Tähän hallituksen esitykseen sisältyvät maakuntien tehtävät koostuvat kahdestakymmenestäyhdestä maakuntalain 6 :n mukaisesta tehtäväalasta.

Transkriptio

1 Dnr 168/31/ (7) Valtivarainministeriö Lausuntpyyntönne VM037:00/2016 Hallituksen esityslunns eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpana sekä valtin lupa-, hjaus- ja valvntatehtävien uudelleenrganisintia kskevaksi lainsäädännöksi A. MAAKUNTAUUDISTUKSESSA MAAKUNNILLE SIIRTYVÄT TEHTÄVÄALAT Tähän hallituksen esitykseen sisältyvät maakuntien tehtävät kstuvat kahdestakymmenestäyhdestä maakuntalain 6 :n mukaisesta tehtäväalasta. Khta 1. Tässä vitte kmmentida maakunnalle nyt siirrettäviksi ehdtettavia tehtäviä tehtäväalittain: kattavatk ehdtukset kaikki tehtäväalan tehtävät, jtka pitäisi siirtää? (1. MAKU II yleisperustelut luvut ) Onk teillä kmmentitavaa khtaan 1? Pakllinen kysymys. Mikäli ei, vitte siirtyä khtaan 2. B. VALTION LUPA-, OHJAUS- JA VALVONTATEHTÄVIEN UUDELLEENORGANISOINTI Hallituksen esitykseen sisältyy ehdtukset valtin lupa-, hjaus- ja valvntatehtävien uudelleenrganisimiseksi. Esityksellä perustettaisiin Valtin lupa- ja valvntavirast, jlle kttaisiin pääsa lakkautettavaksi ehdtettavien aluehallintvirastjen ja Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja valvntavirastn tehtävistä sekä sa lakkautettavaksi ehdtettavien elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävistä. Valtin lupa- ja valvntavirast lisi timivallaltaan valtakunnallinen ja tehtäviltään mnialainen valtin hallintviranmainen, jka turvaisi alueilla timien perusikeuksien ja ikeusturvan tteutumista ja valvisi yleistä etua hitamalla lainsäädännön timeenpan-, hjaus- ja valvntatehtäviä. Virasttyypiltään Valtin lupa- ja valvntavirast lisi uudenlainen valtineuvstn alainen ja sitä hjaavien ministeriöiden yhteinen virast. Esitykseen sisältyy myös ehdtus laiksi Ahvenanmaan valtinviraststa. Laki ei muuta Ahvenanmaan valtinvirastn asemaa eikä merkittävissä määrin tehtäviäkään. Khta 2. Tässä vitte kmmentida Valtin lupa- ja valvntavirasta kskevaa lakiehdtusta (2. Laki Valtin lupa- ja valvntaviraststa), sen yksityiskhtaisia perusteluja sekä sitä kskevia yleisperustelusuuksia: Muuts- ja krjausehdtuksia Valtin lupa- ja valvntavirasta kskevaan lakiehdtukseen ja sen yksityiskhtaisiin perusteluihin sekä mahdlliset kmmentit yleisperusteluihin Onk teillä kmmentitavaa khtaan 2? Pakllinen kysymys. Mikäli ei, vitte siirtyä khtaan 3. PUH

2 2 (7) Luku 1 Valtin lupa - ja valvntavirastn asema ja tehtävät (1-4 ) Tarkastusvirastn näkemyksen mukaan valtin lupa- ja valvntavirastn neljä tehtäväalaa (ssiaali- ja terveysala, petus- ja kulttuuritimi, ympäristötehtävät ja työsujeluhallint) vat perusteluja perusikeuksien ja ikeusturvan varmistamisen sekä yleisen edun valvmisen kannalta. Virastn timinta-ajatuksen kuvauksessa n tettu hyvin humin timintaympäristön muutksiin varautuminen, ennakinnin tärkeys ja asiakaslähtöisyys sekä palveluntuttajien että palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Lakiesityksessä ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, mitkä taht vat virastn kunkin tehtäväalan ulkisia asiakkaita. Asiakaslähtöisyys merkitsee sitä, että timinnan lähtökhtana vat asiakkaiden tarpeet. Asiakkaiden tarpeisiin vastaamisessa krstuu yksilöllisyys, mutta