavaprosessin ajan on käyty neuvotteluja eri lausunnonantajien kanssa. ELY-keskuksen kanssa on keskusteltu mm. osayleiskaava-alueen mahdollista jakamista kahteen osaan, harkinnanvaraisen YVA:n tarpeesta täyttöalueelle, ympäristöriskeistä ja kaavaprosessista. ELY:n ja ympäristöministeriön kanssa on käyty keskusteluja myös kaavamerkintöjen kehittämisestä. Osa osayleiskaavaluonnoksen palautteessa esille tulleista selvitysten täydennystarpeista on toteutettu mm. Finnoonsataman YVA-prosessin yhteydessä, erillisselvityksinä sekä arviointeina kaavaehdotuksen valmistelun tueksi ja osa toteutuu asemakaavatyön ja muun tarkemman suunnittelun yhteydessä. Luonnosaineistosta saadun palautteen sekä jatkosuunnittelua varten tehtyjen selvitysten, päätösten, vaikutustenarviointien ja arkkitehtikilpailun tulosten perusteella on kaupunkisuunnittelukeskuksessa valmisteltu osayleiskaavaehdotus. Osayleiskaavaehdotus Tulevan Finnoon kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Rakentamisen korkeus ja korttelityypit voidaan jatkosuunnittelun

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 181 yhteydessä ratkaista monella tavalla. Alueen pääliikenneverkkona toimii metro sekä Kaitaantie, Finnoonsilta, Suomenlahdentie ja pohjois-eteläsuunnassa Meritie. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Laskennallinen uusien asukkaiden määrä osayleiskaavaehdotuksessa on noin asukasta asumisväljyydellä 50 k-m 2 / asukas. Laskennallinen työpaikkojen määrä koko kaava-alueelle on noin työpaikkaa. Tiiveimmät ja tehokkaimmat alueet keskittyvät tulevan metrokeskuksen läheisille alueille ja vyöhykkeelle metrokeskuksesta meren rataan. Merkittävin osa asunnoista ja työpaikoista sijoittuu 600 metrin etäisyydelle metroaseman sisäänkäynneistä. Finnoon kaupunkirakenne voidaan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1. Finnoon metrokeskusta kehitetään metropolin palvelukeskuksena. Aluetta kehitetään urbaanina toiminnallisesti sekoittuneena keskustatoimintojen, toimistotyyppisten työpaikkarakentamisen sekä keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alueena. Alueelle sijoittuva metroasema tukee kaupallisten palveluiden kehittämistä. Vyöhykkeelle sijoittuvat myös kaavan kouluvaraukset, jotka ovat hyvin saavutettavissa liikenteellisesti sekä virkistysalueverkoston kautta. Iivisniemeen rajautuvassa länsiosassa ja kaava-alueen itäosassa Matinkylään rajautuen asuntoalueet toteutetaan asuntokortteleina lähipalveluineen. Länsiväylän vartta ja alueen pohjoisosia kehitetään tiiviinä toimistojen ja työpaikkojen alueena. Alue säilyy ja kehittyy osana Suomenojan seudullisen erikoistavarakaupan vyöhykettä. 2. Finnoon altaan ja Finnovikenin keskeisten osien muodostama suojelualue ja sitä täydentävä virkistysalueverkosto muodostavat kokonaisuutena vastapainon rakennetuille korttelialueille. Toiminnallisten virkistysalueiden keskeinen osa on virkistysalueiden vyöhyke metrokorttelin ja rannan välillä. Sitä täydentävät erikokoiset ja erilaisia virkistyspalveluita tarjoavat puistot Finnobäckenin ja Djupsundsbäckenin varressa ja merenrannassa sekä rakentamisalueiden sisällä. Keskeisen kaupunkirakenteen solmukohdan muodostaa metroasemalta etelään sekä itään ja länteen risteävä virkistysalue. 3. Asumisen korttelit jatkuvat metrokeskuksesta merelle päin muodostaen yhdessä viheralueiden kanssa toiminnallisen selkärangan metrokeskuksen ja rannan välille. Nykyisen venesataman eteläpuolelle toteutettavia täyttöalueita ja keinosaarta kehitetään merellisinä rantakortteleina. Ranta toimii alueen porttina saavuttaessa mereltä ja Finnoonsatama voi kehittyä vesiliikenteen solmupisteeksi saaristovenelaitureineen. Alueen rannat säilyvät julkisessa käytössä. Osayleiskaava luo puitteet kehittää sataman ympärille viihtyisiä rantakahviloita ja -ravintoloita sekä toiminnallista vesivirkistystä, joka tarjoaa kaikille mahdollisuuden erilaiseen veneilyyn, uimiseen ja kalastukseen. Ryssjeholmenin saari säilyy loma-asuntoalueena.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 181 Osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla jäsennetään alueen rakenne asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavan valmistelun yhteydessä on pyritty kehittämään osayleiskaavaa strategisemmaksi ja kaavaehdotuksessa esitetäänkin uusia merkintätapoja. Osayleiskaavan aluerajauksia, katulinjauksia ja mitoitusta tarkennetaan ennen rakentamista alueelle laadittavissa asemakaavoissa. Yleiskaavassa on annettu koko kaava-aluetta koskevia yleismääräyksiä koskien mm. hulevesien hallintaa, maaperän ja pohjasedimenttien pilaantuneisuutta, tulvavaaraa ja -riskejä sekä energiataloudellisuutta. Osayleiskaavassa on kaavamääräysten lisäksi laadittu osalle merkinnöistä tarkentava kuvaus ja kehittämissuosituksia jatkosuunnittelun tueksi. Kehittämissuosituksilla ei ole suoranaisesti maankäytön suunnittelua sitovia oikeusvaikutuksia. Suosituksiin on kuitenkin kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat osayleiskaavan tavoitteiden toteutumista. Lisäksi alueen virkistyskäytön periaatteista sekä jatkosuunnittelua tukevista kehittämisideoista on laadittu virkistyksen visio (kaavaselostuksen liitteenä). Keskustatoiminnot ja asuminen Keskustatoimintojen (C-1) alueella tavoitellaan toiminnallisesti sekoittunutta, urbaania aluetta. Kaupunkirakenteen tehokkuus ja toiminnallinen monipuolisuus on sitä intensiivisempää, mitä lähempänä metrosisäänkäyntejä ollaan. Keskustatoimintojen aluetta kehitetään kävelykeskustana. Keskusta kytkeytyy hyvien kävely- ja pyöräilyyhteyksien kautta muihin alueisiin. Rakentamisen korkeuden tulee madaltua alueen itäreunaa kohden ns. ruderaattialueen suuntaan. Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue-merkinnällä (A/C) osoitetut alueet sijaitsevat Finnoon metrokeskuksen keskustatoimintojen alueen ympärillä ja ne laajentavat toiminnoiltaan sekoittunutta keskustakortteleiden rakennetta. Suomenlahdentien pohjoispuolella, nykyisellä ns. Ali-Suomenojan teollisuusalueella, kaava mahdollistaa alueen voimakkaan uudistumisen asuntojen, palveluiden ja toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen alueeksi. Jätevedenpuhdistamolta vapautuva alue sekä satama- alue osoitetaan kaavassa asuin- ja liikealueena (A-c). Asumisen lisäksi aluetta voidaan kehittää keskustatoimintojen laajenemisalueena. Merkintä mahdollistaa ranta-alueen ja metrokeskustan kytkemisen toisiinsa sekä palveluiden ja esim. veneilyyn sekä satamaan ja ranta-alueen virkistykseen liittyvän liiketoiminnan kehittämisen. Alueen läpi on osoitettu kaavassa keskustaa ja rantaa yhdistävä virkistysvyöhyke-merkintä. Jatkosuunnittelussa yhteys metrokeskuksen ja rannan välillä on keskeinen osa alueen toiminnallista ja kaupunkikuvallista rakennetta. Asuntoalueet (A) sijoittuvat Kaitaantien varteen kaava-alueen länsi-osaan ja Suomenlahdentien varteen, Matinkylään rajautuen, kaava-alueen itäosaan. A-1 merkinnällä osoitetaan osayleiskaavan mahdollistama

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 181 tekosaari, jota kehitetään kerrostalovaltaisena asuntoalueena. Mårtensbyn (Martinkylä) historiallinen kylätontti on kaavassa osoitettu asumisen sekä palveluiden ja hallinnon alueena (A/P). Hannuksen olemassa oleva asuntoalue on alueen eteläisintä osaa lukuun ottamatta kaavassa osoitettu merkinnällä kehitettävä asuntoalue. Alueen sijainti lähellä metroasemaa luo edellytykset pitkällä aikavälillä alueen kehittämiselle. Loma-asuntoaluemerkinnällä (RA) on osoitettu Ryssjeholmenin saari. Ranta-alue on osayleiskaavassa osoitettu kaavamerkinnällä suunnittelualue (su). Suunnittelualueella eri maankäyttömuotojen aluerajat ja niiden suhteet on osoitettu likimääräisesti. Alueiden tarkempi sijainti ja rajaukset, toteuttamistapa sekä liikenne ratkaistaan asemakaavoituksessa. Liikenne Osayleiskaavassa on osoitettu metrorata ja metroasema Finnoossa. Metro on alueen joukkoliikenteen pääyhteys, joka kytkee Finnoon seudulliseen ja valtakunnalliseen raideliikenneverkkoon. Kaavassa esitetään alueen ajoneuvoliikenneverkon runko, jonka muodostavat Finnoonsilta, Suomenlahdentie, Kaitaantie ja Meritie. Lisäksi on osoitettu katuyhteys voimalaitosalueelle. Finnoonsilta on pääkatuyhteys alueen pohjoispuoleiselle Länsiväylälle. Suomenlahdentie on alueellinen kokoojakatuyhteys itään Matinkylän suuntaan ja Kaitaantie on alueellinen kokoojakatuyhteys Finnoon länsipuoleisille alueille. Meritie on alueellinen kokoojakatu, jolla eteläinen Finnoonsataman alue liitetään muuhun katuverkkoon. Finnoonsilta, Kaitaantien itäosa ja Meritie toimivat voimalaitosta ja Finnoon venesatamaa palvelevina erikoiskuljetusreitteinä. Lisäksi kaavassa on osoitettu maanalainen tila (mav), johon voi sijoittaa mm. pysäköintilaitoksia. Osayleiskaavassa on osoitettu alueen poikki itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti, joka kulkee metroaseman kautta. Virkistysvyöhyke satamasta keskustaan on tärkeä jalankulku- ja pyöräily-yhteys etelästä metroasemalle. Pirisaareen on osoitettu jalankulun ja pyöräilyn yhteystarve, jonka toteuttamisedellytykset tulee tutkia tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Jalankulun ja pyöräilyn muu pääverkko toteutetaan pää- ja kokoojakatujen rinnalla tai erillisinä jalkakäytävinä ja/tai pyöräteinä. Palvelut Osayleiskaavaehdotuksen väestömitoituksen perusteella kaava-alueella on tarve kahdelle yhtenäiselle peruskoululle ja kahdeksalle päiväkodille. Kaavassa osoitetaan kaksi julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), jotka ovat osoitettu varauksina koulupalveluille. Py -kohdemerkinnällä osoitetaan päiväkodin ja asukaspuiston ohjeellinen sijainti osana virkistysvyöhykettä osayleiskaava-alueen eteläosissa. Osayleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi asuntoalueen sisällä lähipalvelut on sisällytetty asuntoaluemerkintään. Keskustatoimintojen alueelle (C) ja

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / 181 asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneelle alueelle (A/C) on mahdollista toteuttaa tarvittavia julkisia lähipalveluita. Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 valmistui vuonna Siinä muodostetun näkemyksen mukaan Finnoon väestömitoitus edellyttää ison paikalliskeskuksen palveluja, mutta rooli on ehdottomasti paikallinen. Tätä työtä tarkentamaan laadittiin Espoonlahden suuralueelle Länsimetron jatkealue Kaupallinen tarkastelu 2012 (Ramboll). Keskustatoimintojen alueelle (C) ja asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneelle alueelle (A/C), metroaseman yhteyteen, on mahdollista osoittaa keskustaan soveltuvan asumisen, julkisten palvelujen ja hallinnon sekä työpaikkatoimintojen lisäksi myös kaupallisia ja muita yksityisiä palveluja. Finnoon pohjoisosat Länsiväylän tuntumassa vahvistuvat kaupan alueina osana Suomenojan suuryksikköaluetta. Asuin- ja liikealue (A-c) toimii keskustatoimintojen alueen reservialueena, missä on mahdollista kehittää pohjois-eteläsuuntaista toiminnallista monipuolisuutta. Länsiväylän etelänpuoleinen alue on osoitettu kaavassa työpaikka-alueena sekä kaupallisten palveluiden alueena, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (TP/km). Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön, joka perustellusta syystä voi sijaita keskusta-alueen ulkopuolella, kuten huonekalu-, puutarha- ja autokauppa. Alueelle ei ole sallittua yli k-m 2 :n päivittäistavarakaupan yksikön sijoittaminen. Asuin- ja liikealueella (A-c) sekä satama- ja varastoalueella (LS/ TV) on mahdollista kehittää veneilytoimintaan liittyviä palveluita sekä myös muita toimintoja. Satama- ja varastoalueeksi on osoitettu nykyisen venesatamakentän itäosa, noin 3,8 ha. Satamaan voidaan alustavasti sijoittaa yhteensä noin venepaikkaa kelluville ponttonilaitureille. Veneiden talvisäilytykseen varattu alue satamassa pienenee huomattavasti nykyisestä, mutta veneiden talvisäilytys mahdollistetaan myös voimalaitoksen viereisellä varasto- ja työpaikkaalueella (TP/TV). Veneiden talvisäilytystä korkeavarastoissa satamaalueella tai varasto- ja työpaikka-alueella tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Varasto- ja työpaikka-alueella on osayleiskaavan mukaan mahdollista myös suurten veneiden kenttäsäilytys. Satama-alueelle on kaavassa osoitettu sijainniltaan ohjeellinen paikka saaristovenelaiturille. Merkinnällä osoitetaan tarve Espoon saaristonveneen pysähdyspaikan varaamiselle jatkosuunnittelussa. Satamaan lounaasta ja kaakosta johtavien veneväylien lisäksi kaavakartassa on osoitettu uusi veneväylä Pirisaaren itä- ja pohjoispuolelle, joka palvelee nykyisen venesatamakentän itälaidalle sijoittuvaa satamatoimintojen aluetta. Työpaikka-alueet Alueen pohjoisosat Länsiväylän varrella osoitetaan työpaikka- alueiksi (TP, TP/km, Kehitettävä TP). Erilaisilla työpaikka-aluevarauksilla luodaan mahdollisuudet monipuoliselle työpaikkarakentamiselle. Työpaikat kytkeytyvät tehokkaasti liikenneverkkoon ja muuhun

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / 181 kaupunkirakenteeseen. Työpaikka-alueen (TP) rakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Länsiväylän eteläpuoleinen alue, jolla sijaitsevat nykyisin Bauhausin ja Plantagenin myymälät, on osoitettu kaavassa työpaikka-alueena sekä kaupallisten palveluiden alueena, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (TP/km). Kehitettävä työpaikka-alue -merkinnällä osoitetaan Länsiväylän melualueelle sijoittuva alue. Pitkällä aikatähtäimellä aluetta voidaan kehittää osana Länsiväylän varren työpaikkavyöhykettä. Kaava-alueen eteläosaan sijoittuu varasto- ja työpaikka-alue (TV/TP). Alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknisiä laitteita, pysäköintilaitoksia, veneiden talvisäilytystä sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja ja toimitiloja. Alueen toimintojen sijoittamisessa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat suojavyöhykkeet. Lisäksi kaava-alueen eteläosaan voi sijoittua esim. satamatoimintoihin ja veneilyyn liittyviä työpaikkoja. Yhdyskuntatekninen huolto Finnoon uusille rakentamisalueille toteutetaan pääosin uusi vesihuoltoverkosto. Suomenojalle suuntautuvan viemäriverkon jätevedet johdetaan Blominmäen puhdistamolle kallioon tehtävän tuloviemäritunnelin kautta. Blominmäestä käsitellyt jätevedet johdetaan kallioon rakennettavaa purkutunnelia pitkin Finnoon osayleiskaava-alueen läpi. Jätevesien tuloviemäri- ja purkutunnelit on esitetty kaavakartassa ohjeellisella sijaintimerkinnällä. Nykyinen voimalaitosalue on kaavassa osoitettu energiahuollon alueeksi, jonne saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja varastoivan laitoksen (EN/kem). Alueen energiahuollon runkoverkostot, kuten voimajohtolinjat, maakaasuputket ja runkokaukolämpölinjat, säilyvät pääosin nykyisellään. Virkistys- ja viheralueet Osayleiskaava-alueen lähivirkistysalueet (VL) on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun. Lähivirkistysalueiksi on osoitettu Ali- Suomenojan ja Tiistilän välinen alue sekä Djupsundsbäckenin varsi. Lähivirkistysalueilla tulee ottaa huomioon luontoarvojen ja ekologisten yhteyksien säilyttäminen. Finnovikenin kosteikon itäpuoli on osoitettu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun (V). Alueella tulee kuitenkin säilyttää ekologiset yhteydet sekä liito-oravan elinympäristö ja yhteydet. Virkistysaluetta, jolla on erityisiä luontoarvoja, on osoitettu Hylkeenpyytäjäntien varteen Finnoon keskuksen eteläpuolella sekä ruderaattialueelle Finnoon altaan länsipuolelle (V/s). Ruderaattialue tulee säilyttää ja kehittää linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykkeenä. Pirisaareen on osoitettu yleisen virkistystoiminnan ja ulkoilun aluetta (V-1). Osayleiskaavaan on varattu virkistys- ja lähivirkistysalueita yhteensä noin 35 hehtaaria. Niiden lisäksi kaavassa on osoitettu päällekkäismerkinnällä virkistysvyöhyke sekä viher- ja virkistysverkoston kehittämisen kohdealue ja tarve -merkintä. Virkistysvyöhyke on tarkoitettu keskeiseksi toiminnallisia

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / 181 ja laadukkaita virkistysalueita ja -yhteyksiä tarjoavaksi vyöhykkeeksi, joka yhdistää merenrannan asuinalueet ja metroaseman. Viher- ja virkistysverkoston kehittämisen kohdealue ja tarve-merkinnällä ohjataan vastaavasti toiminnallisen ja laadukkaan kaupunginosapuiston tai puistojen sijoittamiseen kaava-alueen pohjoisosaan. Merkintöjen sijainti on ohjeellinen, joten toimintojen tarkempi sijainti ja toteuttamistapa päätetään asemakaavoituksessa. Riittävien toiminnallisten virkistysalueiden, -palveluiden ja -yhteyksien varaamista edellytetään lisäksi keskustatoimintojen, asuin- ja liikealueiden sekä asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneiden alueiden jatkosuunnittelussa. Osayleiskaavassa osoitettu pääulkoilureittiverkosto sisältää kaava-alueen keskeiset ulkoiluyhteydet ja yhdistää alueen ympäröivään reitistöön. Pääulkoilureitit sijoittuvat ensisijaisesti nykyisille reiteille kaavan virkistysalueille. Pääulkoilureitti-merkinnän sijainti on ohjeellinen. Puistobulevardi-merkinnällä on osoitettu tarve laadukkaalle jalankulku- ja pyöräily-yhteydelle. Se yhdistää Nuottalahteen ja Hyljelahteen jatkuvan rantaraitin sekä virkistysvyöhykkeen yhteydet. Puistobulevardilla on myös keskeinen ekologinen merkitys osana liitooravan kulkuyhteyksiä. Rantaan sijoittuvan asuntoalueen määräyksessä edellytetään lisäksi rantojen suunnittelua julkiseen käyttöön sekä rantaraittia täydentävän paikallisen reitin sijoittamista merenrantaan. Länsiväylän varren melualue sekä voimalaitoksen ympäristö Finnoon altaan reunalla ja merenrannalla ovat osoitettu suojaviheralueiksi (EV-1 ja EV-2) Luonnonympäristö Linnustollisesti arvokas alue eli Finnoon allas ja keskeinen osa Finnovikenin kosteikkoa on varattu suojelualueeksi (S). Alueella edellytetään valtakunnallisten linnustollisten arvojen ja luonnonsuojelulain suojelemien lajien elinympäristöjen säilyttämiseen. Alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa määritellään suojelun toteutustapa ja luontoarvojen säilyttämiseksi tarvittavat hoitotoimenpiteet. Suojelualue on pääkäyttötarkoituksena noin 30 hehtaarilla. Liito-oravan esiintymisalueet on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n mukaan suojellun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lajille soveltuva ja liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää. Kaavan virkistysalueet toimivat liito-oravien kulkuyhteyksien runkona ja niitä on täydennetty liito-oravan kulkuyhteys-merkinnällä. Jatkosuunnittelussa tutkitaan tarkemmin yhteyksien sijainti ja toteuttaminen. Finnobäckenin suu ja läheinen merialue on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Alue on linnustolle tärkeä kevätmuuton aikaisena levähdyspaikkana sekä lintupoikueiden kulkureittinä mereltä Finnoon altaalle.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 181 Kulttuuriympäristö Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue-merkinnällä on osoitettu Ryssjeholmenin saari, Mårtensbyn kylämäen alue sekä Villa Tallbon ja Hylkeenpyyttäjäntie 5:n huvilat. Lisäksi Martinkylän / Mårtensbyn historiallinen kylätontti on osayleiskaavassa merkitty muinaismuistoalueena (sm). Aluetta koskevissa toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee sopia museoviranomaisen kanssa. Energiahuollon onnettomuusriskit Onnettomuusriskikartoituksissa (Lautkaski 2015, Gaia Consulting Oy 2011 ja Immonen 2015) on selvitetty Suomenojan voimalaitoksella mahdollisia onnettomuuksia, joilla voi olla vaikutuksia ympäröivän alueen maankäyttöön. Voimalaitosalueen ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia on tunnistettu olevan maakaasun palamisen lämpösäteilyllä, höyrylieriöiden repeämisen painevaikutuksella sekä biopolttoainevaraston tulipalon savukaasuilla. Selvitysten perusteella kaavassa on osoitettu suojavyöhyke (sv), jonka sisällä on otettava huomioon voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien lämpösäteily- ja painevaikutukset. Vaikutusten arviointi Osayleiskaava perustuu kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Vaikutusten arviointi on suoritettu sillä tarkkuudella kuin osayleiskaavayleiskaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon osayleiskaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaehdotuksen vaikutuksen arviointi perustuu kaavatyön yhteydessä tehtyihin erillisselvityksiin sekä vaikutustenarviointeihin, aiempiin selvityksiin ja vaikutusten arvioitsijoiden asiantuntemukseen. Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on pidetty kaavan työryhmän ja alueen asemakaavoittajien kanssa kaksi työpajaa. Arvioinnissa on käytetty hyväksi Finnoonsataman ruoppausta, täyttöä ja läjitystä koskevaa YVA-arvioinnin aineistoa ja johtopäätöksiä. Lisäksi kaavaehdotuksen suunnittelun tueksi laadittiin erillinen arviointi kaavan vaikutuksista luontoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön. Vaikutusten arvioinnin tulokset on dokumentoitu osaksi kaavaselostusta ja muuta kaava-aineistoa. Kaavaselostuksen liitteessä 24 esitetään yhteenveto osayleiskaavan merkittävistä vaikutuksista. Finnoon osayleiskaavan toteutumisella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, työpaikka-alueiden kehittymiseen sekä palveluverkon täydentymiseen ja saavutettavuuteen. Alueen rakentuminen tarjoaa nykyisille ja uusille asukkaille merkittäviä uusia asuin-, toimeentulo- ja virkistäytymismahdollisuuksia. Virkistysmahdollisuuden monipuolistuvat merkittävästi alueella. Alueelle sijoittuu sekä toiminnallisia puistoalueita asuinkortteleiden yhteyteen että erilaisia luontokokemuksia tarjoavia laajempia virkistysalueita.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 181 Virkistysalueverkoston rakenne muuttuu yhtenäisemmäksi sijoittuen asuinkortteleiden yhteyteen. Yhtenäiset ja verkostomaiset virkistysalueet mahdollistavat myös kattavien virkistysreittien kehittämisen eri toimintojen välille. Finnoonsataman virkistyskäyttömahdollisuudet ja virkistysarvot monipuolistuvat ja paranevat laadullisesti. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista on laadittu useita arviointeja suunnittelun kuluessa. Luonnonalueiden pinta-ala vähenee ja virkistyskäytön kasvaminen saattaa aiheuttaa kulumista. Luontotyyppien kirjo ja lajiston monipuolisuus säilyy, sillä alueen sisältämät arvokkaimmat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymisalueet säilyvät kaavan suojelu- ja virkistysalueilla. Osayleiskaavan virkistys-, suojelu- ja suojaviheralueet toimivat alueen ekologisina yhteyksinä ja säilyttävät maakunnallisen ja keskeiset paikalliset yhteydet. Finnovikenin kosteikkoalueen luonnonympäristö altaineen säilyy rakentamattomana ja Finnobäckenin varren keskeistä pohjois-eteläsuuntaista yhteyttä suojaava puusto säilyy liito-oravayhteyksinä. Kalastajantien asuntoalueet kaventavat jonkin verran luonnonympäristöä kosteikon itäpuolella, mutta suojaisa yhteys säilyy. Muilta osin kaavan virkistysalueet ovat käytävämäisiä, mikä asettaa haasteita niiden ekologiselle toimivuudelle virkistyskäytön ohella. Mikäli nykyiselle merialueelle rakennettavat alueet toteutetaan täyttöinä, syntyy merenpohjan ruoppauksista ja veden virtausten ja viipymän muutoksista haitallisia vaikutuksia veden laadulle ja rehevöitymiskehitykselle. Ruoppauksen negatiivisia vaikutuksia voidaan merkittävästi vähentää esim. suojausratkaisuilla. Nykyiselle merialueelle rakennettavien alueiden negatiivista vaikutusta veden laatuun, virtauksiin ja veden vaihtuvuuteen voidaan hyvin merkittävästi vähentää ja osa vaikutuksista kokonaan poistaa toteuttamalla osa alueista paalulaattarakenteella. Merialueen rakentamisen määrä ja sijoittuminen sekä satamatoimintojen sijoittuminen arvioidaan keskeisiksi linnustoon vaikuttaviksi tekijöiksi. Yhteys merialueelta Finnoon altaalle on todettu linnustolle keskeiseksi, joten kaavaratkaisuilla on pyritty vähentämään sen toimivuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Alueen saavutettavuus paranee hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenneyhteyksien myötä, mutta alueen ajoneuvoliikenteen määrä kasvaa (ihmisten nykyisiin liikkumistottumuksiin perustuvien) ennusteiden mukaan voimakkaasti vuoteen 2035 mennessä maankäytön lisääntymisen myötä. Finnoossa liikkumistottumuksia pyritään muuttamaan ohjaamalla ihmisiä liikkumaan jalan, polkupyörällä tai joukkoliikenteellä tarjoamalla hyviä yhteyksiä näille kulkutavoille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteisiin ja toimivuuteen. Finnoon aseman yhteyteen toteutettavat polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintipaikat tukevat joukkoliikenteen käyttöä. Finnoonsataman hyvät liityntäyhteydet metroasemalle ovat tärkeitä. Alueen toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja kunnallistekniikkaan, esirakentamiseen ja julkisiin palveluihin. Osayleiskaavassa osoitettu rakentamisoikeuden nykyarvo on erittäin merkittävä ja suuri kaupungin maanomistus mahdollistaa alueen toteuttamisen taloudellisesti järkevästi. Alueella on myös muuta

