SILMU ry Maaseudun Leader -kehittämisohjelma

Transkriptio

1 SILMU ry Maaseudun Leader -kehittämishjelma Kannen kuva: Tea Itknen, akvarellipiirrs 2007 Kehittämishjelman kirjitustyö: Mari Mäki-Kahma-Lahti Kehittämishjelman julkaisuasu: Ulla-Maija Knuutti, Laurea-ammattikrkeakulu, Hyvinkää MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS - LANDSBYGDENS UTVECKLINGSFÖRENING

2 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT SILMU ry rf UUSI ALUE UUSI OHJELMA YHDISTYMISPROSESSI JA UUDET HAASTEET YHDISTYKSEN STRATEGIA UUSI TOIMINTA-ALUE TOIMINTA-ALUEEN KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILASTOTIETOJA Väestörakenne ja perustiedt Palvelujen kuvaus LAAJAN TOIMINTA-ALUEEN HAASTEET MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA MÄNTSÄLÄN SUURALUE Strategia Ohjelman laatimisprsessin kuvaus lyhyesti Tavitteet Nykytilan arviinti Timintalinjat PORVOON JA LOVIISAN SUURALUEET Strategia Ohjelman laatimisprsessin kuvaus lyhyesti Tavitteet Nykytilan arviinti Timintalinjat YHTEISTYÖ JA KANSAINVÄLISYYS SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET Kunnat Uudenmaan ELY keskus Maakuntaliitt Työnjak yrityspalvelujen salta Muut yhteistyötaht Verkstituminen

3 4.2. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TOIMINNAN TOTEUTUS HALLINTO Yleistä Jäsenistö Hallitus Timist KEHITTÄMISHANKKEET JA NIIDEN VALINTA TIEDOTTAMINEN RAHOITUS SEURANTA, ARVIOINTI JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN SEURANNAN TOTEUTUS JA ARVIOINTI TOIMINNAN KEHITTÄMINEN LIITTEET Liite 1: Neuvttelumuisti Liite 2: Neuvttelumuisti Liite 3: Leader -hjelmatyöryhmän jäsenet Liite 4: Ohjelmantyöryhmän muisti Liite 5: Perustamiskkuksen pöytäkirja Liite 6: Ohjelmatyöryhmän muisti Liite 7: Ohjelmatyöryhmän muisti Liite 8: SILMU ry rf hallitus vunna 2007 Liite 9: SILMU ry rf hallituksen kkus Liite 10: Tilasttietja alueelta Liite 11: Kuntasuudet Liite 12: Kunnanjhtajien kkus Liite 13: SILMU ry rf säännöt Liite 14: Timintaa kuvaavia indikaattreita Liite 15: Timinnan tulsten indikaattreita Liite 16: Timinnan menestystekijöitä 3

4 ALKUSANAT SILMU ry rf n riippumatn maaseudun kehittämisväline, jka n perustettu valtakunnallisten maaseudun kehittämishjelmien avulla lumaan, edistämään ja tukemaan alueensa yhteisöllisiä hankkeita. Yhdistys n situtunut timinta-alueensa maaseutualueiden mnipulisen kehityksen ja hyvinvinnin takaajaksi. Yhdistys n tietinen alueensa kaksijakisuudesta. Timinta-alueella n ydinmaaseutualueita, missä krstuvat harvan asutuksen tumat palveluiden tavitettavuusngelmat, kulutusasteen alhaisuus, elinkeinrakenteen haavittuvuus sekä maataluden palvelujen rakenteellinen muuts heikmpaan suuntaan. Tisaalta myös kasvuhakuisen, vahvasti pääkaupunkiseudun metrplialueen vaikutuksessa levan alueen kilpailukykyisen elinkeinelämän timintaedellytysten vahvistamisella n suuri merkitys. Maantieteellisesti yhtenäisen alueen plarisituneesta kehityksestä hulimatta tavitteena n luda kk timinta-alueelle ympäristö, jka n turvallinen, viihtyisä ja virikkeitä luva. Ympäristön tulee myös kannustaa yhteistimintaan asukkaiden kesken sekä tarjta hyvät ja kiinnstavat puitteet elinkeintiminnan harjittamiselle. Yhdistys haluaa vahvistaa ja syventää ihmisten suvaitsevuutta ja vastuuta lähimmäisistään ja kanssaihmisistään. Oman lähialueen ympäristöhankkeet pettavat ymmärtämään, että lcal n yhtä kuin glbal (paikallisuus maailmanlaajuisuus) kysymys n vain hankkeiden mittaersta. SILMU ry rf:n timinta perustuu avimuuteen sekä timijatahjen alueelliseen tasapulisuuteen. Yhdistys n aktiivisessa yhteistiminnassa alueen muiden sidsrganisaatiiden ja naapuritimintaryhmien kanssa. Alueen kunnat vat tärkeimpiä julkisen tahn kumppaneita. Lisäksi yhteistyö Uudenmaan ELY -keskuksen sekä maakuntaliittjen kanssa n alueellisen timinnan ja kehityksen kannalta merkittävää. SILMU ry rf n uusivanha knkari, jnka perustajayhdistykset - Idässä Itää ry ja SAMP ry - vat lleet maaseudun kehittämistyössä mukana j viimeiset kymmenen vutta. Tämä hjelma n yhdistysten ja alueiden kansalaisten yhteinen taht ja näkemys siitä, miten maaseutualueita tulee kehittää klmentista kunnan alueella vusina Ohjelman kehittämissa (luku 3) n jaettu kahteen sin ilmentämään alueen erilaisia tarpeita ja timenpiteitä niiden tyydyttämiseksi. Sisällöltään ne vat perustajayhdistysten hjelmien kansalaistyön tulksia ja ilmentävät näin aidsti SILMU ry rf:n timinta-alueen tahdn. Perustajayhdistysten hjelmat harmnisitiin yleisiltä siltaan SILMU ry rf:n näköisiksi. Harmnisinti tteutettiin yhdessä hjelman laatimista varten perustetun hjelmatyöryhmän ja perustajayhdistysten timistjen kanssa. Varsinainen kirjittaminen ja julkaisuasuun saattaminen teetettiin stpalveluna. Hallitus 4

5 1. SILMU ry rf 1.1. UUSI ALUE UUSI OHJELMA Timinta-alueen taustja Sumen ensimmäisellä EU-rakennerahastkaudella timi nykyisellä SILMU ry rf:n timinta-alueen 13 kunnan alueella kaksi timintaryhmää (SAMP ry ja Itä-Uudenmaan Leader II). Tisella kaudella muuttuivat yhdistysten timinta-alueet, jllin timintaryhmien kymmenen kunnan alueelle perustettiin uusi yhdistys Idässä Itää ry. Samp ry jatki timintaryhmänä klmen kunnan alueella SAMP ry Maaseudun kehittämisyhdistys SAMP ry perustettiin vunna Tällöin timintaalueena li Asklan, Mäntsälän, Prnaisten, Prvn ja Sipn kunnat. Paikallisen maehtisuuden maaseutuhjelmaa (POMO) tteutettiin hjelmakaudella ja Alueellisen maaseudun kehittämishjelmaa (ALMA) Tisen hjelmakauden aikana timinta tapahtui yhdessä Asklan, Mäntsälän ja Prnaisten kuntien kanssa. Ohjelmakausien hankkeet vat painttuneet kylien kehittämiseen ja ympäristön tilan khentamiseen. Hankkeiden vaikutukset näkyvät mnella kylällä vireänä timintana, harrastusmahdllisuuksien parantumisena, elinympäristön viihtyisyyden lisääntymisenä ja palvelujen saatavuuden parantumisena. Rahitettuja hankkeita ajalla n yhteensä Idässä Itää ry Gr i Öst rf KUVA 1. SAMP ry timinta-alue

