Paikallinen maaseudun kehittämisstrategialuonnos. Enonkoski-Heinävesi-Savonlinna OHJELMAKAUSI PIÄLLYSMIES RY
|
|
- Anni-Kristiina Marja-Leena Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Paikallinen maaseudun kehittämisstrategialunns Ennkski-Heinävesi-Savnlinna OHJELMAKAUSI PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-timintaryhmä
2 1 Jhdant Leader-timintatapa n vakiinnuttanut paikkansa niin Sumessa kuin muuallakin EU:n alueella erinmaisena paikallisen kehittämisen työkaluna. Piällysmies ry n maaseudun kehittämisyhdistys, jnka tehtävänä n lisätä alueen elinvimaisuutta ja auttaa maaseudun eri timijita sallistumaan ja vaikuttamaan man timinta-alueensa kehittämiseen. Piällysmies ry:n alueen maaseudun kehittämisstrategiassa ludaan phjaa hjelmakauden tteutukselle. Strategiassa kerrtaan suuntaviivat ja tavitteet. Strategia-asiakirja n tässä vaiheessa hjelmavalmistelua vielä lunns. Paikallista maaseudun kehittämisstrategiaa työstetään vielä kesän 2013 aikana.
3 2 Sisällysluettel 1 Piällysmies ry uuden hjelmakauden kynnyksellä Alueen kuvaus Timinta-alue Väestö Työllisyys ja kulutus Elinkeint Klmassektri 1.2 Piällysmies ry:n timinta-alueen SWOT 2 Kuluvan hjelmakauden tulkset ja alustava arviinti Timintalinja 1. Maa- ja metsätalusalan kilpailukyvyn parantaminen 2.2 Timintalinja 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 2.3 Timintalinja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinelämän mnipulistaminen 2.4 Timintalinja 4. Leader -timinta 2.5 Väliarviinti vusista Strategian kuvaus, painpisteet ja tavitteet Tuetaan palvelutimintaa ja maaseutuasumista Tuetaan ihmisten hyvinvintia 3.3 Tuetaan kestävää kehitystä 3.4 Tuetaan elinkeinja 3.5 Panstetaan nuriin 4 Strategian valmisteluprsessi Yhteensvittaminen 5 Timintasuunnitelma Verkstjen hyödyntäminen ja yhteistyö 5.2 Aktivinti, tiedttaminen, hankeneuvnta ja hankkeiden timinnan seuranta 5.3 Piällysmies ry:n mat hankkeet 5.4 Hankkeiden valintakriteerit Yleiset valintakriteerit Yritystuen valintakriteerit 6 Strategian hallinnn ja seurannan järjestäminen Yhdistyksen jäsenet, hallitus ja henkilökunta 6.2 Piällysmies ry:n timintatapa ja kyky hitaa julkista rahitusta 6.3 Timinnan ja strategian tteutumisen seuranta.. 7 Strategian rahitussuunnitelma Suunnitelma rahituksen jakautumisesta strategian painpistealueille 7.2 Suunnitelma rahituksen jakautumisesta hanketyypeille 7.3 Rahitusneuvttelut kuntien kanssa
4 3 1 Piällysmies ry uuden hjelmakauden kynnyksellä 1.1 Alueen kuvaus Timinta-alue Piällysmies ry:n timinta-alueen mudstavat Savnlinnan kaupunki (maaseutualueet), Ennksken ja Heinäveden kunnat. Vuden 2013 alusta kuntien lukumäärä supistui klmeen, kun Kerimäki ja Punkaharju ja Savnlinna yhdistyivät. Piällysmies ry jatkaa alueneuvtteluja Savnlinnan kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa ennen lpullisten rajjen spimista Savnlinnan kaupunkialueen ympärille. Naapuritimtaryhmien kanssa n svittu timinta-aluerajauksesta, jka pysyy entisellään. Piällysmies ry:n timinta-alueen asutus n harvaa ja Saimaan vesistöjen pilkkmaa. Asukastiheys n 10,1 henkilöä/ maakm 2. Alueen pinta-alasta lähes pulet n vettä ( km 2 ). Veden laatu n pääsin jk hyvää tai erinmaista. Alueen muikkukannat vat hyvät. Kalataluden timintaedellytyksiin llaan satsaamassa merkittävästi mm. Kerimäelle rakennettavalla kalalgistiikkakeskuksella. Alueen vesialueista merkittävä sa n Saimaan nrpan asuinaluetta ja se vaatii sujelun ja kalastuksen yhteensvitusta, jssa viime aikina n edistytty Väestö Yhdistyksen alueella sijaitsevissa kunnissa asui vuden 2012 lpussa yhteensä nin henkilöä. Varsinainen yhdistyksen timinta-alueen asukasluku ( ) li nin henkilöä (Ennkski,Heinävesi ja Savnlinnan maaseutualueet). Väestön ikääntyminen ja väheneminen aiheuttavat haasteita palveluiden järjestämiseen. Väestön ikääntyessä haasteeksi mudstuu alueen tasapaininen kehittäminen niin, että peruspalveluiden saatavuus turvataan myös haja-asu-tustusalueilla. Alueella li kesämökkiä vunna Kesäaikaan alueen väkimäärä jpa kaksin-kertaistuu. Osa-aikaiset asukkaat vat kasvava palveluiden käyttäjäryhmä, kska vapaa-ajan asunlla vietetään entistä pitempiä jaksja vudesta. Väestön ikääntyessä aktiiviset eläkeläiset tulevat myös lemaan yhä merkittävämpi maaseudun palveluiden käyttäjäryhmä. HEINÄVESI Savnranta ENONKOSKI SAVONLINNA Kerimäki Punkaharju VÄESTÖTILASTO (Lähde: Tilastkeskus/kuntatiedt ) Savnlinna Ennkski Heinävesi Yhteensä / k-a Väkiluku Väkiluvun muuts, % , ,2-1, vutiaiden suus väestöstä, % 13,6 12,8 12,7 13, vutiaiden suus väestöstä, % 62,2 57,3 57,3 58,9 65 vutta täyttäneiden suus väestöstä, % 24,3 29,9 30,0 28,1 Eläkkeellä levien suus väestöstä, % 31,6 38,3 40,0 36,6
5 4 ASUMINEN (Lähde: Tilastkeskus/kuntatiedt ) Savnlinna Ennkski Heinävesi Yhteensä/k-a Asuntkuntien lukumäärä Vukra-asunnssa asuvien asuntkuntien suus, % 29,1 18,5 20,4 22,7 Rivi- ja pientalissa asuvien asuntkuntien suus asuntkunnista, % 59,4 96,4 83,6 79,8 Kesämökkien lukumäärä Työllisyys ja kulutus Alueella li vunna 2010 yhteensä työpaikkaa. Työttömyysaste li alueella vuden 2011 lpussa 15,0 %. Eniten työpaikista li palvelutyöalilla eli 65 %. Alkututant työllisti 13,8 %. Taludellinen hultsuhde (mntak työviman ulkpulella levaa ja työtöntä n yhtä työllistä khti) n alueella 1,9, mikä n Etelä-Savn keskiarva (1,58) krkeammalla taslla. Syynä tähän vat ikääntyvän väestön suuri suus ja muuta maakuntaa krkeampana pysytellyt työttömyys. TYÖMARKKINAT (Lähde: Tilastkeskus/kuntatiedt ) Savnlinna Ennkski Heinävesi Yhteensä / k-a Kunnassa levien työpaikkjen lukumäärä Työllisten suus vutiaista, % ,9 48,8 48,1 49,9 Työttömyysaste, % ,4 17,0 13,6 15,0 Kunnassa asuvan työllisen työviman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien suus työllisestä työvimasta, % ,2 58,7 80,2 75,7 Krkeakulutusta Savnlinnassa antaa Itä-Sumen ylipist, jnka yksiköitä kaupungissa timii kaksi. Ammattikrkeakulupetusta tarjaa Mikkelin ammattikrkeakulu ja amma-tillista kulutusta Savnlinnan ammatti- ja aikuispist SAMI. Lisäksi alueella timii kattava peruskuluja lukiverkst. Muita alueella timivia kulutuslaitksia vat muun massa Puruvesi-pist, Linnalan pist, Sisal-pist, Itä-Karjalan kansanpist, Savnlinnan kesäylipist, Savnlinnan kristillinen pist, Tanhuvaaran urheilupist ja Valamn kansanpist. OPPILAITOKSET (Lähde:Wikipedia.fi) Savnlinna Ennkski Heinävesi Yhteensä Peruskulut Lukit Ammattikrkeakulut 1 1 Krkeakulut 1 1 Muut ppilaitkset 6 2 8
