KIRKONVARKAUDEN ASEMAKAAVA LIITE 5

Transkriptio

1 KIRKONVARKAUDEN ASEMAKAAVA LIITE 5

2 1(6) MUISTIO ASUKASTILAISUUS MOISIO-KYYHKYLÄN OSAYLEISKAAVA KIRKONVARKAUDEN ASEMAKAAVA Aika , klo Paikka Moision sairaala Läsnä Eila Lahdenperä, projektipäällikkö, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Lasse Olaste, suunnittelija, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, sihteeri Matti Nupponen, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 1. Tilaisuuden avaus Ilkka Tarkkanen avasi tilaisuuden ja toimi puheenjohtajana. Avauksessa hän kuvaili suunnitteluprosessia sekä totesi kyseessä olevan itse messuja laajempi hankekokonaisuus. Sihteerinä toimi Lasse Olaste. 2. Kaavahankkeet Ilkka Tarkkanen esitteli asuntomessuihin liittyvät kaavahankkeet: Kirkonvarkauden asemakaavan ja Moisio-Kyyhkylän osayleiskaavan. Asuntomessujen lisäksi kaavahankkeiden taustalla on kaupungin strateginen tavoite laajentaa Mikkeliä Saimaan rannoille ja rakennemalli 2012:ssa esitetty aie yleiskaavoittaa alueita keskustan eteläpuolella. Asuntomessut on Mikkelin laajentumisen pilottihanke. Kaavatilanne: Etelä-Savon maakuntakaavassa asemakaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueella sijaitsee Porrassalmen kulttuurimaisema sekä runsaasti muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueen itäosassa on voimassa Annilan osayleiskaava vuodelta Annilan osayleiskaava kattaa suunnittelualueen itäosan ja siinä on osoitettu runsaasti suojeltavia alueita, kuten rakennuksia, rakennettuja ympäristöjä, museotie, luontokohteita ja maisemallisesti tärkeitä peltoja sekä metsiä. Muilta osin Mikkelin oikeusvaikutukseton yleiskaava vuodelta 1990 on voimassa. Suunnittelualuetta ei ole asemakaavoitettu. Lähin asemakaavoitettu alue ulottuu kantatie 62:n suunnittelualueen pohjoisreunassa. Selvitykset: Pohjavesi

3 2(6) Suunnittelualueella on runsaasti luokan 1 pohjavesialuetta sekä tekopohjavesilaitos. Pohjavesialueella sijaitsee myös maa-aineksenottopaikka jota on käytetty läjitykseen ja jonka pilaantuneisuutta sekä mahdollisuutta käyttää paikoitukseen ja/tai asumiseen selvitetään. Myös maa-aineksen läjitys mahdollisuutta alueella selvitetään. Maisema Porrassalmen alueelle on laadittu maisemaselvitys vuonna Maisemaselvityksessä käsitellään myös alueen museaalisia kohteita. Asemakaava-alueelle on tehty karkea hulevesitarkastelu 2012, jota tullaan tarkentamaan. Kulttuurihistoria Suunnittelualueella sijaitsee Porrassalmen museotie, joka kulkee Mikkelistä Lappeeseen. Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut museotiestä hoito- ja ylläpitosuunnitelman vuonna Porrassalmen kulttuurimaisema on kuvattu Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY:ssä Historiallisia karttoja alueelta on olemassa ainakin ja 1840-luvuilta sekä Kuninkaan kartasto. Moision sairaalasta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys Muinaismuistot Museovirasto on laatinut arkeologiset inventoinnit Latokallion ja Moisionpellon alueelle 2010 ja Moision sairaala-alueelle Jälkimmäinen on tehty Pöyry Oy:n maankäytön selvityksen/master Planin pohjalta ja siinä selvitettiin maankäytön vaikutuksia museaalisiin arvoihin. Liikenne Kantatie 62 parantamisesta välillä VT13 Metsä-Sairila on laadittu selvityksiä ja suunnitelmia. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylän rakentamista Kirkonvarkauden sillalle ja siitä Pursialankadulle on suunniteltu. Suosituksena on, että kevyen liikenteen väylä sijoitetaan kantatien 62 eteläpuolelle. Selvityksessä on esitetty vaihtoehtoisia toteutusmalleja kevyen liikenteen väylän yhdistämiseksi Pursialan kadun järjestelyihin. Luonto Suunnittelualueelle on laadittu useita luontoselvityksiä: Kyyhkylän luontoselvitys (2009), Moisio-Tuukkalan luontoselvitys (2009 ja sen täydennys 2013). Alueella on useita direktiivilajeja ja suojeltavia luontotyyppejä. Luontoselvittäjä Enviro Oy selvittää myös ruoppausmahdollisuutta ja sen vaikutuksia viitasammakkoihin suunnittelualueen rannassa Annilanselän kohdalla. Maanomistus Asemakaava-alueen suurin maanomistaja on Mikkelin kaupunki. Osayleiskaava-alueen suurimpia maanomistajia ovat Metsähallitus ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri. Pienmaanomistajia on huomattava määrä. Suunnitelmat: Maankäytön suunnitelmia alueelle ovat laatineet Kaisa Rodriguez (2006), Maini Väisänen, Pöyry Oy (2011), Arktes Oy, Ramboll Oy (2012) ja Mikkelin kaupunki 2013.

