Koulukatu 64 ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO Kaavoitus 2015

Transkriptio

1 Koulukatu 64 ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 1058 Kaavoitus /

2 2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Koulukatu kaupunginosan kortteli 2002, tontti 7 Asemakaavan muutos n:o 1058 Laatija Paula Kemppinen Vireilletulo SJ Kh Kv 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee osoitteessa Koulukatu 64 noin kilometrin päässä torilta. Suunnittelualueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella tarkistetaan hyväksyttyä asemakaavaa nro 930. Kaavalla selvitetään suojelumerkinnän poistamisen mahdollisuus piharakennuksesta, mahdollistetaan kadunvarren suojellun rakennuksen peruskorjaaminen sekä täydennysrakentaminen tontille niin, että kokonaisuudesta muodostuu ehjä.

4 4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä... 5 ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun aloite ja tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14

5 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavan havainnekuvat Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Vaasan rakennusperinneselvitys 2000 Vaasan keskustastrategia 2012 Koulukatu 64, Vaasa, Rakennusten inventointi, 2012 Vaasan Kalarannan luontokartoitus, TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Peab Oy Fadderortsstiftelsen i Österbottenin valtuuttamana. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto Ilmoitus asemakaava-asian vireilletulosta ja mielipiteen esittämisestä asemakaavan muutosta valmisteltaessa Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto Asemakaavaluonnos nähtävillä Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto. Asemakaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo... Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto... Kaupunginhallitus... Kaupunginvaltuusto Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa suojellun, mutta hyvin huonokuntoisen piharakennuksen purkaminen, suojellun ja säilytettävän päärakennuksen siirtäminen ja kunnostaminen palokadun varrelle sekä uudisrakentaminen Koulukadun varrelle. 3 LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskustassa sairaalan läheisyydessä keskustan yhden pääkadun, Koulukadun, varrella. Suunnittelualueella on kaksi suojeltua rakennusta, joista piharakennuksessa on vakavia lahovaurioita ja runsaasti silmämääräisesti havaittavissa olevia sienikasvustoja. Molemmat rakennukset ovat olleet tyhjillään ja käyttämättöminä jo vuosia. Vuoden 2000 rakennusperinneinventoinnissa rakennuksia luonnehditaan seuraavasti: Tontilla on kaksi puutaloa. Katurakennuksen on piirtänyt A.W. Stenfors v Toisen asuinrakennuksen ja puretun ulkorakennuksen rakennusvuotta ei tunneta. Rakennuksiin on tehty joitain muutoksia, suunnittelijoina mm. Carl Schoultz ja I. Serenius. Katura-

6 6 kennuksessa on jugend-piirteitä, ikkunan kamanoissa on japanilaisvaikutteiset koristelut, nousevat auringot, julkisivu on vaaka- ja pystylaudoituksen avulla jaettu kenttiin, katto on aumakatto. Pihanpuoleisessa asuintalossa on satulakatto ja poikkipääty sekä pysty- ja vaakalaudoitusta. Toimenpidesuositus: Katurakennus A (C), muut rakennukset C A= kohde on säilytettävä ennallaan C= kohteen säilymisen kannalta tarpeelliset muutokset sallittava Näkymä pohjoisesta katsottuna Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee rakennetulla ruutukaava-alueella tehty luontokartoitus toteaa, ettei suunnittelualueella sijaitse Suomen luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Suunnittelualueella on asemakaavalla suojeltuja lehtipuita Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee rakennetulla ruutukaava-alueella, jolla on keskusta-alueen täydennysrakentamiseen olevaa potentiaalia. Sairaalaalue sijaitsee seuraavassa korttelissa, samoin lähikauppa sekä päiväkoti. Lähin koulu sijaitsee noin 400 metrin päässä. Suunnittelualue sijaitsee aivan meren rannan tuntumassa. Suunnittelualuetta rajoittava palokatu on kevyen liikenteen käytössä, eikä sillä ole yleistä pysäköintiä Maanomistus Kortteli Tontti Omistaja Fadderortsstiftelsen i Österbotten r.s./ tehdyn esisopimuksen mukaan Peab Oy As Oy Vaasan Koulukatu 62 As Oy Koulukatu 66 Bostads Ab Sandviksgatan 3

7 7 Kortteli Bostads Ab Vasa Strandgatan 26 3 Bostads Ab Strandgatan 28 4 As Oy Vaasan Rantakatu 29 Bostads Ab 5 Vasa sjukvårdsdistrikt kf Katu- ja liikenne alueet ovat Vaasan kaupungin omistuksessa 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Yleiskaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjanmaan maakuntakaava. Kaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alue kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen, jonka suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Vaasan yleiskaavan Kaava on vahvistunut Kaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen aluetta AK.