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / 181 maanomistusta, joten kaupungin tulot muodostuvat tontinmyyntituloista, kehittämiskorvauksista ja maankäyttösopimusten kautta toteutuvista kokonaisuuksista. Alueen toteutuminen tukee myös metron toteuttamisen taloudellisuutta. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / / / Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh Tarja Pennanen, puh tiina.t.piironen@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Karakallion keskusta asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden liike- ja asuinkerrostalokorttelin rakentaminen olemassa olevan kauppakeskuksen tilalle. 1.2 Kehitetään ja laajennetaan Karakallion jalankulkukeskustaa ja liiketiloja uudeksi palvelukokonaisuudeksi Karakallion torin ja Monitoimitalon väliselle alueelle hyödyntäen olemassa olevia avopysäköintikenttiä. 1.3 Mahdollistetaan liiketilojen sijoittuminen jalankulkuvirtojen kannalta hyvin saavutettaville paikoille ja niin, että Karakallion tori yhteisöllisyyttä edistävänä paikkana pysyy alueen painopisteenä. 1.4 Mahdollistetaan muodostuvaan keskustakortteliin merkittävä määrä uutta asuntorakentamista, jolla varmistetaan kaupallisten palveluiden kysyntää alueella ja mahdollistetaan alueellista, esteetöntä elinkaariasumista. 1.5 Kehitetään keskustakorttelista kaupunkikuvassa erottuva kokonaisuus, joka kokoaa ja jäsentää Karakalliontien ja Kotkatien katutiloja. 1.6 Keskustakorttelin ajoneuvoliikenne suunnitellaan jalankulkijoiden ja kaupan asiakkaiden turvallisuutta tukevaksi ja varmistetaan palvelutalon liikenteen hallittu erottuminen jalankulkuympäristöstä.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / Jalankulkualueet ja keskustakortteli suunnitellaan huomioiden esteettömyyden erikoistaso. 1.8 Tutkitaan yleisen pysäköinnin kehittämistä lähialueella. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Jäsen Lahti ehdotti, että asemakaavan lähtökohdista ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Klar-Nykvist. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Lahden ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Karakallion keskusta asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden liike- ja asuinkerrostalokorttelin rakentaminen olemassa olevan kauppakeskuksen tilalle. 1.2 Kehitetään ja laajennetaan Karakallion jalankulkukeskustaa ja liiketiloja uudeksi palvelukokonaisuudeksi Karakallion torin ja Monitoimitalon väliselle alueelle hyödyntäen olemassa olevia avopysäköintikenttiä. 1.3 Mahdollistetaan liiketilojen sijoittuminen jalankulkuvirtojen kannalta hyvin saavutettaville paikoille ja niin, että Karakallion tori yhteisöllisyyttä edistävänä paikkana pysyy alueen painopisteenä. 1.4 Mahdollistetaan muodostuvaan keskustakortteliin merkittävä määrä uutta asuntorakentamista, jolla varmistetaan kaupallisten palveluiden kysyntää alueella ja mahdollistetaan alueellista, esteetöntä elinkaariasumista. 1.5 Kehitetään keskustakorttelista kaupunkikuvassa erottuva kokonaisuus, joka kokoaa ja jäsentää Karakalliontien ja Kotkatien katutiloja.

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / Keskustakorttelin ajoneuvoliikenne suunnitellaan jalankulkijoiden ja kaupan asiakkaiden turvallisuutta tukevaksi ja varmistetaan palvelutalon liikenteen hallittu erottuminen jalankulkuympäristöstä. 1.7 Jalankulkualueet ja keskustakortteli suunnitellaan huomioiden esteettömyyden erikoistaso. 1.8 Tutkitaan yleisen pysäköinnin kehittämistä lähialueella. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Harriet Klar-Nykvistin. Oheismateriaali Selostus - Karakallion keskusta, havainnekuva 1 - Karakallion keskusta, havainnekuva 2 - Karakallion keskusta, havainnekuva 3 - Karakallion keskusta, havainnekuva 4 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden liike- ja asuinkerrostalokorttelin rakentaminen olemassa olevan kauppakeskuksen tilalle. Lähtökohtana suunnittelussa on tukeutua olemassa olevaan torialueeseen sekä keskusta-alueen halki kulkevaan jalankulkureittiin sekä parantaa näiden toimivuutta lisäämällä jalankulkuympäristöön avautuvaa liikerakentamista. Tavoitteena on mahdollistaa rakennusoikeutta noin k-m 2, josta asuinrakentamista tulisi olemaan noin k-m 2. Toteutus edellyttää asukaspysäköinnin sijoittamista pihakannen ja rakennusten alle 1-2 kerrokseen.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / 181 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Vireilletulo Asemakaavan muutosta on hakenut korttelin tontti 4:n maanomistaja. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Karakalliossa Karakalliontien ja Kotkatien liittymän koillispuolella. Suunnittelualueella sijaitsee Kulutusosuuskuntien keskusliiton vuonna 1967 Helsingin Asuntokeskuskunta HAKA:lle suunnittelema yksikerroksinen ostoskeskus. Rakennukseen on tehty useita muutoksia vuosien varrella. Ostoskeskuksessa on ruokakauppa, kioski, apteekki, ravintola, kaksi kampaamoa, valaisinkorjaamo, pitseria sekä isännöinti- ja huoltoliike. Rakennuksessa on tyhjillään olevia tiloja. Karakallion tori on hiljattain uudistettu. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) sekä Uudenmaan 2. vaihemaankunta-kaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Alue on varattu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi (C). Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / 181 Asemakaava Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Karakallion keskusta, muutos asemakaava (lainvoimainen ). Kortteli on siinä osoitettu Liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Rakennusoikeutta on yhteensä ja suurin sallittu kerrosluku on I. Kortteliin on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattuja alueenosia. Korttelin pysäköinti on osoitettu liike- ja toimitilarakennusten ja Kotkatien väliselle alueelle sekä korttelin pohjoisosaan rakennusten väliin. Kaavassa on osoitettu Karakalliontori. Karakallion keskusta, muutos asemakaava (lainvoimainen ). Kaavamuutosalueeseen tulee mukaan yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa, yleinen pysäköintialue sekä katualuetta. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Karakallion keskustan kehittämisen tavoitteena on luoda selkeä uudenlainen lähiökeskusta alueen elinvoimaisuuden turvaamiseksi, parantaa nykyisten asukkaiden arkiympäristöä sekä luoda hyvät toimintaedellytykset alueen yrityksille ja palveluille. Ostoskeskuksen uudistuksen myötä tarjoutuu mahdollisuus ottaa alueen toimintojen monipuolisuudesta tulevat vahvuudet esille ja kehittää niitä viihtyvyyden parantamiseksi. Karakallion keskustan muodostaa jalankulkuetäisyyksin toisistaan olevat monitoimitalo, palvelutalo, ostoskeskus, tori, seurakuntatalo ja asukaspuisto. Toiminnat eivät tue toisiaan suunnitellulla tavalla, koska Kotkapolku ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, vaan toimii koko laajuudeltaan pysäköintialueena. Hyvin suunniteltu ja toteutettu jalankulkuympäristö tulee tukemaan torin ja Kotkapolun varteen sijoitettavaa yritystoimintaa. Karakallion asukaslukumäärä on vuosien ajan laskenut ja väestö ikääntynyt. Suurin osa rakennuskannasta on peräisin luvuilta. Asuinkerrostalojen kerrosluku vaihtelee III-VI. Monet näistä asuinkerrostaloista on hissittömiä. Asuinrakennukset sijaitsevat ympäristössä väljästi. Väljyyden tunnetta lisää laajat avopysäköintialueet sekä monet erikokoiset puistot korttelien lomassa. Keskusta on rakentunut tiiviimmäksi. Rakennukset ovat tulossa peruskorjausikään. Osoittamalla uutta asuinrakentamista aivan keskustaan tarjoutuu tilaisuus esimerkiksi alueen sisäiselle muuttoliikenteelle. Sijoittamalla asukaspysäköinti kortteliin pihakannen alle saadaan kannen alta suorat yhteydet asuinrakennuksiin, mikä osaltaan helpottaa asukkaiden arkea, mutta erityisesti parantaa alueen yleisilmettä.

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 181 Liikenne Ostoskeskus sijaitsee alueellisen kokoojakadun Karakalliontien varrella. Kaavamuutoksessa poistuu osa nykyisestä yleisestä pysäköinnistä, sekä osa ostoskeskuksen pysäköintipaikoista. Näille osoitetaan korvaavat paikat Kotkakujan varren pysäköintiä kehittämällä. Kaavamuutoksessa tavoitteena on erotella ajoneuvoliikenne sekä jalankulku- ja pyöräilyympäristöt toisistaan. Erityisesti ostoskeskuksen pohjoispuolella olevan palvelutalon ajoyhteydet järjestetään omalle alueelleen erilleen jalankulkuympäristöstä, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Suunnittelualueella kiinnitetään huomiota liikkumisen esteettömyyteen. Liiketiloja varten osoitetaan maanpäällistä pyörä- ja autopysäköintiä. Mitoitus Tontille osoitetaan rakennusoikeutta k-m 2. Asumiselle noin k-m 2 ja liike- ja toimistotiloille noin k-m 2. Tekeillä olevat selvitykset Ostoskeskuksesta tehdään rakennushistoriaselvitys. Sopimusneuvottelut Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu ja kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen, kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä.

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / / / Kaitaan metroasema, asemakaavan muutos, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 44. kaupunginosa, Kaitaa Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh Juhani Lehikoinen, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kaitaan metroaseman asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Toiminnalliset ja kaupunkirakenteelliset tavoitteet Tavoitteena on luoda tiivis, asumispainotteinen kokonaisuus metroaseman välittömään läheisyyteen siten, että keskeisille paikoille katutasoon kaavoitetaan myös kaupallisia palveluita ja työtiloja. Alueelle osoitetaan tehokasta, keskustamaista rakentamista, rakentamisen painopisteen olleessa Kaitaantien ja Iivisniementien välisellä alueella. Kaavoituksessa huomioidaan alueen liittyminen olemassa olevaan ja kulttuurihistoriallisia arvoja omaavaan Iivisniemen alueeseen. Kaavoituksessa huomioidaan myös riittävän joustavat mahdollisuudet keskusta-alueen laajentamiseksi tulevaisuudessa myös Kaitaantien pohjoispuolelle. Kaitaantien nykyistä katualuetta tiivistetään siten, että tuleva keskustarakentaminen voidaan toteuttaa tehokkaasti myös mm. metroaseman rakentamisesta johtuva vaiheistus huomioiden. Alueen pysäköinti toteutetaan kokonaisuudessaan keskitettynä pysäköintinä, jonka sijainti ja toteutustapa tarkentuu kaavoituksen edetessä. 1.2 Kaupunkikuvalliset ja jalankulku- ja polkupyöräily-ympäristön kehittämisen tavoitteet Uudet metrokorttelit toimivat alueen uutena sisäänkäyntinä ja nivelkohtana kaupunkirakenteen liitoskohdassa. Kaavoituksessa pyritään säilyttämään

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / 181 ja vahvistamaan Iivisniemen alueen laadullisia ominaispiirteitä. Uusi rakentaminen on laadukasta ja omaleimaista. Alueen jalankulku- ja polkupyöräily-yhteyksiä kehitetään. Kaitaantielle sijoittuu polkupyöräilyn pääreitti. Suunnittelualueen aukiosta ja raiteista tehdään monipuolisia, liittyen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Nykyinen Iivisniemenaukio liitetään metroasemaan jalankulku- ja polkupyöräraitilla ja metroaseman ja Kaitaan koulun välistä yhteystarvetta kehitetään. 1.3 luontoarvojen tavoitteet Liito-oraville säilytetään Kaitaantien ylittävä yhteys tukemaan eteläpohjoissuuntaista yhteystarvetta. Osa liito-oravan ydinalueen elinpiiristä säilytetään. Metsää voidaan hyödyntää osana alueen lähivirkistystä. 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Asemakaavan nimeksi päätetään muuttaa "Kaitaan metrokeskus", joka on paremmin suunnittelukokonaisuutta kuvaava. Vastaavat muutokset listatekstiin tarvittavilta osin. Jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että asemakaavan lähtökohdista ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja jäsen Klar-Nykvistin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kaitaan metroaseman asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Toiminnalliset ja kaupunkirakenteelliset tavoitteet Tavoitteena on luoda tiivis, asumispainotteinen kokonaisuus metroaseman välittömään läheisyyteen siten, että keskeisille paikoille katutasoon kaavoitetaan myös kaupallisia palveluita ja työtiloja. Alueelle osoitetaan tehokasta, keskustamaista rakentamista, rakentamisen painopisteen olleessa Kaitaantien ja Iivisniementien välisellä alueella.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / 181 Kaavoituksessa huomioidaan alueen liittyminen olemassa olevaan ja kulttuurihistoriallisia arvoja omaavaan Iivisniemen alueeseen. Kaavoituksessa huomioidaan myös riittävän joustavat mahdollisuudet keskusta-alueen laajentamiseksi tulevaisuudessa myös Kaitaantien pohjoispuolelle. Kaitaantien nykyistä katualuetta tiivistetään siten, että tuleva keskustarakentaminen voidaan toteuttaa tehokkaasti myös mm. metroaseman rakentamisesta johtuva vaiheistus huomioiden. Alueen pysäköinti toteutetaan kokonaisuudessaan keskitettynä pysäköintinä, jonka sijainti ja toteutustapa tarkentuu kaavoituksen edetessä. 1.2 Kaupunkikuvalliset ja jalankulku- ja polkupyöräily-ympäristön kehittämisen tavoitteet Uudet metrokorttelit toimivat alueen uutena sisäänkäyntinä ja nivelkohtana kaupunkirakenteen liitoskohdassa. Kaavoituksessa pyritään säilyttämään ja vahvistamaan Iivisniemen alueen laadullisia ominaispiirteitä. Uusi rakentaminen on laadukasta ja omaleimaista. Alueen jalankulku- ja polkupyöräily-yhteyksiä kehitetään. Kaitaantielle sijoittuu polkupyöräilyn pääreitti. Suunnittelualueen aukiosta ja raiteista tehdään monipuolisia, liittyen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Nykyinen Iivisniemenaukio liitetään metroasemaan jalankulku- ja polkupyöräraitilla ja metroaseman ja Kaitaan koulun välistä yhteystarvetta kehitetään. 1.3 luontoarvojen tavoitteet Liito-oraville säilytetään Kaitaantien ylittävä yhteys tukemaan eteläpohjoissuuntaista yhteystarvetta. Osa liito-oravan ydinalueen elinpiiristä säilytetään. Metsää voidaan hyödyntää osana alueen lähivirkistystä. 2 Asemakaavan nimeksi päätettiin muuttaa "Kaitaan metrokeskus", joka on paremmin suunnittelukokonaisuutta kuvaava. Vastaavat muutokset tehdään listatekstiin tarvittavilta osin. 3 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Oheismateriaali Selostus - Kaitaan metroasema, aluerajaus Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa tehokas asuntorakentamisen alue Kaitaan metroaseman välittömässä läheisyydessä, sijoittuen pääasiassa Kaitaantien ja Iivisniementien väliselle alueelle sekä nykyisen ostoskeskuksen kortteliin. Kaitaantien

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 66 / 181 nykyistä ja melko leveää katualuetta kavennetaan siten, että rakentamista voidaan toteuttaa tehokkaammin ja joustavammin, myös metron rakentamisesta johtuva vaiheistus huomioiden. Kaava-alueeseen kuuluu myös nykyinen ostoskeskuksen kiinteistö ja pysäköintialue Iivisniementien ja Iivisniemenaukion välissä. Asemakaava-alue sijoittuu osin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle ja kaavoituksen tavoitteena on osaltaan vahvistaa alueen ominaispiirteitä ja kunnioittaa paikan henkeä. Uuden ja vanhan rakenteen rajapinnassa, uusi rakentaminen mukautuu olemassa olevaan. Iivisniemen ja 70-lukuinen kerrostaloalue on luokiteltu Espoon eteläosan yleiskaavan yhteydessä kaupunkikuvallisesti merkittäväksi alueeksi. Asemakaavoituksen yhteydessä tehdään rakennus- ja kulttuuriympäristön inventointi sekä laaditaan lähiympäristösuunnitelma kaavaehdotuksen tueksi. Tarkastelualueena on koko Iivisniemen keskusta-alue, myös asemakaavan muutosalueen ulkopuolinen osa. Muilta osin rakentaminen muodostaa uuden ja omaleimaisen metrokaupungin kerrostuman alueen rakennus- ja kulttuurihistoriaan. Metrokorttelit toimivat alueen uutena sisäänkäyntinä ja nivelkohtana kaupunkirakenteen liitoskohdassa. Kaavoituksessa pyritään säilyttämään ja vahvistamaan Iivisniemen alueen laadullisia ominaispiirteitä. Uusi rakentaminen on laadukasta ja omaleimaista. Määriteltävien pääyhteyksien varsille sekä metroaseman ja nykyisen ostoskeskuksen eteläpuolella oleva kokoavan Iivisniemenaukion ympäristöön sijoitetaan liike-, palvelu- ja työtiloja maantason kerroksissa, tavoitteena luoda elävä ja mittakaavaltaan ihmisläheinen paikallinen keskusta. Kaavaratkaisulla varaudutaan joustavasti mm. yhteystarpeiden osalta siihen, että tulevaisuudessa, osayleiskaavan valmistuessa, keskustatoimintojen alue jatkuu myös Kaitaantien pohjoispuolelle. Alueen jalankulku- ja polkupyöräyhteyksiä kehitetään monipuolisemmaksi. Kaitaantien molemmin puolin sijoittuvat polkupyöräilyn pääreitti, Iivisniemenaukio liitetään metroasemaan jalankulku- ja pyöräilyraitilla ja metroaseman ja Kaitaan koulun välistä suoraa yhteystarvetta kehitetään. Alueen aukiosta ja raiteista ja niihin liittyvistä puisto- ja virkistysalueista tehdään monipuolinen ja kaupunkitilojen verkosto. Kaavaehdotuksen tueksi laaditaan lähiympäristösuunnitelma, jossa tarkastelualueena on koko Iivisniemen keskusta-alue. Alueen pysäköinti esitetään toteutettavaksi kokonaisuudessaan laitospysäköintinä, jonka sijainti ja toteutustapa tarkentuu kaavoituksen edetessä. Pihakansien alaisen pysäköinnin lisäksi jatkossa tutkitaan erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa kustannustehokkaita ja alueellisia ja osin yhteiskäyttöisiä pysäköintiratkaisuita.

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 67 / 181 Liito-oraville säilytetään Kaitaantien ylittävä yhteys ja selvityksen mukaisen ydinalueen elinpiirirajaus. Liito-oravien elinympäristöä ja rakennettavia korttelialueita tutkitaan kokonaisuutena siten, että aluetta voitaisiin soveltuvilla tavoilla hyödyntää mahdollisesti osana asukkaiden lähivirkistystä. Alue muodostuu metroaseman sisäänkäynnin ympäristön lisäksi rakennettavan uuden alueen toiseksi rajaksi. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2015, nimikkeellä Hannusjärvi, Iivisniemi (Kaitaan metroasema), alue Asemakaavan aluetta koskevat kaavamuutoshakemukset eivät ole vielä saapuneet, mutta maanomistajien kanssa on keskusteltu kaavoituksen aloittamisesta. Suunnittelualueen laajuus on noin 6 ha. Alueen nykytila Kaava-alue on nykytilassa suureksi osaksi pohjois- ja länsireunalla mäntypuuvaltaista sekametsää ja itäisessä ja eteläisessä osassa rehevämpää sekametsää, jossa on myös laaja-alainen liito-oravien elinympäristö sekä papanapuuhavaintoja. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Hannusjärven pientaloalueeseen sekä metsään. Kaitaantie on luonteeltaan maantiemäinen, eikä sen eteläreunalla ole ollenkaan jatkuvaa kevyen liikenteen yhteyttä. Metrosuurkorttelin eteläreunassa, Iivisniementien pohjoispuolella on katualueeseen liittyvä maanpäällinen asukaspysäköinti. Lännessä alue rajautuu Iivisniemenkatuun. Matala ostoskeskusrakennus rajautuu Iivisniemen aukioon, joka on hieno esimerkki toteutusaikakauden aukiosuunnittelusta. Ostoskeskuksen pohjoispuolella on asiakas- ja asukaspysäköintialue.

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 68 / 181 Suunnittelualueella on liito-oravien elinympäristö sekä Kaitaantien poikki kulkeva yhteystarve. Voimassa oleva maakunta-, yleis- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) ja Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu. YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on kokonaisuudessa keskustatoimintojen ja lähipalveluiden aluetta (C), johon on lisäksi osoitettu maanalainen raidejoukkoliikennevaraus sekä asema. Alueen eteläisin reuna, joka liittyy Iivisniemen olevaan kaupunkirakenteeseen on merkitty kaupunkikuvallisesti tärkeäksi alueeksi. Alue on mukana parhaillaan valmistelussa olevassa Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavassa, jossa se on esitetty kokonaisuudessaan keskustatoimintojen alueeksi, kuten vahvassa Espoon eteläosien yleiskaavassakin. Asemakaavassa suunnittelualueella on puisto-, katu- sekä asukaspysäköinnin ja asuin- ja liikerakentamisen korttelialueet. Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Hannusjärvi (2), Iivisniemi sekä Iivisniemi muutos -nimiset asemakaavat. Selvitykset Asemakaava-alue liittyy valmisteilla olevaan Kaitaa-Iivisniemi -osayleiskaavaan, jonka yhteydessä on tehty osa-yleiskaavatasoisia selvityksiä. Lisäksi asemakaavan muutosaluetta koskevat seuraavat selvitykset: Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (Espoon kaupunki, 2014) Länsimetron alueen kaupallinen tarkastelu (Ramboll, 2012) Metron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä-Kivenlahti (Espoon kaupunki, Länsimetro Oy, 2012) Kaitaan metroaseman ympäristön kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu (Arkkitehdit Korkka Rantanen, 2012) Lisäksi kaavoituksen yhteydessä tullaan laatimaan ainakin seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Iivisniemen rakennus- ja kulttuuriympäristön inventointi sekä lähiympäristösuunnitelma (mukana suunnittelualuetta laajempi rajaus)

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 69 / 181 Kaitaantien yleissuunnitelman päivitys välillä Hannusjärventie- Suomenlahdentie. Melu- ja ilmanlaatuselvitykset Kunnallistekninen yleissuunnitelma Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijoille on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59:n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 70 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Tiistilä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Outi Ruski, puh Aino Aspiala, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Tiistilän kaavamuutoksen ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Tiistilä - Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6841, joka käsittää korttelin tontin 1 sekä katualuetta (Muodostuu uusi kortteli 23312), 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 333,33 euroa, eli yhteensä 2 453,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 3 Tiistilä, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tiistilä, tapahtumaluettelo - Tiistilä, kaavamääräykset 1 - Tiistilä, kaavamääräykset 2 - Tiistilä, kaavakartta - Tiistilä, ajantasa-asemakaava - Tiistilä, havainnekuva

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 71 / Tiistilä, näkymäkuva Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentaminen korttelin tontille 1 ja tuoda näin tehokasta asumista aivan Matinkylän metroaseman tuntumaan. Tontilla, joka on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu työpaikkakorttelialueeksi, sijaitsee 1980-luvulla rakennettu k-m 2 :n kokoinen pienteollisuusrakennus maantasopysäköinteineen. Asemakaavan muutoksella tontille mahdollistetaan asuinkerrostalojen korttelialue AK-1, jonka rakennusoikeus on k-m 2. Rakennusoikeudesta vähintään 300 k-m 2 tulee osoittaa katutasoon avautuvaksi liike-, toimisto- tai palvelutilaksi. Korttelin itäreunaan esitetystä XVI kerroksisesta asuinrakennuksesta muodostuu uusi Matinkylän maamerkki. Autopaikat sijoitetaan pihakannen alle. Asemakaavan muutoksella korttelin tehokkuudeksi tulee noin e = 2.7. Kaavamuutoksella alueelle tuleva rakennusoikeuden lisäys on k-m². Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavamääräyksien sanamuotoja on täsmennetty ja liike-, toimisto- ja palvelutilan määrää kasvatettu 100 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tiistilä - Distby, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6841, käsittää korttelin tontin 1 sekä katualuetta (Muodostuu uusi kortteli 23312), 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tynnyripuiston kaavamuutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , muutettu ja Tiistilä irrotettiin ehdotusvaiheessa omaksi kaavakseen ja siitä

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 72 / 181 laadittiin uusi erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Matinkylässä, Tiistilän pienalueen koilliskulmassa. Tiistiläntiehen, Suomenlahdentiehen ja Pyyntitiehen rajautuvalla korttelialueella sijaitsee 1980-luvulla rakennettu pienteollisuusrakennus, jonka pysäköinti on järjestetty maantasossa. Kaava-alueeseen kuuluvat myös Pyyntitie ja osa Tiistiläntiestä. Kaavamuutosalueen pohjoispuolelle rakennetaan metroa lähelle Suomenlahdentien linjausta. Metroaseman läntinen sisäänkäynti tulee sijaitsemaan Pyyntitien korttelista koilliseen, Suomenlahdentien toisella puolella. Varsinaisella suunnittelualueella ei ole asuntoja, mutta sen ympäristö on tiheästi asuttua, kerrostalovaltaista aluetta. Tiistilässä yli puolet alueen asunnoista on vuokra-asuntoja. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevien kerrostalojen kerrosluvut vaihtelevat III ja VII välillä. Suomenlahdentien pohjoispuolella kerrosluku on III. Matinkylän metrokeskuksen kaakkoiskulmaan on kaavoitettu 16-kerroksinen asuinrakennus merkitsemään kaupunkirakenteellisesti tärkeää paikkaa. Myös Matinkylän vanhan ostoskeskuksen alueelle on suunniteltu 16-kerroksisia rakennuksia siellä olevien lisäksi. Näiden rakennusten korkeudet ovat tasolla noin Metrokeskuksen korkeus voi asemakaavan mukaan olla korkeintaan tasolla noin +33. Suunnittelualuetta ympäröivien asuinrakennusten korkeudet ovat tasolla Suunnittelualueen koillispuolella sijaitseva kauppakeskus Iso Omena ja sen yhteyteen rakentuva Matinkylän metrokeskus muodostavat muuhun ympäristöönsä verrattuna suuren, kaupunkirakennetta katkaisevan ja sulkevan yksikön. Kauppakeskus Ison Omenan ja Matinkylän metrokeskuksen alueella tehokkuus on noin e = 3.0. Suunnittelualueen itäpuolen asuinkorttelissa tehokkuus on noin e = 1.8 ja eteläpuolella korkeimmillaan e = 1.0. Asuntokortteleiden rakentamisen tehokkuus on alhaisimmillaan e = 0.25 suunnittelualueen pohjoispuolella. Suunnittelualueen tontille ajetaan Pyyntitien kautta ja paikoitus sijaitsee maantasossa. Pyyntitie yhtyy alueellisena kokoojakatuna toimivaan Tiistiläntiehen. Pyyntitie on päättyvä katu, jonka liikennetuotos muodostuu pääosin asumisesta. Alueella on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Pyyntitien eteläpuolella kulkee kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu Pyyntitieltä Kalaonnentielle. Espoon pyöräilyn tavoiteverkon mukaan Suomenlahdentien eteläpuolella on tuleva pyöräilyn laatureitti ja Tiistiläntien itäpuolella on pyöräilyn pääreitti. Alueella on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Lähimmät bussipysäkkiparit sijaitsevat suunnittelukohteena olevan tontin kohdalla Suomenlahdentiellä. Tuleva metrokeskus ja bussiterminaali valmistuvat noin 200 metrin päähän.