4 3(6) Teollisuuden vaikutukset: Mölnlycken tehtaan alueella käsitellään vaarallisia aineita. Niiden vaikutusta kaavoitukseen ei vielä tiedetä, mutta tekeillä on suuronnettomuusselvityksen leviämismalli, joka tulee mahdollisesti vaikuttamaan maankäyttöön. Asia tullaan huomioimaan kaavassa tarpeen mukaan tarvittavilla kaavamerkinnöillä. Tarkkanen mainitsi, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville ja se on toimitettu kirjeitse alueen asukkaille. Rambollin vuonna 2012 tekemän suunnitelman pohjalta hankkeesta on tehty kustannusarvioita. Museoviraston mukaan Pöyryn tekemässä suunnitelmassa olevan kokoajakadun linjauksen hän totesi olevan heikko ja linjauksen suunnittelun olevan vielä auki. Arktes yritys on tutkinut sairaalan alueen kehittämistä matkailu käyttöön sisältäen mahdollisesti kylpylä ja lomaosake tyyppistä toimintaa. Esityksessä näytettiin Arktesin tekemää ideasuunnitelmaa, 7-heaven. Kaupunki on sitoutunut laatimaan toimintaa tukevan joustavan yleiskaavan, jos hankkeelle löydetään investoija. Kaupungin tavoitteena on museotien muuttamin kevyenliikenteen reitiksi. Messualueelle on kaavailtu johdettavan kevyen liikenteenreitti ja lauttayhteyttä keskustan suunnalta. 3. Suunnitelman esittely Tausta ja selvitykset Eila Lahdenperä kertoi kaupungin ohjaavaan kaavoitusta, jonka vetäjänä toimii Tengbom Eriksson Arkkitehdit ja alikonsulttina toimii Destia Oy. Suunnittelun taustalle on hahmoteltu reunaehtoja sekä tavoitteita. Alueelle on tehty maastokäyntejä konsultin toimesta. Reunaehtoina on maisemaan, kulttuuriarvoihin ja luonnonoloihin liittyvät seikat. Kokoalue on esimerkiksi määritelty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Luonto- ja suojeluasiat todettiin reunaehdoiksi suunnittelun kannalta. Tavoitteeksi mainittiin Mikkelin kaupungin Saimaahan tukeutuvan strategian mahdollistaminen ja kaupungin laajentuminen etelään ja Saimaan rannoille sekä Moision sairaala alueen käyttötarkoituksen muutos. Osayleiskaava-alueen omakotitalo tonttien lukumäärä tavoitteen kerrottiin olevan 300 asuntoa joista valtaosa omakotitaloissa. Liikenteen osalta tavoitteena on kantatie 62:n liittymäratkaisu sekä Porrassalmen museotien kohtalon ratkaisu. Ympäristön korkealaatuinen rakentaminen rantatonteille, kelluvat saunat ja olevien maastoarvojen hyödyntäminen todettiin tavoitteeksi asemakaava-alueen laadukkaan asuinalueen suunnittelun pohjana. Pyrkimyksenä on säilyttää hienoimmat puut rakentamisen lomassa. Yleisenä tavoitteena mainittiin hienoihin luontoarvoihin tukeutuvan ja korkeatasoisen messualueen rakentamisen mahdollistaminen. Itse messut nähdään mahdollisuutena hienon arkkitehtuurin toteuttamiseen. Kaavakonsultti on tekemässä vielä lisäselvityksiä maisemaan, kulttuuriympäristöön, hulevesiin ja liikenteeseen liittyen. Maisemaselvityksen tekijän Zuzana Hrasko-Johnsonin Eila kertoi toivoneen mielipiteitä ja tietoa alueen asukkailta koskien paikkoja joita käytetään ja jotka ovat hienoja. Tehtyjen selvityksien lisäksi Mikkelin kaupungin ohjeistuksessa tehdään luontoselvityksen täydennysja ruoppaus-selvitys Enviro Oy:n toimesta, Mölnlycken tehtaan suuronnettomuusselvityksen leviämismalli ja Rambollin toimesta maa-aineksenottoalueen /maankaatopaikan maaperätutkimukset. Lisäksi Muita selvityksiä saattaa tulla vielä tehtäväksi.

5 4(6) Kaavoitus Osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa alueelle noin 150 asuintonttia ja 150 lomaosaketyyppistä tonttia/asuntoa. Alueen pohjoisosaan tarvitaan kokoojakatu ja sellainen tullaan esittämään messualueelle. Museotie on tarkoitus muuttaa kevyen liikenteen reitiksi. Kulttuurihistorialliset alueet tullaan ottamaan huomioon kaavoituksessa. Asemakaava-alueen kaavoitusta esiteltiin alustavalla rakennemallikartalla. Asemakaava-alueelle on tarkoitus suunnitella pientalotonttia ja mahdollisesti pari rivitalokohdetta. Tonttien kooksi on tällä mitoituksella muodostumassa m 2. Tonteista noin puolet tulevat muodostamaan messualueen. Rivitalokohteita on luonnosteltu KT62 suunnalle. Ranta-alueet osoitetaan asumiselle ja myös virkistyskäytölle. Arvokkaat luontokohteet huomioidaan kaavassa, mutta niiden käyttäminen paikoin virkistyskäytössä on mahdollista. VT13 ja Porrassalmentien välille tarvitaan tieyhteys ja se tullaan tutkimaan kaavassa. Eila näytti kolme vaihtoehtoista linjausta yhteyden toteuttamisesta. Asiaa tutkitaan vielä lisää kaavoituksen edetessä. Rakennemalli kartan lisäksi esiteltiin tarkemmin kolme esimerkkiratkaisua alueelta, museotien varsi, KT62 eteläpuoleinen kukkula-kortteli ja rantatontit. Liikenne Eila esitteli Antti Soisalon tekemät luonnokset asemakaava-aluetta. Nykytilanne ja onnettomuushistoria käytiin läpi kaaviokartoilla. Alueen liikenneverkkoa ja kokoajakadun sijaintia esiteltiin luonnoskartoin. Kantatie 62:een tullaan suunnittelemaan liittymä asemakaava-alueelta. Porrassalmen museotie tullaan mahdollisesti muutamaan asemakaava-alueen kohdalla kevyen liikenteenreitiksi ja se tulee vaikuttamaan tulevan kokoajakadun suunnitteluun. Kokoajakadun sijoittumista maaston on tutkittu ja siihen liittyen esitettiin pituus- ja poikkileikkauksia. Tavoitteeksi kerrottiin katujen sijoittaminen maastoon mahdollisimman hyvin massatasapainon säilyttämiseksi. 4. Moision sairaala Matti Nupponen edusti Etelä-Savon sairaanhoitopiiriä ja esitteli Moision sairaalan tulevaisuuden kehityskuvaa. Psykiatristen hoito muotojen kehittyessä yhä enemmän avohoitotyyppiseksi, on sairaala siirtämässä toimintonsa Mikkelin keskussairaalaan. Tämän taustan takia sairaanhoitopiirillä on kehittynyt halu luopua sairaalasta sekä tutkia ja kehittää sille uusi käyttötarkoitus. Koko Moisio- Kyyhkylä aluetta halutaan kehittää monipuolisena kokonaisuutena. Matkailun lisäksi, hotelli, kylpylä, lääkäri, lomaosake, luontoretkeily ja virkistystoiminta voisivat olla alueelle sopivia toimintoja. Toiveena on joustavan kaavan laatiminen alueelle. Olemassa olevat rakennukset ja ympäristö tulee huomioida suunnittelussa. Tämä seikka voidaan, ja se tulee nähdä, ei vain rajoittavana tekijänä vaan myös mahdollisuutena. Asuntomessut ovat kehityksen kannalta hyvä asia, jo pelkästään laadukkaan ympäristön ja alueen näkyvyyden kannalta. Visioinnissa tulee katsoa myös kansainvälisille kentille. Kaiken kaikkiaan intressinä on löytää järkevä kokonaisuus tukemaan alueen kehitystä tulevaisuudessa.

6 5(6) 5. Puheenvuorot Kertasi kaavoitusprosessin aikataulun, luonnokset tulevat nähtäville joulukuun alussa ja ehdotukset helmikuun puolivälissä. Tavoitteena on että osayleiskaava saisi lainvoiman kesäkuussa ja asemakaava elokuussa. Aikataulun kertauksen jälkeen Ilkka avasi mahdollisuuden kysymysten esittämiseen. Leevi Pajunen, asukas: Alueella on paljon suojelukohteita ja suunnittelua rajoittavia tekijöitä. Eikö se vaikuta hankkeen toteutumiseen? Jos suunniteltuja rakennusmääriä ei saada toteutettua, niin kuinka käy palveluiden, saadaanko niitä alueelle? On totta, että tavoitteisiin ei välttämättä päästä. Se on seikka joka tulee selviämään hankkeen edetessä. Kyse on myös arvovalinnoista. Koska messualue on pieni kokonaisuus, niin vain päiväkoti on palveluiden osalta realistinen. Kaupalliset palvelut tulevat jatkossakin olemaan läheisellä abc:llä. Uusia kouluja ei ole tulossa kaavoituksen myötä. Voisiko alueelle suunnitella muitakin kuin tylsiä rivitaloja ja omakotitaloja. Olisi hienoa jos voisi suunnitella omakotitalon ja rivitalon sekoituksen. Niin, että jokaisella olisi kuitenkin oma piha ja kasvimaa. Yhtiömuotoinen ratkaisu siis. Asiaa on tutkittu aiemmin, mutta tuntuisi että sille ei ole kysyntää riittävästi. Päivi Jaatinen: Merkitäänkö Moision pelto kaavaan suojelumerkinnällä.? Kyllä merkitään. Kuka maksaa tulevan yhdystien (Tuukkalan liittymä-museotie) kaivaukset? Kaupunki maksaa kaivaukset. Entä yleinen uimaranta, onko sellaista tarkoitus tulla alueelle? Asiaa tutkitaan ja se on ollut esillä keskusteluissa. Päätöksiä ei ole tehty. Tuleeko messualueelta kevyen liikenteen yhteys koululle? Kyllä. Alueen liikenneverkostoa kehitetään ja etenkin rannan suunnalla halutaan toteuttaa kävelyalueita.