6 Elinkeint Maatiljen lukumäärä n jatkuvassa laskussa ja keskimääräinen peltpinta-ala nusussa. Vunna 2012 maatilja li Ennkskella 68, Heinävedellä 89, Kerimäellä 122, Punkaharjulla 88 ja Savnlinnassa 194. Metsällä n suuri merkitys alueen timeentullle ja hyvinvinnille. Seudun tellinen selkäranka, mekaaninen metsätellisuus, njaa pitkälti alueen metsävarantn ja saavaan työvimaan. Maaseudun sivuelinkeinjen merkitys n kasvanut mnessa tapauksessa entisestä sivuelinkeinsta n mudstunut pääelinkein. Ulkmaalaisen työviman merkitys n myös kasvanut erityisesti työvimavaltaisessa tutannssa. Langattmat internet yhteydet mahdllistavat palveluiden käyttämisen ja tuttamisen maaseudulla, mutta n ensiarvisen tärkeää että yhteydet edelleen kehittyvät taajamien tahtiin, kska tutant ja palveluliiketiminta n j tullut riippuvaiseksi ICTsvelluksista. Matkailu ja nk. kakksasuminen vat tuneet maaseudulle työmahdllisuuksia, jissa n vielä paljn kehitettävää palveluiden tarpeen ja saatavuuden khdentamisessa. Verkstituminen vaatii myös uudenlaisia rakenteita, jtta palvelutyölle saadaan riittävät timintaedellytykset TYÖPAIKAT (Lähde: Tilastkeskus/kuntatiedt ) Savnlinna Ennkski Heinävesi K-a / yhteensä Alkututant % ,6 22,9 12,0 13,8 Jalstus % ,0 10,0 25,9 19,0 Palvelut % ,4 64,8 59,9 65,0 Timialaltaan tuntemattmat % ,0 2,2 2,1 2,1 Taludellinen hultsuhde, työviman ulkpulella tai työttömänä levat yhtä työllistä 1,64 1,97 1,97 1,9 khti Yritystimipaikkjen lukumäärä Klmassektri Alueella timii kaikkiaan 53 kyläyhdistystä ja n. 350 erilaista järjestöä kulttuurin, urheilun, plitiikan ja muun vapaan kansalaistiminnan alueelta. Aktiivisella järjestötiminnalla n alueella niin histrian kuin nykypäivänkin valssa erittäin suuri merkitys. Nykyisellä hjelmakaudella kylien suunnitelmallinen kehittäminen n lisääntynyt. Kylien alueella timivien järjestöjen kanssa n tteutettu mnimutista hankeyhteistyötä. Kunta- ja palvelurakenteen muuttuessa ja palvelujen järjestämistä kskevien muutstrendien paineessa kuntien ja klmannen sektrin suhteen merkitys kasvaa. Järjestöt ja klmas sektri nähdään tulevaisuudessa myös julkisten palvelujen täydentäjänä, palvelujen tuttajana ja myyjänä. KYLÄT JA TAAJAMAT (Lähde:Wikipedia.fi) Savnlinna Ennkski Heinävesi Yhteensä Kaupungin sat ja taajama-alueet Kylät
7 6 1.2 Piällysmies ry:n timinta-alueen SWOT Seuraavaan taulukkn (kuva 1.) n kuvattu alueen kehitykseen vahvuuksina, mahdllisuuksina, heikkuksina ja uhkina vaikuttavia tekijöitä, jtka nusevat alueen sisäisestä ja ulkisesta timintaympäristöstä Kuva 2. Piällysmies ry:n timinta-alueen vahvuudet, mahdllisuudet, heikkudet ja uhat VAHVUUDET Timintaympäristö - puhdas lunt - alueen sijainti suhteessa Pietarin alueeseen - suuri vapaa-ajan asuntjen määrä - turvallisuus Osaaminen - matkailu- ja kulttuurisaaminen - kulutus- tutkimus- ja saamiskeskittymät - aktiiviset ja mnitaitiset ihmiset - aivtunti (vapaa-ajan asukkaat) Maa- ja metsätalus - metsän kasvu vahvaa - runsaat metsävarat - puuta jalstavaa tellisuutta - hyvät lsuhteet perinteiseen ja lumuviljelyyn - pienet tilakt ( erikistutant) Matkailu - vahvat matkailukeskittymät - vetvimaiset matkailukhteet - Venäjän läheisyys Järvilunt ja kalastus - puhtaat ja laajat järvialueet - vahvat muikkukannat - tasapain nrpan sujelun ja kalastuksen kesken MAHDOLLISUUDET Timintaympäristö - väestön ikääntymien lu kysyntää hivapalveluille - klmannen sektrin hyödyntäminen kyläkeskusten vähenevän palvelurakenteen krvaajina Osaaminen - alueen nstaminen metsäenergiasaamisen keskittymäksi - hankerahastjen hyödyntäminen Maa- ja metsätalus - lumu- ja lähiruan menekin lisääntyminen - maatiljen rakenteen ja tuttavuuden uudistaminen Matkailu - lunt- ja kulttuuriympäristömatkailun tutteistaminen - järvilunnn parempi hyödyntäminen matkailussa lunnnrauhan tutteistaminen - mikryritysten yhteistyö - venäläismatkailijiden virran hyödyntäminen (viisumivapaus? rajanylityspaikka Parikkalaan?) Järvilunt ja kalastus - vesistön kalakantjen aiempaa parempi hyödyntäminen - kalalgistiikkakeskus
8 7 HEIKKOUDET Timintaympäristö - tiestön heikk kunt - heikt tietliikenneyhteydet - palveluiden keskittyminen kaupunkiin ja kirknkyliin - väestön ikääntyminen Osaaminen - sukuplven ja mistajavaihdsten viivästyminen ja tteutumattmuus yrityksissä ja yhdistyksissä Maa- ja metsätalus - tuttajien ikärakenne ja jatkajien puute - pienet tilakt Matkailu - sesnkilunteisuus - palveluketjun hallinnan puutteellisuus - puutteet matkailupalvelujen tutteistamisessa Järvilunt ja kalastus - hajanaiset ja pirstalituneet vesialueet UHAT Timintaympäristö - palvelut vähenevät - väestön ikääntymisestä jhtuva kylien kuihtuminen ja turvattmuus - perusinfran (esim. tiestön) kunnn rmahtaminen Osaaminen - työttömyyden lisääntyminen - eläköityminen - kulutetun työviman väheneminen (aivvienti) - kulutuspaikkjen väheneminen Maa- ja metsätalus - maatiljen määrän väheneminen - maatalusyritysten kannattavuuden aleneminen - jaksaminen - (ikärakenne, ei nuria yrittäjiä) Matkailu - ilmastnmuuts (talvimatkailu) - plttaineen hinnan nuseminen - alueen kiinnstavuus heikkenee - lentvurjen väheneminen Kunta- ja palvelurakenteen muutkset - puutteelliset laajakaistayhteydet - kuntien reuna-alueiden näivettyminen