6 Itä-Uudenmaan Leader II phjalle perustettu Idässä Itää ry Gr i Öst rf n tteuttanut timintaryhmätyötä POMO+ -rahituksella vusina Prjektum nimisen paikallisen kehittämishjelman mukaisesti. Prjektum -hjelmalla n neljä timintalinjaa ja pääasiallinen kehittämistarve n syntynyt maaseudun rakennemuutsten jhdsta. Ohjelman pyrkimyksenä n llut alueellisen ja kyläkhtaisen yhteenkuuluvuuden lisääminen ja sitä kautta ihmisten hyvinvinnin, yhteistiminnan ja paikallisen identiteetin vahvistaminen. Ohjelmalla n haluttu luda edellytyksiä ihmisten realistisiin mahdllisuuksiin asua ja timia maaseudulla, jtta haja-asutusalueiden pienet kylätkin pysyisivät elinvimaisina. Itä-Uudenmaan Leader II ja Idässä Itää ry Gr i Öst rf timintjen kautta n vusina rahitettu 230 paikallista kehittämishanketta. KUVA 2. Idässä Itää ry timinta-alue

7 1.2. YHDISTYMISPROSESSI JA UUDET HAASTEET Uutta EU:n rahastkautta varten timintaryhmät laativat uudet kehittämissuunnitelmansa, jtka jätettiin maa- ja metsätalusministeriölle Tukkuussa 2006 ministeriö anti kaikille Sumen 58 timintaryhmälle suunnitelmista palautteen, jssa 15 ryhmää (jukssa kaikki Uudenmaan sillisen TE -keskuksen alueen ryhmät) saivat kehtuksen käydä tulksellisia keskusteluja muiden naapuritimintaryhmien kanssa niin, että kaikkien timintaryhmien alueista tulee pitkällä tähtäimellä timintakelpisia. Täydennetyt hjelmat timitettiin ministeriölle Kska kesän aikana ei aluemuutksiin taikka yhdistymisten salta llut tapahtunut mainittavaa edistystä, tuli ministeriöstä marraskuun alussa uusi kirje. Kirjeessä tdettiin, että mikäli timintaryhmien alueet eivät muutu alueen keskinäisten neuvttelujen tulksena, mikään neuvttelujen sapulena levista timintaryhmistä ei täytä Leader -timinnan kriteerejä, eikä saa Leader -rahitusta. Takarajaksi li määrätty Runsaan viikn aikana ja kymmenen alueellisen ja paikallisen kkuksen tulksena päätti Idässä Itää ry:n ja SAMP ry:n hallitusten mudstama yhteistyöryhmä uuden, yhteisen yhdistyksen perustamisesta, jka tulisi tteuttamaan yhdistysten alueella Manner- Sumen neljännessä timintalinjassa tarkitettua Leader -hjelmaa (Liitteinä 1 ja 2 kkusmuistit ja ). Perustajayhdistykset nimesivät hjelmatyöryhmän, jnka tehtäväksi annettiin uuden yhteisen hjelman laatiminen (Liitteet 3-9). Vanhat yhdistykset Idässä Itää ry ja SAMP ry vastaavat vielä mlemmat mista velvitteistaan nykyisen hjelmakauden salta vuden 2008 lppuun asti. Uuden yhdistyksen perustamiskkus pidettiin Yhdistys sai nimekseen Maaseudun kehittämisyhdistys Landsbygdens utvecklingsförening SILMU ry rf, jsta käytetään nimeä SILMU ry rf (Liite 5). 7

8 KUVA 3. SILMU ry rf tteuttaa timintaryhmätyötä 13 kunnan alueella vusina ja vudesta 2010 eteenpäin 10 kunnan alueella ja nin asukkaan alueella. Timinta alueeseen kuuluvat: Artjärvi, Askla, Lapinjärvi, Liljendal, Lviisa itäisimpiä alueita lukuun ttamatta), Myrskylä, Mäntsälä, Orimattila, Pernaja, Prnainen, Prv (keskustan ulkpuliset alueet), Pukkila, Rutsinpyhtää ja Sip (Nikkilän keskustan ulkpuliset alueet). Kunta muutkset tehdään kuntaliitksista jhtuen siten että vudesta 2010 Liljendalin, Pernajan ja Rutsinpyhtään kunnat Liittyvät Lviisaan ja vudesta 2011 Artjärven kunta liittyy Orimattilan kuntaan. Maantieteellisesti timintaryhmän alue pysyy kuitenkin ennallaan. 8

9 1.3. YHDISTYKSEN STRATEGIA Uusien paikallisten virtauksien käyttäminen maaseudun hyvinvinnin ja tasapulisen kehityksen turvaamiseksi SILMU ry rf haluaa lla alueen ihmisiä läsnä ei pelkästään lähellä ja kuunnella herkällä krvalla asukkaiden tiveita man asuin- ja elinympäristön hyväksi. Yhdistys haluaa syventää ihmisten suvaitsevaisuutta ja vastuuta lähimmäisistään. Tavitteena n hjata kansalaisenergiaa sekä uusia paikallisia ideita maaseudun hyvinvinnin ja tasapulisen kehityksen turvaamiseksi. Tavitteisiin päästäkseen yhdistyksen tulee ylläpitää avimet ja yhteistyökykyiset suhteet kuntien, ELY -keskuksen ja ministeriön kanssa samin kuin timia vahvasti mukana alueen timijaverkstssa. Yhdistyksen tulee tteuttaa tehtäväänsä Leader -hjelman ja man kehittämissuunnitelman mukaisesti ja lla pyrkimyksissään jhdnmukainen ja rehellinen. 2. UUSI TOIMINTA-ALUE 2.1. TOIMINTA-ALUEEN KUVAUS Maantieteellisesti yhtenäinen timinta-alue, jssa rutsinkielisten suus n 27 %, sijaitsee vain kivenheitn päässä pääkaupunkiseudusta. Histria tulee vastaan jka askeleella Kuninkaantien, Phjismaiden tärkeimmän matkailuväylän, kulkiessa pitkin etelärannikka. Yhdessä maanviljelyhistrian muvaamine peltaukeineen, pienine kyläkeskuksineen sekä runsaslukuisine vesistöineen ne luvat alueelle merkittävän minaisilmeen. Alueen järvet vat pienikkisia ja matalia, usein j sistuvia. Jkien vetvimaisuus kskineen ja penkereineen ilmenee niiden virratessa läpi vanhjen viljelysaukeiden khti Sumenlahtea ja sen vehreän kaunista saarista. Timinta-alue n pääkaupunkiseudun läheisyydestä jhtuen väestöllisesti kasvava, tdennäköisesti myös tulevaisuudessa. Alueen sisällä n kuitenkin selvästi nähtävissä plarisituvaa eli alueellisesti eriytyvää kehitystä. Tämä lu merkittäviä haasteita, mutta antaa myös mahdllisuuksia, keskenään erilaisten maaseutualueiden yksilölliselle kehittämiselle. Jtta timintaryhmän pankset määrällisine ja laadullisine tavitteineen vitaisiin jakaa alueen asukkaiden kesken mahdllisimman tasapulisesti ja samalla alueen yksilöllisyyttä tukien, n timinta-alue jaettu klmeen maleimaiseen, sisäiseltä identiteetiltään mahdllisimman yhteneväiseen suuralueeseen: Mäntsälä, Prv ja Lviisa. Kunnista Askla, Mäntsälä ja Prnainen mudstavat maantieteellisesti ja timinnallisesti yhtenäisen alueen, jnka kuntien väkiluku n yhteensä nin henkilöä, jista rutsinkielisiä 2 %. Mäntsälän suuralueen muuttvittisille kunnille tunnusmaista n npea väestönkasvu. Alhaisempi asuntjen hintatas, khtalaisen lyhyet etäisyydet, viihtyisäksi kettu maalaisympäristö ja lunnnläheisyys hukuttelevat varsinkin nuria perheitä muuttamaan alueelle. Perinteinen maanviljelys n, kuten muuallakin Etelä- Sumessa, saamassa rinnalleen mnialaista maatalusyrittäjyyttä ja laajentuneet markkinat mahdllistavat maatiljen timintjen mnipulistamisen. Maaseudun yrittäjät kilpailevat 9