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 73 / 181 Työpaikkoja on suunnittelualueen pienteollisuusrakennuksen lisäksi samassa korttelissa palvelurakennusten (P-1) ja toimisto- ja teollisuusrakennusten (KTY) korttelialueella. Näissä toimivat mm. Espoon kaupungin eteläinen aikuissosiaalityö, ikäihmisten palvelukoti ja mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus. Lisäksi työpaikkoja on Ison Omenan kaupoissa sekä julkisten palveluiden ja toimistojen tiloissa. Metrokeskukseen on suunniteltu metroaseman ja bussiterminaalin lisäksi liike- ja palvelutilaa. Suunnittelualuetta lähimmät yhtenäiset viheralueet ovat Suomenlahdentien varrella sijaitseva Kalatorpan puistoalue sekä suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva Rajakallion puistoalueella. Alueella on olemassa oleva kunnallistekniikan verkosto. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen läheisyydessä sijaitsevaa taajamatoimintojen aluetta. Aluetta sivuaa ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Espoon eteläosion yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi (A). Alueen pohjoisosaa sivuaa kokoojakatu ja maanalainen raide. Suunnittelualueen koillispuolella on keskustatoimintojen aluetta (C-K). Alueella on voimassa Tiistilä -niminen asemakaava, joka on vahvistettu Siinä alue on pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (TP 8), jolle saa sijoittaa työhuonetiloja ja korkeintaan 50 % kerrosalasta niihin liittyviä myymälöitä ja toimistotiloja sekä enintään kaksi asuntoa kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tehokkuusluku tontilla on e = 0.8. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi lausuntoa ja neljä kannanottoa. Lausunnoissa ja kannanotoissa kehotettiin kiinnittämään huomiota mm. johtosiirtoihin sekä pelastus- ja poistumisteihin. Ilmanlaatumääräystä pyydettiin tarkentamaan ja Pyyntiaukio ja Pyyntikuja toivottiin liitettäväksi osaksi korttelia. Asemakaavan muutokseen on tehty pieniä tarkennuksia nähtävilläolon jälkeen. Katutilaan avautuvaa liike-, toimisto- tai palvelutilaa on määrätty 100 k-m 2 lisää. Lisäksi kaavamääräysten sanamuotoja on täsmennetty. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Matinkylä on yksi Espoon viidestä tiiviistä kaupunkikeskuksesta ja kaupunginosa, jonka liikenneyhteydet paranevat länsimetron myötä

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 74 / 181 entisestään. Alueen palvelutarjonta on hyvä. Yleisenä tavoitteena Matinkylässä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen metron vaikutusalueella. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan suunnittelualueen huomattava tehostaminen ja noin 250 uuden asunnon sijoittuminen aivan uuden metrokeskuksen tuntumaan. Suomenlahdentien varresta, on tarkoitus kehittää urbaani katutila yhdistämään Matinkylää ja Finnoota. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 1,1 ha. Asemakaavan muutoksen myötä korttelin tontin 1 koko pienenee m 2 :stä m 2 :in. Tontista muodostuu uusi kortteli Osa tontin länsireunasta muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi ja tontin koillisnurkkaan tulee katuaukio. Korttelinrajojen suoristamisen myötä pieni pala Suomenlahdentien varren katualueesta liitetään kortteliin. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Korttelialueen pinta-ala on k-m 2 ja katualueiden k-m 2. Korttelialueen rakennusoikeus on k-m 2, josta vähintään 300 k-m 2 osoitetaan katutasoon rakennettavaksi liike-, toimisto tai palvelutilaksi. Kaava-alueen korttelitehokkuudeksi tulee noin e = 2.7. AK-korttelialue Suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1). Alueelle saa rakentaa kolme asuinkerrostaloa, joiden korkeudet ovat VIII ja XVI kerrosta. Kerrosten laskeminen aloitetaan kansipihan päältä. Korttelialueen korkein, alueen itä-reunassa sijaitseva kannen päältä XVI kerroksinen rakennus nousee yhdeksi Matinkylän korkeimmista rakennuksista, reilun +71 metrin korkeustasoon. Rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus siten, että niissä on jalustaosa, keskiosa ja sisäänvedetty yläosa, XVI kerroksisessa rakennuksessa korkean rakentamisen periaatteiden mukaisesti suunniteltu huippu. Jalustaosa ei saa olla umpinainen ja katuaukiolle avautuvaan osaa tulee rakentaa liike-, toimisto- tai palvelutilaa vähintään 300 k-m 2. Julkisivuissa tulee käyttää kiviaineista materiaalia, vaaleaa rappausta ja tummaa tiiltä. Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: 1 ap asuntokerrosalan 130 k-m 2 kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto 1 ap liike-, toimisto- ja palvelutilojen 70 k-m 2 kohti Korttelialueelle tulee rakentaa pysäköintipaikkoja polkupyörille vähintään: - 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikki autopaikat tulee sijoittaa kannen alle ma-1 - rakennusalalle. Pysäköinnin päällä on kansipiha. Kansipiha tulee maisemoida siten, että se liittyy luonnollisesti ympäröivään maastoon ja maisemaan.

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 75 / 181 Pyyntitien pohjoispuolella oleva nykyinen liittymäkielto poistetaan niin, että uusi ajoliittymä korttelialueelle voidaan sijoittaa noin 30 metrin päähän Tiistiläntien ja Pyyntietien liittymästä. Suomenlahdentien ja Tiistiläntien liikenne aiheuttaa liikennemelua ja päästöjä alueelle. Kortteliin on laadittu meluselvitys, jonka pohjalta kaavaan on kirjattu melumääräys. Ilmanlaatu on otettu huomioon koneellisen ilmanvaihdon ilmanottoaukkojen sijaintia koskevalla kaavamääräyksellä. Katualueet Korttelialueen länsireunassa on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, Pyyntikuja. Korttelin koillisnurkassa Suomenlahdentien ja Tiistiläntien risteyksessä on katuaukio, Pyyntiaukio, joka on tärkeä osa Tynnyripuiston suunnitteluun liittyvää kaupunkimaista katutilaa ja aukioiden sarjaa. Korttelialueen itä- ja eteläpuolella on katualuetta. Kunnallistekniikka Alueelle on laadittu erillinen kunnallistekninen tarkastelu. Tarkastelussa on esitetty kaavamuutoksen aiheuttamat johtojen ja kaapeleiden siirrot. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Suunnitelmat Kaava-alueelle on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma, joka sisältää mm. kaavamuutoksen aiheuttamat johtosiirrot sekä meluselvityksen. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Korttelisuunnitelma Kunnallistekniikan yleissuunnitelma Kopiot lyhentämättömistä kannanotoista lausunnoista

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 76 / 181 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Tiistilä, muutos oli valmisteluaineistovaiheessa osa Tynnyripuiston (alue ) kaavamuutosaluetta. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tynnyripuiston valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Tiistilä - Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6841, joka käsittää korttelin tontin 1 sekä katualuetta (Muodostuu uusi kortteli 23312), 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakijat - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 77 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kulmakorpi I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue , 75. kaupunginosa, Kolmperä (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Partasen kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Liite Oheismateriaali 4 Kulmakorpi I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 5 Kulmakorpi I, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kulmakorpi I, tapahtumaluettelo - Kulmakorpi I, kaavamääräykset - Kulmakorpi I, kaavakartta - Kulmakorpi I, havainnekuva - Kulmakorpi I, päätöshistoria

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 78 / 181 Selostus Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Alueen rakennusoikeus on noin k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut vuonna 2008, että alueen kehittämisen kannalta tulee ottaa huomioon Histaa koskevat suunnitelmat ja että alue tulisi suunnitella toiminnallisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Hyväksyessään asemakaavaehdotuksen nähtäville kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että kevyen liikenteen verkoston suunnittelua jatketaan ja sen toteuttamisedellytyksiä selvitetään. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 4782, käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Vireilletulo Alueen kaavoitus on aloitettu Ämmässuon asemakaavan suunnittelun aikoihin ja näille alueille laadittiin yhteinen tavoiteohjelma. Valtuusto hyväksyi Ämmässuon asemakaavan vuonna Kulmakorven kaavaehdotus on ollut nähtävillä rakennuslain aikana vuonna Kaavahanketta ryhdyttiin jatkovalmistelemaan 2000-luvulla, ja kuulemiset järjestetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Alueen kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2001 nimikkeellä Ämmässuo ja Kulmakorpi I. Kulmakorpi I:n päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 79 / 181 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty sekä Alueen nykytila Kaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen koillispuolella ja rajoittuu pohjoisessa Nupurintiehen ja lännessä Ämmässuon asemakaava-alueeseen. Tällä hetkellä alueella on jonkin verran yritystoimintaa sekä moottoriurheilurata, mutta pääosalla kaava-aluetta kasvaa sekametsää. Kulkuyhteydet alueen eteläpuolella sijaitsevalle läjitysalueelle sijaitsevat alueella. Kulmakorpi I:n läheisyydessä ovat Kolmperän asuinalue sekä Kakarlammen luonnonsuojelualue. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Alueelle ei osoiteta asumista, vaan tavoitteena on toimivan työpaikka ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on osoittaa yritysalue raskaammalle, mutta merkittäviä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuudelle ja varastoinnille, joka ei voi sijaita keskustoissa. Osa alueen yritystoiminnasta voi tukeutua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Ekomon, toimintoihin. Kulmakorven alueelle mahdollistetaan sellaisten yritysten sijoittuminen, joissa harjoitetaan myös alansa tutkimus- ja kehitystyötä ja koulutusta. Alueen kehittäminen teollisuustyöpaikka-alueeksi vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava-, ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota.

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 80 / 181 Vireillä oleva Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaavaluonnos oli nähtävillä ja kaupunginhallitus antoi siitä lausunnon. Alue on maakuntakaavassa työpaikka-aluetta. Asemakaavaehdotus on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Alue on merkitty yleiskaavassa teollisuuden ja varastoinnin alueeksi, T ja pieneltä osalta virkistysalueeksi, V. Asemakaavaehdotus on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaava on vireillä. Osayleiskaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Alueella ei ole asemakaavaa. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävillä oloaikana asiasta saatiin 12 kirjallista muistutusta sekä 9 lausuntoa ja kannanottoa. Kaavakarttaan tehtiin tarkistuksia saadun palautteen ja jatkosuunnittelun pohjalta. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Kulmakorpi I:n alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla. Kaupungin tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen. Aluetta kehitetään yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2015 (HLJ) Kulmakorven alueelle voisi sijoittua tavaraliikenteen kuljettajien palvelu- ja levähdysalue. Kulmakorpi I:n alueen asema Espoon työpaikkastrategiassa on muotoutumassa kaavoituksen edetessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut alueen tavoitteista työohjelman yhteydessä seuraavaa:

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 81 / 181 Kulmakorven alue kuuluu voimassa olevaan, Espoon pohjoisosien yleiskaavaan osa I. Siinä alue on osoitettu pääosin teollisuuden ja varastoinnin alueeksi. Kulmakorpi rajoittuu idässä ja lounaassa valtuuston hyväksymään Ämmässuon asemakaavaan. Moottoritien pohjoispuolella sijaitsee Histan osayleiskaavan luonnosalue. Alueella toimii pieniä varastoja teollisuusyrityksiä sekä betoniasema. Ne ovat vuokralla lyhyillä sopimuksilla. Alueen itäpäässä on motocrossrata, jonka vuokrasopimus on päättymässä. Toiminta tullaan siirtämään Kulmakorpi II alueelle, johon on yleiskaavassa osoitettu alue moottoriurheilulle. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueelle on käyty neuvotteluja laajoista hankkeista, mm. kahdesta eri logistiikkakeskuksesta (30 ha, k-m²). Nämä hankkeet ovat rauenneet. Tällä hetkellä neuvotellaan ns. rekkaparkin sijoittamisesta ja siihen liittyvästä palveluista (huoltoasema, sosiaalitilat). Alueen kehittämisen kannalta tulee ottaa huomioon Histaa koskevat suunnitelmat. Se tarkoittaisi Kulmakorvessa Turunväylän ja Nupurintien reunavyöhykkeen suunnittelua muuksi kuin varastoalueeksi, esimerkiksi alueelle sopivan toiminnan mukaisesti toimisto tai liiketilaksi. Alue tulisi suunnitella toiminnallisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Asemakaavaehdotus on laadittu periaatelinjausten mukaisesti, huomioiden kuitenkin alueen maanomistusolot ja jonkin verran muuttuneet toiminnalliset tavoitteet. Lisäksi asemakaavassa on huomioitu maakuntakaavan mukainen ratalinjaus aluevarauksena sekä alueen maanomistajien kehittämistavoitteita. Kaava-alueen vieressä sijaitseva Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on monipuolinen yhdyskuntia palveleva laitos, jonka läheisyys asettaa joitakin eritysehtoja maankäytön suunnittelulle, mutta luo myös mahdollisuuksia alueen kehittymiselle. HSY:n tavoitteena on kehittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa kohti ekoteollisuuskeskusta (Ekomo). Kulmakorpi I alueen asemakaavaehdotuksessa on huomioitu myös näitä muutoksia ja tavoitteita. Kulmakorpi I:n kaava-alueen maankäyttö on pääosin teollisuutta ja varastointia. Lisäksi alueelle mahdollistetaan toimitila- ja toimistorakentamista. Tavoitteena on monipuolinen ja imagoltaan korkeatasoinen työpaikka-alue logistisesti hyvällä paikalla. Parhaimmillaan alueen yritykset voivat hyötyä toistensa läheisyydestä ja parantaa palvelujaan. Tavoitteena on, että asemakaavasta ei koidu merkittäviä haittoja lähialueiden asukkaille, vaan joitakin nykyisiä lieveilmiöitä voidaan asemakaavan myötä hillitä. Mitoitus Alueen pinta-ala on noin 68 ha. Alueen rakennusoikeus on k-m 2 ja kaavan aluetehokkuus ea = 0,22.

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 82 / 181 Teollisuudelle ja varastoinnille osoitetaan noin k-m 2, toimitiloille noin k-m 2 ja liike- ja toimisto- sekä huoltamorakentamiselle noin k-m 2. Toimintaa liittyviä myymälätiloja sallitaan vähäisesti ja niiden laatua ja määrää ohjataan asemakaavalla. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä tai myymäläkeskittymää. Maankäyttö ja kaupunkikuva Kulmakorven alueesta rakentuu oletettavasti pitkähkön ajan kuluessa laaja teollisuus- ja varastoalue (T, T-1 ja T-2). Alue on suunnattu paljon tilaa ja suuria toimitiloja vaativille yrityksille. Osalle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita saa sijoittaa myös asfaltti- ja betoniaseman sekä maa-aineksen kierrätykseen liittyviä laitoksia. Toiminnasta ei saa aiheutua merkittäviä hajuhaittoja. Teollisuustonteilla pölyävät toiminnat tulee sijoittaa tarkoituksenmukaisiin katoksiin tai muutoin suojatulle alueelle. Alueelle osoitetaan teollisuustonttien lisäksi toimitila- ja toimistotontteja (KTY-1 ja K), joissa voi toimia myös sellaisia yrittäjiä, jotka tarjoavat palveluita alueen työntekijöille ja ulkopuolisille asiakkaille, tai joiden toiminnalle sijainti keskustassa ei muutoin ole välttämätöntä. Myös toimintaan liittyvien myymälätilojen rakentaminen on joillakin korttelialueilla mahdollista. Kulmakorventien tuntumaan on varattu tontti huoltoasemalle (LH), joka voi jatkossakin palvella raskasta liikennettä. Ämmässuontien liittymässä on varaus liikerakennukselle, jonne voi sijoittua esimerkiksi liikennemyymälä palveluineen ja päivittäistavaramyymälä (KL). Tontille voi rakentaa myös polttoaineenjakeluaseman. Kaupungin tavoitteena on valmis tonttitarjonta. Alueen katuverkko ja infrastruktuuri on tarkoitus rakentaa valmiiksi, jolloin alueen yhtenäinen laatutaso voidaan taata ja samalla helpotetaan yrittäjien kynnystä asettua alueelle. HSY:n ja yksityisten omistamille kiinteistöille, jotka ovat osittain rakentuneet, osoitetaan pääosin teollisuus- ja varastorakentamista sekä maa-aineksen käsittelyyn ja jalostamiseen liittyvää rakentamista. HSY:n tavoitteena on kehittää kiinteistöään siten, että se palvelee myös tulevan Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaa. Rudus Oy:n perustaman Turvapuiston toiminnat halutaan säilyttää alueella ja mahdollistaa myös palvelun laajentaminen. Toimintoihin liittyvät toimistot ja liiketilat ovat mahdollisia. Kulmakorven alueelle tavoitellaan yrityksiä, joiden toimintaan kuuluu myös alansa koulutus, tutkimus- ja kehitystyö. Tilojen rakentuminen mahdollistetaan kaavamääräyksillä. Myös majoitustilojen rakentaminen sallitaan palvelutarjonnan monipuolistamiseksi.. Alueen eteläosaan varataan pysäköintialue raskaalle liikenteelle.

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 83 / 181 Alueen yleisilmettä pehmentämään osoitetaan tonttien pääkadunpuoleisille reunoille nauhamaiset, katualuetta reunustavat istutusalueet. Istutusalueet selkeyttävät katutilaa sekä yhtenäistävät ja jaksottavat laajaa kaavaaluetta. Istutusalueille esitetään pääosin suurikokoisia puulajeja, jotta korkeat teollisuus- ja varastorakennukset eivät korostuisi katutilaa hallitsevina elementteinä. Nupurintien varressa olevilla korttelialueilla on keskimäärin 30 metriä leveä istutusvyöhyke, jota ei louhita ja joka säilyy puustoisena. Alueelle sijoittuvien yritysten näkyvyyttä esimerkiksi Turunväylälle ei kuitenkaan haluta kokonaan estää. Alueen kaupunkikuvaa ohjataan mm. rakennusten kerrosluvun, aitaamisen ja istutusten osalta. Vaikka alue rakentuu vaiheittain, on tavoitteena kaupunkikuvaltaan melko yhtenäinen alue. Liikenne Ämmässuolle suuntautuva liikenne on vähentynyt noin puoleen jätteenpolttolaitoksen valmistuttua Vantaalle. Toisaalta Ämmässuon alueen tulevaisuuden suunnitelmat ja Kulmakorven alueen uusi maankäyttö yhteensä lisäävät Nupurintien ja alueen katuverkon liikennemääriä. Raskaiden ajoneuvojen määrä syntyvästä liikennemäärästä on noin 6 %. Kaava-alueen liikenne tulee Nupurintieltä Kulmakorventietä ja Ämmässuontietä pitkin. Asemakaava mahdollistaa Kulmakorventien rakentamisen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle asti, jolloin kulkuyhteydet paranevat ja katuverkon kuormitusta voidaan jonkin verran jakaa. Katualueet ja liittymät on mitoitettu raskaalle liikenteelle. Jalankulkuja pyörätiet rakennetaan katujen varsille. Kulmakorventien mitoituksessa on otettu huomioon myös mahdollisen moottoriurheilualueen sijoittuminen sekä maa-aineksen käsittelyalueet Kulmakorpi I:n kaava-alueen eteläpuolella. Kaavassa esitetään yksi yleiselle pysäköinnille tarkoitettu alue lähinnä raskaiden ajoneuvojen käyttöön. Alueen kunnallistekniikka rakennetaan pääsääntöisesti ennen tonttien luovuttamista. Kulmakorpi I asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelma valmistui alkuvuonna Katu- ja liittymäalueiden mitoituksia on tarkistettu valmistelun aikana. Nupurintien tarveselvitykseen perustuen Nupurintien aluevarausta laajennettiin etelän suunnassa niin, että kevyenliikenteen väylä rakenteineen voidaan rakentaa tien varteen. Maakuntakaavan mukainen Espoo - Lohja - Salo -rata huomioidaan asemakaavaehdotuksessa aluevarauksena.

84 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 84 / 181 Nupurintie sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella, ja tie on valtion omistuksessa. Nupurintien kehittäminen nykyisiä ja tulevia liikennemääriä paremmin palvelevaksi tulisi käynnistää. Tulevan vuosikymmenen parannustarpeita on tarkasteltu Nupurintien tarveselvityksessä. Nupurintien varren pyörätie Brobackantien liittymästä länteen on mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2015 (HLJ) seudullisena pääpyöräilyverkkona. Sen mahdollinen toteutus esitetään vuoden 2025 jälkeen. Niin kutsuttujen pienten ja kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) listauksen avulla toteutuksen aikataulua voidaan edistää ja saada valtio mukaan rahoitukseen. Maisema ja luonnonolot Alueen luonto tulee muuttumaan ainakin kaava-alueen sisällä, jossa rakentaminen ja tätä varten suoritettava esirakentaminen hävittävät kalliokasvillisuutta. Kakarlammen suuntaan on jätetty suojaviheralue, joka on suojana luonnonsuojelualueelle päin. Tällä alueella on asennettuina pohjaveden seurantaputkia alueen vesitalouden seurantaa varten. Nupurintien varteen on asemakaavassa jätetty puustoisena säilytettävä alue, jonka leveys vaihtelee maastomuotojen mukaan. Kyseinen metsävyöhyke toimii suurmaisemassa välittävänä elementtinä ja häivyttää louhittavan alueen reunaa Nupurintien suuntaan. Rakennettavalta alueelta aiheutuvat hulevedet esitetään viivytettäväksi suojaviheralueiden hulevesialtaissa ennen niiden ohjaamista Gumbölenjoen vesistöön. Myös rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyä ohjataan asemakaavalla. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusten arviointi Suunnittelukeskus Oy on laatinut Ämmässuon - Kulmakorven toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin Raportissa on arvioitu alueelle tulevien hankkeiden ja maankäytön muutosten vaikutuksia. Kulmakorpi I:n kaava-alueen louhinnasta on asemakaavoituksen rinnalla käynnistetty YVA-menettely, koska alueen louhinnan pinta-ala ja vuosittainen louhintamäärä ylittävät asetuksessa määritellyt rajat. YVAprosessissa keskitytään louhinnasta suoraan ja välillisesti aiheutuviin vaikutuksiin, ja tavoitteena on määritellä tulevia lupaehtoja louhinnan vaatimaa ympäristölupaa varten. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto.

85 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 85 / 181 Päätöshistoria Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarviointi , Suunnittelukeskus Oy Kulmakorven lepakkoraportti, Nina Hagner-Wahlsten, BatHouse, Kulmakorven asemakaava-alueen luontoselvitys, Enviro, Kulmakorpi i - asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelma, Ramboll Finland, Kulmakorpi, kortteleiden viitesuunnitelma, Kaupunkisuunnittelukeskus, Kulmakorpi I, asemakaavan liikenneselvitys, Sweco Oy, Nupurintien tarveselvitys, Sweco Oy, xx.xx.2015 Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista, lausunnoista ja kannanotoista Muistuttajakartta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kulmakorpi I:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue (Muodostuvat uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää yleisötilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - kaavamääräyksen 11 :n kohta "Gumbölenjoen..." kuulumaan "Gumbölenjoen vesistön..." - sivun 5 kappale Mitoitus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Alueen pinta-ala on noin 68 ha. Asemakaavassa osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä k-m 2, jolloin aluetehokkuus on ea = 0,23. Teollisuudelle osoitetaan noin k-m 2, toimitiloille noin k-m 2 ja liike- ja toimistorakentamiselle noin k-m 2 ja huoltoasemalle noin 950 k-m 2.