9 8 2 Kuluvan hjelmakauden tulkset ja alustava arviinti 2.1 Timintalinja 1. Maa- ja metsätalusalan kilpailukyvyn parantaminen Piällysmies ry:lla li varattu kehyksestä timintalinjan 1 hankkeisiin nin 5%, jllin tämän timintalinjan suus kk kehyksestä ( ) li rahallisesti erittäin pieni. Timintalinja yhdestä rahitettavaksi lisivat kelvanneet kehittämissuunnitelman mukaisesti esimerkiksii kulutushankkeet, jnka hyödynsaajina lisivat lleet maa-ja metsätaluden harjittajat. Laajempialaisia kulutushankkeita lisivat vineet hakea esimerkiksi timinta-alueen kunnat. 2.2 Timintalinja 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Timintaryhmien kautta vat tällä hjelmakaudella ensimmäistä kertaa myös yhdistykset vineet hakea erityisympäristötukia (ei-tutannlliset investinnit), samalla tavin kuin viljelijät. Erityisympäristötukiin n llut kiinnstusta, Piällysmies ry:lle tuli yhteensä 8 hakemusta. Piällysmies ry:n hallitus pulsi kaikkia haettuja erityisympäristötukihakemuksia, mutta laillisuustarkistuksen jälkeen pulta tukialueille eivät hakijat saaneet. Hylkäyksen perusteena li pääasiassa tukiehtjen täyttymättömyys. Ksteikkhankkeista li kaksi kiinnstunutta hakijaa, metsästysseura Punkaharjulta ja viljelijä Savnlinnan maaseutualueelta. Piällysmies ry piti erityityisympäristötuki-illan Kerimäen kunnantallla vunna Tilaisuuteen sallistui 14 henkilöä. Osallistujat edustivat alueen eri yhdistyksistä. Puhujina livat Etelä-Savn ELY-keskuksen erityisympäristötukisaajat sekä tukisuunnitelmia tekevä yksityisyrittäjä Veli-Matti Pekkarinen, T:mi Siipipeili. 2.3 Timintalinja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinelämän mnipulistaminen Timintalinja 3 li timikaudella Piällysmies ry:n hankerahituksen pain-pistealue. Piällysmies ry:lle tuli uutena elementtinä aiempaan hjelmakauteen verrattuna myös yritystuet. Yritystuille uskttiin hjelmakauden alussa levan suurempi kysyntä kuin lemassa levat tulkset sittavat. OHJELMAKAUSI tteuma Tavite kpl Tteuma kpl Myönnetyt tuet Yritystuet ,00 Hanketuet ,00 Yrityshankkeiden hakijat pitivät Piällysmies ry:tä pääsin hyvänä rahituskananvana. Tulksia katsttaessa taviteltu maaseudun naisten yritystiminnan tukeminen li kappalemääräisesti merkittävä. Hakijiden mielestä hankkeiden vaikuttavuus näkyi pikkeuksetta elämän laadun kehittymisenä sekä parantumisena. Kaikki yritystuet tivat lisäarva ja vaikuttavuutta alueelle. Useissa yrityshankkeissa tuettiinkin ensimmäisen työntekijän palkkausta ja se n erinmainen mittari kertmaan elinkeinelämän kehittymisestä. Piällysmies ry:n kehittämissuunnitelman parhaat tulkset vat alueen asukkaiden elämän laadun kehittymisessä. Yritystukien määrällinen lisääminen vaatii vielä timintaryhmältä knkreettisia timia.
10 9 2.4 Timintalinja 4. Leader -timinta Alueiden ja valtiiden välisiä yhteistyöhankkeita rahitettiin Piällysmies ry:n kehyksestä 1,8 % (6 kpl). Alueidenväliset hankkeet livat pääsin Etelä-Savn Ely-keskuksen alueella sijaitsevan Rajupusu Leader ry:n ja Veej`jakaja ry:n kanssa tehtyjä hankkeita. Klmantena alueidenvälisten hankkeiden yhteystyötahna li Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry. Alueiden väliset hankkeet livat pääsin kehittämishankkeita. Hankkeiden hakijina livat pikkeuksellisesti ismmat yhdistykset, jilla li laajempi khderyhmä. 2.5 Väliarviinti vusista Vunna 2011 tehtiin Piällysmies ry:lle väliarviinti vusista hankehakijita ja sidsryhmiä haastattelemalla. Arviinnissa selvitettiin hankkeiden ja yritystukia hakeneiden kkemuksia hakuprsessista, maksatuksesta ja hankkeiden sekä yritystukien vaikuttavuudesta. Yhdistykset kkivat hankkeiden rahituksen erittäin tärkeäksi, jskin itse hakuprsessi ja maksatus eivät saaneet ihan niin hyvää arvsanaa. Hakeminen ja maksatus kettiin hankalaksi tai muuten vaikeasti ymmärrettäväksi, henkilöstön antama hankeneuvnta kettiin pääsin erinmaiseksi. 3 Strategian kuvaus, painpisteet ja tavitteet V Piällysmies ry:n timinta-alueen kehittämissuunnitelmalla tavitellaan seuraavaa: isi: Alue n Savnlinnan ydinkeskustan kanssa vurvaikutuksessa leva ihmisläheinen ja hukutteleva asumis-, työ- ja vapaa-ajan ympäristö, jssa ihmiset viihtyvät ja yritykset menestyvät hyödyntäen puhdasta lunta innvatiivisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Alueen elinvimaisuus ja hyvinvinti perustuu työhön, timeentuln ja ihmisten viihtyvyyteen. Pääpain strategiassa n lla yhtenä timijana edistämässä ihmisten hyvinvintia ja yritysten timintaedellytyksiä paikallista tarpeista lähtevillä pienimutisilla yhteisöjen ja elinkeinjen kehittämistimenpiteillä. Maaseutu käsitetään tässä strategiassa laajasti: ulkpulelle n rajattu vain Savnlinnan kaupungin keskustaajama. Alueen pienet kunnat (Ennkski ja Heinävesi) mudstavat yhdessä vuden 2013 alusta kuntaliitsten myötä laajenevan Savnlinnan kaupungin maaseutualueiden kanssa yhtenäisen maaseutuplitiikan timialueen. Tavitetilaa khti hakeudutaan tteuttamalla seuraavia painpistealueita Tuetaan palvelutimintaa ja maaseutuasumista Tuetaan ihmisten hyvinvintia Tuetaan kestävää kehitystä Tuetaan elinkeinja Panstetaan nuriin Nämä painpisteet vat purettu tavitteiksi seuraavissa luvuissa. Alueellisen kehittämissuunnitelman painpisteet vat sisällöltään yhdensuuntaiset Etelä-Savn ELY-keskuksen strategian ja Etelä-Savn maakuntastrategian kanssa. Lisäksi EU:n maaseutuasetuksen läpileikkaavat tavitteet, innvaatit, ilmastnmuuts ja ympäristö, humiidaan kunkin painpisteen salta.
11 10 Tuetaan palveluita ja asumista Tuetaan ihmisten hyvinvintia Tuetaan kestävää kehitystä Tuetaan elinkeinja Panstetaan nuriin 3.1 Tuetaan palvelutimintaa ja maaseutuasumista TAVOITETILA Tämän painpisteen alaisten hankkeiden tulee aktivida alueen asukkaita sallistumaan kehittämistyöhön sekä syventää yhteistyötä eri timijiden välillä. Tavitteena n tukea asukaslähtöistä timintaa ja yhteisöllisyyttä kylä- ja ktiseututyössä sekä klmannen sektrin järjestöjen timinnassa. Piällysmies ry:n tukemien hankkeiden tulee lla paikallisesti merkittäviä kehittämis-, investinti- ja kulutushankkeita. Teeman kautta parannetaan lähipalveluita, kehitetään kylätimintaa ja maaseudun asukkaiden vapaa-ajanviettmahdllisuuksia. Piällysmies ry:n timinta-alueen mnipuliset palvelut ja vapaa-ajanviettmahdllisuudet takaavat arjen sujumisen
12 11 TAVOITE TOIMENPITEET MITTARIT RAHOITUS kylät ja kunnat alueen vimavara tyhjät kiinteistöt käyttöön kylien suunnitelmallinen kehittäminen kylien välisen yhteistyön lisääminen kylä- ja seurataljen timinnallisuuden kehittäminen tyhjillään levan kiinteistökannan hyödyntäminen uudet/päivitetyt kyläsuunnitelmat kpl kylien yhteiset hankkeet kpl talktyöt htv käyttööntettujen kiinteistöjen lukumäärä Leader ESR lisää asukkaita kylälle kesäasukkaiden humiiminen luda mahdllisuudet maanmistajien rakennus- ja vapaa-ajantnttien myyntiin paikallisten palveluiden tarjaminen uusien asukkaiden määrä rakennuslupien määrä palvelujen tarjajat lkm timivat lähipalvelut sähköisten palveluiden kehittäminen ikäihmisten selvitymiseen uusia palveluita etätyömahdllisuuksien edistäminen uusia sähköisiä palveluita kpl uusia kuntien ja yhdistysten välisiä spimuksia kpl Leader EAKR aktiivinen vapaa-aika ja tapahtumat harrastuspaikkjen timinnan kehittäminen maaseutukulttuurin edistäminen uudet virkistyspalvelut (green care) ktitarvekalastuksen elvyttäminen ITE-taiteen tukeminen erilaisten tilaisuuksien järjestäminen harrastus- ja liikuntapaikkjen kehittäminen virkistysreittien turvaaminen retket ja kilpailut uudet tapahtumat kpl uudet harrastuspaikat kpl kalastusringit Leader EKTR
13 Tuetaan ihmisten hyvinvintia TAVOITETILA Tämän painpisteen alaisten hankkeiden tulee aktivida alueen asukkaita ja klman-nen sektrin timijita sallistumaan kehittämistyöhön, jka syventää yhteistyötä eri timijiden välillä, tavitteena vetvimainen ja turvallinen kyläyhteisö. Piällys-mies ry:n tukemien hankkeiden tulee lla paikallisesti merkittäviä kehittämis-, investinti- ja kulutushankkeita. Painpisteen kautta parannetaan yksilöiden ja perheiden hyvinvintia ja edistetään kyläyhteisön yhteisöllisyyttä Piällysmies ry:n timinta-alue tarjaa vetvimaisen asuin- ja yritysympäristön, jssa ihmisten hyvinvinnin ja turvallisuuden edistäminen vat keskeisiä kyläyhteisön tehtäviä. TAVOITE TOIMENPITEET MITTARIT RAHOITUS hyvinvivat ihmiset yhteisöllisyyden tukeminen tilaisuuksien lkm hyvinvintikysely Leader tukiverkt turvallinen asuinympäristö sittrinkien perustaminen tukihenkilöverkn luminen kylien turvallisuuskartitukset kylien turvallisuussuunnitelmat sittrinkien lkm tukihenkilöt lkm turvallisuuskartitukset kpl turvallisuussuunnitelmat kpl Leader ESR Leader
14 Tuetaan kestävää kehitystä TAVOITETILA Piällysmies ry tukee tämän painpisteen alla hankkeita, jtka edistävät ympäristön hyvinvintia ja kestävää kehitystä. Hankkeiden tulee lla paikallisesti merkittäviä kehittämis-, investinti- ja kulutushankkeita. Timenpiteen alla parannetaan maiseman viihtyisyyttä ja tuetaan lunnnvarjen kestävää hyödyntämistä, uusien ympäristöratkaisujen kehittämistä sekä lähirukaan vihreään hyvinvintiin liittyviä hankkeita (green care). Piällysmies ry:n timinta-alueen lunnnvarja hyödynnetään mnipulisesti ja kestävästi. Innvatiiviset ympäristöratkaisut, lähi- ja lumuruka sekä vihreä hyvinvinti luvat uusia liiketimintaedellytyksiä. TAVOITE TOIMENPITEET MITTARIT RAHOITUS lunnntutteiden (kalat, marjat, sienet) mnipulinen hyödyntäminen kalastuksen heispalveluiden hyödyntäminen (nutanvet ym. elämyspalvelu) kalan mnipulisempi hyödyntäminen luntretkeily (myös marjatus ja sienestys) uudet myyntitutteet ja jalsteet elämyspalveluiden määrä kpl, jnka yhteydessä itsevalmistettujen tutteiden määrä kpl Leader EKTR uudet ympäristöratkaisut vetvimaiset vesistöalueet Lähiruka ja green care eli ssiaali-, terveys-, kasvatusja kuntutuspalvelut hiilijalanjäljen pienentäminen ympäristöystävällisemmät lämmitysmudt ympäristötietisuuden lisääminen pienimutiset paikalliset vesistöjen kunnstustimenpiteet vesistöjen tilan seuranta vihreän hyvinvinnin ja green care-palveluiden edistäminen lähiruualle kiinteitä myyntipaikkja (käynnistäminen ja selvittäminen) uudet energiaratkaisut muikkuherkut ja muut uudet tutteet, uusia tutteita kpl lähirukaringit kpl myyntipaikat ja yritykset kpl yritysryhmät kpl Leader ESR EKTR Leader EKTR
15 Tuetaan elinkeinja TAVOITETILA Piällysmies ry:n rahittamien hankkeiden tulee lisätä timinta-alueen maaseudun elinkeinrakenteen mnipulisuutta. Ohjelman kautta rahitetaan sekä alkavien yri-tysten että j timivien yritysten investinti-, kehittämis- ja käynnistystimia. Tuettavien hankkeiden n hyvä humiida alueen luntaiset vahvuudet ja resurssit. Lisäeduksi katstaan innvatiivisyys ja se että hanke edistää verkstitumista muiden alueen yrittäjien ja timijidenkanssa. Piällysmies ry:n timinta-alueen elinkeinelämä n verkstitunutta, kilpailukykyä vahvistetaan paikallisuuden ja alueen saamisen kautta. TAVOITE TOIMENPITEET MITTARIT RAHOITUS yrittäjyyden tukeminen yrittäjien jaksamisen ja yhteistyön tukeminen yrittäjien saamisen lisääminen hankerahituksessa yritysten kehittämisen tukeminen yritystukien kautta yritysten timintaympäristön kehittäminen nurten aktivinti ja innstaminen yrittäjyyteen yrityskummitiminta nurille yrittäjille yrittäjien välisen yhteistyön lisääminen yhteisyrittäjyyden lisääminen yrittäjän työhyvinvinnin tukeminen kulutuksia kpl yrityskhtaista neuvntaa kpl nurten perustamien yritysten määrä kpl yrityskummikulutus tilaisuudet kpl yritysryhmähankkeista kpl yrittäjien yhteisiä tapahtumia kpl työhyvinvintia tukevia hankkeita kpl Leader ESR EAKR EKTR Leader ESR EAKR EKTR elinvimaa paikallisuudesta lunt- ja kulttuurimatkailun edistäminen teemaphjaisen matkailun kehittäminen klmannen sektrin yrittäjyysmahdllisuuksien tukeminen hyvinvinti- ja ssiaalialan yrittäjyyden kehittäminen uudet tutteet kpl uudet hjelma- ja heispalvelut lkm uudet matkailukhteet kpl Leader ESR EAKR EKTR
16 Panstetaan nuriin TAVOITETILA Piällysmies ry tteuttaa ja tukee tämän painpisteen alla paikallisia kehittämis-, investinti- ja kulutushankkeita, jtka parantavat nurten sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuuksia, tukevat nurten kasvua ja aktiivista timintaa, edistävät sukuplvien välistä vurvaikutusta, nurten työllistymistä ja yrittäjyyttä sekä kansainvälistymistä. Piällysmies ry:n timinta-alueen nuret vat aktiivisia ja tasapainisia timijita, jtka sallistuvat aktiivisesti maaseudun kehittämistyöhön ja mien hankkeiden tteuttamiseen. TAVOITE TOIMENPITEET MITTARIT RAHOITUS aktiivinen nuri tulee pärjäämään elämässään nurten harrastusmahdllisuuksien lisääminen> nuret viihtyvät alueella nurten matimisuuden tukeminen>nuret ppivat etsimään itselleen mieleistä harrastustimintaa, vivat miettiä heille tärkeitä asiita ja tuda ne tätä kautta päättäville tahille tiedksi nurten mat hankkeet kpl nuret sisäistävät EUhankkeen timintamallin uudet tapahtumat kpl uudet harrastuspaikat ja alueet kpl Leader ESR EAKR perinnetiedn siirtäminen juurensa tunteva ihminen situtuu paremmin alueeseen hiljaisen tiedn ja taidn siirtäminen vanhemmilta nurille kulujen petushjelmiin perinnekursseja museihin nurille suunnattuja teemapäiviä perinnetyöpajat kpl tarinatuvat kpl kurssien määrä kpl Leader ESR EAKR kansainvälinen nuri tulee sijittumaan paremmin työelämässä, enemmän mahdllisuuksia paikallisissa vientiyrityksissä nurten työllistäminen ja yrittäjäkasvatus vahvistaa nurten pysymistä paikkakunnalla kansainvälisyyskasvatuksen lisääminen kv-vaihtihin kannustaminen> auttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja tapja, suvaitsevaisuus lisääntyy. Venäjän läheisyys yrittäjyyskasvatuksen lisääminen> auttaa nurta työllistymään man yrityksen kautta, edesauttaa nurta pysymään paikkakunnalla kv-vaihtihin sallistuneiden nurten lkm kv-valmiuksia tukevat hankkeet kpl ystävyyskaupunki /-kunta/ -kylätiminta nurten työllistämistä tukevat hankkeet kpl yrittäjyyskasvatushankkeet kpl Leader ESR EAKR Leader ESR EAKR
17 16 4 Strategian valmisteluprsessi Piällysmies ry:n strategian valmistelu käynnistyi keväällä Maaseudun kehittämishjelman paikallisten kehittämisstrategiiden valmistelun hjeistus saatiin MMM:ltä Etelä-Savn alueellinen tulevaisuustyöpaja järjestettiin Rantasalmella. Uuden hjelmakauden tiedtus- ja ideintitilaisuuksia klmannen sektrin timijille järjestettiin yhteensä 5 kpl Piällysmies ry:n timinta-alueella keväällä Ne tteutettiin yhteistyössä ESLI:n KyläSprtti-hankkeen kanssa Ennkskella, Heinävedellä, Kerimäellä, Punkaharjulla ja Savnrannalla. Alueen kuntien kanssa keskusteltiin strategian tavitteista syksyllä 2012, ja kunnilta saatiin kirjalliset situtumiset alustavasta mukana lsta paikallisen Leader-hjelman valmistelussa ja rahitusneuvtteluissa uudelle hjelmakaudelle. Piällysmies ry:n hallitus linjasi strategiavalmistelun tavitteet ja timenpiteet Plvijärvellä pidetyssä kulutustilaisuudessa. Hallitus työsti strategiaa vuden aikana kerättyjen ideiden phjalta Ideariihessä Kerimäellä. Lisäksi strategiassa n humiitu Piällysmies ry:n kehittämissuunnitelman väliarviinnissa esiin nstetut kehittämiskhteet. Strategialunns liitettiin kaikkien nähtäväksi Piällysmies ry:n verkksivulle Täten kaikilla asukkailla, timijilla ja sidsryhmillä li mahdllisuus lunnksen yhteydessä levan kyselyn kautta vaikuttaa strategian sisältöön. Kyläyhdistyksiä tai vastaavia kylän keskeisiä timijita, yrittäjäyhdistyksiä ja aluejhtkuntia lähestyttiin vielä ennen kyselyn alkua sähköpstiviestillä ja pyynnöllä vastata verkksivulla levaan kyselyyn. Kyselyvastauksia saatiin 7 kpl. 4.1 Yhteensvittaminen Alueellista yhteensvittamista tehtiin ja tehdään edelleen sekä Etelä-Savn ELY-keskuksen, Etelä- Savn maakuntaliitn sekä naapuritimintaryhmien kanssa. Paikallinen strategia svitetaan vielä tarkemmin yhteen valmistelussa levan Etelä-Savn alueellisten hjelman sekä uuden Manner- Sumen maaseudun kehittämishjelman kanssa. Työpajista ja kyselyistä saatujen aineistjen hella kehittämisstrategian laadintaa vat tukeneet mm. seuraavat hjelma- ja strategia-asiakirjat: Etelä-Savn ELY-keskuksen strategia 2015 Uusiutuva Etelä-Sav maakuntastrategia (1. lunns) Etelä-Savn maakuntahjelma ja maakuntahjelman tteuttamissuunnitelma Etelä-Savn maaseudun kehittämissuunnitelma vusille Etelä-Savn maaseudun kehittämissuunnitelma (lunns) Etelä-Savn maaseutustrategia Etelä-Savn ELY-keskuksen Nuristakuun tiekartta (lunns) Itä-Sumen kalatalusryhmän kehittämishjelma Valmistelun phjana vat lleet lisäksi Savnlinnan kaupungin ja kuntien kehittämissuunnitelmat. 5 Timintasuunnitelma Piällysmies ry:ssä n menssa vahva kehittämistyö ja se jatkuu myös uudella hjelmakaudella. Yhdistyksen ma laatutyö käynnistettiin vunna 2011 Askel laatuun -hankkeen avulla. Sen myötä yhdistyksen hallintkäytännöt, viestintä, keskeiset prsessit ja timinnan mittarit tulevat tarkin läpikäydyiksi ja kuvatuiksi. Laatutyö n jatkuva prsessi ja se n j sisään ajettu sa yhdistystä ja erityisesti timintaryhmätyötä.
18 17 Piällysmies ry ilmittautui man laatutyön lisäksi mukaan myös Maaseutuverkstn järjestämään valtakunnalliseen laatutyöhön. Prsessi vahvistaa edelleen timintaryhmätyön laatua ja auttaa peilaamaan ja kehittämään hallinnn, hankeneuvnnan, hankkeiden käsittelyn ja seurannan käytäntöjä. Uuden hallintmallin tivtaan karsivan päällekkäisiä timintja timintaryhmien, ELY:n ja maaseutuvirastn välillä. Timintja vidaan tehstaa esimerkiksi erilaisia yhteistyömutja lisäämällä ja mahdllistamalla yhteisten sähköisten järjestelmien samanaikainen hyödyntäminen. 5.1 Verkstjen hyödyntäminen ja yhteistyö Piällysmies ry:llä n vakaat ja timivat yhteistyöverkstt. Olemassa levien verkstjen lisäksi etsitään jatkuvasti uusia yhteistyömutja ja innvatiivisia avauksia yhteistyön lisäämiseksi eri tahjen kanssa. Yhteistimintaa timijiden kesken kehitetään niin Piällysmies ry:n timinta- alueen sisällä kuin naapuritimintaryhmien ja näiden alueiden timijiden kanssa unhtamatta kansainvälisen yhteistyön ja timinnan kehittämistä. Kansainvälisen timinnan pitkäntähtäimen tavitteena n hankkeiden jälkeenkin jatkuvan kanssakäymisen ja yhteistyön aikaansaaminen. Piällysmies ry tekee yhteistyötä naapuritimintaryhmien kanssa esim. tiedttamisessa. Merkittäviä yhteistyökumppaneita vat myös Järvi-Sumen kylät ry, aluejhtkunnat, Savnlinnan kylät ry sekä kuntien kylä- tai yhdistyskrdinaattrit. Mikryritysten aktivintia yritystukien hakemiseen tehdään yhteistyössä Savnlinnan Yrityspalvelut Oy:n, Itä-Savn Uusyrityskeskuksen ja Pr Agria -neuvntajärjestöjen kanssa. Timintaryhmä vastaa varsinaisesta mikryritystukiin liittyvästä neuvnnasta. Savnlinnan Yrityspalvelut Oy, Itä- Savn Uusyrityskeskus ja Pr Agria -neuvntajärjestöt vastaavat pulestaan perinteisestä yritysneuvnnasta. Etelä-Savn Ely-keskuksen krdinima yritystukiryhmä n kettu hyväksi ja tarpeelliseksi. Sitä tullaan jatkamaan myös ensi hjelmakaudella. 5.2 Aktivinti, tiedttaminen, hankeneuvnta ja hankkeiden timinnan seuranta Aktivinti n hyvän timintaryhmätyön edellytys. Piällysmies ry:n keskeinen tehtävä n tuda Leader-rahitusta esille varteentettavana ja hyvänä keinna kehittää maaseutua. Näin llen timinta-alueen timijita ja asukkaita aktividaan järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Selkeä ja ikea-aikainen viestintä tukevat aktivintia. Lisäksi avainhenkilöiden ja -tahjen kanssa pidettävät säännölliset tilannekatsaukset vahvistavat rliamme alueen verkstssa. Sveltuviin tapahtumiin ja tilaisuuksiin sallistuminen, ja näissä Leader-rahituksesta tiedttaminen tuvat lisää pntta työlle. Timinnanjhtaja yhdessä hankeneuvjan kanssa vastaavat aktivinnista. Hallituksen jäsenet hyödyntävät aktivinnissa mia hyviä verkstjaan. Käytännön timenpiteet kirjataan vusittain timintasuunnitelmaan, jssa tetaan humin myös saapunut palaute ja vusikhtaiset kehittämistiveet. Tiedttaminen tukee aktivintia. Ulkisen viestinnän kanavia vat verkksivut, painjulkaisut, tiedtteet medialle, yhdistyspalstat maakunta- ja paikallislehdissä, messu- ja muut julkiset tilaisuudet ja ssiaalinen media. Viestintäkanavia kehitetään edelleen. Erityisesti rahitettujen hankkeiden esille tula vahvistetaan. Hyvin hidettu, ikea-aikainen ja laadukas hankeneuvnta madaltaa kynnystä hakea Leaderrahitusta. Neuvntaa annetaan hankkeen haku-, käynnistys-, tteutus- ja päättämisvaiheessa. Seuranta turvataan vähintään 1-2 käynnillä hankkeessa. Seuranta kattaa sekä talus- että timinnan seurannan. Ohjausryhmätyö, maksatukset ja raprtinnit vat leellinen sa seurantaa. Yleistä tiedttamista sekä alueiden välisten ja kv-hankkeiden neuvntaa tehdään yhteistyössä naapuritimintaryhmien kanssa ja mahdllisten yhteisten työntekijöiden avulla.
19 Piällysmies ry:n mat hankkeet Piällysmies ry vi hakea ja tteuttaa strategiansa tteutumista tukevia mia hankkeita. Hankkeet vivat lla jk paikallisesti, alueidenvälisesti tai kansainvälisesti tteutettuja. Hankkeita suunnitellaan esim. strategian seurannassa humattujen puutteiden phjalta ja ne vivat lla esim. aktivinti-, neuvnta-, kulutus-, tiednvälitys- tai elinkeinjen kehittämishankkeita tarpeesta riippuen. Mikäli lainsäädäntö ei tulevalla hjelmakaudella mahdllista pieniä hankkeita, Piällysmies vi tehdä mia krdinintihankkeita pienten hankkeiden tteuttamiseksi. 5.4 Hankkeiden valintakriteerit Hankkeiden ja hankehakijiden n täytettävä Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelman ja vimassa levan lainsäädännön asettamat vaatimukset. Valintakriteeristö tarkistetaan ja mutillaan uudelleen, kun keskushallinnn rahastja ja mnirahastisuutta kskevat linjaukset vat tiedssa Yleiset valintakriteerit Piällysmies ry n asettanut tällä kaudella seuraavat kriteerit kaikille hankehakijilleen ja heidän hankkeilleen: hyöty khdistuu timintaryhmän alueelle hyödynsaajat vat maaseutualueella hanke tteuttaa hjelmaa ja täyttää laillisuuskriteerin hankkeella n suunnitelma ja budjetti hankesuunnitelmassa n j ltava selvillä mitä tapahtuu hankkeen lppumisen jälkeen (kuinka jatkuu) yksityinen rahitus n ltava selvillä hakuvaiheessa ja ismmissa hankkeissa selvitettävä lisäksi väliaikaisrahituksen saaminen tteuttajan n pystyttävä viemään hanke lppuun (tekeminen ja rahitus) hanke vi lla innvatiivinen ja riskirahitusta vaativa hanke n lähtöisin tteuttajalta (bttm up) Yritystuen valintakriteerit Yritystuen myöntämiselle Piällysmies asettaa seuraavat valintakriteerit: paikalliset yritysten timintamahdllisuuksia parantavat timenpiteet mm. verkstitumista, tutekehitystä ja liiketimintasaamista kehittävät hankkeet paikalliset yritystiminnan alittamiseen liittyvät aktivinti- ja kehittämistimenpiteet uusien innvaatiiden ja yritysideiden löytämiseksi ja kehittämiseksi tehtävät paikalliset timenpiteet painpistealueena yrittäjyyttä suunnittelevien liiketiminta- ja yrittäjäsaamisen parantamiseen tähtäävät paikalliset kehittämistimenpiteet painpistealueena yrittäjyyteen tähtäävän tietuden jakaminen j peruskuluasteen piskelijille yhteistyön kehittäminen paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa mahdlliset alkuvaiheen yritysten yrityskhtaisten hankkeiden tukitimenpiteet painpistealueena paikalliset maaseutumatkailun kehittämistimenpiteet, painpistealueena paikalliset timenpiteet naisten yrittäjyyden aktivimiseksi paikalliset timenpiteet, jilla kehitetään maaseudun peruspalvelujen pysyvyyttä ja kylien elinvimaisuutta, timenpiteet, jilla vidaan tteuttaa hankkeita myös muiden rahituslähteiden kautta kansainvälinen timinta hyödynnetään timialueen vimakas kulttuurinen ilmapiiri
20 19 6 Strategian hallinnn ja seurannan järjestäminen Maaseutuverkstn laatutyö sekä hallintmallin uudistaminen vaikuttavat myös hallinnn ja seurannan järjestämiseen. 6.1 Yhdistyksen jäsenet, hallitus ja henkilökunta Piällysmies ry perustettiin Savnrannalla ja ensirekisteröinti tehtiin Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin Yhdistyksen jäseneksi vi liittyä kuka tahansa maaseudun kehittämisestä kiinnstunut, jka hyväksyy yhdistyksen tarkituksen ja säännöt. Vuden 2012 lpussa yhdistyksen jäsenrekisterissä li 99 henkilöjäsentä, 20 yhdistystä, 7 yritystä ja 5 kuntaa. Yhdistyksen timipaikka sijaitsee Savnlinnassa s. Puistkatu 1 samissa tilissa Savnlinnan Yrityspalvelut Oy:n ja Itä-Savn Uusyrityskeskuksen kanssa. Piällysmies ry n timinut Leader - timintaryhmänä Etelä-Savn ELY-keskuksen hallinnimana hjelmakausilla ja Yhdistyksen ylin päättävä elin n yleinen kkus. Se tekee päätökset timinnan periaatteista ja mudista. Piällysmies ry pitää kevät- ja syyskkukset, jissa käsitellään sääntömääräiset asiat. Piällysmies ry:n hallitukseen kuuluu puheenjhtaja ja 11 jäsentä. Puheenjhtajalla ja hallituksen jäsenillä n kullakin henkilökhtainen varajäsen. Hallituksen jäsenet n valittu klmikantaperiaatteen mukaisesti paikallishallinnn, yhteisöjen ja paikallisten asukkaiden edustajista. Hallituksen jäsenen timikaudet n rajattu klmeen kaksivutiskauteen. Hallituksen jäsenten valinnassa humiidaan timinta-alueen eri alueiden edustus. Hallituksen tehtävänä n suunnitella ja jhtaa yhdistyksen timintaa yhdistyksen sääntöjen mukaan. Hallituksen alaisena vi timia hankeryhmä. Tarvittaessa pyydetään asiantuntijalausuntja. Yhdistyksen timihenkilöt valmistelevat käsiteltävät hankkeet. Hallituksen tehtävä n tarkastella, miten hanke täydentää alueellista kehittämistimintaa ja miten se tteuttaa yhdistyksen kehittämisstrategiaa. Hallitus hulehtii siitä, että päätöksentessa jääviysasiat tetaan humin. Yhdistyksen hallitus valitsee ja palkkaa kehittämisstrategian tteutukseen tarvittavan henkilöstön. Yhdistyksellä n timintaa tteuttamassa timinnanjhtaja ja hankeneuvjan.
21 Piällysmies ry:n timintatapa ja kyky hitaa julkista rahitusta Piällysmies ry:n timintaryhmätyö n tärkeä julkinen hallinttehtävä, jnka yhdistys pyrkii hitamaan mahdllisimman laadukkaasti sekä rahittajan että rahitusten hakijiden suuntaan. Piällysmies ry:n man laatutyön puitteissa määriteltiin timintaa hjaavat arvt, jita vat: Asiantuntemus Aluetuntemus (kylät, ihmiset) Hallituksen asiantuntemus (saamisalueet) Timihenkilöiden asiantuntemus (ammattitait) Ulkpulinen apu (knsultaatit) Henkilöstön ja hallituksen jäsenten säännöllinen kulutus Asiiden hyvä valmistelu Asiakaslähtöisyys Matalan kynnyksen virkamies -helpsti lähestyttävä Uskttavuus Jämäkkyys Bttm Up: tarve hankkeisiin alhaalta ylös Käsitellään palaute, jka liittyy esim. rahituskhteisiin tai Piällysmiehen timintaan Avimuus Lutettavuus Selkeä kieli Tiedttaminen Paikallisuus näkyy hankkeiden tteutuksessa ja timenpiteiden hyödynsaajina tulee lla paikalliset asukkaat, vaikka tteuttajatah lisikin alueen ulkpulinen timija. Hankkeiden innvatiivisuus näkyy esimerkiksi paikallisesti uutena timintatapana, uusina yhteistyömutina tai yksittäisen timijan kannalta uutena timintana. Hallitustyöskentely n dynaamista, situtunutta ja lgista. Kehittämiste, näkemyksellisyys ja hyvä rakentava keskustelukulttuuri sekä jämäkkyys lunnehtivat hallitustyöskentelyä alkavallakin hjelmakaudella. Päätöksenten avimuutta kuvaa myös se, että hallituksen jäsenet vaihtuvat aika ajin. Perehdyttämiseen ja kulutukseen kiinnitetään humita, ja hallituksen jäseniä kannustetaan paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin kulutus- ja verksttilaisuuksiin. Hallinttehtävän käytännön timet hitaa timinnanjhtaja ja hankeneuvja. Tehtävien hitaminen laadukkaasti, lutettavasti ja ammattitaitisesti turvataan riittävän kulutuksen ja kkemuksen maavan henkilöstön avulla. Täydennyskulutukseen ja verksttapaamisiin henkilöstö sallistuu j työvelvitteensa pulesta. Yhdistyksen kirjanpit n järjestetty yhdistyslain ja Maa- ja metsätalusministeriön hjeistuksen mukaisesti. Kirjanpidn hitaa auktrisitu tilitimist ja tilintarkastajana timii auktrisitu KHTtilintarkastaja. Yhdistyksen hallitus seuraa säännöllisesti talutta ja rahituksen tteutumista. Hankkeiden hallinninnissa nudatetaan viranmaishjeita.
22 Timinnan ja strategian tteutumisen seuranta Piällysmies ry:n kehittämisstrategian tteutumista seurataan säännöllisesti. Painpisteiden ja tavitteiden tteutumista mitataan viranmaislmakkeilla ja sittain myös Piällysmies ry:n milla mittareilla. Tarvittaessa timintaa hjataan strategiaan linjattuun suuntaan ja taviteltaviin painpistealueisiin esim. viestinnän keinin tai tteuttamalla ma hanke. Oma laatutyön kautta kehitetty järjestelmä auttaa mittaamaan timintja ja jhtamaan prsesseja tavitteellisemmin. Laatutyön tulksena syntyvä laatukäsikirja timii yhdistyksen hjenurana, timihenkilöiden ja hallituksen perehdytysppaana ja pikkeamatilanteissa kriisimappina. Lisäksi käsikirja timii kehittämistyökaluna kustannustehkkaampaan ja avimempaan timintatapaan. Sura hyöty laatujärjestelmästä tulee työntekijöille, hallituksen jäsenille, sidsryhmille ja asiakkaille. Itsearviinti ja ulkinen arviinti vat knkreettisia työkaluja seurata strategian tteutumista. Tilannekatsaukset ja mahdlliset kehittämistimenpiteet kuvataan timintasuunnitelmissa, vusikertmuksissa sekä väliraprteissa. Hallitukselle tudaan säännöllisesti tiedksi strategian tteutumiseen liittyvät asiat. Itsearviinti vidaan tteuttaa myös yhdistyksen mien hankkeiden avulla tai pinnäytetyönä. Piällysmies pyytää lisäksi palautetta masta timinnastaan rahitetuilta hankkeilta. Itsearviinti n jatkuvaa. Ulkinen arviinti stetaan kaksi kertaa hjelmakauden aikana, ja siinä käydään läpi timintahjelman tteutuminen ja käytetyt arviintimenetelmät. 7 Strategian rahitussuunnitelma Piällysmies ry:n strategian tteuttamisessa hyödynnetään pääsin maaseudun kehittämiseen varatulla Leader-rahituksella, sekä lisäksi hyödynnetään ESR:n, EAKR:n ja kalatalusrahastn varja. Yhdistyksen maa varainhankintaa kehitetään. Maaseuturahastn rahitus khdistuu erikseen määritellylle maaseutualueelle kun taas EAKR-rahitusta halutaan hyödyntää pääsin paikallisten innvaatiiden tukemiseen PK-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. ESR-rahitus-ta halutaan hyödyntää ssiaalisen sallisuuden edistämiseen elinikäistä ppimista ja työllistymistä tukemalla. Js mnirahastisuusmalli tteutuu Piällysmies ry n valmis tteuttamaan k. rahastjen avulla kaupunki-leaderin tteuttamista Savnlinnan ydinkeskustan alueella. Piällysmies ry:n strategia tukee Maaseuturahastn tavitetta: 1. Tiednvälityksen ja innvaatiiden edistäminen maa- ja metsätaludessa sekä maaseutualueilla 4. Maa- ja metsätaludesta riippuvaisten eksysteemien säilyttäminen ja parantaminen 6. Taluden ja ssiaalisen sallisuuden kasvattaminen ja köyhyyden vähentäminen maaseutualueilla Maaseutuhjelman rahituksen ulkpulelle rajataan Savnlinnan kaupungin keskusta-alueet. Näiden alueiden yhteenlaskettu asukasmäärä hjelmakaudella li n asukasta. Timinta-alueen maaseutualueella n n asukasta. Piällysmiehen alustavan arvin mukaan Maaseuturahastn kautta haetaan strategian tteuttamiseen hjelmakaudella julkista rahitusta 3,9 miljnaa eura. Maaseutuhjelmaan situtuva kuntaraha n 20 % ilman kuntakiintiötä. Taviteltava yksityinen rahitus n 35 % hjelman kknaisrahituksesta. Julkinen 65 % ,00 EU 45 % ,00 Valti 35 % ,00 Kunnat 20 % ,00 Yksityinen 35 % ,00 Yhteensä ,00
23 22 Tällä hetkellä ei le riittävästi tieta ESR- ja EAKR -rahituksien jattelun määrittämiseksi. EAKR - varja khdistetaan alustavan suunnitelman mukaan PK -yritysten kilpailukyvyn parantamiseen (EAKR:N painpiste 1) ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja energian kulutuksen vähentämiseen (EAKR:N painpiste 3). ESR -varja khdistetaan työllisyyteen ja työviman liikkuvuuteen (ESR:n painpiste 1) ja ssiaalisen sallisuuden ja köyhyyden trjuntaan (ESR:n painpiste 3). Tavitteena n, että kaupunkien ja maaseudun asukkaat arvstetaan samanarvisiksi kuntarahaa määritettäessä. 7.1 Suunnitelma rahituksen jakautumisesta strategian painpistealueille Kknaisrahituksen n suunniteltu alustavasti jakautuvan strategian eri painpistealuille seuraavasti. PAINOPISTE % Eura Kylien palvelutiminta ja maaseutuasuminen ,00 Ihmisten hyvinvinti ,00 Kestävä kehitys ,00 Elinkeint ,00 Nuret ,00 Aktivinti (hallint) ,00 Yhteensä , Suunnitelma rahituksen jakautumisesta hanketyypeille HANKETYYPPI % Eura Hankerahitus ,00 Yritysrahitus ,00 Aktivinti (hallint) ,00 Yhteensä , Rahitusneuvttelut kuntien kanssa Lpulliset neuvttelut alueen kuntien kanssa käydään rahituksen varmistuttua siten, että kuntien sitvat päätökset sallistumisesta uuden hjelmakauden kuntarahitukseen saadaan ennen 2- hakuvaiheen päättymistä. Savnlinnan kaupungilta sekä Ennksken ja Heinäveden kunnilta n saatu viime vuden vaihteessa alustavat situtumiset mukana lsta uuden hjelmakauden suunnittelussa ja rahitusneuvtteluissa.
1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotKuhmoisten kunnan elinkeinoja
Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotAsiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-
LisätiedotEtelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013
7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin
LisätiedotTekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotLapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:
Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2013
TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,
LisätiedotYhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita
Yhdessä vielä enemmän ihmisen kkisia ja elämänmakuisia hankkeita Mitä Leader n? Leader-rahitusta myönnetään yhteisöjen ja mikryritysten hyville ideille. Päätökset tehdään paikallisesti: Leader-ryhmien
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotHankeviestinnän suunnitelma 2012-2014
Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotHyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731
Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin
LisätiedotVIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4
VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen
LisätiedotSeudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan
9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotLiikkujan polku -verkosto
Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä
LisätiedotLasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotYLEISTAVOITTEET 21.12.2010
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella
LisätiedotSuomi 100 -tukiohjelma
Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman
LisätiedotHINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA
HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:
LisätiedotHankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.
1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu
LisätiedotSuomen vetovoimaisin opiskelijakunta
Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotVapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
LisätiedotHengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia
LisätiedotMAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA
1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta
LisätiedotLiikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku
Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotKv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1
I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016
Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotMissä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata
UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö
LisätiedotTervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku
Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?
LisätiedotJyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori
Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm
LisätiedotKUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
LisätiedotKirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA
Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust
LisätiedotHallituksen rahoitusperiaatteet
Hallituksen rahitusperiaatteet 29.1.2018 Nämä rahitusperiaatteet täydentävät strategian valintakriteerejä. Valintakriteereissä käsitellään hankkeiden minaisuuksia ja rahitusperiaatteissa niitä summia ja
LisätiedotLiikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018
Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018 Perustiedt: Hakuaika: 31.10.2017 päätös pyritään tekemään maaliskuun alkuun mennessä Haun tarkituksena n tukea Muutsta liikkeellä linjausten,
LisätiedotFibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotKärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM
Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikkeilu -sahankkeen laajennus Sitra 13.10.2017 Vukk Lehtimäki, hankepäällikkö, STM 1 Palvelusetelikkeilujen mahdllisuus laajentua Kärkihankkeen
LisätiedotSelkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja
LisätiedotTaloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö
H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2
LisätiedotKOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5
KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.
LisätiedotL 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO
HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen
LisätiedotSydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotKUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen
KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotMuistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,
LisätiedotVIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet
LisätiedotUUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN
1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta
LisätiedotParasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio
Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä
LisätiedotEtelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3
MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen
LisätiedotTeollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Tellisuuden yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TEOLLISUUDEN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotIkääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden
LisätiedotKestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014
Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotSuomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011
Sumen Elintarviketyöläisten Liitt ry Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kest 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnr 2089/325/2011 Jaana Saaranen 20.1.2014 1 Sisällys Hankkeen tavite... 1 Hankesapulet ja yhteistyö...
LisätiedotLausuntopyyntökysely
SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta
LisätiedotHEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN. Suomen Ratsastajainliitto ry
HEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN Sumen Ratsastajainliitt ry Hevsalan vallitsevat trendit Hevnen = kumppani Talliyhteisö auttaa jaksamaan, kknaisvaltainen harrastus Hyvinvintipalvelut nusussa, heisliikunta,
LisätiedotFISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä
HAKEMUS FISU (Finnish Sustainable Cmmunities) edelläkävijäkuntien verkstn jäsenyydestä Kunta Kunnan tiedt / site Puh. www-sivut hakee FISU-verkstn jäsenyyttä situtuen seuraaviin liitteessä 1 esitettyihin
LisätiedotVetovoimainen Haapajärvi - Suomen keskipisteessä
HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI-, ELINKEINO- JA KONSERNISTRATEGIA 2020 Vetvimainen Haapajärvi - Sumen keskipisteessä 9.6.2015 107 Kaupunginvaltuust 15.6.2015 30 1 1. Arvt, timinta-ajatus ja visi Arvt, jtka hjaavat
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Metsätellisuus ry timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS METSÄTEOLLISUUS RY TOIMENPIDEOHJELMA
LisätiedotAlueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely
Alueellisten aikuiskulutuksen tiet-, neuvnta- ja hjauspalvelujen tilanne 2009 -kysely Helmikuu 2009 (versi 23.2.2009) Aikuishjauksen krdinaatiprjekti 1. Lmakkeen täyttämiseen sallistuneen ryhmän tiedt
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Timitilakiinteistöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotProfiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.
LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu
LisätiedotMuistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.
Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein
LisätiedotAlueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu
1 (6) 12.8.2015 Alueiden kehittämistä ja rakennerahastja kskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu Keski-Phjanmaan Yrittäjät vastaa Työ- ja elinkeinministeriön kyselyyn seuraavasti: Yleistä: De
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Etelä-ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Sumen rakennerahast-hjelma Etelä-ja Länsi-Sumen alueellinen suunnitelma 25.5. 2014 Sisällys 1 Jhdant... 3 2 Etelä- ja Länsi-Sumi Eurppa 2020 strategian tteuttajana...
LisätiedotJärviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)
Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Elintarviketellisuuden timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotHengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien
LisätiedotOdotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma
Odtukset ja tavitteet tutkimuksen tuki- ja innvaatipalveluille: ylipistn jhdn näkökulma Tutkimuspalvelupäivät 21.8.2014 Ilkka Niemelä Prvsti Aalt-ylipist Tutkimuksen tuki- ja innvaatipalvelut ylipistssa
LisätiedotKaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava
Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
Lisätiedot1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja
1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet
LisätiedotArvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta
ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä
LisätiedotNuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän verkostotapaaminen 2.9.2015. Liikkujan polku -verkosto
Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän verksttapaaminen 2.9.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Hyvien käytäntöjen jakaminen: Glfin hyviä käytäntöjä Seuratimintayksikön
LisätiedotArctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015
Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Khti Arctic Imagea LIME INNO päättynyt 31.3.2015 VETOVOIMAISUUTTA AV-TUOTANNOILLA 1.4.2015-31.12.2015 ARCTIC IMAGE 1.3.2015-31.12.2017 Vetvimaisuutta AV-tutannilla
LisätiedotTervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku
Tervetula Liikkujan plku verkstn klmanteen verksttapaamiseen! #liikkujanplku Meitä n paljn, vanhja tuttuja ja aivan uusia kasvja. Olette kaikki yhtä lämpimästi tervetulleita! http://www.sprt.fi/verkstt/liikkujan-plku-verkst
LisätiedotLeena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri
1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen
Lisätiedotkohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus
Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma
LisätiedotPROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010
1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä
LisätiedotUrheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto
Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön
LisätiedotEuroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle
Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-
LisätiedotKAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN
KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN Maapörssi Maapörssi n alittanut nettiphjaisen tiedn välittämisen ylijäämä maa-ainesten kierrätyksen edistämiseksi
Lisätiedot