10 suurien timijiden kanssa pääkaupunkiseudun kasvavien markkiniden lisäksi myös paikallisista asiakkaista. Musti- ja Prvnjen penkereet ja ksket siltineen antavat maleimaisen ilmeen kulttuuriympäristölle. Pitkän maanviljelyhistrian muvaamat peltaukeat ja pienehköt kyläkeskukset vat alueelle tyypillisiä. Mnimutinen lunt runsaan viidenkymmenen kilmetrin päässä pääkaupunkiseudusta tarjaa vaihtelua jyrkiltä kalliilta avautuvaista näkymistä aina siden karpalpaikkihin. Sipn ja Prvn kunnat mudstavat tisen yhtenäisiä piirteitä sisältävän suuralueen, jnka maaseutualueiden väkiluku n nin henkilöä. Prvn suuralue n pääkaupunkiläheisyydestään jhtuen lunteeltaan vimakkaasti kehittyvä. Sisäistä plarisitumista aiheutuu kuitenkin siitä, että kehittyminen, sekä elinkeinllisuudessa että pääkaupunkiseudun läheisyyden vaikutteiden salta, knkretisituu pääsin kuntakeskuksissa ja suuremmissa taajamissa. Kuntien väestönkasvu tapahtuu pääsin kuntakeskuksien kaavitetuilla alueilla, kun taas pienet kylät kkevat väestötappiita. Erityisesti alueen eteläisissä kylissä ja saaristalueilla palvelujen tarjnta n vähäistä ja työpaikat harvassa. Alueen erityispiirteenä n lunnnkaunis saarist, jka n arvstettua matkailu-, virkistysja asuinaluetta, mutta ikääntyvän ja vähenevän väestön sekä palvelujen salta hyvinkin kehittämistarpeessa levaa. Prvn suuralue n kaksikielinen, nin 36 % väestöstä n rutsinkielisiä. Varsinkin saaristalueet ja eteläiset kylät vat kieliperinteeltään hyvin rutsinkielisiä. Prvn suuralueen elinkeinrakenne painttuu palvelujen tuttamiseen. Merkittävää saamista ja uusia työpaikkja n alueelle tunut Kilpilahden ranniklle sijittunut öljynjalstustiminta. Maaseutumaisemat painttuvat kulttuurihistriallisten jkivarsien asutukseen, pienten idyllisten kylien ja vehreän kulttuurimaiseman varaan. Artjärvi, Vudesta 2011 lähtien Orimattilan kaupunkiin yhdistyvä Artjärven alue, Lapinjärvi, Liljendal, Lviisa, Myrskylä, Pernaja, Pukkila ja Rutsinpyhtää mudstavat väkiluvultaan nin henkilön Lviisan suuralueen, jka n muusta Etelä-Sumesta piketen varsin maataluspaintteinen. Alue lukitellaankin Lviisan kaupunkia lukuun ttamatta ydinmaaseutuun kuuluvaksi. Maataluden vimakas rakennemuuts n selvästi nähtävissä näissä ydinmaaseudun kunnissa, jissa maa- ja metsätaluden työpaikkjen prsentuaalinen suus n peräti yli viidennes kaikista työpaikista. Timivien maatiljen sekä maataluden tulkertymän vimakas vähentyminen asettaa suuria vaatimuksia krvaavien tullähteiden synnyttämiseen. Lisäksi alueen kartant vat keskittäneet tutantnsa vähemmän työllistävään tutantsuuntaan llen nykyisin suurelta sin vilja- ja metsätilja. Rakennemuuts vaikuttaa vimakkaasti myös maaseudun kulttuurimaisemaan ja luntn, kun perinteiset tutanttavat pien- ja perhetilineen väistyvät ja lypsykarjatalus alueella vähenee. Vimakas maataluteen painttuminen n myös histriallisesti jarruttanut alueen muun elinkeinrakenteen kehittymistä. Rutsinkielen asema suuralueella n merkittävä, 34 % väestöstä n rutsinkielisiä. Rutsinkielisten asukkaiden suus krstuu etenkin entisen Liljendalin alueella (77 %) ja entisen Pernajan alueella (65 %). 10

11 2.2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILASTOTIETOJA Väestörakenne ja perustiedt SILMU ry rf:n timinta-alueen kuntien yhteenlaskettu väkiluku n , jsta nin asukasta asuu maaseutualueella, jka n hjelma-aluetta. Ohjelma-alueesta n rajattu Prvn keskusta-alue ja Sipn Nikkilän keskusta-alue. Osa Rutsinpyhtään kunnan alueesta kuuluu Kymen läänin timintaryhmä Sepra ry:n hjelma-alueeseen (ks. SILMU ry rf kartta s.10). TAULUKKO 1. SILMU-alueen kuntien pinta-ala ja väkilukutietja suuralueittain Kunta Pintaala Väkiluku Asukastih. Rut.k.s < 14v.s v. > 65v.s (km² ) (as) (as/km²) % % % % Artjärvi** ,7 0,7 14,8 59,5 25,6 Lapinjärv ,9 33,4 16,0 61,9 22,1 Liljendal* ,9 76,7 17,1 63,6 19,3 Myrskylä ,1 11,1 17,7 61,9 20,4 Pernaja* ,4 65,0 18,9 63,5 17,5 Pukkila ,9 0,6 20,7 62,9 16,3 Rutsinpyhtää* ,5 47,2 15,5 65,1 19,4 Lviisa ,1 39,6 14,6 64,3 21,2 LOVIISA ,1 34,2 16,9 62,8 20,2 Askla ,4 2,7 20,8 65,9 13,3 Mäntsälä ,4 0,9 23,1 64,3 12,6 Prnainen ,5 2,0 27,5 63,1 9,3 MÄNTSÄLÄ ,4 1,9 23,8 64,4 11,7 Sip ,4 39,0 23,3 64,1 12,5 hjelmaalue ,0 Prv ,7 32,5 19,3 67,1 13,7 hjelmaalue ,5 PORVOO ,6 35,8 21,3 65,6 13,1 Yhteensä ,5 27,0 18,5 63,7 17,8 *Kunnat yhdistetty 2010 Lviisan kaupunkiin **Kunta yhdistetty 2011 Orimattilan kaupunkiin Kuntakhtaiset luvut vat kuntien kknaislukuja. Luvut perustuvat tietihin. Lähde: Kuntaliitt 2005 Timinta-alueen kuntien yhteenlaskettu pinta-ala n km 2 ja se sijaitsee pääkaupunkiseudun ja Ktkan vaikutusalueiden välissä. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä sijaitseville muuttvittisille kunnille tunnusmaista n väestörakenne, jssa nurten suus n merkittävä. Timinta-alueen maaseutumaisessa itäsassa väestörakenteessa n pulestaan havaittavissa suuri vanhusväestön suus, mikä n seurausta alueen kuntien muutttappiista. 11

12 2.2.2 Elinkeinrakenne ja työpaikat Alueella sijaitsevien työpaikkjen rakenne nudattaa palveluiden ja jalstuksen salta pienin painerin kk maan linjaa. Prvn suuralueen työpaikista 62,6 % n palvelualilla ja Mäntsälän suuralueen työpaikista vastaavasti 57,3 %. Jalstustimintaa harjitetaan eniten Rutsinpyhtäällä, Lviisassa, Asklassa ja Prvssa. TAULUKKO 2. SILMU-alueen kuntien työpaikka ja työpaikkasidnnaisia lukuja Artjärvi 34,8 20,8 40,6 72,7 8,1 Lapinjärvi 22,3 21,7 52,6 87,5 8,8 Liljendal 21,7 21,1 55,7 76,2 7,11 Lviisa 1, ,1 10,9 Myrskylä 21,9 25,3 49,4 67,3 10,7 Pernaja 15,9 19,1 62,3 49,6 6,8 Pukkila 19 21,5 54,5 66,9 6,4 Rutsinpyhtää 11,1 41,4 43,6 65,4 8,6 LOVIISA 18,5 26,2 52,1 75,2 8,3 Askla 12,7 38,4 46,4 60,9 6,6 Mäntsälä 6,9 25,8 65,2 61,6 6,1 Prnainen 11,9 24,7 60,4 41,4 5,7 MÄNTSÄLÄ 10,5 29,6 57,3 54,6 6,1 Prv 1,8 36,7 60,3 88,2 7,6 Sip 4, ,8 59,3 4,6 PORVOO 3,2 32,9 62,6 73,8 6,1 Keskiarv* 14, ,9 70,2 7,4 Kk maa 4 25, ,1 * Keskiarv yhteensä n laskettu kuntakhtaisesti ** Työttömyysaste 2005 lpun tilanne Luvut perustuvat tietihin Lähde: Kuntaliitt Timinta-alueen itäinen sa, Lviisan taajama-aluetta lukuun ttamatta, n sekä alueellisesti että valtakunnallisesti tarkasteltuna varsin maataluspaintteinen. Useimmat kunnat vat ydinmaaseutukuntia, jissa maataluden suus työpaikista n yli 20 %. Js maataluden rakennemuuts jatkuu entisellään ja samanaikaisesti myös palveluita ajetaan alas, näyttää maa- ja metsätaludesta työllistyvien tilanne tdella uhkaavalta. Timeentulmahdllisuuksien kiristyminen kskettaa tällöin humattavaa saa alueen ihmisiä. Tutantaan jatkaneiden maatiljen keskimääräiset tult maataludesta vat laskeneet vusina Itä-Uudellamaalla keskimäärin 10,6 % ja Uudellamaalla 6,7 %, kun pulestaan kk maassa vastaavat tult vat nusseet 7,9 % (ks. Liite 10; 1). Maataludesta saatavan tultasn laskiessa yhä useammat harjittavat lisäksi muuta yritystimintaa. Alueen viljelijät ja yhtymien sakkaat käyvätkin työssä tilan ulkpulella humattavasti enemmän kuin Sumessa keskimäärin (ks. Liite 10; 2). SILMU -alueen kuntien työpaikkamavaraisuus n alhainen. Erityisen matala se n Prnaisissa, entisen Pernajan kunnan alueella, Sipssa, Asklassa ja Mäntsälässä. Elinkeinrakenteen vimakkaan muutksen vuksi alueelle n tunnusmaista pendelöinti eli työssäkäynti man kunnan ulkpulella. Pendelöinti n runsasta ja useimmissa kunnissa 12