8 8 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava nro 930. Asemakaavassa tontti on asuinrakennusten korttelialuetta A. Olevat asuinrakennukset on osoitettu suojeltaviksi merkinnällä sr-3: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- ja muutos jotka eivät tärvele sen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaustöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan tyyliin sopivalla tavalla. Kadunvarsirakennuksen kerrosluku (I½) ja rakennusoikeus 410 m² sallii rakennuksen ullakkokerroksen käyttöönoton. Kattolyhtyjä rakennuksessa saa sijoittaa vain pihan puolelle. Pihan puoleisen asuinrakennuksen rakennusoikeus 400 m² ja kerrosluku II vastaa olevaa tilannetta. Uudisrakennuksena on osoitettu talousrakennus, jonka kerrosluku on II, palokadun varteen. Uudisrakentamisessa tulee erityistä huomiota kiinnittää siihen, että rakennus soveltuu mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään olevaan rakennuskantaan.

9 9 Rakennusjärjestys Vaasan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan alkaen. Rakennusjärjestystä parhaillaan uusitaan. Tonttijako Pohjakartta Selvitykset Alueen tontit ovat tonttirekisterissä Alueen pohjakartta on JHS 185 -standardin mukainen ja vastaa kaavan laatimisajankohdan olosuhteita. Vaasan rakennusperinneselvitys 2/2000 arvottaa suunnittelualueella sijaitsevat kaksi puutaloa toimenpidesuosituksillaan niin, että kadun varrella oleva rakennus tulee säilyttää nykyisellään ja sen sisätilojen osalla säilyttämisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset ovat sallittavia. Katurakennuksen on piirtänyt A.W. Stenfors Piharakennuksen rakennusvuotta ei tunneta. Piharakennuksen osalla säilyttämisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset ovat sallittuja. Rakennuksiin on tehty joitakin muutoksia, suunnittelijoina mm. Carl Schoultz ja I. Serenius. Vaasan keskustastrategia 2012 mukaan suunnittelualue on keskustan asuinaluetta ja maltillista täydennysrakentamisen aluetta. Strategia linjaa, että täydennysrakentaminen keskusta-alueen asuinkortteleissa on ekotehokas tapa lisätä keskusta-asumista ilman merkittäviä infrastruktuurikustannuksia. Samalla se tuo elinvoimaa keskustan palvelurakenteelle. Laadullisesti keskustan täydennysrakentamisen tulee olla parasta luokkaa. Koulukatu 64, Vaasa, Rakennusten inventointi, 2012 Arkkitehtitoimisto Laatio Oy on tehnyt Koulukatu 64:ssä sijaitsevan kahden puurakennuksen inventoinnin. Tämän mukaan päärakennus on arkkitehtonisesti merkittävä aikakautensa edustaja. Rakennuksen tilajärjestys on säilynyt kohtuullisesti ja rakennus on perusrakenteiltaan myös kohtalaisessa kunnossa. Piharakennus sen sijaan ei omaa erityisiä arkkitehtonisia arvoja, vaikkakin on tavanomaisuudessaan tyypillinen aikakautensa edustaja. Rakennuksessa tehdyt muutokset ovat hävittäneet tilojen ominaispiirteitä ja muuttaneet merkittävästi sisäisiä runkorakenteita. Näkyvillä olevat nopeasti lisääntyvät ja vakavat vesivauriot ja todennäköisesti kosteusvauriot sisärakenteissa vaarantavat rakennuksen säilymisen ja voivat estää sen kunnostamisen. Vaasan Kalarannan luontokartoitus, 2013, toteaa, ettei suunnittelualueella sijaitse Suomen luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun aloite ja tarve Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Peab Oy Fadderorts stiftelsen i Österbottenin valtuuttamana. Suunnittelualueella on kaksi tyhjillään ja jo vuosia käyttämättöminä olevaa puurakennusta, joista toinen, pihalla sijaitseva, on erittäin huonossa kunnossa.

10 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alueen ja naapurialueiden maanomistajat, maanvuokraajat ja asukkaat sekä kaupungin ja valtion asiantuntijaviranomaiset sekä yhdistykset osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisessa laajuudessa Vireille tulo Asemakaavamuutoksen vireille tulosta ja nähtävillä olosta on ilmoitettu Vaasan kaupungin virallisissa kuulutuslehdissä (Pohjalainen, Vasabladet, sekä kaupungin virallisella ilmoitustaululla Kansalaisinfossa, pääkirjastossa, Kirjastonkatu 13 sekä kotisivuilla Vireille tulosta ilmoitettiin lisäksi tavallisella kirjeellä naapureille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisenä aikana ja siitä annettiin kaksi lausuntoa. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan ja siitä annettiin 4 lausuntoa. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä... välisen ajan Kaavahanketta koskeva viranomaisyhteistyö on järjestetty osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisella tavalla. Pohjanmaan museon kanssa on neuvoteltu asemakaavalla suojeltujen rakennusten kunnosta ja säilyttämisen mahdollisuuksista. Asiasta on saatu museolta ennakkolausunto Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää suojelumerkinnän poistamisen mahdollisuus piharakennuksesta, mahdollistetaan kadunvarren suojellun rakennuksen peruskorjaaminen sekä täydennysrakentaminen tontille niin, että kokonaisuudesta muodostuu ehjä. Asemakaavan muutoksen vireilletulon yhteydessä annettuja mielipiteitä: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettiin määräaikaan mennessä 2 lausuntoa. Pohjanmaan liitto, , kertoo, ettei anna lausuntoa asemakaavamuutoksesta, koska kaavalla ei ole seudullista merkitystä. Pohjanmaan pelastuslaitos, , lausuu, että täydennysrakentamisen rakennusalan osoittamisessa on huomioitava Suomen rakentamismääräyskokoelman palomääräykset koskien mm. rakennusten välisiä etäisyyksiä. Samoin mahdollisen pelastustien tarve on huomioitava.

11 11 Vastine: Niin palo- kuin pelastustieasiat on kaavassa huomioitu ja ne edelleen huomioidaan rakennussuunnittelussa. Määräajan jälkeen Pohjanmaan museo, , toteaa suunnittelualueen rajautuvan palokatuun, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön RKY Vaasan keskuspuistikot ja palokadut. Kaavoitustyössä on siten huomioitava vaikutukset RKY- alueeseen muun rakennetun ympäristöön sekä kaupunkikuvaan kohdistuvien arvioinnin lisäksi. Asemakaavan luonnoksesta annetut mielipiteet ja ennakkolausunnot: Asemakaavan luonnoksesta annettiin mennessä 3 lausuntoa ja yksi ELY- keskus ilmoitti, etteivät anna lausuntoa luonnosvaiheessa. Aiheesta on pidetty sovitusti työneuvottelu Vaasan Vesi, , toteaa, että siirrettävän rakennuksen vesihuolto on järjestettävä Koulukadun puolelta. Vastine: Vaatimus on välitetty hankkeesta vastaavalle tiedoksi. Pohjanmaan pelastuslaitos, , ei huomautettavaa. Pohjanmaan museo, , suhtautuu kielteisesti suojellun rakennuksen siirtämiseen, mutta katsoo, että tässä yksittäisessä tapauksessa rakennuksen säilyttämiseen voidaan vaikuttaa siirtämällä sen sijaintia kiinteistöllä ja siten siirtämiselle on mahdollisuuksia. Museo katsoo, että rakennuksen siirtotyö on myös ongelmallinen kysymys ja museo edellyttää rakennuksen siirron huolellista suunnittelua siten, että kohde voidaan siirtää kokonaisena. Museo huomauttaa, että rakennuksen siirtäminen pois nykyiseltä paikaltaan muuttaa merkittävästi Koulukadun katutilaa ja mittakaavaa. Samoin siirrolla vaikutetaan palokadun ympäristöön. Museo katsoo, että vanha rakennus muodostaa tällä hetkellä parin toiseen RKY- alueeseen kuuluvan Koulukatu 55- kiinteistön kanssa ja katutilaan sekä kaupunkikuvaan kaavan toteutumisesta aiheutuva muutos on näkyvä. Museo huomauttaa, ettei kaavan suojelumerkintä ole este rakennuksen korjaamiselle, ja että kaavan tavoitteena peruskorjaamisen mahdollistaminen suojellussa rakennuksessa antaa vääränlaisen viestin suojelun aiheuttamista rajoituksista kiinteistöille. Vastine: Kaavan määräystä rakentamisjärjestyksestä täydennetään niin, että edellytetään rakennuksen siirtoa kokonaisena. Koulukadun varrelle kaava vaatii istutettavan puurivin, jolla pyritään säilyttämään nykyisen kaltainen katutila. Pienimittakaavaisena rakennuksena siirrettävän rakennuksen vaikutus palokatuun on elävöittävä. Kiinteistöt Koulukatu 64 ja Koulukatu 55 kuuluvat eri kortteleihin. Koulukatu 64:n siirrettävä rakennus omaa jugend- ja muita erityisiä piirteitä ja on yksikerroksinen. Koulukatu 55 edustaa yläosastaan empireä ja alaosastaan uusrenessanssia. Rakennus on kaksikerroksinen. Massallisesti Koulukatu 55 muodostaa parin enemmänkin Koulukatu 60:n kanssa, joka on kolmiker-

12 12 roksinen, vaikkakin moderni rakennus. Kyseiset rakennukset hahmottuvat samankorkuisina ja ovat kattomuodoiltaan yhtenevät. Koulukatu 55 kuuluu kasarmialueen kokonaisuuteen, mihin Koulukatu 64 ei enää kuulu. Kun kaupunkia rakennetaan, muutokset ovat näkyviä. Kauniilla muun korttelin rytmiin istuvalla rakennuksella kaupunkikuva eheytyy. Samalla korkeampi massa Koulukadun kasvavan liikenteen varrella antaa luontevaa meluestettä korttelin piha-alueille. Kaavan tavoitteena oleva peruskorjaamisen mahdollistaminen tarkoittaa tässä sitä, että uudisrakentaminen antaa resursseja myös vanhan korjaamiseen. Toinen rakennuksista, piharakennus, on päässyt erittäin huonoon kuntoon ja todettu korjauskelvottomaksi. Pohjanmaan poliisilaitos, , ei lausuttavaa. Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY, pidetyssä työneuvottelussa totesi, että uudisrakennuksen korkeus vaikuttaa liian korkealta suhteessa naapurirakennuksiin ja, että kaavamääräyksistä ei käy riittävästi ilmi se, mikä rakennuksista puretaan ja mikä siirretään. Vastine: Uudisrakennuksen korkeuden määrittämisessä on huomioitu naapurirakennukset. Naapurirakennukset ovat kuusikerroksisia, joissa on lisäksi ullakkokerros. Uudisrakennus on esitetty pääosin kuusikerroksisena noudattaen viereisten rakennusten runkosyvyyttä. Seitsemäs kerros on sisäänvedetty, kuten naapurirakennusten ullakkokerrokset sekä vajaa. Pihan suuntaan uudisrakennuksen uloin osa on viisikerroksinen. Tulevaisuudessa on odotettavissa, että ullakkokerroksia otetaan asuinkäyttöön, jolloin rakennusten korkeudet ovat yhtenevät. Kaavamääräystä selvennetään niin, että käy selväksi, mikä rakennus on tarkoitus siirtää ja, mikä on mahdollista purkaa. Alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet ovat nähtävissä kaavoituksessa. Julkisen nähtävillä olon jälkeen tulleet mielipiteet ja lausunnot sekä niiden pohjalta tehdyt tarkistukset: 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksen suunnittelualueen maankäytön käyttötarkoitus säilyy asumisena. Muutoksella mahdollistetaan suojellun kadunvarren puurakennuksen säilyminen ja siirtäminen palokadun varrelle, piharakennuksen purkaminen sekä alueen maltillinen täydennysrakentaminen Mitoitus Tontin 2002/ 7 koko on 1653 m2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 2460 k-m2, josta 410 k-m2 on säilytettävän puurakennuksen osuus ja 2050 m2 uudisrakennuksen osuus. Tonttitehokkuusluvuksi muodostuu e= 1,46. Kerrosala lisääntyy 1375 k-m2. Olevassa ajantasakaavassa rakennusoikeutta on yhteensä 1085 k-m2, (puurakennukset 810 k-m2 ja talousrakennus 275 k-m2).

13 Palvelut Kaavamuutoksella turvataan alueen olevien palveluiden säilyminen ja kehittyminen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentaminen vanhalle ruutukaava-alueelle edellyttää korkeaa laatutasoa. Samoin kaava-alueen säilytettävä, suojeltu puurakennus, edellyttää huolellista suunnitelmaa, jotta alueesta rakentuu ehjä kokonaisuus. Kaavamääräyksillä pyritään ohjaamaan rakentamisen toteuttamista kaupunkikuvallisesti kestävään suuntaan. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet AK Asemakaavassa alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta AK. Säilytettävälle, siirrettävälle puurakennukselle osoitetaan 410 k-m2 rakennusoikeutta ja uudisrakennukselle Koulukadun varteen 2050 k-m2. Suojellun rakennuksen määräykset ovat pääosin ennallaan. Rakennusta ei saa purkaa, ullakkokerros on mahdollista ottaa käyttöön ja rakennukseen sijoitettavia kattolyhtyjä saa sijoittaa palokadun puolelle. Puurakennukseen saa sijoittaa max 6 asuntoa niin, ettei oleviin rakenteisiin oleellisesti puututa. Uudisrakennus voi olla VII kerroksinen niin, että ylin kerros on sisäänvedetty. Rakennuksen eteläpäätyyn sallitaan uloke. Koulukadun puolelta tulee järjestää yhteys pihalle kulkematta sisätilojen läpi. Koulukadun puolelle ei suositella parvekkeita ja mikäli niitä on, tulee ne olla sisäänvedettyjä. Asuinhuoneistojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 50 m2. Rakennuksen julkisivut tulee olla rapatut. Uudisrakennuksen rakenteellinen ääneneristysvaatimus on 37 dba. Piha-alueella tulee olla 10m2/ asunto istutettavaa oleskelualuetta. Tontin rakentamisjärjestys tulee suunnitella niin, että puurakennuksen siirto ja kunnostaminen on edennyt 1/2 vaiheeseen ennen kuin varsinaisen uudisrakennuksen työt voidaan käynnistää ja niin, että rakennukset tulee ottaa käyttöön samanaikaisesti. Siirto tulee suunnitella niin, että rakennus voidaan siirtää kokonaisena. Autopaikkojen määrä mitoitetaan 1 ap/ 85 k-m2 asuintilaa kohden. Autopaikkoja ei tarvitse varata maanpäälisiä varasto-, yhteis- tai teknisiä tiloja varten. Autopaikat osoitetaan maanalaisesta pysäköintitilasta. Koulukadun varteen istutetaan puurivi. Suojeltujen puiden työmaaaikaiseen suojaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Sijoittuminen ja täydennysrakentaminen ruutukaava-alueelle edellyttää korkeatasoista arkkitehtuuria.

14 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kuntatekniikan mukaan Koulukadun liikennemäärät tulevat vielä kasvamaan nykyisestään. Alueen liikennejärjestelyt säilynevät kuitenkin pääosin ennallaan. Koulukadun katujulkisivu täydentyy. Palokadun varren rakentaminen aktivoi muuta kortteleiden mahdollista täydennysrakentamista Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentamisella ei puututa varsinaisesti luonnonympäristöön jo rakennetulla alueella. Kaksi suojeltua puuta kaadetaan rakentamisen tieltä ja Koulukadun varrelle istutetaan uusi puurivi Muut vaikutukset Täydentävä rakentaminen käyttää hyödykseen olevaa yhdyskuntarakennetta ja teknisiä verkostoja ja on näin kestävän kehityksen mukaista rakentamista. Kuntatekniikalle mahdolliset rakentamisesta aiheutuvat kustannukset tullaan sopimaan maankäyttösopimuksessa ja ne tulevat kiinteistön omistajan maksettaviksi. Kaavoituksen käynnistämissopimuksessa on sovittu kaupungin ja alueen omistajan kesken maankäyttösopimuksen laatimisesta, jolla omistaja sitoutuu suorittamaan kaavan tuomasta arvonnoususta korvausta kaupungille maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Asukkaiden määrän lisäys keskusta-alueella auttaa säilyttämään ja kehittämään olevia palveluja. Koska kiinteistölle osoitetaan huomattavaa rakennusoikeuden nousua, ei ole oletettavaa, että hanke jäisi toteutumatta. Kaavan mahdollistama suojellun rakennuksen siirto sisältää luonnollisesti riskin siitä, että rakennus siirron aikana vaurioituu. Kiinteistön omistaja on kuitenkin kaavalla velvoitettu suunnittelemaan ja toteuttamaan siirto erittäin huolella sekä kunnostamaan suojeltu rakennus. Lisäksi suojellun rakennuksen kunnostaminen tulee olla edennyt ½ vaiheeseen ennen kuin uudisrakentaminen voi varsinaisesti käynnistyä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Kaavamuutoksen hakijan suunnittelija arkkitehtitoimisto Laatio on laatinut luonnoksia suunnittelualueesta sekä uudisrakennuksesta. Selostuksen liitteenä on konsultin hankesuunnittelun havainnemateriaali asemakaavamuutoksen mukaisesta rakentamisesta. Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman.