Muuttuva arvoketju -seminaari Seinäjoki

Transkriptio

1 Muuttuva arvoketju -seminaari Seinäjoki Lihatilan talous ja johtaminen Jukka Rantala Kotieläinasiamies, sika ja siipikarja MTK

2 Liha on menestystarina! 430 Lihan kulutus e

3 Arvoketju Hyödykkeen vaiheittainen jalostaminen raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi Jokainen vaihe, yksittäinen prosessi lisää hyödykkeen arvoa

4 Kuinka arvo jakaantuu luomumunissa? Luomu Tavanomainen Marginaali Luomumarginaali Tuottaja 1,00 2,50 1,50 Pakkaamo 1,40 0,40 3,50 1,00 Kauppa 3,00 1,60 6,50 3,00

5 Broileri USAsta - EI antibiootteja - Ei eläinperäisiä rehuja - Ilmajäähdytetty, ei siis upotettu desinfiointiliuokseen - HINTA 10 $/lb!!

6 Sianlihantuotannon arvoketju Eläinaines Tilarehut Lihasikatuotanto Porsastuotant. Lihateollisuus Jakelu, kauppa Kuluttajat Rehuteoll. Energia Pankki, rahoitus Kehitys, Konsult. Laitevalmistajat Logistiikka Edunvalvonta. Viranomaiset

7 Kuluttaja Mikä on hyödykkeemme? Jalostuseläin Teuraseläin Porsas Teurasruho Lihaa Tuote: Filesuikaleita Makkaraa Paistin

8 Pihvi on pihvi, mutta riittääkö se nyt ja tulevaisuudessa Tuotteemme on esimerkiksi 150 g sisäfilepihvi Sen pitää olla kunnossa. Tuotantoprosessin pitää tuottaa sitä oikea määrä, oikealla hinnalla, oikeaan paikkaan. Riittääkö tämä? Ei riitä enää ja tulevaisuudessa vielä vähemmän. Hyödykkeen käsite on jo paljon laajempi!

9 Muuttuva arvoketju mikä muuttuu? - Lihantuotannon arvon käsite on laajentumassa - Ostopäätöksiin tulee mukaan uusia tekijöitä: - Eläinten hyvinvointi - Vaikutus ympäristöön - Tuotannon kestävyys (antibiootit, vesi, hiili) - Ravitsemus - Lihan syönti / kasvissyönti

10 Perinteinen näkökulma - Hinta kohdallaan - Valmistuksen helppous, pitää onnistua - Nopeus - Maku

11 Mikä on meidän toimiala? - Lihatoimiala: vatsantäytettä ja makunautintoja? - Olemme proteiinitoimialalla! Maku on edelleen tärkeä, mutta yhä enemmän on kysymys siitä, kuinka ihminen hankkii tarvitsemansa protskut! - Onko arvoketjumme kilpailukykyinen? Onko lihatila tehokas proteiinin tuottaja? - Onko toimintamme kestävää?

12 Broilerin hyötysuhde 2:1 - Tarvitaan 2 kg valkuaista, jotta saadaan broilerista 1 kg valkuaista - Rehun valkuaisesta puolet tulee viljasta, joka ei ole ravitsemuksen kannalta tehokasta - Kotieläintuotanto muuttaa kasviproteiinia tehokkaaksi eläinproteiiniksi ja maistuu vielä herkulliselta. Tämän ostaa kaikki maailman vaurastuvat ihmiset!

13 Entä suomalaisen hehtaarin tehokkuus? - Satoa viljalla 5000 kg/ha - Tällä tuotetaan kg broilerin lihaa ja lisäksi tarvitaan tuontivalkuaista - Tässä on 667 kg proteiinia - Härkäpapu sato 3000 kg/ha, valkuaista 30 %. Proteiinisato 900 kg.

14 Lisää arvoa, siis lisää rahaa??? - Uudet arvot eivät tule arvoketjusta, ne eivät ole perinteisiä kuluttajatarpeita. Ne eivät ole perinteisiä ketjun sisäisiä tarpeita. - Useimmissa tapauksissa ne tulevat pieneltä joukolta, kansalaisjärjestöistä. Tai poliittisesta koneistosta (virkamiehet, poliitikot). - Niissä ei ole valmiina ansaintalogiikaa. Ominaisuuden lisääminen arvoketjuun ei lisää asiakkaan (tai järkevän segmentin) maksuhalua (mm. eläinten hyvinvointi). Kustannuslogiikkaa kyllä on!

15 Sianlihantuotannon arvoketju Eläinsuojelujärjestöt Viranomaiset Eläinaines Tilarehut Lihasikatuotanto Porsastuotant. Lihateollisuus Jakelu, kauppa Kuluttajat Rehuteoll. Energia Pankki, rahoitus Kehitys, Konsult. Laitevalmistajat Logistiikka Edunvalvonta. Viranomaiset

16 Mitä tässä tehdään? Mikä on tarina? Mikä arvo?

17 - Toki kuvassa levitetään paskaa. - Se tarina on lattea ja ei kerro paljoakaan siitä mitä oikeasti tapahtuu ja kuinka tämä on tärkeä osa arvoketjua. - Samalla kyse on ravinteista ja ravinteiden kierrätyksestä. - Sillä on ikiaikainen asema tilan omassa arvoketjussa. Lievästi ilmaistuna: näkökulma on laajentunut! Se on osa suurien massojen päätöksentekoa, hyvin hoidettuna tukee tuotetta. Huonosti hoidettuna tuhoaa markkinan. - Ravinteiden kierrätys on osa kestävää lihataloutta ja sillä on tärkeä osa arvoketjussa.

18 Toimiiko arvoketju? - Kuinka luomun arvo jakaantuu elintarvikeketjussa? - Kuinka eläinten hyvinvointilisäarvo kotiutuu tuottajalle? - Ympäristöohjelmalla on selvä yhteiskuntahyöty. Haluaako kuluttaja maksaa alentuneesta fosforin käytöstä?

19 Tilanne haastava maatiloille! - Eläinten hyvinvointikorvaus on erinomainen työkalu! Sitä pitää edelleen kehittää! - Olemme menettämässä ympäristöohjelmat juuri kun niitä tarvittaisiin arvoketjussa. - Tierwohl >< EHK

20 Tuottavuuden kasvu on edellytys hyvinvoinnin kasvulle. Kaikki maailman ihmiset haluavat parantaa hyvinvointiaan. Parempi hyvinvointi merkitsee eri ihmisille eri asiaa (esim. Suomi / Tansania).

21 Tuottavuuden kasvu ja lisääntyvä työnjako liittyvät toisiinsa Arvoketju pilkkoutuu yhä lyhyempiin osiin Yhä enemmän ostopalveluita, ostopanoksia

22 Arvoketju tehostuu tuottavuus kasvaa - Iso sikala sikaa vuodessa - Tuottaa sianlihaa noin ihmiselle => asiakasta/työntekijä luvulla yksi ihminen hoiti 10 emakkoa - Tuotti sianlihaa 190 hlölle - Tehostuminen 40 kertainen - Valtavasti enemmän kuin maataloudessa keskimäärin! luvulla suuri tila 50 ha => ha

23 Aterioita kodin ulkopuolella vuodessa miljoonaa!! (THL) - Jokainen suomalainen 165 kertaa vuodessa

24 Taloudelliset riskit markkinoilla kasvavat - Lihamarkkinoiden riskit ovat kasvaneet vuoden 2007 ruokakriisin jälkeen - Lihaketjussa ei pystytä siirtämään kasvavia rehukustannuksia eteenpäin ketjussa. - Kotieläintuotteiden futuurimarkkinat ovat heikkoja tai niitä ei ole ollenkaan - Toisaalta nämä työkalut ovat käytettävissä viljamarkkinoilla - Ei tehokkaita politiikkakeinoja hillitä markkinavaihteluita

25 Kasvavat riskit estävät kehittymistä - Lisääntyvät hintavaihtelut niin liha- kuin panosmarkkinoilla kasvattavat tuotannon riskejä - Lisääntynyt riski heikentää yrittäjien halua investoida, vaikka yrittäjäominaisuudet olisivatkin kunnossa!

26 Kuka näkee oikean suunnan? - Muutokset viimeisen 50 vuoden aikana valtavia liha-alalla - Markkinoille on ilmestynyt uusi tuote (broileri), tuotanto tehostunut valtavasti - Helpoin ennustaa: tuottavuus lisääntyy edelleen - Kuinka nopeasti kuluttajat/asiakkaat muuttuvat ja mihin suuntaan? - Aiheuttaa kustannuksia, toimiiko arvoketju? - Julkisen vallan rooli ja ajoitus?