13 suurempaa kuin kk maassa keskimäärin ja siinä n myös nähtävissä pääkaupunkiseudun työllistävä vaikutus (ks. Liite 10; 3). Kuntataslla kulutusaste n kk maan tapaan alhaisempi maaseutumaisesti asutuissa kunnissa kuin taajaan tai kaupunkimaisesti asutuissa kunnissa (ks. Liite 10; 4) Palvelujen kuvaus Kuntien paineet palvelujen tuttajina vat lisääntyneet jatkuvasti. Niiden keskittäminen kuntakeskuksien läheisyyteen ei kuitenkaan palvele kaikkia asukkaita tasapulisesti. Pääkaupunkiseudun läheisyydestä hulimatta SILMU ry rf:n timinta-alueelle n tyypillistä maaseutumainen haja-asutus. Lähes asukkaasta valtasa asuu alueen yli sadassa kylässä. Palvelujen saatavuus vaikuttaa merkittävästi kylien elinvimaisuuteen ja esimerkiksi pankkien ja pstien timipisteiden väheneminen ketaan ngelmana erityisesti alueen syrjäisissä kylissä. Terveyskeskuspalveluita n saatavissa ainastaan timinta-alueen kuudesta suurimmasta kunnasta. Palveluiden heikk saavutettavuus hunjen kulkuyhteyksien vuksi (ks. Liite 10; 5) n merkittävä puute kansalaisten yhdenvertaisten palveluiden sekä hyvinvinnin tteutumiselle. Tämän vuksi n tärkeää, että sa palveluista pysyy kylillä saavutettavissa. Heikt jukkliikenneyhteydet vaikuttavat myös yksityisautilun lisääntymiseen ja palvelujen hakemiseen kauempaa, mikä ei tue ajatusta kestävästä kehityksestä. Kaikilla maaseudun asukkailla ei myöskään le mahdllisuutta, tai edes halukkuutta, lisätä yksityisautilua, mikä saattaa saltaan vaikuttaa ihmisten muuttaikeisiin khti suurempia keskuksia. Lisäksi useissa kunnissa n talusarvivalmistelun yhteydessä tdettu mnien kyläkulujen lakkauttamisesitykset. Pelkästään Prvn kaupunki ilmitti syksyllä 2005 tarpeesta sulkea kymmenkunta kyläkulua. Samin n useita linja-autreittejä ilmitettu levan lakkauttamisuhan alla. On erittäin tdennäköistä, että tulevalla hjelmakaudella peruspalvelujen saatavuus juuri harvaan asutulla maaseudulla heikkenee edelleen LAAJAN TOIMINTA-ALUEEN HAASTEET SILMU ry rf:n timinta-alue n laaja käsittäen 10 kuntaa, ja sen väestömäärästä enemmistön lukitellaan asuvan kaupungin läheisellä maaseudulla. Timinta-alue ei kuitenkaan le lunteeltaan yhdenmukainen vaan kehitys n alueellisesti eriytyvää. Plarisitumista n nähtävissä tapahtuvan kuntakn mukaan, mutta myös kuntien sisällä ja varsinkin haja-asutusalueiden ja keskusta-alueiden välillä. Tämä lu suuria haasteita hyvinvinnin tasaiselle jakautumiselle ja kylien elinvimaisuuden sutuisalle kehittymiselle. Timinta-alueen läntinen sa pääkaupunkiseudun läheisyydessä n vahvasti muuttvittaluetta. Alhaisempi asuntjen hintatas, khtalaisen lyhyet etäisyydet, viihtyisäksi kettu maalaisympäristö ja lunnnläheisyys hukuttelevat varsinkin nuria perheitä alueelle. Tämä pulestaan lisää kuntien paineita palvelujen tuttajina. Työskentely asuinkunnan ulkpulella vaikuttaa seudulle juurtumiseen ja lisää tarvetta liikenneyhteyksien kehittämiselle. SILMU -alueen itäsan ydinmaaseutukuntien taantuva kehitys tu pulestaan mukanaan siihen liittyvät ngelmat kuten työpaikkjen ja palvelujen 13

14 puutteet. Myös eteläinen saaristalue erityislsuhteineen lu kehittämishjelmalle mat haasteensa. Vimakas, npea ja jatkuva muuts asettaa suuria haasteita ja edellyttää resursseja maaseudun kehittämiselle, kehityksen hallittavuudelle ja strategiiden laadinnalle timintaryhmän kk alueella. Uuden ja vanhan khtaaminen kulttuuriympäristössä, yhteisöissä ja timintatavissa n paikalliselle kehittämistiminnalle suuri haaste, mihin maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry rf pyrkii vastaamaan. 3. MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA MÄNTSÄLÄN SUURALUE Strategia Strategia perustuu alueen vahvuuksien ja mahdllisuuksien hyödyntämiseen sekä heikkuksien tunnistamiseen ja uhkien trjumiseen. ALMA -kauden strategia: Maaseudun ja kaupungin vurvaikutuksen lisääminen ei ikein istunut kuvaamaan yhdistyksen kehittämistiminnan lunnetta. Se li liian yleisluntinen. Nähtiin, että timinta-alueen erityispiirre tulisi näkyä teemassa. Teema: Muuttuva maaseutu pääkaupunkiseudun läheisyydessä - perinteitä kunniittava, aikaansa seuraava Vimakas muuttliike alueelle n sekä vimavara että uhka elinympäristölle ja asukkaille. Juurettmuus, eriarvistuminen, syrjäytyminen ja paikalliskulttuurin kataminen vat näköpiirissä, ellei tietisesti teta humin pääkaupunkiseudun vaikutusta alueen kehitykseen. Ellei kylissä pansteta uusien yritysten perustamiseen eikä hulehdita asukkaiden viihtyvyydestä ja turvallisuudesta eikä mahdllisuuksista sallistua yhteisten asiiden hitn, nykyinen maaseutumainen alue menettää minaispiirteensä. Maaseudun autiituminen muualla Sumessa aiheuttaa ngelmia pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla, sillä vimakkaan väestönkasvun myötä paine uusien lähiöiden lumiseen kasvaa. Tisaalta suuralueen sijainti pääkaupunkiseudun välittömässä läheisyydessä tarjaa mahdllisuuden myös sen vahvuuksien hyödyntämiseen. Teema tteaa timinnan lähtökhdat ja pyrkii kuvaamaan kehittämistyön lunteen. Kehittämistyössä pyritään näkemään suuralueen muutksen suunta, lemaan ennakiden tukemassa myönteistä kehitystä tai estämässä kielteisten muutsten tteutumista Ohjelman laatimisprsessin kuvaus lyhyesti Ohjelma n laadittu työryhmätyöskentelynä periaatteinaan avimuus, vurvaikutuksellisuus ja paikallisen asiantuntemuksen laaja-alainen hyödyntäminen. Suunnitelman laadintaan vat edellisellä hjelmakaudella sallistuneet SAMP ry:n hallituksen jäsenet, viranhaltijita sekä timintalinjjen aljen edustajia laajasti ja tasapulisesti kaikkien klmen kunnan alueelta. Timintalinjatyöryhmien jäsenet edustavat 14