7 6(6) Mies: Mainitsitte Kirkonvarkauden sillasta ja sen laajentamisesta niin, että kevyenliikenteen yhteys saataisiin järjestettyä. Tuleeko siis uusi silta? Silta on niin kallis, että sen rakentaminen ei ole realistista vielä. Vaikka valtio tulisi mukaan rahoitukseen, se ei takaa hintavan sillan rakentamista. Alpo Manninen, asukas: Osa Porrassalmentiestä muutettaisiin siis kevyen liikenteen reitiksi. Millä kohdalla tämä muutos tulisi kyseeseen ja kuinka liikenne hoituu tämän muutoksen jälkeen? Muutos tulisi tapahtumaan asemakaava-alueen eteläpään ja pohjoispään välisellä alueella. Liikenne tullaan ohjaamaan muutoksen jälkeen uudelle kokoojakadulle. Leevi Pajunen, asukas: Karjalampi on tärkeä ja kaunis. Toivoisin, että se säilytettäisiin myös sellaisena. Lampea kiertää myös hienot pururadat ja polkuverkosto jotka olisi syytä säilyttää. Yleinen uimapaikka Saimaan rannalla on ok. Moisionlammen rantakallioita käytetään myös uimapaikkana ja siksi ne olisikin hyvä säilyttää. Asiaa ei ratkaista vielä osayleiskaavassa, vaan asemakaavassa. Karjalammen eteläpuolinen tie on pienmittakaavaisine rakennuksineen hieno ympäristö ja se halutaan säilyttää. 6. Tilaisuuden päättäminen Ilkka Tarkkanen muistutti osallistujia mahdollisuudesta jättää kirjallisia huomautuksia ja päätti tilaisuuden virallisen osuuden. Tämän jälkeen asukkailla oli mahdollisuus tavata suunnittelijoita ja kaupungin edustajia. Karttapohjille oli mahdollista piirtää ja kirjoittaa huomioita aluetta koskien. Vakuudeksi, Lasse Olaste muistion laatija Ilkka Tarkkanen puheenjohtaja, Mikkelin kaupunki

8 TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY MUISTIO ASUKASTILAISUUS KIRKONVARKAUDEN MOISIO-KYYHKYLÄN OSAYLEISKAAVA KIRKONVARKAUDEN ASEMAKAAVA Aika , klo Paikka Moision sairaalakoulu, Moisiontie 8 Läsnä Eila Lahdenperä, projektipäällikkö, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Lasse Olaste, suunnittelija, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, sihteeri Matti Nupponen, johtaja, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 19 asukasta (osallistujalista liitteenä) 1. Tilaisuuden avaus Ilkka Tarkkanen avasi tilaisuuden ja toimi puheenjohtajana. Avauksessa hän kuvaili suunnitteluprosessia sekä totesi kyseessä olevan itse messuja laajempi hankekokonaisuus. Sihteerinä toimi Lasse Olaste. 2. Kaavahankkeiden taustaa Ilkka Tarkkanen esitteli kaavahankkeet: Kirkonvarkauden asemakaavan ja Moisio- Kyyhkylän osayleiskaavan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat on asetettu nähtäville ja toimitettu kirjeitse alueen asukkaille. Niistä voi antaa palautetta. Tämä tilaisuus on kaavahankkeiden 1. asukastilaisuus. Joulukuussa pidetään luonnosvaiheen asukastilaisuus ja helmikuussa ehdotusvaiheen. Tavoitteena on, että osayleiskaava saisi lainvoiman kesäkuussa ja asemakaava elokuussa. Osayleiskaava ja asemakaava laaditaan, jotta Mikkelissä voitaisiin järjestää asuntomessut vuonna Asuntomessujen lisäksi kaavahankkeiden taustalla on kaupungin strateginen tavoite laajentaa Mikkeliä Saimaan rannoille. Asuntomessut on Mikkelin laajentumisen pilottihanke. TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Meritullinkatu 11 C, FIN HELSINKI puh , fax Y-tunnus FI

9 2(6) Kaavatilanne: Etelä-Savon maakuntakaavassa asemakaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueella sijaitsee Porrassalmen kulttuurimaisema sekä runsaasti muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueen itäosassa on voimassa Annilan osayleiskaava vuodelta Muilta osin Mikkelin oikeusvaikutukseton yleiskaava vuodelta 1990 on voimassa. Suunnittelualuetta ei ole asemakaavoitettu. Asemakaavoitettu alue ulottuu kantatie 62:n suunnittelualueen pohjoisreunassa. Selvitykset: Pohjavesi Suunnittelualueella on runsaasti luokan 1 pohjavesialuetta sekä tekopohjavesi-laitos. Pohjavesialueella sijaitsee myös maa-aineksenottopaikka jota on käytetty maankaatopaikkana ja jonka pilaantuneisuutta sekä mahdollisuutta käyttää paikoitukseen ja/tai asumiseen selvitetään. Maisema Porrassalmen alueelle on laadittu maisemaselvitys vuonna Maisemaselvityksessä käsitellään myös alueen museaalisia kohteita. Kaavahankkeita varten ollaan laatimassa uutta maisemaselvitystä. Asemakaava-alueelle on tehty karkea hulevesitarkastelu 2012, jota tullaan tarkentamaan. Kulttuurihistoria Suunnittelualueella sijaitsee Porrassalmen museotie, joka kulkee Mikkelistä Lappeeseen. Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut museotiestä hoito- ja ylläpitosuunnitelman vuonna Porrassalmen kulttuurimaisema on kuvattu Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY:ssä Moision sairaalasta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys Kaavahankkeita varten alueelta laaditaan kulttuuriympäristöselvitys. Muinaismuistot Museovirasto on laatinut arkeologiset inventoinnit Latokallion ja Moisionpellon alueelle 2010 ja Moision sairaala-alueelle Jälkimmäinen on tehty Pöyry Oy:n maankäytön selvityksen/master Planin pohjalta ja siinä selvitettiin maan-käytön vaikutuksia museaalisiin arvoihin. Liikenne Kantatie 62 parantamisesta välillä VT13-Metsä-Sairila on laadittu selvityksiä ja suunnitelmia. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylän rakentamista Kirkonvarkauden sillalle ja siitä Pursialankadulle on suunniteltu. Suosituksena on, että kevyen liikenteen väylä sijoitetaan kantatien 62 eteläpuolelle. Selvityksessä on esitetty vaihtoehtoisia toteutusmalleja kevyen liikenteen väylän yhdistämiseksi Pursialankadun liittymään. Luonto Suunnittelualueelle on laadittu useita luontoselvityksiä: Kyyhkylän luontoselvitys (2009), Moisio-Tuukkalan luontoselvitys (2009 ja sen täydennys 2013). Alueella on useita direktiivilajeja ja suojeltavia luontotyyppejä. Luontoselvittäjä Enviro Oy selvittää

10 3(6) myös ruoppausmahdollisuutta ja sen vaikutuksia viitasammakkoihin suunnittelualueen rannassa Annilanselän kohdalla. Kaavahankkeita varten laaditaan vielä luontoselvitysten yhteenveto. Maanomistus Asemakaava-alueen suurin maanomistaja on Mikkelin kaupunki. Osayleiskaava-alueen suurimpia maanomistajia ovat Metsähallitus ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri. Pienmaanomistajia on huomattava määrä. SEVESO-laitos Mölnlycken tehtaan alueella käsitellään vaarallisia aineita. Laitos on määritelty SEVESOdirektiivin mukaiseksi, joten sen aiheuttaman suuronnettomuuden riski ja seuraukset tulee selvittää. Asia tullaan huomioimaan kaavoituksessa. Suunnitelmat: Maankäytön suunnitelmia alueelle ovat laatineet Kaisa Rodriguez (2006), Maini Väisänen, Pöyry Oy (2011), Arktes Oy, Ramboll Oy (2012) ja Mikkelin kaupunki Arktes Oy on tutkinut sairaalan alueen kehittämistä matkailukäyttöön. Kaupunki on sitoutunut laatimaan toimintaa tukevan joustavan yleiskaavan, jos hankkeelle löydetään investoija. 3. Käynnissä olevat selvitykset ja suunnittelu Eila Lahdenperä kertoi kaupungin ohjaavaan kaavoitusta, jonka vetäjänä toimii Tengbom Eriksson Arkkitehdit. Alikonsulttina on Destia Oy. Reunaehdot Eila Lahdenperä esitteli alueen arvojen ja ominaisuuksien suunnittelulle asettamia reunaehtoja yhdellä kartalla. Suurimpia rajoituksia asettavat maiseman, kulttuuriympäristön ja luonnonarvot. Koko alue on esimerkiksi määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi. Työn tavoitteet ja arvot ovat väistämättä ristiriidassa ja valintoja on tehtävä. Toisaalta uuden rakentamisen myötä syntyy myös uusia arvoja, kuten uusia luontotyyppejä. Kaavakonsultti tekee maisema-, kulttuuriympäristö- ja liikenneselvitykset. Maisemaselvityksen tekijä Zuzana Hrasko-Johnson toivoo mielipiteitä ja tietoa maisemasta alueen asukkailta. Kaavatyötä varten tehdään myös selvityksiä luontoarvoista, ruoppauksesta, Mölnlycken tehtaan suuronnettomuuden riskistä ja maa-aineksenottoalueen /maankaatopaikan maaperästä. Lisäksi muita selvityksiä saattaa tulla vielä tehtäväksi. Tavoitteet Eila Lahdenperä esitteli osayleiskaavan tavoitteita: Tärkeimpiä ovat Mikkelin kaupungin laajentuminen etelään, Moision sairaala-alueen käyttötarkoituksen muutos ja asuntomessualueeksi soveltuva asuntoalue Kirkonvarkauden sillan eteläpuolelle. Osayleiskaava-alueelle on tavoitteena saada 150 omakotitalotonttia sekä sairaalan tulevaan toimintaan liittyen 150 tonttia tai asuntoa, yhteensä siis 300 asuntoa. Liikenteen osalta tavoitteena on saada kantatie 62:lle uusi liittymä, yhdystie museotieltä valtatie 13:sta Tuukkalan liittymään sekä ratkaista Porrassalmen museotien kohtalo.

11 4(6) Asemakaavan tärkein tavoite on suunnitella asuntomessualue. Asemakaava-alueelle on tavoitteena osoittaa pientalotonttia ja mahdollisesti pari rivitalokohdetta.. Ranta-alueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan asumiselle, mutta myös yhteisiä rantoja tulee olemaan. Alueelle tarvitaan kokoojakatu, jonka halutaan sovittaa maastoon mahdollisimman paljon ympäristöä säilyttäen. Samoin rantatonteilla on tavoitteena säilyttää luonnonrantaa, kallioita ja puita. Rantasaunat voidaan rakentaa esimerkiksi kelluviksi. Asuntomessut on mahdollisuus saada Mikkeliin hienoa arkkitehtuuria. Suunnitelma: Eila Lahdenperä esitteli osayleiskaava-alueelle tulevan yhdystien linjausvaihtoehtoja, asemakaava-alueen kokoojakadun suunnitelman ja asemakaava-alueen rakennemallin. Yhdystien linjauksiksi on ehdotettu Moisiopellon keskeltä Latokalliontietä pitkin, Moisionpellon eteläreunaa pitkin ja Moisionpellon eteläpuolella metsän sisässä. Yhdystieltä tulisi olla helppo pääsy Moision sairaalaan ja koululle. Kaikilla ehdotuksilla on hyviä ja huonoja puolia eikä tielinjauksesta ole vielä päätetty. Asemakaava-alueen keskellä kulkee pohjois-eteläsuuntainen kokoojakatu. Siihen liittyvät lenkkimäiset tonttikadut, joiden varsilla ovat asuintontit. Maanottoalueen itäreunaa on esitetty täytettäväksi ja päälle rakennettavaksi asuinkortteli. Tonteista noin puolet tulee kuulumaan messualueeseen. Tontit ovat m 2 kokoisia. Rakennemallin lisäksi esiteltiin tarkemmin kolme esimerkkiratkaisua alueelta: omakotitalotontteja museotien varrella, kukkulan laella sijaitseva pientalokortteli ja omakotitalotontit rannalla. Museotien varrella omakotitalojen ja tien väliin jätetään suojavyöhyke. Rantatonteille rakennukset sijoitellaan tontin yläosaan ja rannalla säilytetään puita. 4. Moision sairaala Matti Nupponen esitteli Moision sairaalan kehityskuvaa. Psykiatrisen hoidon muuttuessa enemmän avohoidoksi sairaala siirtää toimintansa Mikkelin keskussairaalaan. Sairaalatoiminta Moisiossa loppuu ja rakennuksia aletaan käyttää muuhun. Koko Moisio-Kyyhkylä aluetta halutaan kehittää monipuolisena kokonaisuutena. Teemoja olisivat matkailu, luonto, terveys ja hyvinvointi. Sairaalan rakennuksiin voisi sijoittua hotelli-, kylpylä- ja lääkäripalveluita. Toiveena on joustavan kaavan laatiminen alueelle. Olemassa olevat rakennukset ja ympäristö tulee huomioida suunnittelussa ja ne ovat myös alueen vahvuus. Visioinnissa tulee katsoa myös kansainvälisille kentille. Kaiken kaikkiaan intressinä on löytää järkevä kokonaisuus tukemaan alueen kehitystä tulevaisuudessa. 5. Keskustelu Leevi Pajunen: Alueella on paljon suojelukohteita ja suunnittelua rajoittavia tekijöitä. Eikö se vaikuta hankkeen toteutumiseen? Jos suunniteltuja rakennusmääriä ei saada toteutettua, niin kuinka käy palveluiden, saadaanko niitä alueelle?

12 Asuntomessujen kokonaisuudessa on n tonttia, määrä ei ole riittävän iso jotta sen perusteella alueelle tulisi uusia palveluita. Koko alueen toteutus n. 150 tonttia vaatii päiväkotitonti varauksen kaava-alueelle. Muiden palveluiden osalta tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin. Uusia kouluja ei ole tulossa kaavoituksen myötä. Voisiko alueelle suunnitella muitakin kuin rivitaloja ja omakotitaloja? Olisi hienoa jos voisi suunnitella omakotitalon ja rivitalon sekoituksen. Niin, että jokaisella olisi kuitenkin oma piha ja kasvimaa. Yhtiömuotoisia omakotitalotontteja tutkitaan asuntomessualueelle. Päivi Jaatinen: Merkitäänkö Moisionpelto kaavaan suojelumerkinnällä.? Kyllä merkitään. Päivi Jaatinen: Kuka maksaa tulevan yhdystien paikalle mahdollisesti tehtävät arkeologiset selvitykset? Kaupunki maksaa. Tuleeko alueelle uimarantaa? Etelässä on Kyyhkylän uimaranta, mutta asiaa tutkitaan ja se on ollut esillä keskusteluissa. Päätöksiä ei ole tehty. Tuleeko messualueelta kevyen liikenteen yhteys koululle? Alueen liikenneverkostoa kehitetään ja Saimaan rantaa kiertävä rantareitti ulottuu Kyyhkylään asti. Koulun suuntaan on tarkoitus osoittaa kevyen liikenteen yhteys, ehkä Karjalammentietä pitkin. Asukas 1: Mainitsitte Kirkonvarkauden sillasta ja sen laajentamisesta niin, että kevyen liikenteen yhteys saataisiin järjestettyä. Tuleeko siis uusi silta? Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö: Kevyen liikenteen silta maksaa n. 5-7 miljoonaa euroa, sen rakentaminen ei tällä hetkellä ole realistista. Vaikka valtio tulisi mukaan rahoitukseen, se ei vielä takaa sillan rakentamista vaan se vaatii kaupungin oman rahoitusosuuden varaamista budjettiin. Alpo Manninen: Osa Porrassalmentiestä muutettaisiin ehkä kevyen liikenteen reitiksi. Mille kohdalle muutos tulisi ja kuinka liikenne hoituu tämän jälkeen? 5(6)

13 6(6) Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö: Muutos tulisi tapahtumaan asemakaava-alueen eteläpään ja pohjoispään välisellä alueella. Liikenne tultaisiin ohjaamaan muutoksen jälkeen uudelle kokoojakadulle. Leevi Pajunen: Karjalampi on tärkeä ja kaunis. Toivoisin, että se säilytettäisiin myös sellaisena. Lampea kiertää myös hienot pururadat ja polkuverkosto jotka olisi syytä säilyttää. Yleinen uimapaikka Saimaan rannalla kuulostaa hyvältä. Moisionlammen rantakallioita käytetään myös uimapaikkana ja siksi ne olisikin hyvä säilyttää. Asiaa ei ratkaista vielä osayleiskaavassa, vaan asemakaavassa. Karjalammen eteläpuolinen tie on pienmittakaavaisine rakennuksineen hieno ympäristö ja se halutaan säilyttää. 6. Tilaisuuden päättäminen Päätettiin tilaisuuden virallinen osuus. Sen jälkeen asukkailla oli mahdollisuus tavata suunnittelijoita ja kaupungin edustajia. Karttapohjille oli mahdollista piirtää ja kirjoittaa huomioita aluetta koskien. Lasse Olaste maisema-arkkitehtiylioppilas Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy