Marita Hietanen, Tredu Henni Huttu-Hiltunen, Ammattiopisto Luovi

Transkriptio

1 Marita Hietanen, Tredu Henni Huttu-Hiltunen, Ammattiopisto Luovi

2 tutkintojärjestelmän uudistuminen ja osaamisperustaisuus työvaltaisuus käsite käytäntö oppiminen opettaminen

3 Tahtotila osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys reagointikyky selkeys johdonmukaisuus hahmottuminen kokonaisuutena joustavuus valinnaisuus yksilölliset opinto- ja tutkintopolut osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Sirkka-Liisa Kärki 2014: Muutoksen tuulia tutkintojen perusteissa / Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät

4 Osaamisperusteisuus pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi Ajattelutavan muutos keskeistä osaamisen hankkiminen ja osaamisen laadunvarmistaminen pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi Toiminnan lähtökohtana osaaminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavat oppimisprosessit/ opetusja ohjaus- sekä arviointiprosessit Oppijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki keskiöön ja pedagogisen toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi Sirkka-Liisa Kärki 2014: Muutoksen tuulia tutkintojen perusteissa / Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät

5 Toiminnallisuus Työssäoppiminen Työvaltaisuus Tuotannollisuus Työssä oppiminen Tekemällä oppiminen

6

7 Työpaikalla tapahtuva oppiminen on informaalia, satunnaista ja käytäntöön sidottua Työssä tapahtuvaa oppimista voidaan kuvata kokemukselliseksi oppimiseksi Työtehtävät ja työn kontekstit määrittelevät työssä tapahtuvan oppimisen mahdollisuuksia Työssä tapahtuva oppiminen on luonteeltaan sosiaalista Stenström, M-L Työpaikalla tapahtuva oppiminen osana koulutuksen ja työelämän muutosta. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. OKKA-säätiö. Saarijärvi. 2/2009.

8 Tutkimusten mukaan epäonnistuneet koulukokemukset ja negatiivinen opiskelijaidentiteetti, kouluallergia sekä pintasuuntautunut oppimistapa kasaantuvat samalle opiskelijalle. On yhä enemmän opiskelijoita, joille teoreettinen koulutusmalli ei sovi ja joiden opiskelutaidot ja käsitys itsestä oppijana on puutteellinen. Työvaltaisessa koulutusmallissa voidaan huomioida opiskelijan oppimisen rajoitteet ja hänen vahvuutensa ja näin mahdollistaa tutkinnon loppuun suorittaminen. Tutkinnon suorittaminen on yksi keskeisin syrjäytymistä ehkäisevä tekijä! työkoulu ja sosiaalipedagoginen dialogi, sosiaalinen vahvistaminen Komonen K Työkoulumalli ammatillisessa koulutuksessa. Kuopio. Kuopion yliopiston painatuskeskus Kuronen I Peruskoulusta elämänkouluun. Jyväskylä. Jyväskylän yliopistopaino.

9 Vähentää keskeyttämisiä Vahvistaa itsenäisyyttä; aloitteellisuutta, itseluottamusta, itsenäistä työskentelyä Vahvistaa ammattitaitoja, oppimistaitoja, yhteistyötaitoja ammatillista identiteettiä Koulutusalakohtaisia eroja Virtanen, A Opiskelijoiden oppiminen ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen järjestelmässä. Jyväskylä. Jyväskylän yliopistopaino.

10 työtä koskevat keinot: merkityksellisyys, vastuunotto, tekevälle sattuu dialogi: kysymykset, keskustelu, palaute, huumori rajoja luovat: rehellisyys, välitön palaute, työturvallisuus, säännöt, vastuullisuus strukturoivat: päivärytmi, jaksottaminen, jäsentäminen havainnollistavat: kertaaminen, sanoittaminen, oppimistyylit, valokuvat, videot, sisäinen puhe yhteisölliset keinot: vertaisoppiminen, mallioppiminen Virtanen, Piia 2012: Työvaltainen opetus ja oppiminen ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Turun yliopisto.

11 Ammattitaitovaatimusten oppimista käytännössä harjoittelun ja toistojen kautta: työsalit, työpajat, työmaat, top Oppimista yritysten tavoin toimivissa oppimisympäristöissä esim. kahvilat, lounasravintolat Oppimista palveluja tuottavissa oppimisympäristöissä esim. pesulat, yhteiset palvelut, tapahtumien järjestäminen Työpajayhteistyö Yksilölliset polut ja erilaisia vaihtoehtoja (Tredu/case)

12 Nivelvaihe ja jatkoohjaussuunnitelma TE-palvelut/TYP Opintojen päättövaiheessa Kela Koululääkäri Työnantajat Terveydenhoitaja Ope Ohjaaja Erityisope HOPS Opo Opiskelija HOJKS Opintojen aikana Uravalinta Ennen opintoja Nivelvaihe ja tiedonsiirto

13 Ammattiopisto Luovin ja Silta-Valmennusyhdistyksen yhteinen koulutusmuoto. Tuotantokoulumallia on toteutettu ja kehitetty vuodesta 1995 alkaen. Ammatillista erityisopetusta: opiskelijat Ammattiopisto Luovin opiskelijoita, opiskelijapaikkoja yhteensä 40. Koulutuksen ja työelämän integrointi oppimisympäristöinä: Silta-Lounasravintola (Hotelli- ravintola- ja catering-alan pt, Kokki) Silta-Autokorjaamo (Autoalan pt, Ajoneuvoasentaja) Silta-Rakennuspalvelut (Rakennusalan pt, Talonrakentaja) Kiinteistönhoidon tehtävät yritysyhteistyössä (Kiinteistönhoidon pt, Kiinteistönhoitaja)

14

15 Tuotantokoulussa toiminnalle asetetaan tuotannolliset tavoitteet, jolloin saadaan aikaan yritysmallinen työ- ja oppimisympäristö. Ammatilliset opinnot ammattiteorioineen opiskellaan työssä ja tekemällä oppien. Tuotantokoulussa siis edetään tekemällä oppimisesta kohti teoriaa. Tuotannollinen oppimisympäristö mahdollistaa ammattiin opiskelun ohella työelämätaitojen kehittymisen (vuorovaikutustaidot; ryhmässä toimiminen).

16 Moniammatilliset resurssit: ammatilliset erityisopettajat, työvalmentajat, yksilövalmentaja, ATTO-aineiden erityisopettaja. Oppimista tukevat vastuuseen ja yhteisöllisyyteen kasvattavat menetelmät: - Mestari-Kisälli-periaate - Seuraamussäännöt - Tuotannosta kertyvä avustus Jens Bay, Seurauspedagogiikka

17 Jotkin OPSin sisällöt saattavat jäädä vähemmälle harjoittelulle. Jatkokoulutuksessa tarvittavaa opiskelutyyliä ei juuri pääse harjaannuttamaan. Ammattiteorian kiitettävä oppiminen vaatii opiskelijoilta paljon omatoimisuutta ja aktiivisuutta. (Kerrotaan opiskelijoille ennen opiskelun aloittamista)

18 Mallintaminen Lähentäminen Häivyttäminen Itseohjattu oppiminen Yleistäminen Salakari. H Taitojen opetus. Saarijärvi. Saarijärvi Offset.

19 Huomion kiinnittäminen Tavoitteiden ilmoittaminen oppijalle Aiemmin opitun muistelu Ärsykemateriaalin esittäminen Oppimisen ohjauksen tarjoaminen Suorituksen esilletuominen Palautteenanto koskien suorituksen oikeellisuutta Suorituksen arviointi Muistamisen ja transferin edistäminen Salakari. H Taitojen opetus. Saarijärvi. Saarijärvi Offset.

20 Oppijan ajattelun aktiivisuus on erittäin tärkeää laadukkaan oppimisen kannalta. Aktiivisuus oppimisprosesseissa syntyy motivaation, haastavan oppimistehtävän ja yksilön oppimisprosessilleen asettamien tavoitteiden kautta. Tietoa ei voida sellaisenaan välittää oppijalle, vaan oppija on aktiivinen tiedon konstruoija eli tietorakenteiden muodostaja oppimisprosessissa. osallistava, yhteisöllinen, jaettu oppiminen Opettaja oman asiantuntijakulttuurinsa välittäjänä, aktivoijana, ajattelun ja oppimisen ohjaajana oppimisen opettaminen Rauste-von Wright, M. & von Wright, J Oppiminen ja koulutus. Helsinki. WSOY.

21 Kytköksiä ammatillisiin konteksteihin Oppimisympäristön hyödyntäminen Havainnoi, tutki, tarkkaile, seuraa, toteuta, tee. Pohjatekstien ja -tehtävien linkittyminen ammattialaan: Määräaikaishuollot, Moottoriajoneuvojen korjausehdot, Isäinnöitsijän opas Ei välttämättä edellytä mekaanista opetussuunnitelman pilkkomista, integrointi voi olla kahdensuuntaista!

22 Ajatustapa ja yksi opetusmenetelmä, jossa käsitteitä ja ilmiöitä lähestytään käytännön kokemusten ja arkitiedon kautta. Asiakaspalvelun käytännöt, kokous- ja neuvottelutaidot, vieraskielinen ammattisanasto, mittaaminen ja laskeminen yms. Ja jossa opiskelijan käytännössä hankittua tietoa ja osaamista syvennetään teoreettisella aineksella!

23 Määritellään koulutusohjelmien perustana oleva osaaminen Ammatilliset ydinongelmat opetussuunnitelman perustana Osaamisen kehittymistä arvioidaan oppimisprosessia ennen, aikana ja jälkeen Opitaan erilaisissa autenttisissa tilanteissa Oppimisessa ja arviointiprosessissa yhdistyvät tiedot, taidot ja asenteet Opiskelijan vastuuta ja itsereflektiota kannustetaan Opettajien ja top-ohjaajien rooli valmentajina ja asiantuntijoina Perusta elinikäisen oppimisen asenteelle istutetaan opiskelijoihin Haltia, P Toimivaan osaamisperustaisuuteen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. Okka-säätiö. Saarijärvi. 4/2011.

24 Mekaaninen oppimispolkumalli osaa käyttää lapiota ajaa traktoria ei riko instrumenttia osaa kaivaa ojan joutuisasti halutulla tavalla Konstruktiivinen osaamisperustaisuus osaa raivata sellaisen pellon, joka tuottaa hyvän ja laadukkaan sadon Arvioinnin kohteena saran suoruus tai taloudelliset lapio-otteet Arvioinnin kohteen sadon määrä ja laatu Suominen, J ECVET perinteinen vai kostruktiivinen malli. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. OKKA-säätiö. Saarijärvi. 3/2011.

25 Epäjohdonmukaisia toivomuskaivotyyppisiä lausumia? Miten osaaminen tulisi hankkia, tunnistaa ja tunnustaa? Yhteistyömahdollisuudet, monialaisuus, ohjaus, yhteiset opinnot, työpajat, yritysyhteistyö, kummiyritys? Mitä, miksi ja miten arvioidaan? Koulutusalojen erot?