15 asiantuntemuksen lisäksi mnipulisesti paikallisia timijita ja näkemyksiä. Perusteellinen kuvaus laatimisprsessista liitteineen n kuvattu SAMP ry:n jättämässä hjelmassa. Maaseutuhjelmaa n lisäksi myöhemmin täydennetty ja tarkennettu saatujen hjeiden ja palautteen mukaisesti. Suunnitteluprsessista tiedttaminen n tteutettu SAMP ry:n ktisivuilla suunnittelun etenemisen myötä. Timintalinjatyöryhmien muistit vat lleet myös alueen kuntien ktisivuilla. Paikallislehdissä n tiedtettu suunnitteluprsessin etenemisestä alkaen kevään 2005 yhteistyöneuvtteluista naapurikuntien kanssa aina strategiasuunnitelman valmistumiseen syksyllä 2005 asti Tavitteet alueen asukkaiden hyvinvinnin ja ympäristön viihtyisyyden lisääminen pääkaupunkiseudun mahdllisuuksien hyödyntäminen alueen timintaedellytysten lisäämiseksi alueen vetvimaisuuden lisääminen sekä asuinpaikkana että yritystiminta-alueena pienyrittämisen timintaedellytysten ja mahdllisuuksien lisääminen alueellisen, ssiaalisen ja sukupulisen tasa-arvn edistäminen rikkaan kulttuuriympäristön ja lunnn mnimutisuuden säilyttäminen kestävän kehityksen periaatteiden huminttaminen alueen kehittämisessä yhdistyksen tiedttamisen kehittäminen ja tunnettavuuden lisääminen Nykytilan arviinti Mäntsälän suuralueen kuntien samanlainen peruslemus ja timintaympäristö maaseutumaisine ja mnimutisine lunnnympäristöineen luvat edellytykset luntevaan yhteistimintaan yhteiskunnan eri sa-alueilla sekä phjan harmniselle alueen kehittämiselle. Alueella n luntaisesti ttuttu yhteistimintaan elinkeinjen ja vapaa-ajan eri sa-alueilla. Pääkaupunkiseudun kehitys n merkittävin yksittäinen tekijä alueen kehityksen kannalta. Muutksen hallittavuus n edellytys myönteiselle kehitykselle. Etelään tapahtuva vimakas muuttliike ja suurien taajamien asuntjen hintjen krkea tas yhdistettynä sumalaisten kaipuuseen asua maktitalssa n vahvistanut alueelle tapahtuvaa muuttliikettä. Esimerkiksi Prnaisten kunnan muuttvittisuus n llut usean vuden ajan yli 3 %.Vimakas rakentaminen n työllistänyt runsaasti paikallisia urakitsijita ja palveluyrittäjiä, mutta tisaalta se n lyhyellä tähtäimellä lisännyt kuntien velvitteita ja llut haittaamassa muun muassa julkisten palvelujen tarjntaa, julkisen liikenteen kehittymistä, aiheuttanut yksityisautriippuvuutta jpa lyhyilläkin matkaetäisyyksillä ja vähentänyt timinnallisten tapahtumien tarjntaa. 15

16 TAULUKKO 3. Nelikenttäanalyysi (SWOT) Mäntsälän suuralueen nykytilanteesta VAHVUUDET viihtyisä, krkealaatuinen asuinympäristö vireät kyläyhteisöt mnimutinen lunnnympäristö vahva yrittämisen kasvuympäristö lisääntyvä situtuminen alueen kehittämiseen paikallisista lähtökhdista vahvistuva verkstituminen julkisen tahn alueellinen yhteistiminta tasapäinen väestön ikärakenne pieni n kaunista HEIKKOUDET alhainen työpaikkamavaraisuusaste heikentyvät julkisen liikenteen palvelut uusien asukkaiden alhainen situtuminen ympäröivään yhteisöön MAHDOLLISUUDET työpaikkjen ja markkiniden läheisyys jatkkulutuspaikkjen saatavuus kesäasukkaiden merkitys uusien näkökulmien maksumisessa kansainvälisyys lemassa levat yhteiset tilat matkailupalvelujen kysyntä sähköiset verkt uusien asukkaiden energia alueen halki kulkevia valtakunnan liikenteen pääväyliä UHAT hallitsemattman muuttliikkeen ja rakentamisen vaikutus ympäristöön ja ssiaaliseen hyvinvintiin maataluden vimakas rakennemuuts maaseutuyritysten vähäinen sallistuminen kehittämisyhteistyöhön yritysten jatkajien vähyys syrjäytymisen lisääntyminen välinpitämättömyys kanssaihmisiä ja ympäristöä khtaan ammattityöviman puute Timintalinjat Timintalinjat kuvaavat niitä keskeisiä alueita, jilla kehittämistiminnan nähdään parhaiten tukevan muuta alueella levaa timintaa ja paikkaavan puutteita, jtka lennaisesti vaikuttavat paikallisen kehityksen suuntaan. Linjan kuvauksessa esitetään tavitteet ja kehittämistiminnan mahdllisuudet. Teemilla halutaan tuda esille kehittämistiminnan sa-alueita, jilla työryhmät vat nähneet levan tarpeita paikalliseen maehtiseen kehittämiseen. Näiden tivtaan innstavan paikallisia timijita ja auttavan hankkeiden rajaamisessa. Manner-Sumen maaseutuhjelmassa n neljä timintalinjaa (TL 1-4), jita kaikkia myös SILMU ry rf:n hjelmassa tteutetaan alueellisen paintuksen mukaisesti. Yhdistyksen ensisijaisiksi tehtäviksi Mäntsälän suuralueella nähdään maaseutualueiden elämänlaadun ja elinkeinelämän mnipulistaminen sekä Leader -lähestymistavan mukaisista kehittämistimenpiteistä vastaaminen, jten pääpain n Manner-Sumen maaseutuhjelman timintalinjjen 3 ja 4 mukaisissa timenpiteissä. 16

17 Timintalinjapaintukset Lähi-infra 20 % Kylä ja kulttuuri 25 % Ympäristö ja lunt 20 % Osaaminen 10 % Yrittäminen ja työ 25 % a. Yrittäminen ja työ KUVIO 1. Timinnan painarv kehittämistyössä Yrittäminen ja työ -timintalinjalla halutaan lla tukemassa alueen mikr- ja maaseutuyritysten vahvistamista kvenevassa kilpailutilanteessa. Tavitteena n myös mnipulistaa elinkeinrakennetta ja rhkaista asukkaita, mm. naisia ja nuria, yrittäjyyteen. Tukeminen khdistuu yritysten uusiutumis- ja saamisphjan syventämiseen, uusien tutteiden hankkeistamiseen sekä verkstmaisen timinnan, tutteiden ja palvelujen kehittämiseen. Linjan avulla tuetaan yritysten ja yrittäjien tietteknlgian valmiuksien parantamista sekä hyödynnetään verkstitumisen etuja. Pääkaupunkiseudun läheisyys lu mahdllisuuksia laajentaa paikallisten yritysten palveluiden ja tutteiden markkinintialuetta ja edesauttaa yritysten kasvuhakuisuutta. Kasvavaa kysyntää tulee lemaan mnimutisista palveluista kuten hivapalveluista sekä varsinkin päivämatkailututteista. Yrittäminen ja työ -timintalinjalla ludaan myös edellytyksiä kansainvälistymiselle. SILMU ry rf n mukana ensikntaktien etsinnässä yhteistyössä mm. Uudenmaan ELYkeskuksen TE keskuksen vientiasiamiesrganisaatin kanssa. Teemja Paikallisten raaka-aineiden, tutteiden ja tutantvälineiden käytön tehstaminen alueen vimavarana alkututannn jatkjalstuksen alueelle tuma lisäarv bienergia; energian lähteet ja tutannssa tarvittava laitteist Palveluyrittäjyys alueen mahdllisuutena ktitaluksien uusien palvelutarpeiden tyydyttäminen stpalvelujen tuttaminen kunnille Verkstjen hyödyntäminen sana menestyvää yritystimintaa tietliikenneverkstt 17

18 tietteknisten svellusten kehittely yhteishankinnat timiala- tai aluekhtainen yhteismarkkininti lgistiikan kehittäminen Yrittäjien tarpeita vastaava kulutus kulutus stetaan ensisijassa alueen saajilta ja yhteistyökumppaneilta Lunt- ja matkailuyrittäjyyden edistäminen liikuntapaikkjen ja reittien hyödyntäminen majitus- ja ravitsemuspalvelut päivämatkailukhteet tapahtumapalveluiden kehittäminen Kansainvälistyminen saksi yrittämistä alkukntaktien edistäminen eri tavin b. Osaaminen Osaaminen -timintalinja sisältää ne timenpiteet, jissa tietisesti saamisen lisäämiseen tähtäävällä timinnalla tteutetaan tämän hjelman strategisia tavitteita. Paikallisten timijiden, yhteisöjen ja asukkaiden luvuutta, aktiivisuutta sekä hyvinvintia ylläpidetään ja lisätään tukemalla sekä ammatillista että henkilökhtaista saamista laajaalaisesti. Linjan mukaisia timenpiteitä vivat lla esimerkiksi kuluttaminen, neuvntapalvelujen tuttaminen, hjaaminen, itsehjautuvien ppimisryhmien perustaminen, ppimisympäristöjen luminen, sallistuva timinta tilaisuuksien järjestämisessä, julkaisutiminta tai verkstjen luminen. Teemja Infrmaatiteknlgian svellusten hyödyntäminen virtuaalipetus ja atk-kulutus mnipalveluverkt ja vurvaikutus sähköiset palvelut Maaseudun hyvinvinnin edistäminen työkykyä ylläpitävä liikunta maaseudun timijiden työperäisen stressin vähentäminen eri-ikäisten ihmisten tarpeiden humiiminen palveluja kehitettäessä Matkailupalveluiden tutteistaminen päivämatkailu; elämysten tuttaminen ppaat ja paskulutus 18

19 yhteistyön mahdllisuudet Ympäristötietisuuden ja -saamisen laajentaminen ympäristöasiihin liittyvän tiedn saatavuus, luntkulut jkamiehenikeudet, lunnntutteiden keräily Yhteisöllisyyden ja elämänhallinnan lisääminen elämänhallinta ja arjen taidt yhteisölliset taidt, sallistuvaan timintaan aktiviminen Paikallissaamisen hyödyntäminen saamispankki; tiet paikallisesta saamisesta ammatilliset saamispiirit; verkttuminen ja yhteistiminta maehtisen ppimisen ja saamisen lisääjinä Alueellisen kulttuurin erityispiirteiden säilyttäminen alueen perinteinen ammatillinen saaminen ja tietämys alueen lunnn minaispiirteet aluehistria, kansallisen histrian vaiheet Maaseudulla asumisen tukeminen alueen ja yhteisön erityispiirteiden tuntemus, yhteisöjen vahvistaminen bienergia, vesi- ja jätehult, kaavitus, ympäristötietus c. Kylä ja kulttuuri Hyvinvivan kunnan perusyksikkö n timiva ja sallistuva kylä, jssa viihdytään ja jssa n paikallista yrittämistä. Timivan kylän edellytyksenä n paikallinen aktiivisuus ja sallistuvat ihmiset, jtka tiedstavat man kylänsä tarpeet ja haasteet sekä timivat yhteistyössä kaikkien asukkaiden kanssa. Kylä ja kulttuuri -timintalinjan hankkeiden suunnittelussa tulisi hyödyntää tehtyjä kyläsuunnitelmia. Perinteinen talktyö n kylätiminnan kantava vima. Kylät tarvitsevat yhteisiä tilja, jissa ihmiset ja yhteisöt vivat kkntua vaivatta ja lyhyelläkin varitusajalla. Keskinäiseen yhteydenpitn kyläläiset tarvitsevat yhteisen frumin - se vi lla kylälehti, kylän ktisivu tai vaikka maitlaituri. Vireä kylätiminta edistää mm. lähipalvelujen saatavuutta, ympäristön turvallisuutta ja mnipulista harrastustimintaa. Timintalinjan avulla pyritään vaalimaan ja kehittämään paikallista kulttuuritimintaa ja tuttamaan paikallisista kulttuuriperinteistä kumpuavia vetvimaisia kulttuuritutteita. Linjan eräs keskeinen tehtävä n lisätä vurvaikutusmahdllisuuksia ja edistää uusien asukkaiden ktiutumista kylien asukkaiksi. Kulttuuritiminnan avulla n mahdllista lisätä maaseudun ja kaupungin sekä eri kansallisuuksien ja kulttuurien vurvaikutusta kylien ja harrastajaryhmien taslla. 19

20 Teemja Kylähjelmien kehittäminen kylähjelmat vat kylän yhteisen tekemisen ja tavitteiden kehikk aikaisemmin tehtyjen kylähjelmien päivittäminen Verkstituminen kylien sisällä ja kylien kesken Kylien kulttuuriperinnön vaaliminen ja kulttuuritiminnan kehittäminen paikallisen identiteetin vahvistaminen paikallisen teatteri- ja musiikkitiminnan sekä muun paikallisen kulttuuri timinnan edistäminen paikallismuseiden ja lunnn muistmerkkien vaaliminen paikallisen lähihistrian kuva- ja filmimateriaalin siirtäminen digitaaliseen mutn Kylien liikuntaharrastusten vahvistaminen yhteiset, vusittain tistuvat liikuntatapahtumat Kylien yhteisten timintatiljen kunnstaminen Tiettekniikan käyttö kylien asukkaiden tiednvälitykseen kylien mien prtaalien suunnittelu ja kehittäminen kyläjulkaisut, lehdet ja tiedtteet Kädentaitjen vahvistaminen ja siirtäminen sukuplvelta tiselle Lma-asukkaiden integrinti kylien yhteiseen timintaan Kylätasisen kansainvälisen yhteistyön kehittäminen d. Lähi-infra Lähi-infra -timintalinjalla tarkitetaan tässä yhteisön kannalta välttämättömiä laitteita, järjestelyjä ja palveluja, jtka turvaavat ihmisten, tiedn ja materian liikkumisen ja timinnan alueella. Timintalinjan tavitteena n lisätä alueella tasapulisia timintamahdllisuuksia, tukea asukaslähtöisten innvaatiiden tteuttamista sekä edistää paikallisten timijiden aktivitumista alueen laajamittaiseen infrastruktuurin kehitystyöhön. Tavitteena n edistää ympäristön rakenteiden turvallisuutta ja timivuutta sekä lähiympäristön mnikäyttöisyyttä sekä viihtyisyyttä. Linjan mukainen kehittämistyö sisältää paikallisella taslla lemassa levan infrastruktuurin timivuuden kartittamista ja kehittämistä, uusien hankkeiden tarpeellisuuden ja tteutettavuuden selvittämistä sekä pienimutisten hankkeiden tteuttamista eri saalueilla. Teemja Jukkliikenneyhteyksien tarpeen selvittäminen 20

21 työpaikkaliikenne kululiikenne palveluliikenne vapaa-ajan liikenne Kevyen liikenteen verkstn kehittäminen eri mallien tarkastelu, mm. ajradan leventäminen, kevyen liikenteen väylät muuttuneet lsuhteet turvallisuustekijöiden kartittaminen Yksityisteiden hallinnn kehittäminen yksityis- ja metsäautteiden isännöinnin ja hallintmallien kehittäminen kylien yhteismaiden vanhjen tiephjien ja plkujen kunnstaminen Virkistysalueiden ja vapaa-ajan timintamahdllisuuksien kehittäminen ulkilureitistöt leikkikentät Tietliikenneyhteyksien kehittäminen valkaapeli haja-asutusalueella ja taajamissa palveluselvityksien laadinta mnipalveluverkn kehittäminen, esim. ktihidn etäpalvelut Vesi- ja jätehulln kehittäminen tteutettavuusselvityksien laadinta uusilla alueilla kierrätyksen tehstamisen mahdllisuudet e. Ympäristö ja lunt Lunnsta vimaa arjessa jaksamiseen Alueella n vielä runsaasti elävää lunta ja sen mnumentteja sekä aita maaseutumaisemaa. Maallemuutt ja vilkas rakentaminen luvat kuitenkin paineita vahvistaa perusteita lunnn- ja maaseutumaiseman säilymisen tukemiselle ja edistämiselle. Ympäristö ja lunt -timintalinjan avulla tuetaan asukkaiden, niin uusien kuin vanhjenkin, maehtista ympäristöstä hulehtimista. Linjan avulla kehitetään alueen mnimutiseen luntn ja ympäristöön liittyviä palveluja. Pääkaupunkiseudun läheisyys lu edellytykset lunnntutteiden hyödyntämiselle sekä erilaisten luntpalveluiden kysynnälle. Timintalinjan hankkeisiin liittyy humattava määrä perinteisillä talkilla tehtäviä työtunteja. Teemja Maaseutumaiseman ja lunnn hit 21

22 kylien viihtyisyyden parantaminen maaseutumainen lunt pääkaupunkiseudun lähellä rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman hit, säilytys ja kunniittaminen uusien asukkaiden saaminen mukaan timintaan maiseminti Luntmatkailu ja lunnssa virkistäytyminen metsien ja vesistöjen virkistyskäyttö lunt- ja kulttuuriympäristöjen tutteistaminen luntmatkailuun virkistyskäytön hjaaminen reitistöjen avulla lunnn säästäminen suhteiden säilyminen maanmistajiin luntmatkailun rakennettujen luntkhteiden lisääminen Vesistöjen hit ja kunnstus kevyet järvien kunnstukset alueen vesistöt tulvasujelu vesistöjen yhteisten sujavyöhykkeiden suunnittelu muu vesiensujelu Mnimutisen lunnn hyödyntäminen lunnnantimet riistanhit luntelämykset 3.2 PORVOON JA LOVIISAN SUURALUEET Strategia Hyvinvinti, viihtyisyys ja elinvima Syrjäseudut vat usein taantuvia alueita, jissa palveluja ja työpaikkja n heikmmin tarjlla kuin kyläkeskuksissa ja kaupungeissa. Alueiden suurimmat ngelmat vat laaja asutus maaseudulla ja pienissä kylissä, kulutusasteen alhaisuus, elinkeinrakenteen haavittuvuus, palvelujen heikk saatavuus ja ennen kaikkea maataluden sekä palvelujen meneillään leva rakenteellinen muuts heikmpaan suuntaan. Maaseudun elinvimaisuuteen halutaan luda uutta uska panstamalla hankkeisiin, jtka luvat lisää hyvinvintia, elämänlaatua ja virikkeellistä yhteistimintaa sekä täydentävät suurimmiksi tdettuja puutteita. Maaseudun elinkeinrakennetta n vahvistettava lumalla perusmaataluden rinnalle uutta elinkeintimintaa maaseutua ja maatalutta lähellä levissa elinkeinissa. Lisäksi n lutava parempia puitteita kylätiminnan, urheiluseurjen ja nuristiminnan jatkuvuudelle sekä klmannen sektrin avulla mahdllistettava 22

23 palvelujen ja tärkeiden päivittäisten timintjen turvaaminen myös erityisalueiksi luettavilla alueilla. Aktiiviset ja saavat maaseudun asukkaat vat kaiken kehittämisen ydin. Tarkituksena n yleishyödyllisen yhteistiminnan kautta lisätä maaseudulla asuvien ihmisten hyvinvintia ja alueen elinvimaa, millä ludaan realistiset mahdllisuudet asua ja timia maaseudulla ja mahdllistetaan myös haja-asutusalueiden pienten kylien elinvimaisuus. Kehittämislinjat vat lähtöisin paikallisista tarpeista ja alueiden erityispiirteet ja luntaiset vahvuudet humiiden. Timintaamme hjaavat seuraavat arvt, jtka vat myös sa rahittamiemme hankkeiden valintakriteerejä: 1. Paikallislähtöisyys 2. Maaseudun elinvimaisuus 3. Paikallinen yhteisvastuu ja maehtisuus 4. Kustannustehkkuus ja tulksellisuus 5. Tasa-arv (sukupulten välinen, ikäryhmien välinen, alueellinen ja timinnallinen) 6. Kestävä kehitys ja ympäristöystävällisyys 7. Suvaitsevaisuus ja uudistumishalukkuus Ohjelman laatimisprsessin kuvaus lyhyesti Ohjelma n laadittu laajasti alueen ihmisiä ja timijita kuullen. Vudesta 2004 lähtien n pidetty kuntakhtaisia tilaisuuksia, khdennettuja seminaari- ja keskustelutilaisuuksia sekä kyselyin hankittu mielipiteitä alueen kehittämistarpeista erityisesti kylissä ja hajaasutusalueilla. Ohjelmaa varten n kstettu tilastllista materiaalia, jnka lisäksi alueelta tehtyjä tulevaisuustrendejä, kuten väestöennusteita, tulkitsemalla n pyritty vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin. Perusteellinen kuvaus laatimisprsessista liitteineen n kuvattu Idässä Itää ry:n jättämässä hjelmassa. Suurimman painarvn hjelmaan antavat lunnllisesti kylissä asuvien ja timivien ihmisten mielipiteet. Näin pyritään saavuttamaan Sumen maaseudun kehittämisstrategian tavite ihmisten ja yhteisöjen inhimillisten vimavarjen kehittämisestä ja hyödyntämisestä kasvattaa ssiaalista päämaa ja yhteisöllisyyttä. Alustava hjelma valmistui julukuussa 2005 ja sen jälkeen hjelmaa n täydennetty aluekehitysviranmaisten ja muiden lähialueen timintaryhmien kanssa käytyjen neuvttelujen jhdsta Tavitteet kylien ja maaseudun pysymien hyvinvivana ja asuttuna alueena syrjäisenkin maaseudun kehittyminen vilkas paikallinen yritystiminta sekä verkstitumisen lisääntyminen ja kehittyminen väestörakenteeltaan tasapaininen ja saava väestö, jka n tyytyväinen elämänlaatuunsa 23

24 aktiivisesti elinljensa viihtyisyyteen ja kestävään kehitykseen vaikuttava väestö, jka haluaa pärjätä ssiaalisista ja taludellisista uhkakuvista hulimatta yhdistyksen tiedttamisen kehittäminen ja tunnettavuuden lisääminen Nykytilan arviinti Suuralueet mudstavat yhtenäisen alueen pääkaupunkiseudun ja Ktkan vaikutusalueiden välille ja yhteistyötä n perinteisesti tehty kahden seutukunnan (Prv ja Lviisa) välillä kskien alueiden vetvimaisuutta, imaga, palveluja sekä elinkeinplitiikkaa. Maantieteellisesti yhtenäisellä alueella n kuitenkin nähtävissä alueellisesti eriytyvää kehitystä, jnka ennustetaan edelleen kasvavan. Tämä lu suuria haasteita hyvinvinnin tasaiselle jakautumiselle ja kylien elinvimaisuuden kehittymiselle. Taantuva kehitys tu mukanaan siihen liittyvät ngelmat kuten työpaikkjen ja palvelujen puutteet. Parempia puitteita ei kaivata ainastaan elämiseen ja timeentuln liittyvissä asiissa, vaan myös henkisen hyvinvinnin kannalta liittyvissä asiissa. Pelkän perinteeseen tarraamisen lisäksi tarvitaan myös kknaan uusia virikkeitä, jilla uusia timintatapja tehdään tutuksi maaseudulle ja maaseutuyhteisöihin. Alueilla tarvitaan tukea ensisijaisesti kylien yhteisöllisiin hankkeisiin, jilla lisätään paikallista situtumista, yhteistimintaa ja ihmisten kiintymistä maa asuinpaikkaa khtaan. Yhteishenki, jka kannustaa asukkaita khentamaan lähiympäristöään ja kantamaan vastuuta lähimmäisistään sekä sittamaan suvaitsevuutta kanssaihmisiä khtaan, n ensiarvisen tärkeää pyrkiä säilyttämään. Lisäksi n tärkeää edistää hankkeita, jissa ihmiset kantavat vastuuta glbaaleista ngelmista. Nämä vivat lla pieniä ympäristöhankkeita, jtka liittyvät esimerkiksi ilmastnmuutkseen, energian säästämiseen tai reilun kaupan edistämiseen samin kuin esimerkiksi paklaisten tai maahanmuuttajien maaseudulle muuttamiseen liittyviin suvaitsevaisuuskampanjihin. 24

25 TAULUKKO 4. Nelikenttäanalyysi (SWOT) Prvn ja Lviisan suuralueiden nykytilanteesta VAHVUUDET sijainti rannikkvyöhykkeellä sekä pitkä histria kaksikielisyys Prvn suuralueen psitiivinen muuttliike mnipulinen ja lunnnläheinen elinympäristö kulttuurimaisemat ja -perinteet mnipulinen saaminen ja timinta aktiivinen yhdistystiminta halu elinehtjen parantamiseksi maaseudulla HEIKKOUDET vähentyvä ja vanheneva väestö Lviisan suuralueella plarisituva kehitys Prvn ja Lviisan suuralueiden sekä keskusta- ja haja-asutusalueiden välillä heikt jukkliikenneyhteydet pendelöinnin suuri suus työssäkäyvistä palvelurakenteen heikkeneminen sekä palvelujen väheneminen ja lppuminen maaseutualueilta MAHDOLLISUUDET pääkaupunkiseudun läheisyys ja sen markkiniden ja asiakaspiirin hyödyntäminen etä- ja justtyön mahdllisuus innvatiivisuuden siirtäminen pienyritystimintaan (erikistuminen, jalstus, sivuelinkeint, uudet yhteistyömudt) tietyhteiskunnan mahdllisuudet lunnnläheinen ja rauhallinen ympäristö hukuttelee uusia asukkaita mnipulisen ympäristön hyödyntäminen matkailuelinkeinssa jukkliikenneyhteyksien parantuessa pystytään turvaamaan yhdenmukaiset palvelut ja liikkumismahdllisuudet panstaminen nuriin tuttaa tulsta tulevaisuudessa UHAT mututuminen nukkumalähiöksi, jsta käydään työssä muualla ja jsta puuttuvat mat palvelut työpaikkamavaraisuuden pienentyminen peruselinkeinjen yhä heikkenevä kannattavuus muilla paikkakunnilla piskelleilta nurilta puuttuu takaisinmuuttn tarvittava mtivaati ja timeentulmahdllisuudet yksityisautilu lisääntyy ja jukkliikenneyhteydet vähenevät ssiaalisesti ja eklgisesti epätasainen väestönkasvu ja väestönrakenne taantuvan kehityksen myötä ssiaalisten ngelmien lisääntyminen suuralueiden plarisituminen, painpisteen siirtyminen lähemmäksi pääkaupunkiseutua muuttliike harvaan asutulta maaseudulta muutamiin kasvukeskuksiin, muuttajina erityisesti naiset ja nuret ympäristönsujelun ja maisemanhidn laiminlyöntien kielteiset vaikutukset Timintalinjat Manner-Sumen maaseutuhjelmassa n neljä timintalinjaa (TL 1-4), jita kaikkia myös SILMU ry rf:n hjelmassa tteutetaan alueellisen paintuksen mukaisesti. Yhdistyksen ensisijainen tehtävä Prvn ja Lviisan suuralueilla n vastata kylien ja maaseudun yhteisöllisestä kehittämistiminnasta ja maaseutuelinkeinjen kehittämisestä, jten pääpain n Manner- Sumen maaseutuhjelman timintalinja 3:n mukaisissa timenpiteissä. Timintalinjan (TL) 1 painarv Prvn ja Lviisan suuralueiden kehittämishjelman kknaisuudesta n nin 5 %, TL 2 nin 4 %, TL 3 nin 66 % ja TL 4 nin 25 %. Timintaa tteutetaan pääasiassa paikallislähtöisesti eli alhaalta ylöspäin ja tteuttajina vat maaseudun erilaiset paikalliset timijat kuten yhdistykset, yritykset ja kylissä asuvat ihmiset. 25

26 Timintalinjapaintukset yhteistyö 29 % Kylätiminnan kehittäminen 28 % Nuris, ympäristö, saarist, kulttuurija perinne sekä muu 29 % Elinkeint ja työllisyys 14 % a. Elinkeint ja työllisyys KUVIO 2. Timinnan painarv kehittämistyössä Tavitteena n maaseudulla harjitettavien elinkeinjen sekä työllisyyden tukeminen. Työpaikkamavaraisuus n alueilla heikka ja pendelöinti runsasta. Kestävän kehityksen kannalta pendelöinti n negatiivinen ilmiö. Työpaikkamavaraisuuden lisääminen n eklgisesti ja ssiaalisesti suuri haaste, jlla estetään kuntien muuttuminen pahimmillaan pelkiksi nukkumalähiöiksi. Kehittämislinjan tavitteena n auttaa nykyisiä ja tulevia maaseutuyrittäjiä harjittamaan yritystimintaa maaseudulla, jk maatilan yhteydessä tai ilman maatilakytkentää. Erityisesti tullaan painttamaan elinkeintiminnan edistämistä liittyen bienergiaan, matkailuun, elintarvikkeisiin, luntyrittäjyyteen, alihankintaan, hiva-alaan, palveluiden tuttamiseen ja käsityötaitihin. Tarkituksena ei le kasvattaa yhdistyksen maa yritystimintaan liittyvää erityisasiantuntemusta, vaan hyödyntää j lemassa levaa laajaa elinkein-saamista ja alueellista krdinintia. Timinta phjautuu pitkälti muiden tahjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Työvima- ja elinkeinpalvelut hidetaan pääsin j nykyisin timivien rganisaatiiden kautta. Maaseutuyrittäjyyden khdalla n kuitenkin vielä puute asiantuntija- ja elinkeinpalveluista ja yhteiskrdininnista sekä erityisesti mikr- ja maaseutuyrittäjyyden edistämiseen tarkitetusta kehittämis- ja investintituesta. Vaikka työttömyys n vähentynyt viimeisen kymmenen vuden aikana, heijastuu se edelleen laajasti maaseudun hyvinvintiin ja elinvimaisuuteen. Js asiantuntijiden ennustama maataluden rakennemuuts yhä syvenee, syntyy vieläkin suurempi tarve kehittää uutta työllistävää timintaa. Teemja Elinkeintiminnan edistäminen uuden yritystiminnan luminen 26

27 kannustaminen yrittäjyyteen alittavan yrittäjän tuki asiantuntijapalvelut yritystiminnan käynnistämiseen yhteistyö ja verkttuminen elinkeinrakenteen ja kilpailukyvyn vahvistaminen vahvuuksien tukeminen yhteistyörenkaat asiantuntijapalvelut kehittämisessä tutteistaminen, asiakashallinta, myynti- ja markkinintitaidt etäisen sijainnin haitat Yrittäjyyteen kannustaminen khderyhmänä nuret ja kululaiset yhteistyössä 4H-rganisaatiiden ja kulujen kanssa Yrittäjien keskinäisen yhteistyön lisääminen yhteistyössä muun muassa yrittäjä- ja tuttajayhdistysten kanssa Maaseutuyrittäjyyteen kannustaminen maaseutuelinkeint ja mikryritystiminta, 1-3 henkilötyövutta kskevat yritykset kehittämis- ja investintitarpeet ei-maatilakytkentäisten yritysten salta Maatilasidnnaisten sivuelinkeinjen kehittäminen bienergian ja jätemateriaalin hyödyntämismallit (esimerkiksi jatkna j käynnissä leville rypsin bidieselin ke- ja esittelyhankkeille) biplttaineiden kehittäminen uuden tekniikan hyödyntäminen maaseutumatkailu, käsityötutteet ja paikallinen elintarviketutant Tietvalmiuksien lisääminen khderyhmänä perinteisten maaseutuammattien harjittajat tutekehitys ja tutteistaminen Käsityö- ja maaseutututteet kehittäminen ja uudistaminen elintarvikkeiden jatkjalstus ja tutteistaminen b. Kylien kehitys Jtta kylät säilyisivät vireinä ja timivina sekä visivat saltaan vaikuttaa psitiivisesti maaseudun vetvimaisuuteen asuinympäristönä, n kehittämislinjan tavitteena aktivida kylätimintaa. Prvn ja Lviisan suuralueilla n nin 80 erillistä kylää sekä runsaasti haja-asutusalueita, jissa n tarvetta matimiseen yhteiskehittämiseen. Tarve 27