virastn perustamista perustellaan mm. yhdenmukaisilla käytännöillä. Mnialainen valtin keskushallintn kuuluva virast timisi kahdeksan ministeriön hjauksessa. Tulshjaus edellyttää kaikkien ministeriöiden yhteistä näkemystä ja aita yhteistyötä. Valtivarainministeriön vastuulla leva tulshjauksen krdininnin timivuus n ratkaiseva yhteistyön sujuvuuden ja virastn eri tehtäväalille khdennettavien taludellisten resurssien kannalta. Valvnnan painpisteen siirtyminen jälkikäteisvalvnnasta ennakivaan mavalvntaan n merkittävä muuts nykyisiin valvntakäytäntöihin verrattuna. Virastn tehtäviin kuuluu mm. valvntatiedn laaja kerääminen ja analysinti, ja sama tehtävä n myös maakunnilla. Jtta vältytään päällekkäiseltä tiednkeruulta, virastn ja maakuntien tulee spia selkeästi työnjasta ja yhteistyöstä. Lakiesityksessä tulisi selventää, nk virastlla velvitteita valva myös kuntien timintaa. Luku 2 Valtin lupa- ja valvntavirastn rganisaati (5 ) Kmmenttinne tästä pykälästä Lain yksityiskhtaisissa perusteluissa tdetaan, että timialat ja timintayksiköt lisivat valtakunnallisesti timivia tehtäväkknaisuuksien hitamista varten mudstettuja rakenteita. Siten erillisiä aluetasn tai muun jatuksen mukaisia säädöstaslla määriteltäviä rakenteita ei perustettaisi, vaan timialjen ja timintayksiköiden työjärjestyksissä vitaisiin timintaa tarvittaessa rganisida sekä timinnallisesti että alueellisesti järjestäen. 1 :n perusteluissa tdettiin, että virastn alueellisesta timipaikkaverksta säädettäisiin ehdtetun lain 5 :n njalla valtineuvstn asetuksella. Tarkastusvirastn näkemyksen mukaan riskinä kuitenkin n, että nykyiset timialjen hallinnnalakhtaiset rajapinnat tudaan samanlaisina uuteen rganisaatin. Lakilunns jättää myös alueellisten timipaikkjen tehtävien lpullisen määrittämisen avimeksi tässä vaiheessa. Lähes kaikki timialat kuitenkin timisivat kaikkien maakuntien kanssa. Timintamallin haasteeksi mudstuu se, miten alueiden erilaisuus tetaan humin eri tehtäväaljen valvnnassa. Resurssien justavasta käytöstä yksityiskhtaisissa perusteluissa tdettiin, että vaikka virastn tehtävät sitetaan timialille tai timintayksiköille, n myös jatkssa mahdllista, että yksittäisen virkamiehen timenkuva kstuu yhtä useamman timialan tai timintayksikön tehtävistä, mikä mahdllistaa asiantuntemuksen ja resurssien justavan ja tarkituksen-mukaisen käytön virastssa. Tehtäviä hitaessaan virkamies timii sen timialan jhdn alaisuudessa, jnka tehtävistä kullinkin n kyse. Esityksen 10 :n yksityiskhtaisissa perusteluissa tdetaan, että virastn timialakhtaiset henkilöstövimavarapuitteet tdettaisiin tulsspimuksessa mana taulukknaan. Timialakhtaiset henkilöstövimavarapuitteet mudstuisivat kunkin timialan henkilöstöresursseista ja niiden mukaisista menista. Tarkastusvirast tteaa, että edellä kuvattu timintamalli edellyttäisi virkamiehiltä mnialaista saamista, jtta henkilöstöresursseja vidaan justavasti käyttää. Käytännössä tämä tarkittaa määrätietista henkilöstön saamisen kehittämistä, hyvää henkilöstöjhtamista ja ajantasaista infrmaatita henkilöstön kyvykkyyksistä

3 3 (7) sekä mahdllisesti jnkinlaisen henkilöstöplin perustamista. Nin 1500 henkilön virastssa tehtävä n vaativa. Tarkastusvirast kiinnitti tulksellisuustarkastuksessaan 9/2015, Valtin aluehallinnn lakisääteiset tehtävät ja niiden resursinti (AVIt ja ELYt), erityistä humita siihen, että vaikka säädöstaslla (aluehallintvirastista annettuun lakiin 896/2009 lisättiin uusi 6 a ) resurssien justavaa käyttöä aluehallintvirastjen kesken li parannettu, käytännön taslla menettelytavan ngelmaksi li kettu sen mnimutkaisuus ja ruuhkahuippujen yhtäaikaisuus. Myös resurssien kiintiöinti li aiheuttanut ngelmia. Esityksen perusteella resurssien justavan käytön esteeksi vi nusta timialjen suhteellisen suuri itsenäinen timivalta sekä resurssien kiintiöinti. Timinnan järjestäminen edellyttää sujuvaa tehtävien järjestelyä ja työn rganisintia, ettei hjaus le ristiriitaista eivätkä virkamiehen tehtävät aiheuta riippuvuutta tai vaarallisia työyhdistelmiä. Matriisimainen yleisten timintjen perusajatus n tarkituksenmukainen, mutta timintamalli vi näyttäytyä sekä henkilöstölle että asiakkaille sekavana. Riippumattmuus ympäristölupa- ja työsujelutehtävissä n sinänsä perusteltua EU-lainsäädännöstä jhtuvana, mutta aiheuttaa erityisjärjestelyjä jhtamisjärjestelmässä ja talussuunnittelussa ja seurannassa. Luku 3 Valtin lupa- ja valvntavirastn jhtaminen (6-9 ) Virastn jhtamisjärjestelmä n hyvin mnimutkainen. Tavite 1 luvussa esitetystä ministeriöiden yhteisestä hjauksesta (pl. timialahjaus) edellyttää jhtamiselta pikkihallinnllista tetta tulstavitteiden saavuttamiseksi. 6 :n mukaan pääjhtaja vastaa virastn timinnan tulksellisuudesta ja tulstavitteiden saavuttamisesta. Jhtamisen näkökulmasta haastavia tilanteita vi syntyä siitä, että 8 :n mukaan pääjhtajan ratkaisuvallan ulkpulelle jää kuitenkin merkittävä sa virastn timinnasta; k. ratkaisuvalta n timialan jhtajalla. Esimerkiksi työsujelutimialan timialajhtaja vastaisi suraan STM:lle eikä virastnsa pääjhtajalle, vaikka pääjhtaja n vastuussa kk virastnsa tulksellisuustavitteiden saavuttamisesta. Luku 4 Valtin lupa- ja valvntavirastn hjaus (10-13 ) Tarkastusvirast kiinnittää humita siihen, että valtin talusarviehdtuksen virastn tulsspimuksen, ja siihen sisältyvien tulstavitteiden sekä kirjanpityksikön tilinpäätöksen tulisi mudstaa jhdnmukaisen kknaisuuden. Tulstavitteiden tulisi lla sellaisia, että virast vi niiden tteutumiseen malla timinnallaan vaikuttaa. Tulstavitteille tulisi mahdllisuuksien mukaan asettaa seurattavissa levia suritteita, jille pystyttäisiin laskemaan myös tuttavuuden ja taludellisuuden tunnusluvut. Tilinpäätökseen sisältyvässä timintakertmuksessa tulisi esittää tulstavitteiden saavuttamisesta Valtiknttrin hjeen mukaisesti tulsanalyysi. Tarkastusvirast n lukuisissa tarkastuksissaan tdennut, että yllä kuvattu ketju ei tteudu tyydyttävästi virastjen tulshjaus ja -raprtinti asiakirjissa. Tarkastusvirastn tulksellisuustarkastuksessa 9/2015 (Valtin aluehallinnn lakisääteiset tehtävät ja niiden resursinti, AVIt ja ELYt), kiinnitettiin humita siihen, että aluehallintvirastjen ja ELY-keskusten tulshjausjärjestelmää tulisi kehittää yksinkertaisemmaksi ja keveämmäksi. Aluehallintvirastjen ja ELY-keskusten yhteinen strateginen tulsspimus nkin nyttemmin llut varsin kevyt, mutta samalla myös varsin yleislun-

4 4 (7) teinen. Timinnalliset tulstavitteet vat lleet hajallaan yksittäisten virastjen tulsspimuksissa. Sikäli kuin nämä kttaisiin jatkssa yhteen asiakirjaan, tätä vitaneen pitää psitiivisena kehityksenä. Timialahjaus (ja timialjen jhtaminen) vat lakiesityksen mukaan varsin sektrituneita. Riskinä n, että yhteinen hjaus jää strategisen hjauksen taslle. Nykytilaan verrattuna timialjen sektrikhtainen timinnallinen hjaus vahvistuisi. Riskinä n, että j ALKU-hankkeessa timialjen yhteen kkamisella taviteltuja synergiaetuja ei saavuteta. Luku 5 Ssiaali- ja terveysalan tehtävistä vastaavaa timialaa kskevat erityissäännökset (14-19 ) Lain 17 :ssä esitetään, että ssiaali- ja terveysalan tehtävistä vastaava timiala vastaisi myös tehtäviensä hitamiseksi tarpeellisista arviintitehtävistä. Tällaisia tehtäviä lisivat esimerkiksi valvnnan menetelmien kehittämiseen ja valvnnan vaikuttavuuden arviintiin liittyvät tehtävät, riskianalyysien tek ja yleinen valvnnan tietphjan kehittämiseen liittyvä arviinti. Virastn vastuulle kuuluisivat siis jatkssakin vain valvntatehtäviin kiinteästi liittyvät virastn sisäiseen timintaan liittyvät arviintitehtävät. Tarkastusvirastn näkemyksen mukaan tämä rajaus n perustelu, kska näin työnjak arviintitehtävissä Lupa- ja valvntavirastn ja THL:n välillä tulee määritellyksi. THL vastaisi siten yleisistä ssiaali- ja terveydenhulln arviintitehtävistä. Lain 18 pykälän mukaan timialan n ptilas- ja asiakasturvallisuuden tai muiden seikkjen niin vaatiessa asetettava valvntatehtävät tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen. Ehdtettu säännös kskisi kaikkea laillisuusvalvntaa, mukaan lukien kantelukäsittelyä. Pririsinnin tulee perustua riskinarviintiin ja vaikuttavuuden seuraamiseen. Yksityiskhtaisten perustelujen mukaan virastn n hidettava tehtävänsä ennakivasti, tehkkaasti ja riskinarviintiin perustuen mahdllisimman tarkituksenmukaisella tavalla. Valvnnan timenpiteet tulee svittaa virastn vaikuttavuustavitteisiin, systemaattisesti kerättävään valvntatietn sekä käytettävissä leviin vimavarihin ja tämä n mahdllista, kun virastn timinta perustuu riskinarviintiin. Tarkastusvirast pitää myönteisenä sitä, että lainsäädännöllä velvitetaan lupa- ja valvntavirast pririsimaan valvntatehtävät. Kun virastn vimavarat vat rajalliset, n tärkeää, että niitä vidaan suunnata tehkkaasti ptilas- ja asiakasturvallisuuden kannalta merkittäviin tehtäviin. Esityksessä esitetty peruste ptilasja asiakasturvallisuus n liian yleinen. Pririsintiperusteet tulisi esittää avimesti ja niitä tulisi vida myös arviida. Tarkastusvirast kiinnitti tulksellisuustarkastuksessaan 9/2015 (Valtin aluehallinnn lakisääteiset tehtävät ja niiden resursinti, AVIt ja ELYt), humita siihen, että tehtävien tulksellinen hit edellyttää tehtävien pririsintia. Vastuutahina nähtiin timintaa hjaavat ministeriöt. Tarkastusvirast tteaa, että lakilunnksen 19 :ssä n ristiriitaisuutta. Lunnksen mukaan neuvttelukunta seuraa tapahtuvaa kehitystä ja sen vaikutuksia asiakkaan asemaan ja ikeuksiin ja tulsten perusteella esittää hjauksen ja valvnnan painpisteitä. Tisaalla santaan kuitenkin, että painpisteet perustuvat riskiarvin ja vaikutusten tdennäköisyyden suuruuden arviintiin. Lisäksi neuvttelukunnan seurantatehtävät vat sin samja, jita THL ja maakunta seuraavat. Riskinä n päällekkäinen seuranta, elleivät timijat svi tarkemmin työnjasta. Luku 6 Eräiden ympäristönsujelu- ja vesiasiiden käsittely Valtin lupa- ja valvntavirastssa (20-23 ) kmmentitavaa.

5 5 (7) Luku 7 Erinäiset säännökset (24-32 ) humautettavaa Valtin lupa- ja valvntavirasta kskevat yleisperustelut ja muut humit Kmmenttinne yleisperusteluista tai muut huminne lakiehdtuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun suuden, jta kmmentitte.) Nykyinen valtinhallinnn lukittelutapa valtin keskus-, alue- ja paikallishallinnksi perustuu käsitykseen kunkin virastn timialueesta ja sen laajuudesta, vaikka ministeriöillä ja keskushallinnn virastilla timialueena n yleensä kk maa. Keskushallinnn minaispiirteeksi n myös mielletty tehtävien hitaminen keskitetysti. Viranmaisten käytettävissä levien resurssien kiristyessä tehtäviä n keskitetty valtakunnallisiksi enenevässä määrin. Tinen kehityssuunta valtinhallinnn rakenteissa n llut hallinnnalat ylittävän kkamisen periaatteella, eli pikkihallinnllisuus ja mnialaisuus. Samalla näillä viranmaisilla n kuitenkin edelleen säilynyt peruslähtökhtana alueellinen timivalta. Kehityksestä hulimatta keskushallinnn virastiksi mielletyissä virastissa n edelleen vahva sektrikhtaisen rganisitumismalli. Hallinnnalittain ja sektrivirastittain timeenpantu tulshjaus n saltaan vimistanut hallinnnalakhtaisia siilja. Tarkastusvirastn tteaa, että edellä kuvattu perinteinen lähestymistapa n phjana myös lakiesityksessä kuvatussa valtin lupa- ja valvntavirastn rganisitumistavassa ja hjausmallissa, vaikka matriisimaisilla timintatavilla sekä jhtamis- ja hjausjärjestelmällä n pyritty vähentämään hallinnnalakhtaista siilutumista. Siten lakiesitys ja myöhemmin laadittava virastn työjärjestys antavat periaatteessa mahdllisuuden virastn timinnan kehitykseen tivttuun suuntaan, mutta tehtävä n haastava yli 1500 työntekijän ja usean eri tehtäväalan virastssa ja edellyttää hyvää krdinaatita ja justavaa yhteistyötä eri timijiden välillä sekä krkeatasista jhtamista virastn rganisaatin kaikilla tasilla. Tarkastusvirastn näkemyksen mukaan uuden virastn tehtäväkenttä n erittäin laaja, jka sisältää paljn muutksia nykyisin vakiintuneisiin timijiden välisiin tehtävä- ja työnjakihin sekä timintatapihin. Jatkssa uutta virasta hjaavien ministeriöiden sekä niiden alaisten virastjen ja laitsten tulee varmistaa, että tehtäväkhtainen vastuun- ja työnjak timijiden välillä n tarkituksenmukainen sekä varmistaa ennen kaikkea asiakas- ja ptilasturvallisuuden ja perustuslaillisten ikeuksien sekä yleisen edun tteutuminen erityisesti uudistuksen siirtymävaiheessa. Khta 3 Tässä vitte kmmentida Ahvenanmaan valtinviraststa annettua lakiehdtusta (3. Laki Ahvenanmaan valtinviraststa), sen yksityiskhtaisia perusteluja sekä yleisperustelusuuksia: Muuts- ja krjausehdtuksia Ahvenanmaan valtinvirasta kskevaan lakiehdtukseen ja sen yksityiskhtaisiin perusteluihin sekä mahdlliset kmmentit yleisperusteluihin Onk teillä kmmentitavaa khtaan 3? Pakllinen kysymys. Mikäli ei, vitte siirtyä khtaan 4.

6 6 (7) C. MAAKUNTAUUDISTUSTA JA VALTION LUPA-, OHJAUS- JA VALVONTATEHTÄVIEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVA VOIMAANPANOLAKI SEKÄ ERITYISLAKIEN MUUTOKSET Khta 4. Tässä vit kmmentida hallituksen esitykseen sisältyvää ehdtusta laiksi maakuntauudistuksen täytäntöönpana sekä valtin lupa-, hjaus- ja valvntatehtävien uudelleenrganisintia kskevan lainsäädännön vimaanpansta (6. Vimaanpanlaki): Muuts- ja krjausehdtuksia vimaanpanlain pykäliin ja yksityiskhtaisiin perusteluihin. Onk teillä kmmentitavaa khtaan 4? Pakllinen kysymys. Mikäli ei, vitte siirtyä khtaan 5. Luku 1 Yleiset säännökset (1-3 ) kmmentitavaa. Luku 2 Tehtäviä ja timivaltaa kskevat säännökset (4-7 ) Tarkastusvirastn tteaa, että uudistus merkitsee humattavia tehtäväsiirtja eri virastista. Tehtävien järjestely ja luvussa 3 esitetty henkilöstön siirt edellyttävät mittavia panstuksia, jihin tulee varautua riittävällä aikataululla ja timeenpanresurssilla. Luku 3 Henkilöstöä kskevat säännökset (8-10 ) Tarkastusvirastn tteaa, että uudistus merkitsee humattavia henkilösiirtja kunnista, kuntayhtymistä ja valtilta. Henkilöstön siirtihin liittyy rganisintiin liittyviä riskitekijöitä, jtka tulisi humiida ennen timinnan käynnistämistä (mm. mahdlliset päällekkäiset timinnt). Luku 4 Omaisuusjärjestelyt (11-26 ) Lakilunnksen 21 :n mukaan lunnksen 15 :ssä (Valtin irtaimen sekä spimusten ja vastuiden siirtäminen maakunnalle) ja 16 :ssä (Valtin vesitalushankkeiden ja vesistörakenteiden siirt) tarkitetun maisuuden pistuminen kirjataan valtin kirjanpidssa maa päämaa vastaan. Perustelujen mukaan 21 :n tavitteena ja tarkituksena lisi, että uudistuksen yhteydessä tehtävät maisuusjärjestelyt tteutettaisiin niin, etteivät ne vaikuttaisi valtin tutt- ja kulu-laskelmaan kyseisenä tilikautena. Lain 15 ja 16 :ssä tarkitetun maisuuden pistuminen kirjattaisiin valtin kirjanpidssa maa päämaa vastaan. Järjestelyä perustellaan sillä, että kyseessä n kertaluntinen maisuudessa tapahtuva muuts, jka

7 7 (7) jhtuu lainsäätäjän päättämästä merkittävästä julkista hallinta kskevasta hallinnllisesta muutksesta, jhn siirtyvää maisuutta hallinnivilla valtin virastilla tai laitksilla ei lähtökhtaisesti le mahdllisuus vaikuttaa. Valtin tutt- ja kululaskelma sittaa vatk tilikauden aikana saadut tutt riittäneet kattamaan tilikauden aikaiset kulut. Nyt kyseessä leva pikkeuksellinen ja kertaluntinen järjestely aiheuttaisi sen, että valtin tutt- ja kululaskelmien ajallinen vertailtavuus heikkenisi. Tämän vuksi lisi perusteltua, että maisuuden siirt tteutettaisiin maa päämaa vastaan ilman, että sillä n tulsvaikutuksia. Tarkastusvirast kats, että valtin kirjanpidsta tai tilinpäätöksen perusteita ei tulisi säätää erillislaissa, vaan tässä tulisi nudattaa valtin talusarvista annettua lakia ja sitä vastaavaa asetusta. Valtin tilinpäätöksen ikeiden ja riittävien tietjen näkökulmasta ei le merkitystä sillä, nk tapahtuma satunnainen vai tistuva. Hyvän kirjanpittavan mukaan ratkaisut perustuvat aina tapahtumien lunteeseen ja niiden yhtenäiseen käsittelyyn kirjanpidssa ja tilinpäätöksessä. Tarkastusvirast kats, että luvutettaessa valtin maisuutta valtin ulkpulelle ilman vastiketta luvutetun maisuuden kirjanpitarv tulee kirjata taseen ja tutt ja kululaskelman välisenä tapahtumana. Valtin tilinpäätöksen ikeiden ja riittävien tietjen näkökulmasta suraa kirjaamista man pääman vähennykseksi ei vida pitää perusteltuna. Luku 5 Erinäiset säännökset (27-34 ) Lain mukaan työsujelutimialan jhtaja nimitetään vakinaiseksi tisin kuin muiden timialjen jhtajat. Selkeyden vuksi khtaan visi lisätä perustelun. Khta 5. Tässä vit kmmentida hallituksen esityksen sisältämiä muita 224 lakiehdtusta, jilla tteutetaan maakuntauudistuksen edellyttämät tehtävänsiirrt maakunnille, Valtin lupa- ja valvntavirastlle ja muille virastilla: Muuts- ja krjausehdtuksia esityslunnksen pykäliin (4. MAKU II lakiehdtukset) ja yksityiskhtaisiin perusteluihin (5. MAKU II yksityiskhtaiset perustelut). Onk teillä kmmentitavaa khtaan 5? Pakllinen kysymys. Mikäli ei, vitte siirtyä khtaan 6. Khta 6. Tässä khdassa vitte jättää muita lausunnilla levaa hallituksen esitystä kskevia uudistuksen täytäntöönpann liittyviä kmmenttejanne, humiitanne ja näkemyksiänne. Onk teillä kmmentitavaa khtaan 6? Pakllinen kysymys.