Lempnäsin saaren kaavamuutosalueen luontoselvitys

Transkriptio

1 Lempnäsin saaren kaavamuutosalueen luontoselvitys Parainen 2016 Hanna Hakamäki

2 Sisällysluettelo 1. Selvityksen tausta ja tavoite Aineisto, menetelmät ja epävarmuustekijät Alueen yleiskuvaus Luontoselvityksen tulokset Yhteenveto ja maankäyttösuositukset Lähdeluettelo Liitteet Liite 1. Yleiskuvia alueelta Liite 2. Lista putkilokasveista Liite 3. Voimassaoleva kaava Liite 4. Kaavamuutoksen luonnos

3 1. Selvityksen tausta ja tavoite Tämä raportti esittelee Paraisten Lempnäsin saaren itäkärjessä sijaitsevan kaavamuutosalueen luontoselvityksen tulokset. Tulosten perusteella voidaan suunnitella alueen maankäyttöä osayleiskaavoituksessa. Työn tilaajana toimivat maanomistajat Paul Reuter sekä Patrik Reuter. Luontoselvityksen suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista vastaa luontokartoittaja (eat) Hanna Hakamäki. Tavoitteena oli kartoittaa seuraavien kohteiden mahdollinen esiintyminen ja sijainti kaavamuutosalueella: -luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit -metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt -vesilain mukaiset kohteet -uhanalaiset luontotyypit -uhanalaisten putkilokasvien esiintymät Kartta 1. Lempnäsin saari, Parainen. 2

4 2. Aineisto, menetelmät ja epävarmuustekijät Raportin pohjakarttoina on käytetty Maanmittauslaitoksen avointa kartta-aineistoa (Maanmittauslaitoksen peruskartta-aineisto, 2016). Tietoja uhanalaisten lajien esiintymistä saatiin Varsinais-Suomen ELY- keskuksesta ja kaavamuutosalueen rajaustiedot toimitti maanomistaja. Maastokäynti Lempnäsiin tehtiin Luontotyyppirajaukset ja kasvillisuuden tarkastelu on tehty yleispiirteisellä tarkkuudella keskittyen kaavamuutosalueille. Kartoituksen yhteydessä tarkistettiin myös alueella aiemmin havaittujen uhanalaisten putkilokasvien esiintymäpaikat. Selvityksessä pyrittiin hyvään tarkkuuteen, mutta toki on mahdollista, että jokin pienialainen kohde on jäänyt huomaamatta. Seljankämmeköiden havainnointiin liittyvä epävarmuustekijä oli, että kartoitusajankohtana kasvien kukinta-aika oli jo ohi ja vain joitakin kasvien varsiosia oli havaittavissa. Huomionarvoisten luontokohteiden arvoluokittelu: Arvoluokka 1 Arvoluokka 1:n mukaiset kohteet tulee säästää. Arvoluokka 2 Arvoluokka 2:n mukaiset kohteet suositellaan säästettäviksi mahdollisuuksien mukaan maanomistajan omalla päätöksellä. Luontotyyppien ja putkilokasvien uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen (CR) Erittäin uhanalainen (EN) Uhanalainen vaarantunut (VU) Silmälläpidettävä (NT)* Alueellisesti uhanalainen kasvilaji (RT) *Silmälläpidettävä ei ole vielä varsinaisesti uhanalainen, mutta on vaarassa uhanalaistua 3. Alueen yleiskuvaus Lempnäsin saari sijaitsee Paraisilla, Houtskarin kunnanosassa. Tässä selvityksessä tarkasteltu yksityisessä maanomistuksessa oleva kaavamuutosalue koskee osaa tiloista Ekelund, Skomakars ja Bredören. Muutosalueella on kahden vanhan saaristolais- ja kalastajatilan rakennuksia. Tilojen asuinrakennukset ovat pääosin 1920-luvulta, mutta ainakin osa muista rakennuksista on todennäköisesti iältään vanhempia. Pihapiirejä sekä vanhoja peltoja ja niittyalueita reunustavat puustoiset ja kallioiset alueet. Muutosalueella on havaittavissa kalkkivaikutuksen aikaansaamaa rehevämpää kasvillisuutta sekä kalkinvaatijalajistoa. Alueella esiintyy muutamassa paikassa seljakämmekkää (NT, RT), sekä metsäomenapuuta (VU). 3

5 Kartta 2. Kaavamuutosalueet 1 ja 2 (violetit rajaukset). 4. Luontoselvityksen tulokset Kaavamuutosalue 1 Alueen eteläosassa on paikoin paljasta ja katajaista rantakalliota. Keskivaiheilla on karua kalliomännikköä sekä hieman kangasmetsää, jossa männyn lisäksi kasvaa mm. katajaa, metsälauhaa, kanervaa, kieloa, mustikkaa ja puolukkaa. Hieman rehevämpää kasvillisuutta esiintyy puolestaan tarkastelualueen pohjoispäässä. Tältä rehevämmältä alueelta puustoa on jonkin verran raivattu ja alueen poikki kulkee oja, jonka varrella kasvaa mm. nuorta tervaleppää, vadelmaa, nurmilauhaa, ojakellukkaa, nokkosta ja ranta-alpia. Koko alue on vanhaa laidunaluetta, mutta tässä selvityksessä rajauksena esitetään vain parhaiten perinnebiotooppipiirteensä säilyttäneet alueet. Kalkkivaikutteista kasvillisuutta esiintyy paikoittain kallionkoloissa sekä muutamana hieman selkeämpänä ketolaikkuna. Alueen keskivaiheilta on vuonna 2009 tehty seljakämmekkähavainto. Kasvupaikka tarkistettiin, mutta lajia ei havaittu. Aiemmassa havainnossa yksilöiden oli todettu olevan martoja sekä huonokuntoisia. Täten on mahdollista, että laji on hävinnyt kyseiseltä kasvupaikalta. Kasvupaikka on osin katajikon umpeenkasvattama. 1. Uhanalainen luontotyyppi: kalkkivaikutteinen karu kallioketo CR Kallionotkelmassa sijaitsee melko pienialainen ketolaikku, joka on osin sammaloitunut. Alue rajautuu länsilaidaltaan vanhaan hakaan (kuvio 2). Lajistossa esiintyvät mm. keltamaksaruoho, isomaksaruoho, haurasloikko, ahomansikka ja lillukka. 4

6 Perinnebiotooppien huomionarvoisista lajeista alueella esiintyy verikurjenpolvi, käärmeenpistoyrtti, sikoangervo, heinäratamo, litteänurmikka, ketokäenminttu, keltamatara (VU) ja metsäomenapuu (VU). Arvoluokka: 1 Kuva 1. Kalkkivaikutteinen keto (kuvio 1). Kartta 3. Huomionarvoiset luontokohteet ja uhanalaisten putkilokasvien esiintymät. Vaaleanpunaiset pallot: seljakämmekkäesiintymät ja violetit vinoneliöt: metsäomenapuiden esiintymät. 5

7 2. Uhanalainen luontotyyppi: sekapuuhaka CR Vanhaa sekapuustoista hakaa, joka on alkanut osin muuttua metsälajistoiseksi. Alueella on myös jokusia vanhoja lehdespuita (tervaleppä). Haka-alue rajautuu itälaidaltaan pieneen kalkkivaikutteiseen ketolaikkuun (kuvio 1). Hakamaa jatkuu tarkastelualueen ulkopuolelle länteenpäin. Lajistossa esiintyvät mm. tervaleppä, mänty, pihlaja, kataja, kielo, ahomatara, nurmilauha, metsälauha ja mustikka. Alueella esiintyy myös kosteampi hieman soistunut alue, jolla kasvaa mm. ranta-alpia, luhtasaraa ja kurjenjalkaa. Perinnebiotooppien huomionarvoisista lajeista alueella esiintyy saarni (RT) sekä haan laidalla metsäomenapuu (VU). Arvoluokka: 2 Kuva 2. Vanhaa hakaa (kuvio 2). 3. Uhanalainen luontotyyppi: kalkkivaikutteinen kalkkivaikutteinen karu pienruohoketo CR Kallionotkelmassa sijaitseva pienehkö ketolaikku, joka on osin jo katajikon umpeenkasvattama. Keto jatkuu hieman laajempana tarkastelualueen ulkopuolelle itäänpäin. Lajistossa esiintyvät mm. metsälauha, siankärsämö, ahopukinjuuri, ahomatara. Perinnebiotooppien huomionarvoisista lajeista alueella esiintyy saarni (RT), pölkkyruoho, mäkikuisma, maarianverijuuri, käärmeenpistoyrtti ja sikoangervo. Arvoluokka: 1 6

8 Kuva 3. Kalkkivaikutteinen keto (kuvio 3), joka on jo osin umpeenkasvanut. Kaavamuutosalue 2 Alueen itälaidalla on kahden vanhan asuintalon pihapiirit talousrakennuksineen. Alueen keskivaiheilla on kaksi kiviaitojen reunustamaa vanhaa peltoa/niittyä. Pohjoispäässä on mäntyvaltaista kangasmetsää ja kalliota, jolla kasvaa mm. mustikkaa ja metsälauhaa. 4. Uhanalaiset luontotyypit: karu kallioketo EN, tuore pienruohoniitty (CR), tuore heinäniitty EN Yleispiirteinen rajaus molempien asuinrakennusten pihanurmialueilla laikuttain esiintyvistä ketoja niittyalueista. Niitty jatkuu rakennuspaikan ulkopuolelle itään, jossa on voimassaolevan kaavan mukaan rakennuspaikka. Tällä vanhan rakennuspaikan alueella esiintyy myös hieman kalkkivaikutteista ketoa. Niittykasvillisuuden säilymistä on pitkälti edesauttanut se, että pihapiirejä on pidetty avoimina ja kasvillisuutta matalana. Lajistossa esiintyvät mm. nurmirölli, valkoapila, siankärsämö ja nurmipuntarpää. Perinnebiotooppien huomionarvoisista lajeista alueella esiintyvät mm. heinäratamo, valkomaksaruoho, käärmeenpistoyrtti, verikurjenpolvi, nurmilaukka, papelorikko (NT), ketoneilikka (NT), keltamatara (VU) sikoangevo ja hakarasara. Arvoluokka: 2 7

9 Kuva 4. Pihapiiriä, jolla esiintyy laikuttain niittyä ja ketoa. 5. Yhteenveto ja maankäyttösuositukset Mitään erityistä estettä kaavamuutoksen luonnoksessa esitetyille rakennuspaikkojen muutoksille ei havaittu. Kaavamuutokset ovat aiheellisiakin, sillä voimassaolevan kaavan alueella on silmälläpidettävän ja alueellisesti uhanalaisen sekä rauhoitetun seljakämmekän ja uhanalaisuusluokaltaan vaarantuneen metsäomenapuun esiintymät. Voimassaolevan kaavan alueella on myös luontotyyppeinä uhanalaista perinnebiotooppia sekä rakennuspaikan edustalla ruovikkoista fladaa. Kaavamuutoksella nämä kohteet ja kasviesiintymät säästyvät muutoksilta ja rakentamiselta. Kaavamuutosalueelle sijoittuva aiemmin havaittu seljakämmekkäesiintymä vaikuttaisi hävinneen. Sen sijaan muutosalueen länsi- ja itäpuolelta löytyy kaksi seljankämmekköjen kasvupaikkaa, joilla oli vielä näkyvissä muutamia lajin kukkavarsia. Molemmat näistä esiintymistä on tarkistettu ja kasviyksilöt laskettu tänä vuonna Arkipelagia- seuran toimesta. Metsäomenapuusta tuli aiemmin tehdyn havainnon lisäksi yksi uusi havainto (ei välttämättä täysin puhdas). Muutosalueella esiintyvä uhanalaisuusluokaltaan vaarantunut keltamatara esiintyy saaristossa vielä jokseenkin yleisenä. Rakennusten sijoittelussa suositellaan huomioitavaksi alueella esiintyvät huomionarvoiset luontotyypit, joiden säilyttäminen on perusteltua niiden uhanalaisuuden vuoksi: Rakentamiselta tulee säästää luontoarvoiltaan merkittävimmät kohteet 1 ja 3 (arvoluokka 1). Nämä pienialaiset kedot on helppo säilyttää sijoittamalla rakennukset siten, etteivät ne tule ketolaukkujen päälle. 8

10 Kohteet 2 ja 4 (arvoluokka 2) suositellaan säästettäväksi maanomistajan omalla päätöksellä, esimerkiksi hyvin suunnitellulla rakennusten sijoittelulla. Koko alue sopisi hyvin laidunalueeksi, jollaista se on aikoinaan ollutkin. Alueella esiintyy vanhan maankäyttöhistorian sekä kalkkivaikutteisuuden vuoksi huomattavan paljon perinnebiotooppien huomionarvoista kasvillisuutta, joiden joukossa on muutamia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Näiden seikkojen vuoksi alue on perinnemaisema -arvoiltaan maakunnallisesti arvokas. Perinnemaiseman säilymisen kannalta uhkana on hiljalleen tapahtuva umpeenkasvu, mikäli aluetta ei hoideta. Esimerkiksi lampaat voisivat olla alueelle hyviä laiduntajia. Laidunnuksella alueen hieno perinnemaisema säilyisi avoimena ja kasvillisuus matalana sekä edustavana. 6. Lähdeluettelo Maanmittauslaitos, avoimien aineistojen tiedostopalvelu: Maanmittauslaitos, vanhat painetut kartat: Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan Kasvio. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Meriluoto, M., Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti kustannus & Tapio, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset- Suomen ympäristö 2008, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rautiainen V-P. & Laine U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A., Mannerkoski, I (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ryttäri T., Kalliovirta M., Lampinen R. 2012: Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi. 9

11 7. Liitteet Liite 1. Yleiskuvia alueelta. Kuva 1. Kalliomännikköä (kaavamuutosalue 1). Kuva 2. Kangasmetsää ja kalliota (kaavamuutosalue 1). 10

12 Kuva 3. Kasvillisuudeltaan rehevämpi alue (kaavamuutosalue 1). Kuva 4. Kalliomännikköä (kaavamuutosalue 1). 11

13 Kuva 5. Katajikkoista rantakalliota (kaavamuutosalue 1). Kuva 6. Kalliomännikköä (kaavamuutosalue 1). 12

14 Kuva 7. Tuoretta heinäniittyä (voimassaolevan kaavan alue). Kuva 8. Kangasmetsää (kaavamuutosalue 2). 13

15 Liite 2. Lista putkilokasveista Lihavoidut kasvit ovat perinnebiotoopeilla huomionarvoisia lajeja. Suomenkielinen nimi Tieteellinen nimi Uhanalaisuus Puu- ja pensaskerros hieskoivu Betula pubescens kotipihlaja Sorbus aucuparia metsäkataja Juniperus communis metsäkuusi Picea apies metsämänty Pinus sylvestris metsäomenapuu Malus sylvestris VU metsätammi Quercus robur orjanruusu Rosa dumalis rauduskoivu Betula pendula saarni Fraxinus excelsior RT taikinamarja Ribes alpinum tarhaomenapuu Malus domestica tervaleppä Alnus glutinosa tuomi Prunus padus vadelma Rubus idaeus Kenttäkerros ahokissankäpälä Antennaria dioica NT ahomansikka Fracaria vesca ahomatara Galium boreale ahopukinjuuri Pimpinella saxifraga haisukurjenpolvi Geramium robertianum hakarasara Carex spicata haurasloikko Cystopteris fragilis heinäratamo Plantago lanceolata hietakastikka Calamagrostis epigejos hina Danthonia decumbens hirssisara Carex panicea hopeahanhikki Potentilla argentea huopakeltano Pilosella officinarum isomaksaruoho Sedum telephium kalliokäärmeenpistoyrtti Vincetoxicum hirundinaria kanerva Calluna vulgaris keltamaksaruoho Sedum acre keltamatara Galium verum VU ketomaruna Artemisia campestris ketokäenminttu Satureja acinos ketoneilikka Dianthus deltoides NT keto-orvokki Viola tricolor kevätesikko Primula veris 14

16 kielo Convallaria majalis kissankello Campanula rotundifolia kivikkoalvejuuri Dryopteris filix-mas kurjenjalka Potentilla palustris lampaannata Festuca ovina litteänurmikka Poa compressa luhtasara Carex vesicaria maarianverijuuri Agrimonia eupatoria mesiangervo Filipendula ulmaria metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana metsälauha Deschampsia flexuosa metsätähti Trientalis europaea mustikka Vaccinium myrtillus mäkikuisma Hypericum perforatum mäkimeirami Origanum vulgare mäkitervakko Lychnis viscaria niittysuolaheinä Rumex acetosa nokkonen Urtica dioica nuokkuhelmikkä Melica nutans nurmilauha Deschampsia cespitosa nurmilaukka Alchemilla oleraceum nurmipuntarpää Alopecurus pratensis nurmirölli Agrostis capillaris nurmitädyke Veronica chamaedrys ojakellukka Geum rivale orapaatsama Rhamnus cathartica papelorikko Safifraga granulata NT pietaryrtti Tanacetum vulgare puna-ailakki Silene dioica puolukka Vaccinium vitis-idaea päivänkakkara Leucanthemum vulgare pölkkyruoho Arabis glabra ranta-alpi Lysimachia vugaris rantatädyke Veronica longifolia rohtotädyke Veronica officinalis ruoholaukka Alchemilla schoenoprasum sarjakeltano Hieracium umbellatum seljakämmekkä Dactylorhiza sambucina NT, RT siankärsämö Achillea millefolium sikoangervo Filipendula vulgaris tuoksusimake Anthoxanthum odoratum valkomaksaruoho Sedum album verikurjenpolvi Geranium sanguineum 15

17 Liite 3. Voimassaoleva kaava 16

18 Liite 4. Kaavamuutoksen luonnos 17