Hyvät, pahat hiilihydraatit Näkökulmia teollisuuden eri sektoreilta

Transkriptio

1 Hyvät, pahat hiilihydraatit Näkökulmia teollisuuden eri sektoreilta ETS Prosessitekniikan jaoston järjestämä seminaari Elisa Piesala Elintarviketeollisuusliito

2 Muutamia globaaleja elintarvikealan trendejä Mistä puhutaan ja mikä kiinnostaa? Lähteet: IGD Special Analysis, 2020 Future Value Chain raportti, Neilimo&Kuusela, ruokapoliittinen selonteko 2

3 Elintarviketeollisuuteen vaikuttavia globaaleja trendejä Kulutuskysyntä hidastuu ja hyvinvointi jakautuu länsimaissa - euroalueen velkaantuneet maat joutuvat nostamaan veroja ja/tai leikkaamaan kuluja Taloudellinen valta siirtyy kehittyviin maihin Valuuttaepävarmuus kasvaa nostaa raaka-aineiden hintoja ja lisää hintojen volatiliteettia, vaikuttaa yritysten investointihalukkuuteen sekä maiden väliseen kaupankäyntiin EU:n päätöksenteon hitaus hankaloittaa toimintaa ja lisää vaikuttamistarvetta. Päätöksenteon hitaus vaikuttaa teollisuuden kehitykseen ja lisää epävarmuutta Sääntely lisääntyy elintarvike- ja ympäristölainsäädäntö, valmisteverotus, sopimussuhteet, horisontaalinen yhteistyö Vastuullisuus, kestävä kehitys, ilmasto- ja ympäristökysymykset keskeisiä päätöksentekoon vaikuttavia aiheita, paikallisuus korostuu. Luonnonvarat niukkenevat. Lähteet: IGD Special Analysis, 2020 Future Value Chain raportti, Neilimo&Kuusela, ruokapoliittinen selonteko 3

4 Elintarviketeollisuuteen vaikuttavia globaaleja trendejä Teknologian hyödyntäminen toimitusketjussa ja kuluttajien keskuudessa lisääntyy (uudet tuotteet ja palvelut, jäljitettävyys, toimitusketjuratkaisut) Demografiset trendit vaikuttavat innovaatioihin, tarjontaan ja teknologioihin kaupungistuminen, ikääntyminen, hyvinvoinnin jakautuminen, palvelujen tarjonta lisääntyy Kaupan valta kasvaa Toimitusketjun valta varmistetaan PLtuotteiden avulla. Kumppanuutta korostetaan, mutta samalla lisätään vastakkainasettelua (PL vs. brändit, kilpailutilanne markkinoilla). Suomessa kahden suuren kauppaketjun eriytyminen jatkuu. Tiedon avulla hallitaan markkinoita asiakastiedon hyödyntäminen lisääntyy ja sen avulla johdetaan arvoketjua (toimitusketju, valikoimanhallinta, innovaatiot) Lähteet: IGD Special Analysis, 2020 Future Value Chain raportti, Neilimo&Kuusela, ruokapoliittinen selonteko 4

5 Hiilihydraattitietoisuus on pohjoismainen ilmiö Edellä mainituissa globaaleissa trendeissä hiilihydraatteja ei mainita. Eurooppalaisessa elintarvikealan keskustelussa hiilihydraatit eivät nouse esille, mutta suolan ja tyydyttyneen rasvan saannin vähentämiseksi tuotteissa viranomaiset asettavat tavoitteita teollisuudelle monessa Euroopan maassa. Pohjoismaissa hiilihydraattitietoiset kuluttajat ovat muuttaneet ostokäyttäytymistä siinä määrin, että se heijastuu keskusteluun ja sen vaikutuksia pohditaan. Hiilihydraattitietoisuus nousi Suomessa julkiseen keskusteluun syksyn 2010 rasvasodan jälkitilassa. Elintarviketeknologien kommentteja on kuulunut vähän. Osa uskoo, että ilmiö on jo mennyt ohi. Toiset uskovat, että vaikutus kulutukseen on pysyvä kuluttajien onnistuneiden kokeilujen vuoksi. Positiiviset laihtumiskokemukset hyviä erityisesti yksilön, mutta myös kansanterveyden kannalta. 5

6 Teollisuus reagoi kysyntään Elintarviketeollisuus on kehittänyt uusia tuotteita vastaamaan muuttunutta kulutuskysyntää tuli markkinoille jo useita uudentyyppisiä tuotteita, joiden hiilihydraattipitoisuus on yleensä alle 10 g/ 100 g. Variaatioita on eri tuoteryhmissä. Yritysten kotisivuille uusi hakusana ruokavaliotietoihin. Paheksuttavaa? Pidämme tärkeänä, että tuotekehitystä tehdään ja kuluttajille tarjotaan kysyntää vastaavia tuotteita. Kysymys on kuitenkin vain muutamista uusista tuotteista, jotka täydentävät valikoimaa. Tutut perustuotteet ovat edelleen tarjolla. 6

7 Ravitsemussuositukset Suositukset ovat pysyneet samoina vuodesta 2005, mutta kuluttajien kulutuskäyttäytymisessä on tapahtunut yllättäviä muutoksia moniin eri tekijöihin perustuen. Kulutuksen ohjaaminen ravitsemussuosituksilla on muuttunut aikaisempaa vaikeammaksi. Uudet suositukset tulevat 2012 pohjoismaille yhteisinä ja vastuulliset yritykset pyrkivät niitä noudattamaan viestinnässään. 7

8 Ravitsemussuositukset 2005 Ravintoaine Suositus 2005 Suositus 1998 Suositus 1987 Hiilihydraatit E% E% yli 50 E% Ravintokuitu g/pv g/pv g/pv Hiilihydraatit ovat pääasiallinen energian lähde. Teknologinen ja ravitsemuksellinen makronutrientti. 8

9 Kulutuskysynnän muutoksia sektoreilla S-ryhmä totesi tiedotteessaan 2.2. vuoden 2011 myynnistään: Kulutus siirtyy kevyttuotteista takaisin normaalirasvaisiin, ja esimerkiksi tuore liha, voi ja rahkat tekevät kauppansa 9

10 kg Lihan kulutus Suomessa kg / hlö Lähteet: Ravintotaseet ja tullitilastot

11 kg /hlö Lihan kulutus Suomessa kg / hlö Sianliha Naudanliha Siipikarjanliha Lampaanlihan kulutus 3.6 milj. kg Lähteet: Ravintotaseet ja tullitilastot 11

12 Kalan kulutus kasvaa tasaisesti Suomalaisten kalan kulutus on kasvanut viime vuosina. Kalaa syödään fileeksi laskettuna n. 16 kg/henkilö/vuosi. Olemme EU:n viidenneksi paras kalansyöjäkansa Portugalin, Espanjan, Liettuan ja Ranskan jälkeen. Kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on noin yksi kolmasosaa. Lähde: Pro Kala 12

13 Meijerituotteiden kulutus kasvussa Voimakkainta kasvua seuraavissa tuoteryhmissä v2011 rasvat (voi ja rasva-seokset) kermat juustot Myös jogurttien kulutus kasvoi, samoin viilien. 13

14 Kananmunien kulutus kasvussa Kananmunien kulutus on kasvanut jo muutaman vuoden ajan ja 2011 kasvua on yli 4 prosenttia. Suomalaiset kuluttajat syövät lähes kymmenen kiloa kananmunia henkeä kohti vuodessa sellaisenaan tai erilaisina valmisteina. Kulutuksen kasvu voidaan nähdä merkkinä siitä, että kananmunien ravintoainesisältö on tullut kuluttajille tunnetummaksi. Nykytietämyksen perusteella kananmunan kolesteroli ei kuitenkaan nosta veren ns. huonoa kolesterolia samalla tavalla kuin kovat rasvat. Lähde: Siipi.net 14

15 15

16 Tuontilukuja kasvua (arvo) Muutos 1000 % Öljysiemenet , , , Pähkinät , , , Naudanliha , , , Muu liha ja , , , eläimenosat Kalasäilykkeet , , , Eläin- ja kasvirasvat, -öljyt , , ,

17 Tuontilukuja 2011 muutoksia (arvo) Muutos 1000 % Makeiset , ,8-9973,4-17 Alkoholi , , ,7-10 Sokeri , , ,3-20 Tärkkelysjohdan , , , Tärkkelykset , , ,

18 Tuonnin kasvua 2011 vs 2010 Keksit, vohvelit + 10 % Makaroni +11 % Näkkileipä + 8 % Ruokaleipä + 21 % Kahvileipä + 33 % 18

19 arvo 1000 Viljojen tuonti 2011 ja Kaura Maissi Ohra Riisi Ruis Vehnä Muut viljat 19

20 Toimialayhdistykset Alkoholijuomateollisuusyhdistys Broileriteollisuusyhdistys Etanoliteollisuusyhdistys Kalateollisuusyhdistys Kauppamallastamojen Yhdistys Kauppamyllyjen Yhdistys ry Lastenruokayhdistys Leipomoyhdistys Luonnontuoteteollisuusyhdistys Makeis- ja keksiteollisuusyhdistys Mausteyhdistys Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistys Paahtimoyhdistys Pakaste- ja perunateollisuusyhdistys Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Rehuteollisuusyhdistys Suomen Jäätelöteollisuus ry Suomen Lihateollisuusyhdistys Suomen Meijeriyhdistys Tärkkelysteollisuusyhdistys ry Valmisruokateollisuusyhdistys Öljynpuristamoyhdistys Öljypellavayhdistys 20

21 Kulutuksen siirtymät? Hiilihydraattitietoinen kuluttaja vähentää nopeasti imeytyvien hiilihydraattien kulutusta. Osalla kulutuskäyttäytyminen on hyvinkin perehtynyttä, systemaattista ja tarkkaa. Osa kuluttajista tekee pieniä muutoksia ja toimii vaihtelevasti eri tilanteissa. Muutoksia on vaikea tunnistaa, myöntää ja tiedostaa, sillä kulutusmuutosten taustalla on monia tekijöitä. (mm. luonnollisuus, aitous, lisäaineettomuus, lähiruoka, luomu, valmisteverotus, raaka-aineiden hinta, kulutuksen vähentäminen, kilpailu). 21

22 Hyvän ja pahan erottaminen? Markkinointiviestintä hiilihydraattien laadusta on tosi haasteellista, jotta kuluttajaa ei johdeta harhaan. Vanhat sloganit eivät välttämättä toimi. Eri kulutustilanteissa tarpeet ovat erilaisia. Mitä vaikutusta kuluttaja haluaa tai ei halua? Kaikilla elintarvikkeilla on sijansa. Hiilihydraattien kirjo on laaja ja vaikutukset erilaisia. Miten hiilihydraattien fysiologinen vaste muuttuu eri prosessivaiheiden ja logistisen ketjun eri vaiheissa ja aikana mm. mekaanisen työn, entsyymien, lisäaineiden, veden ja lämmön vaikutuksesta? Lopputuotteen koostumus, rakenne ja raaka-ainekoostumus sekä eri raaka-aineiden väliset interaktiot. Jokainen ruokavalio on erilainen, myös ateriakokonaisuus. 22

23 Hyvän ja pahan erottamisen vaikeus - esimerkkinä vehnänjyvä Jauhatuksen aikana vehnän jyvä jakaantuu useisiin juoksuihin myllyssä. Juoksujen koostumus vaihtelee valkeasta ydinvehnäjauhosta tummempiin jauhofraktioihin sekä leseeseen ja alkioon. Voiko yhdestä jyvästä jauhetusta jauhossa olla eroavuuksia hyvän ja pahan hiilihydraatin välillä? Ohessa muutama poiminta jauhatusjuoksujen koostumuksesta. 23

24 Hiilihydraattiteknologian koulutus Perehdytäänkö elintarviketeknologian koulutuksessa hiilihydraattien fysiologisen vasteen muuttumiseen eri prosessien vaikutuksesta? Ohjaavatko ravitsemussuositukset koulutustarvetta? Tarvitaanko lisää teknologista tutkimusta? 24

25 Kiitos 25