86 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 86 / 181 Kulloinkin toteutettavaan teollisuus-, toimitila- sekä liike- ja toimistorakentamiseen liittyvien myymälätilojen määrää ohjataan asemakaavalla. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava kohta: Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa jatkamaan kaavan seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakuntakäsittelyyn mennessä kevyen liikenteen verkoston suunnittelua sekä varmistamaan miten voidaan varmistaa tämän alueen käytön ja Nupurintien lisääntyvän liikenteen seurauksena yhä välttämättömämmäksi tulevan Nupurintien kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Jukka Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tuleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kulmakorpi I:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue (Muodostuvat uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 kehottaa jatkamaan kaavan seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakuntakäsittelyyn mennessä kevyen liikenteen verkoston suunnittelua sekä varmistamaan miten voidaan varmistaa tämän alueen käytön ja Nupurintien lisääntyvän liikenteen seurauksena yhä välttämättömämmäksi tulevan Nupurintien kevyen liikenteen väylän rakentaminen,

87 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 87 / järjestää yleisötilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Tiedoksi - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Jussi Eerolainen, Tonttiyksikkö, ote ilman liitteitä - Juha Pulkkinen, Tonttiyksikkö, ote ilman liitteitä - Katja Hakala, Tonttiyksikkö, ote ilman liitteitä

88 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 88 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden metroasema ja Lippulaiva), ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh Juhani Lehikoinen, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Espoonlahden keskus, muutos - asemakaavan ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring - asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6817, joka käsittää korttelin 34334, katu- ja puistoaluetta, 34. kaupunginosassa Espoonlahdessa, alue , 3 Ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 666,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 6 Espoonlahden keskus, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 7 Espoonlahden keskus, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet

89 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 89 / 181 Oheismateriaali Selostus - Espoonlahden keskus, tapahtumaluettelo - Espoonlahden keskus, kaavamääräykset - Espoonlahden keskus, kaavakartta - Espoonlahden keskus, ajantasa-asemakaava - Espoonlahden keskus, havainnekuva - Espoonlahden keskus, näkymäkuvia 1 - Espoonlahden keskus, näkymäkuvia 2 Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan yhtenäiseen kokonaisuuteen korttelissa Asemakaava muutokseen sisältyy myös uusia asuinrakennuksia osana kehitettävää Espoonlahden metrokeskusta. Alueen liikennejärjestelyitä muutetaan mahdollistamalla uudet ajoyhteydet kauppakeskuksen ja metron liityntäpysäköintiin sekä asukaspysäköintiin uusien ajoramppien kautta suoraan Espoonlahden- ja Ulappakaduilta. Kadun alle sallitaan sijoitettavaksi kortteliin liittyvä pysäköintilaitos. Espoonlahdenreitin jalankulkuympäristöä sekä Solmu - ja Espoonlahdentorien ympäristöä kehitetään nykyistä aktiivisemmaksi ja toiminnallisesti monipuolisemmaksi kaupunkitilaksi ja kiinteäksi osaksi kehittyvää aluekeskuskonaisuutta. Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on k-m 2. Muutoksen korttelitehokkuudeksi muodostuu noin e k = 1.9 ja aluetehokkuudeksi noin e a = 1,4. Asemakaavan muutokseen sisältyy korttelissa kaksi asuin- (AL-1) ja yksi liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sisältäen päivittäistavarankaupan myymälätiloja (KM-1). Kaupan tilat Asemakaavan muutosehdotuksessa kaupallista kerrosalaa on lisätty k-m 2 :llä k-m 2 :iin (Lippulaivassa on nykyisin toteuttamatonta kerrosalaa noin m 2 ). Asemakaavan sisältö vastaa kaupallisen selvityksen esittämää päivittäistavarankaupan lisäyksen tarvetta vuoteen 2030 mennessä ja on ensimmäinen vaihe Espoonlahden keskustan tulevaa jatkokehittämistä. Työn alla olevassa Espoonlahden keskustan kokonaistarkastelussa tutkitaan sijainteja kaupallisten palveluiden lisäämiseksi ja aluekeskuksen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi myös vuoden 2030 jälkeisenä aikana. Asuminen Asuinrakentamista on esitetty kauppakeskuksen yhteyteen k-m 2 : Asuinrakennusten sijoittaminen palveluiden ja joukkoliikenteen yhteyteen, vastaa osaltaan kaupungin asettamiin tavoitteisiin lisätä asuinrakentamista Länsimetron jatkeen alueella metroaseman läheisyydessä. Asemakaava-alueen laskennallinen tuleva asukasmäärä on noin 662 uutta asukasta (1 as / 45 k-m 2 ).

90 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 90 / 181 Kirjasto- ja kulttuuritilat Kaavamuutos sisältää myös varauksen k-m 2 :n laajuiselle kaupungin kirjasto- ja kulttuuritiloille kauppakeskuksen yhteydessä. Espoonlahden kirjaston sijoituspaikasta ei toistaiseksi ole tehty päätöstä. Kulttuurilautakunta on kokouksessaan hyväksynyt aluekirjaston ja kulttuuriareenan tarveselvityksen. Metro Asemakaavan muutos sisältää metron maanpäällisiä ja maanalaisia toimintoja ja tiloja, joita on yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen kanssa. Metron tiloja ja toimintoja sijoittuu yleisten alueiden lisäksi myös korttelialueille. Asemakaavan mitoitukset ja tilanvaraukset mahdollistavat metrosuunnittelussa esitetyt ratkaisut suunnittelujoustavuuden säilyttäen. Suunnittelu Kaavamuutosta on valmisteltu kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien Espoonlahden keskustan kehittämissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Niiden mukaisesti asuinrakentamisen pääpaino on Espoonlahdenkadun pohjoispuolella ja palvelut keskittyvät kadun eteläpuolelle kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen. Kaavamuutoksen rinnalla on työn alla myös Espoonlahden keskustan kokonaistarkastelu, joka esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla esitettynä. Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6817, käsittää korttelin sekä katu- ja puistoaluetta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue

91 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 91 / 181 Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä, kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Espoonlahden keskuksessa alueellisen kokoojakadun, Espoonlahdenkadun lounaispuolella. Alueen keskiössä oleva kauppakeskus Lippulaiva on rakennettu vuonna 1993 ja täyttää noin kolme neljäsosaa sille osoitetusta tontista. Ulappatorin vastainen tontin osa on osin pysäköintialueena sekä kansitorina, jolta on yhteys keskeiselle Espoonlahdenreitti - jalankulku- ja polkupyöräilyraitille. Raittiin rajautuvat puistoalueet ovat osin kasvaneet umpeen peittäen näkymiä mm. kirkolle. Suunnittelualueen pohjoisreunassa on varaus osittain toteutetulle pysäköintilaitokselle sekä toteuttamattomille julkisille palveluille. Voimassa oleva asemakaava, yleiskaava ja maakuntakaava Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, jossa on ratkaistu seudullisen vähittäiskaupan ohjaus on vahvistettu Ympäristöministeriössä. Asemakaavan muutosalue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Vaihemaakuntakaavassa Espoonlahti on merkitty pääkaupunkiseudun aluekeskukseksi, joihin ei ole merkitty kaupan mitoitusta. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Asemakaavan muutosalue on yleiskaavassa merkitty kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Keskustatoimintojen alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

92 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 92 / 181 Asemakaavan muutoksen suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus, muutos (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää korttelin 34334, katu- ja virkistysaluetta. Espoonlahden keskus, muutos, (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta. Espoonlahden kirkko, (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta. Asemakaavan muutosalueeseen sisältyy lisäksi myös maanalainen Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli-asemakaava, (alue , joka on tullut lainvoimaiseksi ja johon ei kohdistu muutosta). Kortteli jakautuu kahteen korttelialueeseen: K-1 (liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja), jolla sijaitsee nykyinen kauppakeskus Lippulaiva. Kaava mahdollistaa kolmessa maanpäällisessä kerroksessa kaupan kerrosalaa k-m 2 ja kulttuuritoimintaa palvelevaa kerrosalaa k-m 2. LPA-1-korttelialueelle on osoitettu 4-kerroksinen pysäköintilaitos, jonka päälle voidaan sijoittaa kulttuuritiloja, osin ulokkeellisestikin Espoonlahdenkadun päälle. Espoonlahdenreitti, Espoonlahdentori ja Solmutori sijaitsevat korttelin lounaispuolella ja muodostavat julkisen jalankulku- ja pyöräilyalueen Espoonlahden kaupallisten ja julkisten palveluiden välissä. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Nähtävillä olon aikana asiasta jätettiin kaksi kirjallista muistutusta sekä Lisäksi saatiin 9 lausuntoa ja kannanottoa (tekninen keskus, ELY-keskus, Ympäristökeskus, HSY, HSL, Fortum sähkö, Caruna Oy sekä Pelastuslaitos ja Länsimetro Oy). Nähtävillä olon jälkeen asemakaavakarttaan ja määräyksiin tehty pieniä korjauksia ja tarkistuksia, joista merkittävimmät on listattu alle: - Kaavassa sallitaan autopaikkojen sijoittaminen myös kaava-alueen ulkopuolelle, sen läheisyyteen sijoittuvalle alueelliselle pysäköintiratkaisulle, mikäli sellainen paikka on osoitettavissa rakennuslupaa haettaessa. Tämä antaa joustovaraa erittäin kalliin kadun alaisen pysäköintiratkaisun vaihtoehdoksi. Ks. 2.

93 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 93 / 181 Puolet metron liityntäautopaikoista voidaan myös sijoittaa Lippulaivan pysäköintilaitoksen ulkopuolelle mutta sen välittömään läheisyyteen, mikäli sellainen on rakennuslupaa haettaessa osoittaa. - Metrotilojen tilanvarauksiin ja yhteystarpeisiin tarvittavaa suunnittelujoustavuutta on tarkennettu merkinnöissä jk ja me sekä määräyksissä Espoonlahden AL-1-korttelialuetta on laajennettu yhdellä metrillä, kaventamatta Espoonlahdenreitin yhteyttä. - Espoonlahdenkadun puoleisiin julkisivuihin on mahdollistettu mainosja julkisivu-ulokkeiden rakentaminen. - Metroaseman ohjeellista tilanvarausta on laajennettu Solmutorin puoleisella osalla KM-1-korttelialuetta. Kirjasto- ja kulttuuritilojen tilanvarausta on laajennettu käsittämään koko ylempi kansipiha-alue ( jk -merkinnän alue). Asemakaavan muutos Yleisesti Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 6,1 ha. Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on k-m 2. Muutoksen korttelitehokkuudeksi muodostuu noin e k = 1.9 ja aluetehokkuudeksi noin e a = 1,4. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan kokonaisuuteen. Kaupan kerrosalaa kasvatetaan k-m 2 :lla nykyisestä k-m 2 :stä, jolloin kaupan kokonaiskerrosalaksi muodostuu k-m 2. Todellinen muutos nykyiseen on tätä suurempi koska osa (noin k-m 2 ) kauppakeskuksen nykyisestä sallitusta kerrosalasta ei ole toteutunut. Asemakaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa (JKMM Architects, ) on esitetty päivittäistavarakauppaan laskettavia tiloja yhteensä yli k-m 2. Tämä mahdollistaa kolmen yli m 2 :n hypermarket kokoluokan päivittäistavaran kaupan toteuttamisen kauppakeskus Lippulaivan sisällä. Lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloille varataan yhteensä k-m 2 tiloja. Asemakaavaan sisältyy asuinrakentamista kauppakeskuskerrosten yläpuolella. Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on noin k-m 2 ja ne on merkitty kaavakartassa ak-1 / ak-2 / ak-3 - merkityille rakennusaloille AL-1- ja KM-1-korttelialueilla. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-14 asuinkerroksen välillä siten, että korkein rakennus sijoittuu maamerkkinä pääsisäänkäynnin (Lippulaivankulma) yhteyteen. Asuinrakennusten osoittaminen kauppakeskuksen ja tulevan Espoonlahden metroaseman yhteyteen tukee tavoitteita edistää asuntotuotantoa Länsimetron jatkeen varrella, asemien lähiympäristössä. Kaava-alueen laskennalliseksi asukasmääräksi muodostuu noin 662 asukasta (1 as / 45 k-m 2 ).

94 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 94 / 181 Kaavamuutoksessa julkisille kirjasto- ja kulttuuritoimelle on varattu k-m 2, mikä vastaa kaupungin sivistystoimen asettamia päivitettyjä tavoitteita ja mahdollistaa monipuolisten tilojen toteutuksen osana Lippulaivan kokonaisuutta. Kirjasto- ja kulttuuritilat on sijoitettu asemakaavassa kauppakeskuksen yhteyteen sen ylempiin kerroksiin siten, että Espoonlahdenreitin puolella, kauppakeskuksen kansipihalle voidaan toteuttaa tiloihin liittyvä toiminnallinen oleskelu- ja tapahtumaaukio (osa Espoonlahdentoria korttelialueella). Oman, kauppakeskuksen aukioloajoista riippumattoman sisäänkäynnin lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloihin järjestetään yhteys myös kauppakeskuksen kerroksista. Tilat voidaan toteuttaa myös muuhun pääkäyttötarkoituksen mukaiseen tarkoitukseen, mikäli kirjasto- ja kulttuuritilat eivät sijoitu Lippulaivan yhteyteen tai rakentuvat sinne muita tiloja myöhemmin. Asemakaavan kaupunkikuvallisena tavoitteena on kehittää julkisia alueita ja katutilaa aikaisempaa elävämmäksi ja urbaanimmaksi. Espoonlahdenkadulla rakennusten massoittelun mittakaava on suuripiirteistä, mutta ilmeeltään vaihtelevaa. Tämä luo myös osaltaan lähtökohdan muulle Espoonlahden keskustan kehittämiselle jatkossa. Kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä otetaan erityisesti kantaa jalankulkutasojen aktivointiin ja kaupunkikuvan ja julkisivujen jäsentelyiden periaatteisiin erityisesti vaakasuunnassa. Espoonlahdenreitin puolella, nykyisin suljetun oloista ja takapihamaista ympäristöä aktivoidaan liitämällä Solmutori ja korttelialueen ulkotilat vahvemmin toisiinsa sekä edellyttämällä kauppakeskuksen tilojen avautumista myös raitin puolelle. Solmutorin reunalla, kauppakeskuksen uuden sisäänkäynnin yhteyteen on edellytetty julkisen leikki- ja oleskelupaikan rakentamista. Espoonlahdenreitti -raitin uuden linjauksen lisäksi asemakaavassa edellytetään rakennettavaksi vaihtoehtoinen korttelialueen sisäinen julkinen jalankulkuyhteys Espoonlahdentorin kansipihalle, joka kirjastohankkeen toteutuessa muodostuu vahvasti toiminnallisen tapahtuma-aukion luonteiseksi. Kansipiha muodostuu osaksi Kipparinreitti-yhteyden ja Espoontorin julkisten ulkotilojen kokonaisuutta. Kaupunkikuvallisia ja -tilallisia tavoitteita on lisäksi huomioitu erityisesti kaavamääräyksessä 8 sekä kaavamerkinnöissä. Asemakaavan muutos sisältää myös tulevaan Espoonlahden metroasemaan ja liityntälinja-autoterminaaliin liittyviä asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä ja tarkentaa osaltaan maanalaisen asemakaavan sisältöjä, erityisesti maanpinnalla, missä on yhteen sovitustarpeita metrohankkeen ja kauppakeskuksen laajennushankkeen kanssa. Autopaikat Kaava-alueella autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 ap / 130 k-m 2 asuntojen kerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - 1 ap / 200 k-m 2 julkisten palveluiden kerrosalaa

95 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 95 / ap / 50 k-m 2 liiketilojen kerrosalaa - 1 ap / 70 k-m 2 toimisto- ja työtilojen kerrosalaa Kauppakeskuksen ja metroaseman yhteyteen tulee rakentaa vähintään 250 liityntäpysäköintipaikkaa, joista vähintään puolet tulee toteuttaa muun pysäköintilaitoksen yhteydessä. Osa asemakaavan edellyttämistä autopaikoista voi sijaita myös asemakaava-alueen ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä olevassa alueellisessa pysäköintilaitoksessa, mikäli sellainen on osoitettavissa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Asemakaavan mitoitus mahdollistaa kaikkien edellytettyjen autopaikkojen (noin autopaikkaa) rakentamisen korttelialueella ja Espoonlahdenkadun alapuolisessa pysäköintilaitoksessa. Korttelin pysäköintilaitokseen tulee osoittaa paikat nykyisten kiinteistön 34334/8 väistyville autopaikoille. Polkupyöräpaikkoja edellytetään toteutettavan Länsimetron jatkeen pyöräilyohjelman mukaisesti 1 polkupyöräpaikkaa / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset polkupyöräpaikat tulee olla katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi pyöräpysäköintiin tulee olla tilaa myös ulkotiloissa. Metron liityntäpyöräpaikkoja edellytetään toteutettavaksi vähintään 600 polkupyöräpaikkaa, joista vähintään 200 tulee olla katetussa tilassa. Kauppakeskuksen yhteyteen tulee lisäksi toteuttaa 200 polkupyöräpysäköintipaikkaa. Ulkopaikat tulee jäsentää turvallinen jalankulkuympäristö huomioiden ryhmiin. Asemakaavaehdotukseen liittyvässä Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmassa (Loci-maisemaarkkitehdit, 2015) on tutkittu vaihtoehtoisia sijainteja polkupyörien säilytykselle. Liikenne Espoonlahdenkatu on alueen keskeinen kokoojakatu, joka tulee toimimaan myös rakennettavan linja-autoterminaalin myötä joukkoliikenteen pääyhteytenä. Alueen katuverkon liikennejärjestelyt muuttuvat osaksi siten, että Espoonlahdenkadulle toteutetaan kaksi ja Ulappakadulle yksi (osittain toteutettu) suora ajoluiska maanalaiseen, osittain myös kadun alla toimivaan laajaan kauppakeskuksen asiakas-, metron liityntäpysäköintiä ja asukaspysäköintiä palvelevaan pysäköintilaitokseen. Järjestely poistaa nykyiset kauppakeskuksen ajoyhteydet Solmu- ja Maakravunkujilta. Jatkossa ne toimivat vain huoltoliikennettä palvellen. Järjestely vähentää yksityisautojen läpiajon tarvetta Espoonlahdenkadulla, mikä parantaa osaltaan sekä metron liityntälinja-autoliikenteen toimivuutta Espoonlahdenkadulla, että mahdollistaa kadun ylityksen joustavamman, laadukkaamman ja ennen kaikkea turvallisemman kehittämisen keväällä 2014 valmistuneen Ulappatorin kohdalla. Kadun mitoitus on tehty linjaautoliikenteen tarpeet huomioiden ja mahdollistaa myös linja-autojen kadunvarsipysäkkien toteuttamisen. Tarkemmat yksityiskohdat ja liikenteenohjaus suunnitellaan myöhemmin kadun suunnittelun ja liityntälinjaston reittien tarkentumisen yhteydessä. Espoonlahdenkadun asuinrakennuksiin ei kohdistu merkittävästi sellaisia liikenteen meluhaittoja, joita tulisi suojata melunsuojarakentein. Oleskelu- ja leikkipiha-alueet on edellytetty suojattavaksi melulta.

96 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 96 / 181 Raitti- ja torialueet Asemakaavan muutos muuttaa nykyisen Espoonlahdenreitti -nimisen jalankulku- ja polkupyöräraitin linjausta nykyistä etelämmäksi ja maastossa korkeammalle. Yhteyden luonne vahvistuu nykyisestä, kun se asettuu Espoonlahden kirkon ja Lippulaivan välille ja raitin varrelle esitetään myös asuinrakentamista. Yhteydet Solmu- ja Espoonlahdentoreilta toteutetaan esteettömyyden erikoistason periaatteita noudattaen ja Espoonlahdereitti liittyy luontevaksi osaksi muodostuvaa uutta julkistenalueiden ja jalankulku- ja polkupyöräreittien kokonaisuutta, huomioiden myös nykyisen maisematilan keskeisiä elementtejä ja Espoonlahden kirkon liittymistä tähän kokonaisuuteen. Solmutorista on tavoitteena toteuttaa nykyistä aktiivisempi aukiotila, johon myös kauppakeskuksen liiketilat ja metroaseman itäinen sisäänkäynti avautuvat. Solmutorin pohjoispuoleiselle KM-1-korttelialueen osalle tulee toteuttaa yleisen jalankulkuyhteyden oheen julkinen leikki- ja oleskelupaikka. Espoonlahdenkadulle, kauppakeskuksen, metroaseman ja linja-autoterminaalin sisäänkäynnin yhteyteen toteutetaan sisäänkäyntiaukio (Lippulaivakulma) ja sen yhteyteen on kaavassa merkitty leveä ympärivuorokauden auki oleva julkinen kävely- ja hissiyhteys Kipparinreitti, joka yhdistää kadun tason kolmannen kerroksen toiminnalliseen Espoonlahdentorin kansipihaan ja edelleen Espoonlahdenreittiin. Yhteys on esitetty jalankululle, koska suunta Ulappakadulta Espoonlahdenreitille ei ole keskeinen pidemmän matkan pyöräily-yhteys, eikä sille ole turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaista ohjata polkupyöräilyä vilkkaimman sisäänkäyntialueen yhteydessä. Tarvittaessa kuitenkin polkupyörä voidaan taluttaa portaiden yhteyteen toteutettavien ramppien avulla ja kuljettaa pyörä kansipihatasolle hissillä. Pidempimatkainen yhteys pohjois-eteläsuunnassa sijoittuu Espoonlahdenranta -kadun varteen tai idempänä Soukanväylän suunnalle. Espoonlahdenkadulta on suora ja esteetön yhteys Espoonlahdenreitille Solmukujan kautta sekä ei-esteetön jalankulkuyhteys Maakravunkujalta. Työn alla olevassa Espoonlahden keskustan kokonaistarkastelussa yksi tärkeä painopistealue on kehittää erityisesti keskustan jalankulku- ja polkupyöräverkkoa. Kansipihoille voidaan istuttaa matalaa tilaa rajaavaa ja jalankulkutasolla koettavaa kasvillisuutta. Puistoalueet (VP ja VP-1) muodostavat kokonaisuutta kevyenliikenteen raitin varressa ja niiden nykyistä puustoa tulee säilyttää ja maisemantilaa tukien täydennys istuttaa. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan yleisiä alueita ja kansipihoja koskeva kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma (Loci maisema-arkkitehdit, 2015), jonka luonnos on nähtävillä kokouksessa. Kaupunkikuva ja rakennukset Asemakaavan muutos ja kaupunkirakenteen huomattava tiivistäminen muokkaavat vahvasti Espoonlahden metrokeskuksen kaupunkikuvaa aikaisempaa urbaanimmaksi. Asemakaavan keskeisenä periaatteena on

97 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 97 / 181 kehittää Espoonlahdenkatua nykyistä vahvemmaksi ja aktiivisemmaksi aluekeskuksen pääkaduksi, mihin sijoittuu monipuolisten kaupallisten ja kulttuuripalveluiden lisäksi myös uusia asuinrakennuksia. Kauppakeskuksen yhteyteen esitetyt asuinrakennusmassat rajaavat suuren kauppakeskuksen mittakaavaa kaupunkimiljöössä ja tuovat erityisesti maantasossa vaihtelua ja moni-ilmeisyyttä kaupunkikuvaan. Myös kirjasto- ja kulttuuritilan varauksella on toteutuessaan vahva rooli osana tätä muodostuvaa kokonaisuutta. Kaavassa sille on osoitettu sijainti rakennuksen yhteydessä, kesällä 2014 valmistunutta Ulappatoria vastapäätä, jossa sen kaupunkikuvallista huomioarvoa ja maamerkkimäistä roolia on haluttu erityisesti korostaa Espoonlahden aluekeskuksen keskeisimmällä paikalla. Kadun varren liiketilojen edellytetään avautuvan kadulle ja asuinrakennusten porrashuoneiden sisäänkäyntejä tulee korostaa osana katutilan elävöittämistavoitteita. Uudet asuinrakennukset nousevat Espoonlahdenkadun varrella varsinaisen kauppakeskuskokonaisuuden päälle. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-14 kerroksen välillä, siten että ne vaihtelevat luoteispäädyssä linja-autoterminaalin yläpuolella 4-14 välillä ja kaakkoispäädyssä kerrosluku on 12. Espoonlahdenreitin varrella olevien rakennusten kerrosluvut vaihtelevat 5-9 välillä. Massoittelullinen periaate luo Espoonlahden keskustaan oman omaleimaisen ja kerroksellisen luonteensa, rytmittäen ja luoden vaihtelevuutta massoitteluun ja mittakaavaan. Espoonlahdenkadun puolelle, Ulappakadun päätteeksi esitetty 14-kerroksinen asuntotorni muodostaa Ulappatorin puoleiselle jo valmistuneelle Tähystäjä-asuntotornille sommitelmallisen vastineen, paikassa, jonka läheisyyteen sijoittuvat sekä kauppakeskuksen, metron ja liityntäbussiterminaalin pääsisäänkäynnit. Tämä kokonaisuus täydentyy myöhemmin kaava-alueen pohjoispuolella olevan ns. Mårtensbron korttelin suunnittelun myötä. Rakentamisen tehokkuuteen ja asuinrakennusten sijoittumiseen korttelissa, vaikuttavat myös hankkeen sisäiset ja metroaseman rakentamisen yhteensovittamisen reunaehdot sekä päällekkäisyydet eri toimintojen välillä (laaja pysäköintihalli, linja-autoterminaali, kaupan tilat, kansipiha ja asuinrakennus) sekä toteuttamisen edellytyksenä oleva taloudellisen yhtälön toteutumisen mahdollistaminen. Koko korttelin asuinkerrosalan määrä on kaikkiaan k-m 2. Espoonlahdenkadun alapuolisen pysäköintilaitoksen päälle jää laaditun kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaan suurelta osin riittävästi (noin 1,2 1,5 m) istutussyvyyttä, joka mahdollistaa myös katupuiden ja istutusten toteutuksen kadun päälle. Metroasema ja liityntälinja-autoterminaali Asemakaavan muutos sisältää määräyksiä ja merkintöjä myös metron maanpäällisistä toiminnoista, jotka on yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen suunnitelmiin. Asemakaavan merkinnöissä ja määräyksissä on huomioitu myös metrosuunnittelun tarpeita ja reunaehtoja rakentamiselle suunnittelujousto säilyttäen.

98 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 98 / 181 Kirjasto- ja kulttuuritilat Asemakaava mahdollistaa kirjasto- ja kulttuuritilojen toteuttamisen kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen ("yy"-merkintä), missä sille on varattu k-m 2 tiloja. Tämä vastaa kaupungin sivistystoimen ja kirjaston asettamia keväällä 2015 päivitettyjä tavoitteita. Oman, kauppakeskuksen aukioloajoista riippumattoman sisäänkäynnin lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloihin tulee järjestetään yhteys myös kauppakeskuksen kerroksista. Kirjasto- ja kulttuuritilat ovat kaavassa varauksena, eikä niiden toteuttamisesta Lippulaivan yhteyteen ole tehty päätöksiä. Espoonlahden kulttuuripalveluita koskeva tarveselvityksen päivitys on ollut kulttuurilautakunnan käsiteltävänä Espoon kulttuurilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle Espoonlahden kirjastopalveluiden järjestämistä siten, että Espoonlahden keskukseen tulee yksi monipuolinen kirjasto, kuitenkin niin, että sopeutetut kirjaston lähipalvelut jäävät Soukkaan ja Kivenlahteen. Kirjaston tarkempi sijoitus Espoonlahden keskuksen alueella päätetään vasta kun eri sijoitusvaihtoehdot on tutkittu. Tilakeskus teettää parhaillaan vaihtoehtotarkastelua Espoonlahden aluekirjaston sijoitusvaihtoehdoista, joista yksi on asemakaavaehdotuksen mukainen kauppakeskus Lippulaivan yhteydessä toimiva kirjasto- ja kulttuuritila. Selvitys valmistui huhtikuussa 2014 ja tarveselvitys vaihtoehdoista hyväksyttiin kulttuurilautakunnassa Tarveselvityksen pohjalta kulttuurilautakunta ottanee myöhemmin kantaa aluekirjaston lopullisesta sijoittumispaikasta Espoonlahden keskustassa. Luontoarvot ja kulttuurimaisema Asemakaava-alueella ei ole luontoympäristön suojelukohteita. Merkittävä osa paikallista kulttuurimaisemaa on Espoonlahden kirkko, joka on huomioitu asemakaavassa, osana asemakaavan muutoksen tarkastelualuetta. Suunnittelutilanne Asemakaava-alueelta on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma (Ramboll Oy, 2015) jota on tehty Espoon teknisen keskuksen ohjauksessa. KTYS:n sisältönä on kaava-alueen ja siihen läheisesti liittyvien muiden alueiden vesihuollon ja kunnallistekniikan järjestäminen, hulevesien hallinta, yleisten alueiden maanpäällisten ja -alaisten osien ja korttelialueen yleisten osien rakenteellinen mitoittaminen tekniset vaatimukset huomioiden sekä rakentamisen kustannustason likimääräinen laskeminen. Suunnitelman periaatteet on hyväksytty hankkeen, teknisen keskuksen ja HSY:n kanssa ja ne tarkentuvat edelleen suunnittelun edetessä ja saatetaan valmiiksi myöhemmin kun metroaseman ja kauppakeskuksen hankkeiden suunnitteluratkaisut täydentyvät. Kunnallisteknisessä yleissuunnitelman periaatteen mukaan hulevedet tullaan pääsääntöisesti johtamaan pois kaava-alueelta, ohjaten Espoonlahdenreitin puolelta vedet putkissa Merenkulkijankadun ja Espoonlahden urheilupuiston suuntiin. Osa korttelialueen

99 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 99 / 181 (linja-autoterminaalin osa) vesistä ja tulvareitistä ohjataan Ulappakadun alla kulkevaan putkeen. Asemakaavan korttelialueen sillä osalla, jolla vettä läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa nykyisestä, edellytetään myös hulevesien hidastamistoimia. Hidastustoimet on suunniteltu mitoittamalla hulevesiputket siten, että ne itsessään toimivat hidastavana rakenteena. Korttelialueen hulevedet voidaan sopimuksin hidastaa myös yleisillä alueilla laaditun kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaisesti. Muilta osin puhtaita kattovesiä voidaan ohjata myös kansipihojen kasvillisuudelle, mikä osaltaan tukee myös tavoitetta laadukkaan ja vehreän kansipihan toteutumiseksi. Hulevesien hallinnan periaatteita tarkennetaan tarvittaessa jatkossa rakennuslupavaiheessa. Sopimustarve Kaavamuutos edellyttää maankäyttö- ja kiinteistöteknisiä sopimuksia sekä sopimuksia yhteisjärjestelyistä kaupungin ja yksityisten maanomistajan ja Länsimetro Oy:n kanssa. Suunnittelu Asemakaavan muutoksen rinnalle on laadittu kauppakeskus Lippulaivan korttelia koskeva viitesuunnitelma (JKMM, ) sekä yleisiä alueita ja kansipihoja koskeva lähiympäristösuunnitelma (Loci-maisema-arkkitehdit, ). Kaavoituksen rinnalla on tehty kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa (Ramboll Oy, 2015, esikopio ), teknisen keskuksen ja HSY:n sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa. Liikenteen toimivuustarkastelut vuosina on tehnyt Ramboll Oy. Liityntäliikenteen linja-autoterminaalin mitoitusten ja toimivuuden osalta suunnittelusta on vastannut Trafix Oy. Liikennemeluselvityksen on laatinut Akukon Oy ( ) ja ilmanlaatuselvityksen on tehnyt Ilmatieteenlaitos ( ). Asemakaavan rinnalla Länsimetro Oy on suunnitteluttanut ALA Arkkitehdit Oy:llä Espoonlahden metroasemaa. Metrosuunnittelun tarpeet on huomioitu asemakaavassa mahdollistaen työn alla olevat vaihtoehtoiset ratkaisut mm. itäisen sisäänkäynnin osalta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutosten kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.

100 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 100 / 181 Päätöshistoria Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta määräyksineen Asemakaavaselostus liitteineen Havainnekuva Kauppakeskus Lippulaivan konseptikäsikirja (Citycon, 2014) Kauppakeskus Lippulaivan viitesuunnitelma (LUONNOS, JKMM, ) Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma (Loci maisema-arkkitehdit, ) Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista, lausunnoista ja kannanotoista Meluselvitys (Akukon, ) Ilmanlaatuselvitys (Ilmatieteenlaitos, ) Esteettömyys kevyenliikenteen reiteillä tarkastelu (JKMM, ) Kaupan selvityksiä Espoonlahden kaupallinen tarkastelu (Ramboll Oy/Pitkäaho, ) Kauppakeskus Lippulaivan kaupallisten vaikutusten arviointi (Ramboll Oy/Pitkäaho, ) Lausunto Espoonlahden kaupan rakenteesta (Realprojekti, ) Liikenneselvityksiä Espoonlahden keskustan liikenteen toimivuustarkastelut (Ramboll Finland Oy ) Lippulaivan laajennus, Espoo, liikenteen toimivuustarkastelut (Ramboll Finland Oy ) Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus, muutos- asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring-asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6817, joka käsittää korttelin 34334, katu- ja puistoaluetta, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue ,

101 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 101 / pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana asian jättämistä pöydälle, eikä sitä vastustettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus, muutos- asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring-asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6817, joka käsittää korttelin 34334, katu- ja puistoaluetta, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Jäsen Karhu teki seuraavan ehdotuksen: Esitän, että kaavamääräyksen kohtaa 8 muutetaan seuraavanlaiseksi: Kaikki nykyiset määräykset poistetaan, ja kirjataan kohtaan vain: "Kaikkien rakennusten julkisivusta ja kaupunkikuvasta määrätään tarkemmin rakennuslupavaiheessa." Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavan ehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta voi kokouksessaan päättää ehdotuksen asettamisesta nähtäville. Korjaukset tarvitaan seuraaviin kohtiin:

102 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 102 / 181 1) Lippulaivan kokonaisuuteen sisältyvää asuinrakennusoikeutta lisätään (nyt noin k-m 2, tavoite noin k-m 2 ), josta osa voi olla kaavamääräyksiltään joustavasti myös työpaikkarakentamista. 2) Espoonlahdenkadun julkisivujen laatutasosta esitetään periaatteet (sisältäen ainakin nykyisen katutason uudistamiset, ulko-oleskelutilat, sisäänkäynnit, julkisivujen vyöhykkeet). 3) Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet selkeytetään, osoitetaan ja niiden toimivuus kuvataan. Erityisesti parannetaan läpikulkuyhteys Lippulaivan läpi mahdollisimman vähäisin tasoeroin. 4) Kirjaston mahdollista sijoittumista varten varatun tilan kaavamääräystä muokataan siten, että tila voidaan toteuttaa joustavasti myös muuhun käyttöön. Esityslistalla kuvataan näiden kohtien ratkaisut ja niiden reunaehdot. Keskustelun palauttamisesta päätyttyä puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta voi kokouksessaan päättää ehdotuksen asettamisesta nähtäville. Korjaukset tarvitaan seuraaviin kohtiin: Kaupunkisuunnittelulautakunta ) Lippulaivan kokonaisuuteen sisältyvää asuinrakennusoikeutta lisätään (nyt noin k-m 2, tavoite noin k-m 2 ), josta osa voi olla kaavamääräyksiltään joustavasti myös työpaikkarakentamista. 2) Espoonlahdenkadun julkisivujen laatutasosta esitetään periaatteet (sisältäen ainakin nykyisen katutason uudistamiset, ulko-oleskelutilat, sisäänkäynnit, julkisivujen vyöhykkeet). 3) Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet selkeytetään, osoitetaan ja niiden toimivuus kuvataan. Erityisesti parannetaan läpikulkuyhteys Lippulaivan läpi mahdollisimman vähäisin tasoeroin. 4) Kirjaston mahdollista sijoittumista varten varatun tilan kaavamääräystä muokataan siten, että tila voidaan toteuttaa joustavasti myös muuhun käyttöön. Esityslistalla kuvataan näiden kohtien ratkaisut ja niiden reunaehdot. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen

103 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 103 / 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus, muutos- asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring-asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6817, joka käsittää korttelin 34334, katu- ja puistoaluetta, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Vastineet mielipiteen jättäneille, mikäli osoitteet ovat tiedossa - Ote ilman liitteitä: Hakijat - Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö

104 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 104 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Tapiolan keskus, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 12. kaupunginosa Tapiola (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Olli Pitkänen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Tapiolan keskuksen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Tapiolan keskus, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6830, joka käsittää korttelin tontin 7. Kaupunginosassa Tapiola, alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,67 euroa, eli yhteensä 4 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 8 Tapiolan keskus, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 9 Tapiolan keskus, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tapiolan keskus, tapahtumaluettelo - Tapiolan keskus, kaavamääräykset - Tapiolan keskus, kaavakartta ja ajantasa-asemakaava - Tapiolan keskus, havainnekuva - Tapiolan keskus, näkymä koillisesta - Tapiolan keskus, näkymä pohjoisesta

105 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 105 / 181 Selostus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liike- ja toimistotalon purkaminen ja uusien asuntojen rakentaminen Tapiola keskustaan liike- ja toimistotilojen lisäksi. Nostamalla rakennusoikeutta mahdollistetaan tontin monipuolisempi käyttötarkoitus. Myös tason alapuolelle - linjaautoaseman ja Tapionaukion tasoille - mahdollistetaan liiketilaa kellaritilojen sijaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Tapiolan keskus, muutos, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6830, joka käsittää korttelin tontin 7, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Tapiolan keskustan kehittäminen (sisältäen myöhemmin nähtävillä olleen alueet ja ). Vireilletulosta (ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta) on lisäksi kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä. Suunnittelun edetessä muutosalue on jaettu pienempiin osiin joita viedään eteenpäin eri tahdissa kuten tämä alue (K12002/T7). Tämän kaavamuutoksen hakijana on Koy Raitinkartano) / co. Tapiolan Lämpö Oy, Kalevantie 5, Espoo / saap (6580/503/2007, yhdessä muiden II-vaiheen kaavahakemusten kanssa). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Koko Tapiolan keskuksen alueesta (sis. 1-, 2- ja 3-vaiheen alueet) on tehty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tarkistettu (alue

106 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 106 / / 2-vaihe) tarkistettu ja (alue , joka kiitettäneen myöhemmin alueeseen / 2-vaihe). Tämä listateksti koskee ns. 2a-vaiheen kaavanmuutosta, joka siis on osa entistä / 2I-vaihetta. Muutoskohde sijaitsee Tapiolan keskustassa. Muutosalueen pinta-ala on m 2. Sampotorin eteläpuolella sijaitseva toimistorakennus, Raitinkartano, on valmistunut vuonna Sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Ilmo Valjakka ky. Toimistorakennus on seitsemänkerroksinen ja kerrosalaltaan k-m 2. Tontin länsiosassa ~ tasolla sijaitsee osa Sampokujasta, pohjoisosassa pieni osa Tuulensuojasta ja itäosassa kevyen liikenteen yhteys Tapiontorin liikekeskukseen ( U-liiketalo ). Eteläpuolella tontti rajoittuu Länsituuleen (entinen Länsituulentie ~+8.00/ Länsituulenkuja ~ ). Valtakunnalliset alueenkäytön tavoitteet Alue kuuluu ns. RKY-alueisiin. RKY (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Inventointi tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelun yhtenä lähtökohtana. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan ja sen tarkistus Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava- ja asemakaava Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Päätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Uudenmaan maakuntakaavasta tehdyt valitukset, eikä ympäristöministeriön päätöksen lopputulosta muutettu. Vahvistamispäätöksestä kuulutettiin MRA 93 :n mukaisesti kaavan vahvistamispäätöksen jälkeen, ja Uudenmaan maakuntakaava on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen lainvoimainen ilman uutta kuulutusta. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan vaihemaakuntakaavan. Se täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja, laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja hiljaisia alueita.

107 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 107 / 181 Lisäksi vaihemaakuntakaavassa esitetään täydennyksiä ja muutoksia vahvistetun maakuntakaavan teknisen huollon verkostoihin. Näistä merkittävimpiä ovat Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen osoittaminen kalliopuhdistamona Sammalvuoreen, Eestinkallioon ja Friisinkallioon sekä maakaasun runkoputkiverkoston täydentäminen Lohjalta Hankoniemelle. Vaihemaakuntakaavassa ei ole Suur-Tapiolaa koskevia muutoksia. Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Siinä on pääpaino yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Ote maakuntakaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. MRL 58 :n mukaan maakuntakaavan (tai yleiskaavan) keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ilman että asemakaavassa alue on erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaava tulee korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen nojalla voimaan lukuun ottamatta Lilla Julholmenia, osassa Näkinmetsän aluetta Kauklahdessa ja osaa Karamalmin teollisuusaluetta Kilossa. Kaavanmuutosalue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä C-K = Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kaavanmuutosalue on merkitty myös kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen.

108 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 108 / 181 Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Ote yleiskaavasta on sisällytetty liitteeseen 2 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Asemakaavan muutos on yleiskaavaehdotuksen mukainen. Voimassa oleva asemakaava Alueella voimassa seuraavat kaavat ja kaavanmuutokset, jotka myös on jo rakennettu (sisältökuvaukseen otettu vain kaavanmuutoksen suunnittelualueeseen liittyvä osuus): Tapiolan keskus (K12002 / T 7) Asemakaava hyväksytty kaupunginhallituksessa K12002 / T7 (Raitinkartano): ALK = Yhdistetty liike- ja asuinrakennusten korttelialue. Pihoille tai katolle on rakennettava yhtenäistä leikki- ja oleskelutilaa 5 m 2 kutakin asuinhuoneistoa kohti. Kaavassa annetun kerrosalan lisäksi saadaan asuinrakennuksien yhteyteen rakentaa asuinhuoneistosta erillään olevia, niitä palvelevia saunoja ja niihin liittyviä tiloja sekä varastoja, ei kuitenkaan enempää kuin 6 % kunkin tontin rakennusoikeudesta sekä enintään 2,75 % kunkin tontin rakennusoikeudesta yleiseen käyttöön tulevia tiloja. mas = korttelialueen osa, jolle on varattava mahdollisuus kulkuaukkoon metroaseman lippuhallia ja sisäänkäyntiä varten. Rakennusoikeus k-m 2. Otaniemen - Tapiolan metrotunneli Asemakaava on hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa Maanalainen asemakaava, sisältää mm. Tapiolan metroaseman, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustatoimintojen huoltotunnelin, huollon ja tuvallisuusjärjestelyiden vaatimat tilat ja laitteet, maanpinnalle johtavat kulkuyhteydet, ajo- ja huoltotunnelit, ilmanvaihtokuilut, lippuhallin ja sisäänkäyntihallin. Valtuuston päätös on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen nojalla. Lainvoimaiseksi tulosta on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu

109 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 109 / 181 MRA 27 :n mukainen kuuleminen Ehdotus (210427, K12002/T7) nähtävillä. Nähtävillä oloaikana tuli 6 lausuntoa ja kannanottoa. Muistutuksia jätettiin 2 kpl. Lausunnoissa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos muistutti Tapiolan keskustan paloteknisestä yleissuunnitelmasta. ELY katsoi hankkeen toteuttavan Tapiolan ja sen uusimisen periaatteita riittävästi. Kannanotoissa Espoon tonttiyksikkö ilmoitti, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Espoon kaupunginmuseo arvioi ettei tontilla olevalla toimistorakennuksella oli suojeluarvoa. Espoon teknisen keskuksen mielestä kallion rakenteen sopivuus kellarien rakentamiselle tunnelien päälle tulisi olla selvitetty ennen kaavan hyväksymistä. Muistutuksia tuli vain viereisen kiinteistö oy Hopiakanteleen taholta joissa oli mm. vaatimus Raitinkartanon rakennusoikeuden pienentämistä ja rakennusalan siirtämisestä kauemmaksi Hopiakanteleen asuntojen ikkunoista. Kaavaan tehtiin vain pieniä teknisiä tarkistuksia. Asemakaavan muutos Asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialue johon saa rakentaa julkisia lähipalvelutiloja ja kulttuuritoimintoja palvelevia tiloja (AL-1). Kaavamuutoksen rakennusoikeudeksi AL-1 korttelialueilla merkitään k-m 2 (ent k-m 2 ), josta noin k-m 2 on asuinrakentamista. Tonttitehokkuus on e = 6,1. Pihatason ~+12,00 alapuolella on kolme liikekerrosta ja yläpuolella kaksi liike-yms kerrosta, joiden yläpuolella on 7 asuinkerrosta. Työtiloja saa sijoittaa kellarikerroksiin, pihakannen alle ja maanalaisen kaavan sallimiin tiloihin maanpäällisen ja maanalaisen kaavan salliman määrän. Kaavassa on määritelty ns. pihataso ja annettu rakennusoikeus ja sallittu kerrosluku pihatasosta ylöspäin ja erikseen pihatasosta alaspäin. Likimääräisillä tasoilla ja on huomioitava tontin yhteydet keskuspysäköintiin, linja-auto- ja metroasemille. Nämä yhteydet saa rakentaa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 ap asuntokerrosalan 110 k-m 2 kohti. 1 ap majoitustilojen, kulttuuritoimintaa palvelevien lilojen ja julkisten lähipalvelutilojen kerrosalan 150 k-m 2 kohti.

110 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 110 / ap toimistokerroalan 70 k-m 2 kohti. 1 ap liikekerrosalan 50 k-m 2 kohti. Autopaikat tulee sijoittaa tontille rakennuksen/pihakannen alle, maanalaiseen keskuspysäköintiin ja ma-i-ii-alueille (Ia-vaiheen / alue kaavassa). Maanalaiseen keskuspysäköintiin sijoitettavien autopaikkojen osalta liiketilojen autopaikkanormina käytetään 1 ap / 70 k-m 2 ja asuntokerrosalan autopaikkanormina 1 ap / 120 k-m 2. Maanalaisessa keskuspysäköinnissä ei saa olla nimettyjä paikkoja ja sinne saa sijoittaa liityntäpysäköintipaikkoja ja korttelialueiden paikkoja. Tontin länsi- (Sampokuja) ja itäreunassa on pohjois-eteläsuuntaiset julkiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Sampokuja on vain puoliksi K12002/T7:n (Raitinkartano) puolella, toinen puoli kujasta on K12002/T9:n (Hopiakannel) puolella. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys Vaikutuksia, tavoitteita ja keskeisiä teesejä on kuvattu: Tapiolan keskuksen uudistaminen. Suunnitelman kehittämisen taustat ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit. Espoon Kaupunki / Tapiolan Kehittämisprojekti , tarkistettu , jossa todetaan mm. vain uudella monipuolisella ja voimakkaalla keskuksella, jossa on runsaasti asukkaita, luodaan edellytykset Tapiolan alkuperäisen keskuksen kehittymiselle uudelleen vireäksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi ja tämän myötä koko puutarhakaupungin säilymiselle elinvoimaisena. Tapiolan keskustasta on tehty ympäristönvaikutusselvitys: Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, ja Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, , tarkistettu Uuden keskuksen näkyvimmän osan muodostavat liiketilojen päältä nousevat neljä asuintaloa. Niistä muodostuu uuden rakentamisen visuaalinen painopiste toiminnallisen ja liikenteen painopisteen kohdalle. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijoille (2-vaihe / 5 hakijaa) on ilmoitettu (Kimppalomake ), että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaisen palkkion euroa ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdissä euroa eli yhteensä euroa.

111 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 111 / 181 Päätöshistoria Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen Kiinteistö Oy Raitinkartano (laskunumero / Tos.laji 37 / Tos.nro ) maksoi alue (sis. alue ) asemakaavan muutoksen laatimiskuluja ja kuulutuskustannuksia eli yhteensä , joka on viidesosa hakijoille ilmoitetusta perittävästä maksusta. (kaikki viisi hakijaa on suorittanut maksun, joten Raitinkartano joutuu yksin suorittamaan 40 % yo. laatimiskuluista ja 1/3 yo. kuulutuskustannuksista kaavan hyväksymisen jälkeen koska muut neljä IIvaiheen eivät enää ole tässä kaavamuutoksessa mukana). Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa: Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen kartta Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen Tapiolan keskuksen uudistaminen. Suunnitelman kehittämisen taustat ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit. Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tapiolan keskuksen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja tarkistetun Tapiolan keskus, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6830, joka käsittää korttelin tontin 7, alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

112 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 112 / 181 Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitteitä - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus Palvelu- ja kehittämisyksikkö

113 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 113 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Puustellinmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Saara Melama, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Puustellimäen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Puustellinmäen - Boställsbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6891, joka käsittää korttelin tontin 3, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 666,67 euroa, eli yhteensä 2 226,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 10 Puustellinmäki, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 11 Puustellinmäki, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Puustellinmäki, tapahtumaluettelo - Puustellinmäki, kaavamääräykset - Puustellinmäki, kaavakartta - Puustellinmäki, ajantasa-asemakaava - Puustellinmäki, havainnekuva

114 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 114 / 181 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) tontilla 3 korttelissa Suunnittelualueen pinta-ala on m 2. Tontilla sijaitsevan toimistorakennuksen tekninen kunto on heikko, ja se on tarkoitus purkaa. Kaavamuutoksen myötä tontin rakennusoikeudeksi tulee k-m 2 sen ollessa nykyisin k-m 2. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asumista palvelevia asukkaiden yhteiskäyttöisiä tiloja, varastotiloja, pysäköintilaitoksen sekä teknisiä tms. tiloja. Kaavahankkeen toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimusta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Puustellinmäki - Boställsbacken, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6891, käsittää osan korttelia 51086, 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran suuralueella Puustellinmäessä Postipuuntien ja Armas Launiksen kadun risteyksen pohjoispuolella, ja se käsittää tontin 3 korttelissa (osoite Postipuuntie 2). Tontilla on nykyisin kaksikerroksinen toimistorakennus, jonka tekninen kunto on heikko. Rakennuksen peruskorjaus ei ole vuokramarkkinatilanteen takia perusteltua, eikä uuden vastaavankokoisen toimistorakennuksen rakentaminen ole taloudellisesti mahdollista. Lisäksi paikka ei ole

115 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 115 / 181 sijainniltaan toimistorakennukselle otollinen. Tontti on yksityisessä omistuksessa. Tontin pinta-ala on m 2 ja se sijaitsee etelään viettävässä rinteessä. Ympäröivä rakennuskanta koostuu pääasiassa asuinkerrostaloista. Tontille on ajoyhteys Armas Launiksen kadulta, joka toimii tonttikatuna ja liittyy Turuntien kautta muuhun liikenneverkkoon. Armas Launiksen katu liittyy myös Mestarinkatuun. Leppävaaran rautatieasema ja bussiterminaali sijaitsevat noin 500 m päässä suunnittelualueesta. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Turuntiellä. Lähialueella on hyvät kävely- ja pyöräily -yhteydet mm. Leppävaaran rautatieasemalle ja kauppakeskus Selloon. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka sijoittuu keskustatoimintojen alueen läheisyyteen. Alueen länsipuolella maakuntakaavassa on osoitettu liikennetunneli sekä moottoriväylä, ja eteläpuolella kulkee itä-länsisuuntainen pääratayhteys. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu tiivistettävänä alueena, joka sijaitsee pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin varrella. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on osoitettu asuntoalueeksi (A), joka rajoittuu idässä virkistysalueeseen (V). Eteläpuolella sijaitsee yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu sekä raide asemineen, ja luoteessa sijaitsee liikennetunneli. Alueen läheisyyteen sijoittuu myös julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY) sekä keskustatoimintojen alue (C-K). Läheiset risteykset on yleiskaavassa esitetty eritasoliittyminä. Alueella on voimassa Puustellinmäki asemakaavan muutos (lainvoimainen ). Kortteli on siinä osoitettu tontin 3 osalta liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), ja muutoin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Korttelialue rajautuu kaakossa, etelässä ja lännessä katualueisiin, ja sen välittömässä läheisyydessä on asuinkerrostalojen korttelialueita (AK). Tontin 3 kaavanmukainen rakennusoikeus on k-m 2 ja kerrosluku on kaksi. Kaavamääräyksen mukaan autopaikkoja tulee olla 1 ap liikehuoneistojen ja toimistojen 50 m 2 kohti. Tontti on nykytilassaan rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme kirjallista muistutusta, ja saatiin neljä lausuntoa ja yksi kannanotto.

116 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 116 / 181 Muistutuksissa esitettiin pääasiassa näkemyksiä rakennuksen korkeudesta (vastustettiin), ympäristöön sopivuudesta sekä sen kielteiseksi koetuista vaikutuksista naapurirakennuksista avautuviin näkymiin sekä valaistusolosuhteisiin. Huolta kannettiin myös mm. parkkipaikkojen riittävyydestä ja liikennemäärien lisääntymisestä alueella. Lisäksi vastustettiin tontin täydennysrakentamista siitä aiheutuvan rakennusaikaisen melu-, pöly- ja liikennehaitan takia. Nähtävilläolon jälkeen suunnitelmaa on tarkistettu mm. rakennusoikeuden sekä ulkotilojen tilavarausten osalta. Piha-alueen järjestelyjen muuttamisen katsottiin lisäävän erityisesti suunnitelman kaupunkikuvallista ja toiminnallista laatua, ja rakennusoikeuden vähentämisen varmistavan paremmin hankkeen toteutumisen volyymiltaan ympäröivän rakennuskannan mukaisena. Lisäksi muutosten myötä osa tontille vaaditusta melusuojauksesta voi olla mahdollista toteuttaa polkupyöräsuojien avulla, mikä mahdollistaa kaupunkikuvallisesti luontevan lopputuloksen. Edellä mainittujen muutosten voidaan arvioida myös lieventävän hieman pohjoispuolella olevaan asuinkerrostaloon kohdistuvia kielteisiksi koettuja vaikutuksia. Nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaan ja -määräyksiin on tehty seuraavia muutoksia ja tarkistuksia: - Tontin rakennusoikeudeksi on muutettu k-m 2 (ehdotusvaiheessa k-m 2 ). - Kerrosluvun merkintätapaa on muutettu siten, että rakennusalan vasemmalle puolelle on osoitettu kerrosluku IV ja oikealle puolelle kerrosluku V (ohjeellinen raja). - Rakennusalan rajaa on laajennettu hieman pohjoisessa (0,7 m) ja idässä (0,9 m). - Ohjeellinen leikki- ja oleskelualue on siirretty rakennuksen itäpuolelta tontin luoteiskulmaan. - Meluestemerkintä on poistettu tontin itäpuolelta ja lisätty luoteiskulmaan sijoitetun ohjeellisen leikki- ja oleskelualueen yhteyteen. Meluesteen korkeusvaatimukset on tarkistettu päivitetyn meluselvityksen mukaisiksi. - Liittymäkieltoaluetta on jatkettu idässä pienpuilla ja pensailla istutettavan alueen osan päättymiskohtaan. - Ohjeellinen pysäköimispaikka on siirretty tontin luoteiskulmasta itäkulmaan. - Maanalaisen pysäköintilaitoksen (a/ma) rakennusalan rajaa on tarkistettu. - Kolmen autotallin sijoittaminen rakennuksen itäsivulle ensimmäiseen kerrokseen on mahdollistettu kaavamääräyksellä (1 ). - Yhteiskäyttöisten saunatilojen rakentamista koskevaan määräykseen on lisätty maininta myös vilvoittelutiloista, ja enimmäislaajuudeksi on määritelty 60 m 2 (2 ). - 3 :n otsikko on muutettu, ja se on nyt rakennukset (ehdotusvaiheessa julkisivut ). - Asuinrakennuksen kattomuotoa koskevassa määräyksessä tasakaton lisäksi on sallittu loiva vastakkainen pulpettikatto loivan lapekaton

117 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 117 / 181 sijasta, ja vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta on lisätty määräys. (3 ). - Ilmanvaihtokonehuoneen osalta määräyksiä on tarkistettu siten, että IV-konehuoneen tulee sisältyä kaavassa esitettyyn kerroslukuun (3 ). - Piha-aluetta koskeviin määräyksiin on lisätty erillinen maininta asuinalueille asetettujen ulkoalueiden melutason ohjearvojen huomioimisesta leikki- ja oleskelualueilla (4 ). - Maininta Asukkaiden yhteisiä ulko-oleskelutiloja saa sijoittaa myös rakennuksen kattoterassille on poistettu tarpeettomana kaavamääräyksistä (4 ). - Ilmanvaihdon järjestämistä koskevaa kaavamääräystä on tarkennettu määrittelemällä, että tuloilma tulee ottaa rakennuksen pohjoispuolelta (6 ). - Lisäksi kaavakarttaan ja -määräysteksteihin on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia. Tehtyjen tarkistusten katsottiin olevan luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavan muutosehdotusta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Kaavan rakennusoikeus on vähentynyt 100 k-m 2 tehtyjen tarkistusten jälkeen, ja rakennusoikeuden vähennyksestä on sovittu maanomistajan kanssa. Muutosten johdosta meluselvitys on päivitetty ja alustava pelastussuunnitelma tarkistettu pelastusviranomaisen kanssa. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavan muutoksen tavoitteena on liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Suunnitelma mahdollistaa viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen vanhan toimistorakennuksen paikalle. Asemakaavan muutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. Asuinrakennus Kaavamuutoksen mukainen rakennusoikeus on k-m 2, ja suurin sallittu kerrosluku rakennuksen idän puoleisessa osassa on viisi (V), ja lännen puoleisessa osassa neljä (IV). Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä, ja julkisivun tulee olla kaikilta osin laadukas. Lämpörappauksen käyttö on kielletty maan ja pihakannen tasossa. Asuntojen parvekkeet ja terassit tulee lasittaa. Katon tulee olla tasakatto tai loiva vastakkainen pulpettikatto, ja räystäiden vähintään 50 cm pitkät. IV-konehuoneen tulee sisältyä kaavassa esitettyyn kerroslukuun, ja sekä IV-konehuone että mahdolliset energiantuotantolaitteistot tulee integroida rakennuksen arkkitehtuuriin. Pihatilat Tontin luoteiskulmaan on osoitettu ohjeellinen aluevaraus leikki- ja oleskelualueelle. Rakennusalan eteläpuoli on varattu pienpuilla ja pensailla istutettavaksi alueen osaksi ja länsipuolelle saa sijoittaa kansipihan alaisiin tiloihin johtavan ajoluiskan. Maanpinnan tai pihakannen likimääräisen korkeusaseman tulee olla Ajoneuvoliittymän järjestäminen tontille

118 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 118 / 181 on kielletty Armas Launiksen kadun ja Postipuuntien risteyksen kannalta tärkeän näkemäalueen kohdalta. Pihatilojen suunnittelussa on huomioitu riittävä mitoitus, ilmansuunnat, korkeuserot, esteettömyys sekä melusuojaus. Lisäksi kaavamääräyksillä ja -merkinnöillä pyritään huolehtimaan piha-alueen vehreydestä, viihtyisyydestä, hyvästä laatutasosta sekä varmistamaan edellytykset pelastustoiminnalle. Hulevedet Hulevesien käsittelyssä tulee suosia luonnonmukaisia ratkaisuja, ja kaavamääräyksillä pyritään varmistamaan tarkoituksenmukainen viivytyskapasiteetti paikan lähtökohdat huomioon ottaen. Pysäköinti Suurin osa autopaikoista on osoitettu rakennuksen ja maan/pihakannen alle hyödyntäen tontin rinnemaastoa, minkä lisäksi myös maantasoon tontin itäkulmaan on osoitettu ohjeellisena pysäköimispaikka. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 95 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava lukittuun ja katettuun tilaan 1 pp / 30 k-m 2, mutta vähintään 2 pp / asunto. Lisäksi lähelle sisäänkäyntejä tulee järjestää pyöräpaikkoja. Lisäksi kaavamääräyksellä mahdollistetaan kolmen autotallin sijoittaminen rakennuksen itäpuolelle ensimmäiseen kerrokseen. Lisärakennusoikeus Korttelialueelle tulee rakentaa asukkaiden yhteiskäyttöisiä sauna- ja vilvoittelutiloja enintään 60 m 2, joita ei lasketa kaavaan merkittyyn rakennusoikeuteen. Myöskään muita asumista palvelevia yhteistiloja, asuntojen ulkopuolisia varastotiloja, väestönsuojatiloja, teknisiä tiloja ja porrashuoneen laatua lisääviä 20 m 2 ylittäviä tiloja ei lasketa rakennusoikeuteen. Samoin rakennuksen tai pihakannen alaisen pysäköintilaitoksen saa rakentaa kaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja tai polkupyöräpaikkoja. Melusuojaus ja ilmanlaatu Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden sekä parvekkeiden ja terassien rakenteiden ja lasituksen tulee täyttää niille asetetut vaatimukset tieliikennemelua vastaan. Alueelle on myös rakennettava melueste leikki- ja oleskelualuetta suojaamaan ennen rakennusten käyttöönottoa. Hyvälaatuinen korvausilma pyritään varmistamaan kaavamääräyksellä.

119 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 119 / 181 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset ja suunnitelmat Kaava-alueelle on laadittu korttelisuunnitelma sekä Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Puustellinmäki (alue ), Korttelisuunnitelma tontille 3 korttelissa (Apsis Arkkitehtitoimisto, ) Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista / lausunnoista / kannanotoista Tie- ja raideliikennemeluselvitys, Kiinteistö Postipuuntie 2 (Promethor Oy, päivitys ) Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Puustellimäen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Puustellinmäen - Boställsbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6891, joka käsittää korttelin tontin 3, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue , 3 pyytää asemakaavasta / asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

120 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 120 / 181 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija(t) - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö

121 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 121 / / / Suurpelto III, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 21. kaupunginosa Henttaa Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh Aino Aspiala, puh Marno Hanttu, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto III asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, joka käsittää korttelit sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue (Muodostuu uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa kuultiin Aila Valldénin pitämä esittely asiasta. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 2 a, joka kuuluu: Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen.

122 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 122 / 181 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto III asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, joka käsittää korttelit sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue (Muodostuu uudet korttelit ), 3 Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AOkortteleista voidaan toteuttaa tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena. 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 12 Suurpelto III, mielipiteiden lyhennelmät vastineet 13 Suurpelto III, lausunnon lyhennelmä ja vastine - Suurpelto III, tapahtumaluettelo - Suurpelto III, kaavamääräykset 1 - Suurpelto III, kaavamääräykset 2 - Suurpelto III, kaavamääräykset 3 - Suurpelto III, kaavakartta - Suurpelto III, havainnekuva Suurpelto III, ilmaperspektiivi Asemakaavan tavoitteena on muodostaa asuinaluekokonaisuus, joka kytkee kaupunkirakenteellisesti yhteen Lillhemtin pientaloalueen ja rakentumassa olevat Suurpelto I-II asemakaava-alueet. Suurpelto IIIalueen halki suunnitellaan uusi kokoojakatu, joka palvelee myös Lillhemtin liikennettä. Tiivein kerrostalorakentaminen sijoitetaan alueen keskelle ja korttelirakenne avautuu reunoille päin. Idän avoimeen maisematilaan liitytään matalin pistetaloin. Lillhemtiin puoleiselle reunalle on suunniteltu runsaat kaksikymmentä erillispientalotonttia. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lillhemtinpuiston jo toteutettua lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin k-m 2, mikä on lähes kokonaisuudessaan uutta rakennusoikeutta.

123 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 123 / 181 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Suurpelto III - Storåkern III, asemakaavaehdotus / asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6564, käsittää korttelit sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suurpellon keskuksen länsipuolella ja Lillhemtin pientaloalueen kaakkoispuolella Henttaalla. Alue on pääosin itään päin viettävää peltoa ja rakentamaton. Keskuspuistoon rajautuva osa on pohjoiseen viettävää metsää, jonka länsireunaan on rakennettu pelikenttä ja leikkipaikka. Alueen maaperä on peltoalueella pääosin savea. Alueen omistaa lähes kokonaan Espoon kaupunki. Alueella on lisäksi kaksi yksityistä maanomistajaa. Alueen peltoaukeaa rajaavat pohjois-, länsi- ja eteläpuolella puustoiset rinteet, joista eteläinen on rakentamaton. Peltoaukeaa kiertävät Tuurinmäentie ja Vähän-Henttaantie korostaen maiseman muotojen mukaista rajausta. Pellolle laskee lännestä metsäalueelta oja, joka alueen itäreunassa mutkittelee kohti koillista. Peltoaukea on osa laajempaa maisematilaa, joka Suurpellon kaikkien asemakaava-alueiden toteutuessa tulee muuttumaan merkittävällä tavalla. Lännessä kaava-alueeseen

124 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 124 / 181 rajautuvat Lillhemtin kaava-alueen omakotitontit ja historiallinen Punaisen Tuvan alue. Kaava-alue sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella, muttei kuitenkaan pääväylien välittömässä läheisyydessä. Kaavaalueen eteläreunaa kulkee nykyinen vanha Lillhemtintie, jonka kautta Henttaan (Lillhemtin) pientaloalueen nykyinen ajoyhteys on järjestetty. Itäpuolisten Suurpelto I ja II kaava-alueiden kadut on pääosin rakennettu voimassa olevien asemakaavojen mukaisina. Henttaata palvelee bussilinja, jonka kääntöpaikka on kaava-alueen länsireunassa Punaisen tuvan edustalla. Tapiolan ja Espoon keskuksen välisille suorille bussilinjoille, jotka osaltaan palvelisivat myös Suurpellon yhteyksiä, on tilavaraus mm. hyväksymiskäsittelyssä olevassa Suurpelto V -asemakaavassa. Suurpellon joukkoliikenteen palvelutarjonta määritellään nykytilassa pienen kerrostaloalueen mukaan eli alue kuuluu nyt kolmen tähden palvelutasoon. Osa viereisen Suurpelto I - asemakaava-alueen toteutuksen yhteydessä rakennetun puiston, Lillhemtinpuiston kevyen liikenteen reiteistä ulottuu suunnittelualueelle. Keskuspuiston ulkoilureitit ja hiihtoladut ovat suunnittelualueelta hyvin saavutettavissa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen länsipuolella on pohja-vesialue (pv) ja eteläpuolitse kulkee sähkölinja (z). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (YM vahv ) suunnittelualue on muun Suurpellon tapaan osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Kehä II:n suuntaisesti on osoitettu pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske aluetta. Espoon etelä-osien yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi asuntoalueeksi (A2, pääosiltaan tiivis ja matala - asuntoalue). Punaisen tuvan ympärillä on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja suunnittelualueen itäreunassa ja eteläpuolella virkistysaluetta (V). Virkistysreitti yhdistää Suurpellon pohjoisosan ja Keskuspuiston. Vahvistamaton Suurpelto - Kehä II osayleiskaava (KH ) ja vahvistettu Henttaan osayleiskaava (KV ) on huomioitu Espoon etelä-osien yleiskaavaa laadittaessa. Espoon eteläosien yleiskaava korvasi Henttaan osayleiskaavan muualla paitsi Suurpelto III:n lounaisreunalla, jossa Espoon eteläosien yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Tällä alueella Henttaan osayleiskaavassa on Vähän- Henttaan tien eteläpuolella pientaloaluetta ja yleisten rakennusten aluetta ja Keskuspuiston reunassa lähivirkistysaluetta. Suurpelto III-asemakaavaalue rajautuu etelä-reunassa Keskuspuisto I-osayleiskaava-alueeseen. Alue on lähes kokonaisuudessaan asemakaavoittamaton. Liikennejärjestelyiden tarkentumisen vuoksi kaava-alueeseen sisältyvät myös pienet muutosalueet Lillhemtin ja Suurpelto II:n asemakaavoista.

125 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 125 / 181 Suurpelto III-aluetta rajaavat pohjoisessa hyväksymiskäsittelyssä oleva Suurpelto V-asemakaavaehdotuksen alue, pohjoisessa ja lännessä Lillhemtin pientaloalueen asemakaava (hyväksytty ) ja idässä Suurpelto I- ja II-asemakaavat (hyväksytty ). Suurpelto III-alueen länsipuolella on Lillhemtinpuiston rakennettu lähivirkistysalue ja lounaispuolella on asemakaavavaraus päiväkodille. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan valmisteluaineiston MRA 30 :n mukaisesti nähtäville Valmisteluaineisto perustui kaupunkisuunnittelukeskuksen vuonna 2008 järjestämään workshoptyöhön, jossa etsittiin uudentyyppisiä asumiskonsepteja. Valmisteluaineistossa esitettyjä teemoja olivat Lillhemtin ja Suurpellon keskustan yhdistävä kevyen liikenteen reitti, pihakatu korttelikohtaisine yhteistiloineen, Tuurinmäentie kevyen liikenteen reittinä ja uusi kokoojakatu heti Tuurinmäentien eteläpuolella. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana saatiin 13 mielipidettä ja kolme kannanottoa. Mielipiteissä suurin huomio kohdistui valmisteluaineistossa esitettyyn liikenneratkaisuun, eli Vanha Lillhemtintien ja Tuurinmäentien muuttamiseen kevyen liikenteen väyliksi ja uuden kokoojakadun rakentamiseen välittömästi nykyisen Tuurinmäentien rinnalle. Lisäksi mielipiteissä otettiin kantaa rakentamisen kokonaismäärään, kerroslukuihin ja rakennustyyppeihin. Uuden rakentamisen ja olemassa olevien pientalojen suhdetta kritisoitiin. Esiin nousivat myös päiväkodin sijaintipaikka sekä lähiliikuntapaikat. Valmisteluaineiston mukainen ratkaisu ei johtanut kaavan etenemiseen pääosin kaavatalouteen, mutta myös liikenneratkaisuihin kohdistetun kritiikin takia. Vuonna 2014 valmistelu käynnistettiin uudelleen osana ns. TOP-hankkeita. Asemakaavaehdotus perustuu merkittävästi valmisteluaineistosta poikkeavaan ratkaisuun, jossa rakentaminen keskittyy uuden alueen halki kulkevan kokoojakadun varteen ja nykyinen Tuurinmäentie rauhoitetaan tonttikaduksi ja osittain kevyelle liikenteelle. Kunnallisteknisten kustannusten kattamiseksi kaava-alueen kokonaisrakennusoikeutta on nostettu. Lillhemtin pientaloalueen reunalle on kuitenkin osoitettu aiempaa pienimittakaavaisempaa omakotiasutusta. Kaava-alueen rajausta on muutettu siten, että se sisältää aiemmin Suurpelto V-asemakaavaan sisältyneen Tuurinmäenympyrän kiertoliittymän. Päiväkotivaraus on siirretty Lillhemtin nyt jo vahvistuneeseen asemakaavaan. Pitkälti nyt esitettävän ratkaisun mukaista suunnitelmaa esiteltiin alueen asukkaille Suurpellon Lastentalossa järjestetyssä tilaisuudessa syksyllä Esityslistan liitteenä olevissa mielipiteiden lyhennelmissä ja vastineissa on käsitelty myös paria tämän tilaisuuden siivittämänä saatua kirjallista mielipidettä.

126 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 126 / 181 Asemakaava / Asemakaavan muutos Yleiskuvaus Suurpellossa tavoitellaan viihtyisää ja modernia kaupunkimaista ympäristöä. Suurpelto III -asemakaava jatkaa osaltaan tämän tavoitteen toteuttamista. Esitetyt korttelit muodostavat oman selkeästi rajautuvan kokonaisuuden, ikään kuin oman pienen kaupunginosan, mutta liittyvät samalla osaksi laajempaa Suurpellon kokonaisuutta. Alueen suunnittelussa ja rakentamiskorkeuksissa on huomioitu ympäröivien alueiden topografia ja rakennettu ympäristö. Alueen sydämenä on pieni katuaukio, Tea Istan aukio. Aukiota rajaa kolme kuusikerroksista pistemäistä asuinkerrostaloa. Aukion laidalla asuinrakennusten ensimmäisessä kerroksessa varataan tilaa palvelutiloille. Koko alueen ja myös Tea Istan aukion halkaisee paikallinen kokoojakatu Lillhemtintie. Uusi kokoojakatu palvelee myös olemassa olevan Lillhemtin pientaloalueen liikennettä sekä alueen joukkoliikennettä. Lillhemtintien varsi on pääosin nelikerroksisten asuinkerrostalojen rajaamaa kaupunkimaista katutilaa. Korttelirakenne avautuu kohti alueen reunoja: idässä ja etelässä alueen ulkoreunoilla on kolmi- ja nelikerroksisia pistetaloja. Pohjoisessa ja lännessä uloimmat korttelit koostuvat erillispientaloista, joiden mittakaava muistuttaa Lillhemtin pientaloalueen vähitellen syntynyttä olemassa olevaa rakennuskantaa. Asemakaavan korttelialueet rajautuvat kaakossa osittain kaava-alueeseen kuuluvaan Lillhemtinpuistoon, joka on koko Suurpeltoa palveleva keskeinen puistoalue. Suunnittelualueen eteläreunasta alkaa Espoon keskuspuisto virkistysreitteineen. Tästä syystä korttelikokonaisuuden sisään ei ole esitetty puistoja tai muita uusia lähivirkistysalueita. Korttelialueet Alueelle muodostuu kahdeksan korttelia. Eteläisin kortteli käsittää olemassa olevan tontin, jolla on rakennettu pientalo. Muut korttelit ovat uusien rakennusten kortteleita. Uuden kokoojakadun varrella rakentaminen on kaupunkimaisen tiivistä. Lillhemtin pientaloaluetta lähimpänä olevat alueet on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi. Erillispientalotontteja alueella on reilut kaksikymmentä. Tea Istan aukiota rajaamaan on sijoitettu kolme kuusikerroksista pistetaloa. Rakennukset ovat pohja- ja kattomuodoiltaan vapaamuotoisia. Rakennusten maantasokerroksiin on osoitettu aukiolle avautuvia kivijalkatiloja, jotka voivat olla erillisiä liiketiloja, palvelutiloja, asuntoihin yhdistettyjä työtiloja tai palvelueteisiin liitettyjä puolijulkisia tiloja. Lillhemtintietä reunustavat nelikerroksiset lamellikerrostalot rajaavat kaupunkimaisesti katutilaa. Maanpäälliset kansipihat liittyvät suoraan rakennusten julkisivuihin eli rakennusten näkyvät julkisivut ovat kansipihoilta katsottuna kolmikerroksisia. Lillhemtinpuiston laidalle sijoittuvat pistekerrostalot ovat kolmi- tai nelikerroksisia. Rakennusten väleistä avautuu näkymiä piha-alueilta puistoon ja päinvastoin. Pysäköinti on järjestetty pääosin korttelin yhteisien kansipihojen alle. Kortteleihin

127 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 127 / ja on osoitettu kierrätyshuoneet, jotka palvelevat kaikkia asemakaava-alueen kerrostalotontteja. Osalla kerrostalokortteleista osa asuinkerrosalasta voidaan toteuttaa palveluasumisena. Tällä pyritään lisäämään kaavan joustavuutta ja asumismuotojen monipuolisuutta. Korttelissa on kolmen pienkerrostalon muodostama rakennusryhmä, joka kolmikerroksisena toimii välittävänä mittakaavana kerros- ja pientalokorttelien välillä. Rakennukset voidaan toteuttaa myös rivitaloina tai kerrospientaloina. Tämän korttelialueen autopaikat ovat maantasossa. Erillispientalojen korttelialueet muodostuvat yksittäin rakennettavista erillistonteista, joilla on pääosin yksi asunto. Tonttien pinta-ala vaihtelee noin 500 neliömetristä vähän yli 900 neliömetriin, korttelitehokkuus on 0,25. Tuurintien varressa rakennukset sijoittuvat rinteeseen siten, että sisääntulopiha kadun puolella on kerroksen ylempänä kuin "alapiha" tontin kaakkoisosassa. Piha-alueiden luonne vaihtelee korttelityypin mukaan. Kerrostalovaltaisissa kortteleissa, joissa on kansipihojen alapuolista pysäköintiä, myös pihakansi on osa keskeistä piha-aluetta. Piha-alueet tulee toteuttaa korttelikohtaisina toiminnallisina ja tilallisina kokonaisuuksina. Lillhemtintien eteläpuolisissa kortteleissa piha-alueet liittyvät maisemallisesti Lillhemtinpuiston avoimiin niittyihin. Pysäköinti AK-, AK-1- ja A-korttelialueilla autopaikkanormiksi on osoitettu 1 autopaikkaa (ap) / 85 asuin-kerrosneliömetriä. Autopaikkoja tulee rakentaa kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto, joka tulee mitoittavaksi tekijäksi vain hyvin pienten asuntojen ollessa kyseessä. Lähes kaikki AK- ja AK-1 - korttelialueiden autopaikat on sijoitettu kansipihojen alle. Kansipihat toteutetaan lähes kokonaan maanpäällisinä, eli autopaikat sijoittuvat maanpinnan tasoon ja kansipihat nousevat asuinkerrostalojen toisen kerroksen tasolle. Autopaikkoja ei ole järkevää sijoittaa maan alle alueen savisen maaperän ja pohjaveden tason vuoksi. Autopaikkakaaviossa on esitetty autopaikkojen sijoittuminen alustavasti. Useassa kohdassa tontin autopaikat sijoittuvat viereisen tontin kansipihan alle. Kansipihojen ja niiden alapuolisten pysäköintilaitosten suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida viereisten tonttien toteutus. Erillispientalojen autopaikkanormi on 2 ap / asunto. Katujen varsille ja kääntöpaikkojen yhteyteen on esitetty yhteensä noin 42 yleistä autopaikkaa mm. lyhytaikaista pysäköintiä ja keskuspuiston ulkoilijoita varten. Näiden kokonaismäärä vastaa noin 1 ap / k-m 2. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 12,0 ha, josta asuinkorttelialueiksi osoitetaan noin 7,4 ha, virkistysalueiksi noin 2,1 ha ja katualueiksi noin

128 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 128 / 181 2,4 ha. Kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = 0,37. Kerrosalasta asuinkerrosalaa on k-m 2, liike- ja palvelutilakerrosalaa 360 k-m 2, ja teknisen huollon kerrosalaa 120 k-m 2. Tämän lisäksi voidaan toteuttaa asumisen aputiloja. Korttelitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,25 1,13 ja keskimääräinen korttelitehokkuus on noin ek = 0,60. Laskennallinen asukasmäärä on reilut 800 asukasta. Liikenne Alueelle rakennetaan uusi paikallinen kokoojakatu Lillhemtintie. Ajoneuvoliikenne ohjataan jatkossa Suurpelto III-asemakaava-alueen koillispuolelle rakennettavaan kiertoliittymään ja sen kautta edelleen kohti Suurpellon keskusta ja Kehä II:ta. Lillhemtintie on kaava-alueen sisäinen kokoojakatu, joka toimii myös bussireittinä. Ajoradan mitoituksessa on huomioitu telibussin vaatimat kaarresäteet. Ajoradan leveys on 6,5 m. Kadun toisella laidalla on jalankulku- ja pyörätie ja toisella laidalla jalankulku. Lillhemtintie kulkee kivetyn Tea Istan aukion halki hidaskatumaisesti. Aukion reunoilla on muutama kivijalkaliiketila, joiden pysäköintimahdollisuus on huomioitu aukiojärjestelyissä. Nykyinen Lillhemtin pientaloaluetta palveleva ajoreitti Vanha Lillhemtintie muutetaan asemakaavassa kevyen liikenteen kaduksi. Maakirjantietä jatketaan hieman nykyisestä, jotta sille voidaan tehdä kääntöpaikka ja sen varrelle voidaan osoittaa muutama kadunvarsiautopaikka palvelemaan mm. keskuspuiston ulkoilijoita. Nykyinen Tuurinmäentie katkaistaan korttelin pohjoisreunan kohdalta ja muutetaan kevyen liikenteen väyläksi. Kiinteistön 2:245 ja 2:9 tontille ajo sallitaan kevyen liikenteen väylää pitkin. Kerrostalokortteleita palvelevat lyhyet tonttikadut Linda Tannerin kuja ja Lillhemtinpuisto ohjaavat autoliikenteen kansipihojen alapuolisiin pysäköintilaitoksiin ja toimivat samalla kevyen liikenteen reitteinä kaavaalueen ja ympäröivien alueiden välillä. Bussien kääntöpaikka on esitetty Kylätuvanaukioksi nimetylle nykyiselle paikalleen Henttaan kylätuvan eteen. Kääntöpaikan pysäkki palvelee lillhemtläisiä sekä Suurpelto III -alueen lähimpiä erillispientaloja. Aukion muotoa muokataan hieman nykyisestä, mutta sen periaateratkaisut säilytetään ennallaan. Aukion laidalla voi olla myös tulevaisuudessa hyötyjakeiden keräyspiste. Muuta kaava-aluetta palvelee pysäkkipari Lillhemtintiellä Tea Istan aukion pohjoispuolella. Kaava-alueella on useita tärkeitä kevyen liikenteen reittejä katujen varsien kevyen liikenteen reittien lisäksi. Reitit on pyritty linjaamaan siten, että ne muodostavat sujuvat yhteydet sekä Suurpellon keskustan palveluihin että Keskuspuiston ulkoilualueisiin. Kaava-alueen itäreunaan on mitoitettu ulkoilureittien yleissuunnitelman mukainen reitti ja hiihtolatu Keskuspuistosta Suurpellon pohjoisosiin.

129 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 129 / 181 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Suurpelto III on suurimmaksi osaksi Espoon kaupungin omistuksessa. Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu ennen kuin asemakaava / asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset Suunnitelmaa havainnollistamaan on laadittu yleispiirteinen kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmaluonnos. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmaa on tarkoitus tarkentaa kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Alueesta on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jonka perusteella katualueiden varaukset, korkotasot ja kunnallistekniset tilavaraukset on tehty. Hyväksyminen Asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta / 4 Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmaluonnos. Sito Oy Kunnallistekniikan yleissuunnitelmat (piirustussarja). Sito Oy Suurpelto III, asemakaava-alueen meluselvitys. Sito Oy Energiaohjaus Suurpelto III -asemakaavan suunnittelussa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Luonnos Espoo FI, Suurpelto III, Urban Design manuaali, integroivan suunnitteluoperaation 01-12/2008 loppuraportti Suurpelto - Kehä II osayleiskaava-alueen ja Uusimäki - Painiityn alueen luontoselvitys, Maa ja Vesi Lillhemtin asemakaava, luontoselvitys 2009, Luontotieto Keiron Oy Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä / lausunnoista / kannanotoista Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suurpelto III ja Suurpelto II muutoksen asemakaavoituksen pohjaksi

130 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 130 / Suurpelto III alueen suunnittelu perustuu alueen luonnon- ja rakennetun ympäristön antamiin lähtökohtiin ja Suurpelto III Suunnitteluoperaatioon. Suurpelto III liittää kaupunkirakenteellisesti Suurpelto I:n, II:n, V:n ja Lillhemtin. 1.2 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa. 1.3 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen tuottavat joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia, elinkaaren mittaisen asumisen mahdollistavia ja erilaisia asumisen tarpeita tyydyttäviä asuntoja ja asuinympäristöä. 2 järjestää suunnittelijavastaanoton, jossa osalliset voivat keskustella alueen suunnittelusta. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ollessa estyneenä, asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotuksen - kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa ja tavoitteena on energiatehokkaiden ratkaisujen esimerkkialue - uudeksi kohdaksi 1.4 lisätään: Tutkitaan miten kunnallistekniikan korkeiden kustannusten kattamiseksi tarvittava lisärakennusoikeus voitaisiin toteuttaa. Yksi vaihtoehto on lisätä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, ainakin osin omatoimisena tai ryhmärakentamisena - uudeksi kohdaksi 1.5 lisätään: Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana laaditaan periaatteellinen selvitys siitä, miten tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden liikenne on suunniteltu järjestettäväksi ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Selvitykseen kuuluu myös tarvittava kustannusarvio sekä arvio kaupunginvaltuuston ja - hallituksen jo tekemien päätösten tarkistamismahdollisuuksista. Tähän selvitykseen kuuluu mm. nykyisen Vähän-Henttaantien tulevaisuus, joka vahvistetussa Suurpelto II asemakaavassa on merkitty muutettavaksi kevyen liikenteen yhteydeksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suurpelto III ja Suurpelto II muutoksen asemakaavoituksen pohjaksi

131 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 131 / Suurpelto III alueen suunnittelu perustuu alueen luonnon- ja rakennetun ympäristön antamiin lähtökohtiin ja Suurpelto III Suunnitteluoperaatioon. Suurpelto III liittää kaupunkirakenteellisesti Suurpelto I:n, II:n, V:n ja Lillhemtin. 1.2 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa ja tavoitteena on energiatehokkaiden ratkaisujen esimerkkialue 1.3 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen tuottavat joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia, elinkaaren mittaisen asumisen mahdollistavia ja erilaisia asumisen tarpeita tyydyttäviä asuntoja ja asuinympäristöä. 1.4 Tutkitaan miten kunnallistekniikan korkeiden kustannusten kattamiseksi tarvittava lisärakennusoikeus voitaisiin toteuttaa. Yksi vaihtoehto on lisätä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, ainakin osin omatoimisena tai ryhmärakentamisena 1.5 Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana laaditaan periaatteellinen selvitys siitä, miten tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden liikenne on suunniteltu järjestettäväksi ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Selvitykseen kuluu myös tarvittava kustannusarvio sekä arvio kaupunginvaltuuston ja - hallituksen jo tekemien päätösten tarkistamismahdollisuuksista. Tähän selvitykseen kuuluu mm. nykyisen Vähän-Henttaantien tulevaisuus, joka vahvistetussa Suurpelto II asemakaavassa on merkitty muutettavaksi kevyen liikenteen yhteydeksi 2 järjestää suunnittelijavastaanoton, jossa osalliset voivat keskustella alueen suunnittelusta. Tiedoksi - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - HSY, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö

132 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 132 / / / Tynnyripuisto, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 22. kaupunginosassa Olari ja 23. kaupunginosassa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Sivonen-Rauramo, puh Aino Aspiala, puh Outi Ruski, puh Pekka Väinölä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tynnyripuiston valmisteluaineistosta sekä Tynnyripuiston kaava-alueen laajentamisesta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Tynnyripuisto - Tunnparken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6691, joka käsittää liikennealueen 22. kaupunginosassa Olari ja korttelin ja osan korttelista sekä virkistys-, katu- ja liikennealueet 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue (Muodostuu uusi kortteli 23310, ja ), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 2 a, joka kuuluu: Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, miten seuraavat tavoitteet voidaan saavuttaa ja aiheutuuko selvityksistä muutostarpeita asemakaavaan: - Länsiväylän varren työpaikkarakentamista tulisi jatkaa huomattavasti idemmäs siten, että rakennusmassan avulla saadaan aikaan hyvin melulta suojattu puistoalue,

133 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 133 / Tynnyripuiston rakennusten julkisivuja tulisi kehittää siten, että rakennusten katutasoista tulee avoimia jalankulkuun houkuttelevia ympäristöjä liiketila-, yhteisötila- tai muiden vastaavien ratkaisujen avulla. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tynnyripuiston valmisteluaineistosta sekä Tynnyripuiston kaava-alueen laajentamisesta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Tynnyripuisto - Tunnparken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6691, joka käsittää liikennealueen 22. kaupunginosassa Olari ja korttelin ja osan korttelista sekä virkistys-, katu- ja liikennealueet 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue (Muodostuu uusi kortteli 23310, ja 23151), 3 Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, miten seuraavat tavoitteet voidaan saavuttaa ja aiheutuuko selvityksistä muutostarpeita asemakaavaan: - Länsiväylän varren työpaikkarakentamista tulisi jatkaa huomattavasti idemmäs siten, että rakennusmassan avulla saadaan aikaan hyvin melulta suojattu puistoalue, - Tynnyripuiston rakennusten julkisivuja tulisi kehittää siten, että rakennusten katutasoista tulee avoimia jalankulkuun houkuttelevia ympäristöjä liiketila-, yhteisötila- tai muiden vastaavien ratkaisujen avulla. 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali 14 Tynnyripuisto, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 15 Tynnyripuisto, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tynnyripuisto, tapahtumaluettelo - Tynnyripuisto, kaavamääräykset - Tynnyripuisto, kaavakartta - Tynnyripuisto, ajantasa-asemakaava - Tynnyripuisto, havainnekuva

134 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 134 / 181 Selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa koulun, aikuislukion ja nuorisotilan, uimahallin ja muiden liikuntatilojen, hotellin ja liiketilan, asuntojen sekä Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen nykyisen Tynnyripuiston eteläpuolelle sekä hyvinvointi-teemaa tukevan työpaikkakorttelin rakentaminen Tynnyripuiston pohjoisosaan. Tynnyripuistosta ja Tiistinniitystä kehitetään Matinkylän keskustapuisto. Puistojen kautta järjestetään sujuvat kevyen liikenteen yhteydet alueen läpi. Puntaritien jatketta Länsiväylän alitse kehitetään kevyen liikenteen yhteytenä. Asemakaava-alueen rakennusoikeus nousee km kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos (EKYJ) päätti, että uusi Meri-Matin koulu ja Matinkylän uimahalli sijoittuvat Tynnyripuistoon, Meri-Matin koulun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat ja että Matinkylän uimahalli toteutetaan siten, että samaan korttelikokonaisuuteen olisi mahdollista sijoittaa myös terveyskylpylä, hotelli, liiketiloja ja asumista. Lisäksi EKYJ kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään Tynnyri-puiston kaavoitusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Tynnyripuiston kaavalliset tavoitteet. Länsiväylän varressa olevaa korttelia koskien annettiin suunnitteluvarauspäätös Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Tynnyripuisto - Tunnparken asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, kaupunginosan rajan muutos, piirustusnumero 6691, joka käsittää liikennealueen 22. kaupunginosassa Olari ja korttelin ja osan korttelista sekä virkistys-, katu- ja liikennealueet 23.

135 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 135 / 181 kaupunginosassa Matinkylä, alue (Muodostuu uusi kortteli 23310, ja 23151). Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulo kuulutettiin pääosalle aluetta Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa vuosina nimikkeellä Matinkylän keskus II - Matinkallio ja nimikkeellä Matinkylän keskus II Matinkallio (Tynnyripuisto) ja kaavoituskatsauksessa 2014 nimikkeellä Tynnyripuisto Liikenneja katualueiden osia kuulutettiin vireille Kaavoittamaton liikennealue kuulutettiin vireille valmisteluaineiston nähtäville tulokuulutuksen yhteydessä , jolloin kaava-alueen nimeksi vaihdettiin Tynnyripuisto. Tynnyripuiston kaava-aluetta on ehdotusvaiheessa laajennettu koskemaan korttelin tonttia 5, maanomistajia kuultiin kirjeellä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Alueen nykytila Suunnittelualueen pohjoisosaa hallitsee Länsiväylä ja sen eteläpuolella Tynnyripuisto. Tynnyripuiston kautta on rakennettu tärkeät kevyen liikenteen reitit pohjoisesta etelään (Olarista meren rantaan) ja idästä länteen (Tiistilästä itään). Tynnyripuisto jatkuu länteen kapeana Tiistinniitty-puistona. Puistossa virtaa Dystbäcken. Suunnittelualueeseen kuuluu osa Tynnyripuiston kaakkoispuolella sijaitsevasta rakennetusta asuinkorttelista sekä katualueita: osa Puntaritietä, Lekkerikujaa, Markkinakatua ja Suomenlahdentietä. Suunnittelualueen läpi on rakennettu väliaikainen katu Tiistiläntien päästä Puntaritielle korvaamaan työmaana olevaa katuyhteyttä Suomenlahdentieltä Markkinakadulle. Kadun kummallekin puolelle on rakennettu väliaikaiset pysäköintialueet työmaan henkilökuntaa ja kauppakeskuksen asiakkaita varten. Suunnittelualueen läpi kulkee vesi- ja viemäriverkostoa sekä kaukolämpöputkistoa. Tynnyripuiston eteläosassa, länsireunassa sijaitsee paineentasausasema. Suunnittelualue liittyy Matinkylän metrokeskukseen kaakkoiskulmasta. Metrokeskukseen rakennetaan metroasema, bussiterminaali sekä liike- ja palvelutilaa. Metrokeskuksen länsijulkisivulta tulee olemaan sisäänkäynti ja ajo bussiterminaaliin. Markkinakadun ylittävä kevyen liikenteen siltavaraus sisältyy osittain suunnittelualueeseen. Metron paineentasauskuilu ja poistumistieporras rakennetaan kaava-alueen kaakkoiskulmaan. Metron raiteenvaihtohalli sijaitsee kaava-alueella Suomenlahdentien alla ja metron huoltotunneli sen pohjoispuolella noin tasolla Louhinta tulee 36 metrin etäisyydellä raiteenvaihtohallista rajoittaa tasoon -1 ja sitä kauempana tasoon -3. Metron läntinen sisäänkäynti on suunniteltu

136 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 136 / 181 sijoitettavaksi kaava-alueen eteläreunaan. Sisäänajo metron huoltotunneliin sijaitsee Tynnyripuiston länsireunassa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava, jossa alue on moottoriväylän ja keskustatoimintojen läheisyydessä sijaitsevaa taajamatoimintojen aluetta. Aluetta sivuaa ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Espoon eteläosien yleiskaavassa (2010) alueen pohjoisosa on varattu virkistysalueeksi (V), eteläosa julkisten palveluiden alueeksi (PY) ja kaakkoisreuna keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Alueen läpi on merkitty virkistysyhteydet pohjois-eteläsuunnassa alueen itä-reunaan ja koillinen - lounais-suunnassa alueen pohjois-osaan. Pohjoisessa aluetta halkoo moottoritie, etelässä kulkee alueellinen kokoojakatu. Lisäksi alueen läpi on merkitty maanalainen raide. Suunnittelualueen itä-puolella on keskustatoimintojen aluetta (C-K), joka jatkuu Länsiväylän pohjoispuolella kehitettävänä keskustatoimintojen alueena (ruudutettu C-K), länsi- ja eteläpuolella asuntoalue (A) ja Länsiväylän reunassa kehitettävä (ruudutettu) alue, johon on merkitty työpaikka-alue (TP). Pääosalle asemakaavoitettavaa aluetta on vahvistettu Matinkylänkeskus II Matinkallio-asemakaava. Alueen etelä- ja keskiosaan on kaavoitettu opetus- ja päiväkotitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YOS), jolle on osoitettu ohjeellisella merkinnällä alue kahdelle urheilukentälle. Itäreunaan on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Alueen pohjoisosassa on Tynnyripuisto (VP-1) ja itäreunassa Kalapolku. Lisäksi kaava-alueella on voimassa osia seuraavista asemakaavoista: Tiistilä (hyv ), Matinkylän keskus II Matinkallio-asemakaavan muutos (hyv ), Piispanportti (Matinkylän metrokeskus) (hyv ), Tiistinniitty I (hyv ), Tiistinniitty I A (hyv ), Piispankylä (hyv ) ja Piispanmäki (hyv ). Alueen eteläosassa on voimassa maanalainen asemakaava, Jousenpuiston Matinkylän metrotunneli (hyväksytty ). Metrotunneli kulkee Tynnyripuiston kaava-alueen eteläosassa. Tynnyripuiston länsireunassa on metrotunneliin johtava huoltoajoyhteys. Osa Länsiväylästä kaava-alueen koillisnurkassa on asemakaavoittamatonta. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävillä oloaikana jätettiin 30 kirjallista mielipidettä, ja saatiin 5 lausuntoa ja 4 kannanottoa.

137 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 137 / 181 Mielipiteistä 23 oli samansisältöisiä. Mielipiteissä toivottiin, että kulku koulun pysäköintihalliin toteutettaisiin muuten kuin Lekkerikujan ja metron huoltotunnelin kautta. Huoltoliikennettä ei pitäisi johtaa Leilitien ja Lekkerikujan kautta. Keskustakortteliin suunniteltuja rakennuksia, uimahallia ja Suomenlahdentien varteen suunniteltua asuinrakennusta pidettiin liian korkeina. Vastineissa todetaan, että kaavaehdotuksessa koulun pysäköinti on osoitettu keskustakorttelin ja Tynnyritien alle, jonne ajetaan Suomenlahdentien ajorampeista. Keskustakortteli on muutettu umpikortteliksi, jonka kerrosluku on VI - IX. Uimahallin kerrosluku on II. Lausunnoissa huolehdittiin liikenteen toimivuudesta, liikenteen päästöjen huomioon ottamisesta, alueen melusuojauksesta, alueen turvallisuudesta, esteettömyydestä ja kunnallistekniikan toimivuudesta. Vastineissa todetaan, että alueen kunnallistekniikkaa, liikenteen toimivuutta ja melusuojausta on tarkasteltu tarkemmin kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. Kevyen liikenteen sujuviin, esteettömiin ja turvallisiin yhteyksiin on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota. Ilmanlaatu ja melu on huomioitu toimintojen sijoittelussa ja kaavamääräyksissä. Kaava-aluetta on ehdotusvaiheessa pienennetty Suomenlahdentien eteläpuolella sijaitsevan korttelin ja Pyyntitien sekä Leilitien ja Suomenlahdentien kulmauksessa sijaitsevan puistoalueen, valmisteluaineistossa kortteli 23159, osalta. Näitä alueita koskeviin mielipiteisiin, lausuntoihin ja kannanottoihin ei ole vastattu. Korttelin tonttien 5 ja 6 maanomistajia on kuultu erikseen kuulemiskirjeellä Maanomistajat pitävät perusteettomana asuinkerrostalotonttien muuttamista osittain katualueeksi ja esittävät toiveita koskien katualueen järjestelyjä ja meluaidan rakentamisen tapaa. Vastineissa todetaan, että Matinkylän Metrokeskuksen ja asuinkerrostalokorttelin välissä olevia johtoja voidaan siirtää ja sijoittaa siten, että tontin 6 aluetta ei tarvitse muuttaa katualueeksi johtojen ja meluaidan sijoittamista varten vaan, että meluaita saadaan mahtumaan nykyisen katualueen ja tontin rajalle niin kuin se alun perin Matinkylän Metrokeskuksen asemakaavan yhteydessä on suunniteltu. Tontin 5 eteläisin kulma muutetaan katualueeksi Tynnyripuiston kaava-alueen keskustakorttelin rakennusoikeuden ja rakentamisen tavan mahdollistamiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan linjaukset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Tynnyripuiston kaavalliset tavoitteet. 1. Toiminnalliset tavoitteet

138 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 138 / 181 Alueelle tutkitaan Matinkylän uuden peruskoulun, aikuislukion ja nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asuntojen ja Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin, työpaikkojen ja Elä ja Asu-yksikön sijoittamista. Tynnyripuisto suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi keskustapuistoksi Kaupunkisuunnittelukeskuksen vastaus: Kaavaehdotuksessa uimahallin yhteyteen on osoitettu rakennusoikeutta muita liikuntatiloja, kuten kuntokeskusta, varten. Keskustakortteliin on sallittu kaksi kerrosta liiketilaa. Elä ja asu keskus on esitetty sijoitettavaksi Kalapuistoon Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavaehdotuksessa. Muilta osin toiminnalliset tavoitteet ovat linjauksen mukaisia. 2. Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivien rakennusten mittakaava ja alueen asukkaiden elinympäristön laatu. Pysäköinti sijoitetaan pääosin rakennusten ja kansien alle. Alueelle rakennetaan kaikille aina avoinna olevaa kaupunkitilaa, keskustapuisto ja aukioita. Suomenlahdentie rajataan selkeästi ja avataan rakennukset katutilaan. Siltayhteydet väleillä "metrokeskus-hotelli" ja "hotelli-uimahalli" suunnitellaan siten, että syntyy yhtenäisempää tilaa ja monipuolisempi palvelutoiminnan kokonaisuus. Länsiväylän varteen sijoitetaan tehokasta työpaikkarakentamista, joka samalla toimii alueen melusuojana. Tätä varten Matinkyläprojektin tulee tarkastella Länsiväylän vartta riittävän laajana kokonaisuutena. Kaupunkisuunnittelukeskuksen vastaus: Alueen kaupunkirakennetta määrittävät tavoiteltu toimintojen lukumäärä ja rakennusoikeus sekä liikenteen tilavaraukset, jotka yhdessä kutistavat korttelit ja etäisyydet olemassa oleviin asuinkortteleihin, edellyttävät korkeampaa rakentamista sekä aiheuttavat umpinaisia jalustoja ja korkeita tukimuureja. Puiston pohjoisosa säilyy. Suunnitelmaan sisältyy Tynnyriaukio. Asemakaavaehdotus mahdollistaa sillan rakentamisen keskustakorttelin ja metrokeskuksen välille. Toimistokortteliin Länsiväylän eteläpuolella ehdotetaan tehokkuutta e = 1,7. 3. Kaupunkikuvalliset tavoitteet Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän aiheuttamaa katutilan sulkeutuneisuutta kompensoidaan uusien rakennusten massoittelussa, julkisivuissa ja Suomenlahdentien katurakenteiden suunnittelussa. Olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusten korkeudet otetaan lähtökohdaksi. Tynnyripuistosta rakennetaan kaunis ja vehreä puisto pehmentämään tehokkaasti rakennettua ympäristöä.

139 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 139 / 181 Kaupunkisuunnittelukeskuksen vastaus: Alueen kaupunkikuvaa määrittävät tavoiteltu rakentamisen määrä ja toimintojen ominaispiirteet. Keskustakortteliin Suomenlahdentien puolelle katutasoon tulee rakentaa liiketilaa. Uimahalli avautuu alueen keskellä sijaitsevalle Tynnyriaukiolle. Suomenlahdentielle tulee istuttaa katupuita Tiistiläntien risteyksestä länteen. Keskustakorttelin korkeudessa on tavoiteltu Metrokeskuksen ja pohjoispuolen asuinrakennusten korkeutta. 4. Viherympäristön kehittämisen tavoitteet Tynnyripuistosta ja Tiistinniitynpuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin asukkaiden yhteinen, helposti saavutettava, viihtyisä ja aktiivinen keskustapuisto, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät. Tavoitteena on toteuttaa puistomainen kulkuyhteys koulun länsipuolelta Suomenlahdentielle. Puiston suunnittelussa huomioidaan hulevesien vaatimat tilavaraukset. Varataan tilaa katupuille. Tynnyripuiston merkitystä keskustapuistona korostetaan viherrakentamisen keinoin sovittamalla rakentamistarpeet mahdollisimman hyvin tarpeeseen säilyttää alueen pohjoinen metsäinen osa ja kehittämällä länteen viheryhteydet varmistavaa puistoyhteyttä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen vastaus: Tynnyripuiston pohjoisosa säilyy. Tiistinniitynpuistoa kehitetään käytettävämmäksi. Puistoon on esitetty tilavaraus paviljongille, leikkipuistolle ja viljelypalstoille. Koulun piha ja kenttä sekä puisto tulee rakentaa toisiaan täydentäviksi. Puistoraitit täydentävät pohjois-etelä- ja itä-länsi-suuntaisia jalankulun- ja pyöräilyn yhteyksiä. Koulun länsipuolelle ja uimahallin itäpuolelle on esitetty jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. 5. Liikenteelliset tavoitteet Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Katuyhteys Puntaritieltä Piispanportille Länsiväylän alitse on tärkeä yhteys. Tutkitaan osana tämän kaava-alueen ja myös metrokeskuksen toimivuutta, millaisille liikennetyypeille ja millaisille liikennemäärille yhteys on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Arvioidaan myös, onko kyseisen yhteyden käytölle syytä asettaa rajoituksia eri vuorokauden aikoina. Palveluille ja asumiselle osoitetaan riittävät pysäköintialueet. Kevyen liikenteen suunnittelussa korostetaan turvallisuutta sekä puiston ja metrokeskuksen saavutettavuutta eri suunnista. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpaikkoja. Suunnitteluratkaisuilla edistetään joukkoliikenteen käyttöä ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata linjaautoliikenteen häiriötön liikennöinti Matinkylän linja-autoterminaalista. Kaupunkisuunnittelukeskuksen vastaus: Katuyhteys Puntaritieltä Piispanportille Länsiväylän ali hyödyttää ainoastaan vähäistä määrää henkilöautoilijoita ja on saavutettuun hyötyyn nähden kallis ratkaisu. Alikulkukorkeus voi olla korkeintaan 3,3 m ja

140 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 140 / 181 pohjoispuolen kevyen liikenteen järjestelyt ja tonttiliittymien sijainnit muodostuivat erittäin hankaliksi. Puntarintie ehdotetaan Länsiväylän ali kevyen liikenteen yhteytenä. Koulun ja uimahallin saattoliikenteelle on osoitettu tilavaraus Tynnyriaukion eteläpuolelle. Pysäköintipaikat esitetään muutamaa liikuntaesteisten paikkaa lukuun ottamatta keskustakorttelin ja Tynnyritien alle pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitokseen ajetaan Suomenlahdentien maanalaisen kiertoliittymän kautta. Joukkoliikenteen täsmällisyyden varmistamiseksi ajoneuvoliikenne ohjataan Markkinakadulta bussiterminaalin ohi Tynnyritien kautta Suomenlahdentien ja Tiistiläntien liittymään. Asemakaava ja asemakaavan muutos Tynnyripuiston kaava-aluetta on ehdotusvaiheessa pienennetty Suomenlahdentien eteläpuolella sijaitsevan korttelin ja Pyyntitien sekä Leilitien ja Suomenlahdentien kulmauksessa sijaitsevan puistoalueen, valmisteluaineistossa kortteli 23159, osalta. Kyseisiä alueita työstetään eteenpäin omina kaavaehdotuksinaan. Keskustakorttelista, koulusta ja uimahallista on pyritty muodostamaan yhtenäinen aluekeskusta ilmentävä kokonaisuus, jonka pysäköinti on sijoitettu pysäköintilaitokseen keskustakorttelin ja Tynnyritien alle. Toimistokortteli jatkaa Länsiväylän varren työpaikkavyöhykettä. AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Tynnyripuiston kaava-aluetta on ehdotusvaiheessa laajennettu koskemaan korttelin tonttia 5. Osa tontista ehdotetaan muutettavaksi katualueeksi johtuen keskustakorttelin rakennusoikeudelle asetetuista tavoitteista ja suunnitteluratkaisuista sekä maanalaisten rakenteiden ja meluaidan tilavarauksista tontin eteläreunassa. YO-1 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelin kerrosalasta saa enintään 700 k-m 2 käyttää nuorisotilaksi. Korttelin pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa saa rakentaa kellariin. Matinkylän uuteen peruskouluun tulee oppilaita myös Olarista. Johtuen keskeisestä sijainnista peruskoulun yhteyteen rakennetaan nuorisotila. Aikuislukio halutaan metroaseman lähelle ja peruskoulu ja aikuislukio voivat käyttää joitakin yhteisiä tiloja. Koulun kortteliin on suunniteltu pieni pelikenttä. Koulun piha ja pelikenttä ovat käytettävissä puiston osana koulun ollessa suljettuna. Peruskoulun tarvitsema suuri pelikenttä sijaitsee Matinkylän urheilupuistossa. YU-1 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue uimahallin rakentamista varten. Korttelin kerrosalasta saa enintään km 2 käyttää muuta urheilutoimintaa varten. Korttelin pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa saa rakentaa kellariin. Uimahallirakennukseen on suunniteltu kuntokeskuksen sijoittamista. Korttelin alle mahdollistetaan maanalaisen pysäköintilaitoksen ja muiden maanalaisten tilojen rakentaminen (ma-1). C-1 Keskustatoimintojen korttelialue, jonka katutason kerrokseen

141 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 141 / 181 Suomenlahdentien puolelle tulee rakentaa liiketilaa vähintään 700 k-m 2. Keskustakortteliin mahdollistetaan hotellin, liiketilan sekä asuntojen rakentaminen. Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti on osa rakennusta. Korttelin kansipihan ja pohjoisen osan alla sijaitsee maanalainen pysäköintilaitos (ma-1), joka jatkuu Tynnyritien alle länteen ja pohjoiseen, sekä eteläisen osan alla metron läntiseen sisäänkäyntiin ja paineentasauskuiluun liittyvät tilavaraukset. Korttelista mahdollistetaan siltayhteys (b-1) Markkinakadun yli Metrokeskukseen. KT Toimistorakennusten korttelialue. Tynnyripuiston pohjoisosaan heti Länsiväylän eteläpuolelle mahdollistetaan tehokkaan työpaikkakorttelin rakentaminen. VP Puisto. Tynnyripuisto suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi puistoksi. Puiston pääreitti tulee kulkemaan pohjois - eteläsuunnassa olemassa olevan kukkulan itäpuolelta Tynnyriaukiolle. Puistoon, kukkulan etelärinteeseen mahdollistetaan 200 k-m 2 kokoisen, puistopaviljongin (vp-1) rakentaminen. Puiston leikkialue ehdotetaan siirrettäväksi puiston länsireunaan. Tiistinniitty-puistoon on suunniteltu urbaaneja viljelypalstoja. Tiistinniityn läpi kulkevat tärkeät kevyenliikenteen yhteydet ja alueellisten hulevesien johtamiseen varattu vesialue (w). Tynnyripuiston länsiosaan ja Tiistinniityn varrelle on varattu alueita hulevesien viivytysaltaille (hu-1). Liikenne ja pysäköinti Katuympäristön suunnittelun lähtökohtina ovat olleet Ison Omenan laajennuksen myötä tehtävä Suomenlahdentien itäpään uudelleen linjaus ja Ison Omenan laajennukseen sijoittuva bussiterminaali. Alueen katuverkkoa täydennetään toteuttamalla uusi Tynnyritie-niminen katu Markkinakadun ja Suomenlahdentien välille. Joukkoliikenteen täsmällisyyden varmistamiseksi ajoneuvoliikenne ohjataan bussiterminaalin ohi Tynnyritien kautta Suomenlahdentien ja Tiistiläntien liittymään. Bussiterminaalista lähtee huipputunnin aikana noin 45 linja-autoa ja suuren volyymin vuoksi bussiterminaali on melko häiriöherkkä. Tynnyritien yhteyteen on varattu koulun saattoliikenteen paikat, sekä yksi paikka linja-autoille. Kadunvarteen varataan myös muutama liikuntaesteisten paikka. Pysäköinti Keskustakorttelin (C-1), koulun (YO-1) ja uimahallin (YU-1) autopaikat sijoittuvat muutamaa liikuntaesteisten paikkaa lukuun ottamatta keskustakorttelin ja Tynnyritien alle sijoitettavaan pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitokseen ajetaan Suomenlahdentien maanalaisen kiertoliittymän ja metrokeskuksen pysäköintilaitoksen kautta. Työpaikkakorttelin (KT) pysäköinti sijaitsee korttelissa kansipihan alla. Polkupyörien pysäköintipaikoista ehdotetaan annettavaksi korttelikohtaiset määräykset. Lisäksi metroaseman läheisyyteen tulee sijoittaa vähintään 50 polkupyöräpaikkaa.

142 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 142 / 181 Päätöshistoria Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 10,6 ha. Alueella on rakennusoikeutta voimassa olevan asemakaavan mukaan k-m 2, josta on toteutunut noin k-m 2 korttelissa Voimassa olevassa asemakaavassa korttelissa on rakennusoikeutta k-m 2 koulun rakentamista varten. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uutta rakennusoikeutta k-m 2 ja yhteensä rakennusoikeutta k-m 2, josta julkisia ja yksityisiä palveluita mukaan lukien hotelli on k-m 2, työpaikkoja on k-m 2, uutta asumista on k-m 2 ja olemassa olevaa asumista on k-m 2. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Korttelisuunnitelma Tynnyripuiston eteläosaan on laadittu Meri-Matin koulun, Matinkylän uimahallin ja keskustakorttelin sisältävä korttelisuunnitelma. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Korttelisuunnitelma, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, 5/ Tynnyripuisto kunnallistekniikan yleissuunnitelma, WPS Oy, 5/ Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä, lausunnoista ja kannanotoista Kaupunkisuunnittelulautakunta (4418/ /2011) Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet

143 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 143 / Toiminnalliset tavoitteet Alueelle tutkitaan Matinkylän uuden peruskoulun, aikuislukion ja nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asuntojen ja Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin, työpaikkojen ja Elä ja Asu-yksikön sijoittamista. Tynnyripuisto suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi keskustapuistoksi 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivien rakennusten mittakaava ja alueen asukkaiden elinympäristön laatu. Pysäköinti sijoitetaan pääosin rakennusten ja kansien alle. Alueelle rakennetaan kaikille aina avoinna olevaa kaupunkitilaa, keskustapuisto ja aukioita. Suomenlahdentie rajataan selkeästi ja avataan rakennukset katutilaan. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän aiheuttamaa katutilan sulkeutuneisuutta kompensoidaan uusien rakennusten massoittelussa, julkisivuissa ja Suomenlahdentien katurakenteiden suunnittelussa. Olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusten korkeudet otetaan lähtökohdaksi. Tynnyripuistosta rakennetaan kaunis ja vehreä puisto pehmentämään tehokkaasti rakennettua ympäristöä. 1.4 Viherympäristön kehittämisen tavoitteet Tynnyripuistosta ja Tiistinniitynpuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin asukkaiden yhteinen, helposti saavutettava, viihtyisä ja aktiivinen keskustapuisto, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät. Puiston suunnittelussa huomioidaan hulevesien vaatimat tilavaraukset. Varataan tilaa katupuille. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Katuyhteyttä Puntaritieltä Piispanportille länsiväylän alitse tutkitaan. Palveluille ja asumiselle osoitetaan riittävät pysäköintialueet. Kevyen liikenteen suunnittelussa korostetaan turvallisuutta sekä puiston ja metrokeskuksen saavutettavuutta eri suunnista. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpaikkoja. Suunnitteluratkaisuilla edistetään joukkoliikenteen käyttöä ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata linjaautoliikenteen häiriötön liikennöinti Matinkylän linja-autoterminaalista.

144 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 144 / järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että - kohdan 1.2 loppuun tehdään lisäys: Siltayhteydet väleillä "metrokeskus-hotelli" ja "hotelli- uimahalli" suunnitellaan siten, että syntyy yhtenäisempää tilaa ja monipuolisempi palvelutoiminnan kokonaisuus. Länsiväylän varteen sijoitetaan tehokasta työpaikkarakentamista, joka samalla toimii alueen melusuojana. Tätä varten Matinkyläprojektin tulee tarkastella Länsiväylän vartta riittävän laajana kokonaisuutena. - päätösehdotuksen kohdan 1.4 toiseksi virkkeeksi lisätään lause, joka kuuluu: Tavoitteena on toteuttaa puistomainen kulkuyhteys koulun länsipuolelta Suomenlahdentielle. - päätösehdotuksen kohdan 1.4. loppuun lisätään lause, joka kuuluu: Tynnyripuiston merkitystä keskustapuistona korostetaan viherrakentamisen keinoin sovittamalla rakentamistarpeet mahdollisimman hyvin tarpeeseen säilyttää alueen pohjoinen metsäinen osa ja kehittämällä länteen viheryhteydet varmistavaa puistoyhteyttä. - kohdassa 1.5 toinen virke, joka on ehdotuksessa Katuyhteyttä Puntaritieltä Piispanportille länsiväylän alitse tutkitaan. korvataan seuraavalla: Katuyhteys Puntaritieltä Piispanportille Länsiväylän alitse on tärkeä yhteys. Tutkitaan osana tämän kaava-alueen ja myös metrokeskuksen toimivuutta, millaisille liikennetyypeille ja millaisille liikennemäärille yhteys on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Arvioidaan myös, onko kyseisen yhteyden käytölle syytä asettaa rajoituksia eri vuorokauden aikoina. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän ehdotus täydennettynä hänen tekemillä ehdotuksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Hyväksyttiin varapuheenjohtaja Louhelaisen ehdotus, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Suvi Karhu. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Toiminnalliset tavoitteet

145 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 145 / 181 Alueelle tutkitaan Matinkylän uuden peruskoulun, aikuislukion ja nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asuntojen ja Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin, työpaikkojen ja Elä ja Asu-yksikön sijoittamista. Tynnyripuisto suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi keskustapuistoksi 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivien rakennusten mittakaava ja alueen asukkaiden elinympäristön laatu. Pysäköinti sijoitetaan pääosin rakennusten ja kansien alle. Alueelle rakennetaan kaikille aina avoinna olevaa kaupunkitilaa, keskustapuisto ja aukioita. Suomenlahdentie rajataan selkeästi ja avataan rakennukset katutilaan. Siltayhteydet väleillä "metrokeskus-hotelli" ja "hotelli- uimahalli" suunnitellaan siten, että syntyy yhtenäisempää tilaa ja monipuolisempi palvelutoiminnan kokonaisuus. Länsiväylän varteen sijoitetaan tehokasta työpaikkarakentamista, joka samalla toimii alueen melusuojana. Tätä varten Matinkyläprojektin tulee tarkastella Länsiväylän vartta riittävän laajana kokonaisuutena. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän aiheuttamaa katutilan sulkeutuneisuutta kompensoidaan uusien rakennusten massoittelussa, julkisivuissa ja Suomenlahdentien katurakenteiden suunnittelussa. Olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusten korkeudet otetaan lähtökohdaksi. Tynnyripuistosta rakennetaan kaunis ja vehreä puisto pehmentämään tehokkaasti rakennettua ympäristöä. 1.4 Viherympäristön kehittämisen tavoitteet Tynnyripuistosta ja Tiistinniitynpuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin asukkaiden yhteinen, helposti saavutettava, viihtyisä ja aktiivinen keskustapuisto, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät. Tavoitteena on toteuttaa puistomainen kulkuyhteys koulun länsipuolelta Suomenlahdentielle. Puiston suunnittelussa huomioidaan hulevesien vaatimat tilavaraukset. Varataan tilaa katupuille. Tynnyripuiston merkitystä keskustapuistona korostetaan viherrakentamisen keinoin sovittamalla rakentamistarpeet mahdollisimman hyvin tarpeeseen säilyttää alueen pohjoinen metsäinen osa ja kehittämällä länteen viheryhteydet varmistavaa puistoyhteyttä. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Katuyhteys Puntaritieltä

146 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 146 / 181 Piispanportille Länsiväylän alitse on tärkeä yhteys. Tutkitaan osana tämän kaava-alueen ja myös metrokeskuksen toimivuutta, millaisille liikennetyypeille ja millaisille liikennemäärille yhteys on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Arvioidaan myös, onko kyseisen yhteyden käytölle syytä asettaa rajoituksia eri vuorokauden aikoina. Palveluille ja asumiselle osoitetaan riittävät pysäköintialueet. Kevyen liikenteen suunnittelussa korostetaan turvallisuutta sekä puiston ja metrokeskuksen saavutettavuutta eri suunnista. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpaikkoja. Suunnitteluratkaisuilla edistetään joukkoliikenteen käyttöä ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata linja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Matinkylän linjaautoterminaalista. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Suvi Karhun. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija(t) - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY, lausuntopyyntö - Liikennevirasto, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Länsimetro Oy, lausuntopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet yksikkö, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, Katu- ja viherpalvelut, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet

147 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 147 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Tiistinniitty II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Seppänen, puh etunimi.m.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Tiistinniitty II - Distängen II asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Tiistinniitty II - Distängen II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6865, joka käsittää korttelin tontin 6 sekä katu- ja virkistysalueet 23. kaupunginosassa Matinkylässä, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja euroa sekä kuulutuskustannuksia euroa, eli euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 16 Tiistinniitty II, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 17 Tiistinniitty II, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tiistinniitty II, tapahtumaluettelo - Tiistinniitty II, kaavamääräykset - Tiistinniitty II, kaavakartta - Tiistinniitty II, ajantasa-asemakaava - Tiistinniitty II, havainnekuva

148 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 148 / 181 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää nykyistä pientaloasutusta. Nykyinen tehokkuus nousee 0,20:sta 0,40:än, jolloin rakennusoikeutta tulee lisää 520 k-m². Lisäksi tavoitteena on säilyttää liito-oravan yhteys Matinkylästä Suomenojalle. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tiistinniitty II - Distängen II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6865, käsittää osan korttelista sekä katu- ja virkistysalueet, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 1999 Tiistinniitty II A asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Matinkylässä Etuniementien ja -kujan risteyksessä. Suunnittelualueella on 1950-luvulla valmistunut asuinrakennus. Etuniemenkujan varrella on olemassa olevaa väljästi rakennettua pientaloasutusta sekä rivitaloja. Lähempänä Kalastajantietä

149 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 149 / 181 on sekä olemassa olevia että rakenteilla olevia kerrostaloja. Suunnittelualueen eteläpuolella on Suomenojan laaja puistoalue. Suunnittelualueella ei ole merkkejä liito-oravan esiintymisestä, mutta Etuniemen omakotitaloalue todennäköisesti toimii liito-oravan ekologisena yhteytenä Suomenojasta Tiistilään. Kaupungin tavoitteena on säilyttää liito-oravien yhteys Matinkylästä Finnooseen suunnittelualueen eteläpuolella. Yhteys on tällä hetkellä kriittinen ja sitä tulisi parantaa tulevaisuudessa. Etuniemenkujan päässä on uhanalaisuusarvioinnissa silmälläpidettäväksi luokitellun muurahaisen, marskiviholaisen, esiintymä, jota ei pystytä kadun rakentamisen yhteydessä säästämään. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, joka rajautuu virkistysalueeseen (Suomenojan laakso). Alueen pohjoispuolella kulkee moottoriväylä (Länsiväylä) ja etelässä seutuliikenteen rata. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty asuntoalueeksi. Alue rajoittuu etelässä virkistysalueeseen. Ajantasa-asemakaavassa alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO), jolle saa rakentaa II-kerroksisia asuinrakennuksia tehokkuudella e = 0,20. Kerrosalan lisäksi tontille saa rakentaa varastotilaa enintään 10 m² / asunto ja autosuojan enintään 20 m² / asunto. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 asuntoa kohti. Rakennuksiin ei saa rakentaa pääasiallisesti maanpäällistä kellaria ja rakentamattomalla tontin osalla on oltava vähintään 1 puu tontin 70 m² kohti. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu Etuniemenkujan katualue sekä puistoa. MRA 27 :n ja 32 :n mukainen kuuleminen Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana saatiin lausunto Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY) ja kannanotot Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Espoon ympäristökeskukselta. HSY:n lausunnon mukaan alueella ei ole rakennettua hulevesiverkostoa, joten kiinteistön hulevedet tulee käsitellä muilla tavoin. Pelastusviranomaisella ja ympäristökeskuksella ei ollut huomioitavaa. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen Etuniemenkujan katualuetta on laajennettu tulvariskistä johtuvan kadun korottamisen takia. Osallisia kuultiin kirjeellä. Yhden maanomistajan edustaja vastustaa katualueen laajennusta. Kiinteistön itälaidasta on varattu alue pohjoisosan hulevesien johtamiselle Etuniemenpuistoon. Lisäksi määräyksiä ja kaavaselostusta on tarkistettu.

150 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 150 / 181 Asemakaavan muutos Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueen (AO) rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e = 0,40. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen II. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi kiinteistölle saa rakentaa kiinteistöä palvelevia teknisiä tiloja sekä asuntojen autotalli- ja varastotiloja yhteensä 15 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Asuinrakennusten pääasiallisen julkisivun tulee olla punaisen tai ruskean sävyinen tiili tai rappaus. Lisäksi asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto. Autopaikkoja tulee olla kaksi jokaista asuntoa kohti sisältäen vieraspaikat. Kiinteistön eteläreunalla, katualueen puolella, on liito-oravien reitiksi säilytettävä kuusiaita. Tämän vuoksi kiinteistön eteläosassa on kuuden metrin istutettava alueen osa, jonka alueella ei saa suorittaa puita tai niiden juuristoja vahingoittavia kaivaustöitä. Tontilla olevista puista mahdollisimman suuri osa tulee säilyttää. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikkipaikkoina, kulkuteinä tai pysäköintiin tulee istuttaa. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää tontin puustokartoitus ja pihasuunnitelma. Tulvariskin vuoksi uudisrakennusten alimmaksi sallituksi koroksi, jolla merivesi voi vaurioittaa rakenteita, on merkitty +2,8 mpy (N2000). Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueen sisällä. Velvoite koskee myös rakentamisen aikaisia vesiä. Hulevesiä saa hallitusti ohjata viheralueille. Viherkattojen osalta viivytystarve on 2/3 pinta-alaltaan vastaavan kokoisen vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Muut alueet Etuniemenkujan katualue levenee sen eteläpäästä liito-oravan yhdysreittiin kuuluvan kuusiaidan ja kadun korotuksen takia. Kuusiaidan juurille on jätetty kuuden metrin suoja-alue, joka on merkitty ekologisen yhteyden alueeksi (eko-1). Eko-1 -alueen kautta tulee olla puustoinen latvusyhteys liito-oravaelinalueiden välillä. Rakentamisvaiheessa katu nostetaan tulvariskirajan yläpuolelle, jolloin luiskat sovitetaan katualueelle. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakijalta tullaan MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja euroa sekä kuulutuskustannuksia euroa, eli euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Asemakaava kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I.

151 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 151 / 181 Päätöshistoria Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Liito-oravalausunto - Lausunto Etuniemenkujan kuusiaidanteesta - Kopiot lyhentämättömistä lausunnoista ja kannanotoista Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Tiistinniitty II - Distängen II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6865, joka käsittää osan korttelista sekä katu- ja virkistysalueet, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluista 60 %, euroa sekä 2/3 kuulutuskustannuksista, 1 333,33 euroa, eli yhteensä 2 653,33 euroa asemakaavan muutoksen nähtävillä ollessa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen

152 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 152 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Dipoli, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 10. kaupunginosa Otaniemi Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh Olli Koivula, puh etunimi.l.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Dipolin asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Dipolin asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6897, joka käsittää osan korttelista kaupunginosassa (Otaniemi), alue , 3 Ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että listatekstiin selvitykset kohtaan lisätään seuraava teksti: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Otaniemen keskuksen jatkosuunnitelman tavoitteista. Otaniemi on pilottikohde valtakunnallisen Viisas kulkutavan valinta -kehittämisohjelmassa. Päätöksen mukaisesti laaditaan selvitys metron käyttöä tukevasta alueen sisäisestä liikenteestä ja liikkumisesta (esimerkiksi sukkuloiva bussireitti). Otaniemen ja Keilaniemen jalankulku- ja pyöräilyreitistöstä tehdään kokonaissuunnitelma. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

153 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 153 / 181 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Dipolin asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Dipolin asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6897, joka käsittää osan korttelista kaupunginosassa (Otaniemi), alue , 3 Ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Liite Oheismateriaali Selostus 18 Dipoli, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Dipoli, tapahtumaluettelo - Dipoli, kaavamääräykset - Dipoli, kaavakartta - Dipoli, ajantasa-asemakaava - Dipoli, havainnekuva - Dipoli, pysäköinti - Dipoli, liikenneyhteydet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Aalto-yliopiston toimintojen sijoittaminen Dipoliin. Peruskorjauksen valmistuttua rakennukseen tulevat sijoittumaan yliopiston hallinnon työtilat, osa yliopiston yhteisten palveluiden toiminnoista sekä opetuksen ja oppimisen tiloja. Lisäksi Dipoli tulee edelleen toimimaan näyttämönä niin yliopiston tärkeille luentotilaisuuksille ja konferensseille, ylioppilaskunnan juhlille kuin koko yliopistoyhteisön ja yhteistyökumppaneiden näyttelyillekin. Rakennuksen ravintolatilat palvelevat jatkossa sekä opiskelijoita, henkilöstöä että arvovieraita. Lisäksi asemakaavan muutoksessa Dipolille annetaan suojelumerkintä ja - määräykset, jotka turvaavat sen arvokkaiden sisätilojen, ulkoasun sekä lähiympäristön säilymisen. Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti , että seuraavaan käsittelyvaiheeseen laaditaan riittävän yksityiskohtaiset suunnitelmat, joissa osoitetaan miten pysäköinti hoidetaan, kun Dipolissa järjestetään suuria autopysäköintejä edellyttäviä tilaisuuksia; miten jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä Dipolin lähialueilla parannetaan nykyisestä. Etenkin on tarpeen edistää metron käyttöä Dipolin tilaisuuksiin tultaessa ja niistä lähdettäessä.

154 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 154 / 181 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Otaniemen keskuksen jatkosuunnitelman tavoitteista. Otaniemi on pilottikohde valtakunnallisen Viisas kulkutavan valinta -kehittämisohjelmassa. Päätöksen mukaisesti laaditaan selvitys metron käyttöä tukevasta alueen sisäisestä liikenteestä ja liikkumisesta (esimerkiksi sukkuloiva bussireitti). Otaniemen ja Keilaniemen jalankulku- ja pyöräilyreitistöstä tehdään kokonaissuunnitelma. Pysäköinti Dipolin lähialueen pysäköintiä ja yhteyksiä on nyt tarkasteltu laajemmin. Oheismateriaaliin on lisätty kuvat alueen pysäköinti- ja liikennejärjestelyistä. Pysäköintipaikkoja sijaitsee Dipolin tontilla noin 100 kpl. Lyhyen kävelymatkan etäisyydellä on käytettävissä kadunvarsipaikkoja Otakaarella noin 130 ap. Lisäksi Otahallin vieressä ja urheilupuistossa on yhteensä hieman yli 200 ap. Autopaikkamäärän voidaan todeta olevan riittävä myös kongressikäyttöön. Jalankulku ja pyöräily Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Dipolin lähiympäristössä on esitetty oheismateriaalissa. Pyöräily-yhteyksien olennainen puute on nykyinen Otakaari, jonka varrella ei ole kevyen liikenteen väylää/pyörätietä. Mm. Otaniemen liikkumis- ja liikennereformissa on mainittu, että ajorataa kaventamalla ja kevyen liikenteen väylän toteuttamisella katutilaan saadaan pyöräily-yhteyksiä parannettua. Toteuttaminen kuuluu kaupungille kadun parantamisen yhteydessä. Metron toteutuessa on myös tärkeää, että jalankulkureittejä metrolta Dipoliin kehitetään. Asemapiirustuksessa on esitetty, miten pääjalankulkuyhteys voidaan huomioida ja parantaa Otakaaren ja ostoskeskuksen kohdalla. Toimenpiteisiin kuuluu mm. jalankulun korostaminen ajoradan pintamateriaaleilla, ajonopeuksien alentaminen, esteettömyyden lisääminen rampeilla ja reittien linjaaminen sujuvimmiksi. Pohjoisen alikulun viihtyisyyttä olisi myös syytä lisätä esim. valaistuksella. Edellä esitetyt toimenpiteet ovat kaavamuutosalueen eli Dipolin tontin ulkopuolella. Dipolin tontin sisäiset reitit ja liikkuminen on osoitettu asemapiirustuksessa. Jalankulkua tontin sisällä parannetaan suunnitelman mukaan huomattavasti mm. linjaamalla jalankulkureitti pysäköintialueen ulkopuolelle. Lisäksi rakennuksen pohjoispuolella autopaikkojen poistaminen parantaa kevyen liikenteen olosuhteita paljon. Pyöräpysäköintiä on esitetty sisäänkäyntien yhteyteen.

155 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 155 / 181 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Dipoli, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6897, käsittää osan korttelista kaupunginosassa (Otaniemi), alue Vireilletulo Kiinteistö Oy Jämeränjälki / Aalto-yliopistokiinteistöt Oy on hakenut asemakaavan muutosta saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Otaniemen kampusalueen keskellä Otakaaren ja Luolamiehentien välisellä tontilla. Suunnittelualue käsittää Dipolin tontin / 3. Dipoli on Reima Pietilän ja Raili Paatelaisen (myöh. Pietilä) suunnittelema vuonna 1966 valmistunut rakennus, joka rakennettiin alun perin Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan (TKY) taloksi. Tällä hetkellä Dipolia isännöi Dipoli kokous- ja kongressi-palvelut ja tiloissa toimii myös Aalto PRO. Dipolissa on kokoustiloja henkilölle, 250-paikkainen auditorio, 16 erikokoista kokoustilaa sekä toimisto-, aulaja ravintolatiloja. Suunnittelualue on voimassa olevan asemakaavan mukaan viihde- ja ravitsemustarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue. Voimassa olevassa asemakaavassa Dipolia ei ole suojeltu. Otaniemen kampusalue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja