Järjestöjen kuntoutuspalvelut

Transkriptio

1 Järjestöjen kuntutuspalvelut SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry Erilliskysely, tukkuu 2017 Juha Peltsalmi TAUSTAA SOSTE tteutti kuntutuskyselyn tukkuussa 2017 ( ). Kysely lähetettiin 138 ssiaali- ja terveysjärjestölle, jista kyselyyn vastasi 39. Näiden lisäksi 33 järjestöä ilmitti, ettei tuta kuntutuspalveluja. Kyselyyn vastasi järjestön timinnanjhtaja tai muu kuntutuksesta vastaava henkilö. Kyselyyn vastanneet järjestöt vat ryhmitelty timialittain taulukssa 1. TAULUKKO 1. Kuntutuskyselyyn vastanneet järjestöt timialittain. Timiala n % Sairaus- ja vammaisjärjestöt Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusjärjestöt 4 10 Yleisen terveyden ja hyvinvinnin järjestöt 4 10 Lapsi- ja perhetyön järjestöt 3 8 Ikääntyneiden järjestöt 2 5 Nurisalan järjestöt 1 3 YHTEENSÄ TULOKSET 1. Järjestöjen tuttamat kuntutuspalvelut Järjestöjen tuttamia kuntutuspalveluja kskevaan avkysymykseen annetut vastaukset eivät le yhteismitallisia niin, että niiden perusteella visi kuvata numeerisesti ja täsmällisesti palvelujen jakaumaa. Yleisin vastaajien nimeltä mainitsema järjestön tuttama yksittäinen kuntutuspalvelu n speutumisvalmennus, jta tuttaa 56 % vastaajista. Kyselyyn vastanneiden järjestöjen palvelut kattavat hyvin eri ikäryhmät lapsista vanhuksiin, erilaisia ptilas-, vamma- ja muita kuntutujaryhmiä sekä erilaisia kuntutuspalvelujen tteutusmutja. Kyselyyn vastanneista järjestöistä 84 % tuttaa kuntutuspalvelua itse, 8 % mistamansa yhtiön kautta ja 8 % sekä itse että yhtiön kautta. Vastaajista sekä av- että laitskuntutusta tuttavia järjestöjä n 74 %, vain avkuntutusta tuttavia 16 % ja vain laitskuntutusta tuttavia 10 %. Yli kaksi klmassaa (69 %) ilmittaa keskeisimmäksi kuntutuspalvelujen rahittajaksi STEAn, alle pulet (44 %) Kelan ja nin jka kuudes (16 %) asiakkaan itse tai erikissairaanhidn (taulukk 2). Kukin muista kysytyistä rahittajista merkittävin alle kymmenessalle (3 8 %). 1

2 TAULUKKO 2. Järjestöjen kuntutuspalvelujen keskeisimmät rahittajat (järjestö vinut nimetä useamman kuin yhden rahittajan). % Rahittaja järjestöistä STEA 69 Kela 44 Asiakas itse 13 Erikissairaanhit 13 Perusterveydenhult 8 TE-keskukset 8 Työeläkelaitkset 8 Vakuutuslaitkset 8 Valtiknttri 5 Työnantajat 3 Jkin muu Järjestöjen kuntutuspalvelujen erityisyys Järjestöiltä kysyttiin avkysymyksellä, mikä n niiden tuttamien kuntutuspalvelujen erityisyys kuntutujan, palvelujen stajan/rahittajan kannalta sekä kuntutusjärjestelmän kannalta. Kuntutujan kannalta erityisyyksiä vat esimerkiksi järjestöjen pitkä kkemus ja vahva erityisasiantuntijuus ja saaminen masta asiakasryhmästä sekä vertaisuuden mukanal kuntutuksessa. Jtkin järjestöt vat ainita edustamansa ihmisryhmän kuntutuspalvelun tuttajia. Meillä n pitkältä ajalta kertynyt kkemustiet [ ] sairastavien tarpeista, jta hyödynnämme kurssisisältöjen suunnittelussa. Hyödynnämme kursseillamme myös tutkittuun tietn perustuvia [ ] käypä hit -susituksia. Pystymme rakentamaan kurssilaisille kuntutuksen jatkumja paikallisyhdistystemme palvelujen ja timinnan avulla. [ ] sairastavien [ ] erityiskysymykset vidaan humiida kuntutuksessa kun järjestöllä n vankka kkemus sairausryhmistä. Laitskuntutuksessa ja speutumisvalmennuksessa vusikymmenien kkemus khderyhmien kuntutuksesta; tiedn karttuminen, kuntutujan ja hänen perheensä khtaaminen sekä saava mniammatillinen työryhmä kullekin kuntutujalle. Avkuntutuksessa vammakhtainen saaminen, kuntutujan khtaaminen. Lisäksi kuntutus tteutetaan saavutettavissa, esteettömissä sekä turvallisissa timintaympäristöissä. Asiakaslähtöisyys ja ikääntyneiden tarpeita kskeva erityissaaminen. [ ] vertaistukea. Mikään muut tah ei valitettavasti enää järjestä speutumisvalmennusta [ ]. Meillä n Sumen paras [ ] tiettait ja kkemus sekä vertaistuen mahdllistaminen. Palvelujen stajan/rahittajan kannalta erityisyyksiä vat esimerkiksi järjestöjen erityissaaminen ja kkemus, tutetun palvelun laatu, kustannustehkkuus, arvphja sekä innvatiivisuus, justavuus ja ketteryys. Mnilla järjestöillä erityisyytenä n kuntutuspalvelu, jta mikään muu tah ei tarja sekä palveluun kytkeytyvä vertais- ja vapaaehtistiminnan elementti. Hyvä kkemus ja saaminen khderyhmien kuntutuksessa. Mniammatillisuuden tuttama kyky keskustella tarvittavista kuntutusmudista. Valmiudet kuntutustutkimukseen ja tarpeen arviintiin. Spimuksiin ja suunnitelmiin perustuva työte; riittävä raprtinti. 2

3 Pystymme saamaan tiedn kuntutuspalveluista khderyhmällämme hyvin kattavasti mediidemme ja verkstjemme kautta. Palveluidemme laatu n krkeatasinen saamiseemme liittyen ml. rganisitu vertaistuki. Meillä n hyvä laatujärjestelmä palveluissamme ja seuraamme tulksia säännöllisesti. Järjestömme muut palvelut takaavat kuntutuksen jälkeistä tukea erityisesti vapaaehtistimintaphjalta ja vertaistukitimintaan perustuen. Arvphjainen mistajaplitiikka panstaa laatuun, ei pelkästään hintaan. Pystymme antamaan laadukasta vertaistukea ilman standardeja ja raskasta hallinnintia. Asiantuntemus, justava, innvatiivinen ja ketterä palvelujen tuttamisessa ja tteuttamisessa. Myös kuntutusjärjestelmän kannalta erityisyytenä pidetään järjestöjen asiantuntemusta, kkemusta ja justavuutta sekä kkemus- ja vertaissaajien mukanala. Järjestöt täydentävät erityissaamisellaan palvelujärjestelmää. Osaaminen, väliinputajien humiiminen, justavuus ja npea reagintikyky esiin tulleeseen tarpeeseen. Ketteryys, justavuus ja asiantuntevuus. Pystymme suhteellisen npeasti tarjamaan kuntutujan tarpeen mukaisia palveluita. 1. Kukaan muu ei tarja kuntutuspalveluita tälle ryhmälle; 2. Kkemussaajien käyttö jillain kursseillamme; 3. Vertaisuuden käyttö yhtenä ryhmäkuntutuksen metdina; 4. Ptilaan näkökulman humiinti; 5. Byrkratian vähäisyys. Aina eteneviin ja harvinaisiin neurlgisiin sairauksiin erikistunut laaja-alainen kuntutuspalvelujen tuttaja. Julkisen terveydenhulln palveluja täydentävää laitskuntutusta erittäin vahvalla vaativan kuntutuksen saamisella. Harvinainen pieni vammaryhmä, jnka kuntutus vaatii erityisasiantuntemusta ja vaihtehtisten kmmunikaatimenetelmien hallintaa. Kuntutujalle sekä yhteiskunnalle merkittävää, että asiakkaan itsenäistä selviytymistä ktna vidaan tukea kuntutuksen keinin. Järjestöt tarjavat kuntutuspalvelujen hella mnia kuntutumista tukevia järjestölähtöisen avun ja tuen mutja asiakkailleen (taulukk 3): Vertaistuen merkitys n suurin. Kyselyyn vastanneista järjestöstä 97 % tarjaa vertaistukea ja 92 % arvii sen tukevan erittäin paljn tai paljn asiakkaan kuntutumista. Tukea kuntutujan läheisille tarjaa 98 % kyselyyn vastanneista järjestöstä ja 79 % arvii sen tukevan erittäin paljn tai paljn asiakkaan kuntutumista. Muuta kuin juridista neuvntaa kuntutukseen liittyen tarjaa 97 % kyselyyn vastanneista järjestöstä ja 71 % arvii sen tukevan erittäin paljn tai paljn asiakkaan kuntutumista. Kkemusasiantuntijan palveluita tarjaa 92 % kyselyyn vastanneista järjestöstä ja 65 % arvii niiden tukevan erittäin paljn tai paljn asiakkaan kuntutumista. Vapaa-ajan timintaa tai virkistystimintaa tarjaa 89 % kyselyyn vastanneista järjestöstä ja 75 % arvii sen tukevan erittäin paljn tai paljn asiakkaan kuntutumista. Kuntutushakemusten täyttämisessä avustaa 84 % kyselyyn vastanneista järjestöstä ja 53 % arvii sen tukevan erittäin paljn tai paljn asiakkaan kuntutumista. Muuta tukihenkilötimintaa kuin vertaistukitimintaa tarjaa 74 % kyselyyn vastanneista järjestöstä ja 45 % arvii sen tukevan erittäin paljn tai paljn asiakkaan kuntutumista. 3

4 Juridista neuvntaa tarjaa 51 % kyselyyn vastanneista järjestöstä ja 26 % arvii sen tukevan erittäin paljn tai paljn asiakkaan kuntutumista. Kuntutushjaajan palveluita tarjaa 44 % kyselyyn vastanneista järjestöstä ja 30 % arvii niiden tukevan erittäin paljn tai paljn asiakkaan kuntutumista. Vastaajien mainitsemia muita järjestön tarjamia tukimutja asiakkaan kuntutumista tukemaan vat esimerkiksi: kulutus, kurssit, ppaat asiantuntijiden palvelut, esim. ssiaalityöntekijän työtiminta ssiaalinen lmatiminta TAULUKKO 3. Järjestöjen asiakkailleen kuntutuspalvelujen hella tarjamia järjestölähtöisen avun/tuen mutja. Tarjaa, tukee erittäin paljn tai paljn Tarjaa, tukee khtalaisesti Tarjaa, mutta ei tue kvin paljn Ei tarja Vertaistukea, vertaisryhmätimintaa Tukea kuntutujan läheisille Vapaa-ajan timintaa/ virkistystimintaa Muuta neuvntaa kuntutukseen liittyen Kkemusasiantuntijan palveluita Kuntutushakemusten täyttämisessä avustamista Muuta tukihenkilötimintaa Kuntutushjaajan palveluita Juridista neuvntaa Muuta n Vastaajat arviivat eri seikkjen tteutumista järjestönsä tuttamissa kuntutuspalveluissa (taulukk 4): Kuntutuksen tulksellisuuden kuntutujan kannalta arvii tteutuvan hyvin tai melk hyvin 95 % vastaajista. Kuntutujan mahdllisuuksien vaikuttaa man kuntutuksensa laatuun, sisältöön ja tteuttamistapaan arvii tteutuvan hyvin tai melk hyvin 92 % vastaajista. Kuntutuspalvelujen kehittämisen arvii tteutuvan hyvin tai melk hyvin 92 % vastaajista. Yhteistyön rahittajien kanssa arvii tteutuvan hyvin tai melk hyvin 89 % vastaajista. Kuntutuksen tteuttamisen yksilöllisistä tarpeista lähtien arvii tteutuvan hyvin tai melk hyvin 87 % vastaajista. Olemassa levan hit- ja kuntutussuunnitelman nudattamisen yksittäisen asiakkaan khdalla arvii tteutuvan hyvin tai melk hyvin 81 % vastaajista. Kuntutuksen liittymisen asiakkaan muuhun hit- tai palveluprsessiin arvii tteutuvan hyvin tai melk hyvin 76 % vastaajista. Kuntutuksen yhteyden asiakkaan arkeen (esim. läheiset, varhaiskasvatus, kulu- ja piskelupaikka, työpaikka) arvii tteutuvan hyvin tai melk hyvin 74 % vastaajista. 4

5 Yhteistyön muiden kuntutustimijiden kanssa arvii tteutuvan hyvin tai melk hyvin 63 % vastaajista. Kuntutuksen jatkuvuuden arvii tteutuvan hyvin tai melk hyvin 57 % ja melk hunsti tai hunsti 19 % vastaajista. Hit- ja kuntutussuunnitelmien laatimisen arvii tteutuvan hyvin tai melk hyvin 56 % ja melk hunsti tai hunsti 14 % vastaajista. TAULUKKO 4. Eri seikkjen tteutuminen järjestöjen tuttamissa kuntutuspalveluissa. Hyvin tai melk hyvin Ei hyvin, ei hunsti Melk hunsti tai hunsti Kuntutuksen tulksellisuus kuntutujan kannalta Kuntutujan mahdllisuudet vaikuttaa man kuntutuksensa laatuun, sisältöön ja tteuttamistapaan Kuntutuspalvelujen kehittäminen Yhteistyö rahittajien kanssa Kuntutuksen tteuttaminen yksilöllisistä tarpeista lähtien Olemassa levan hit- ja kuntutus-suunnitelman nudattaminen yksittäisen asiakkaan khdalla Kuntutuksen liittyminen asiakkaan muuhun hit- tai palveluprsessiin Kuntutuksen yhteys asiakkaan arkeen (esim. läheiset, varhaiskasvatus, kulu- ja piskelupaikka, työpaikka) Yhteistyö muiden kuntutustimijiden kanssa Kuntutuksen jatkuvuus Hit- ja kuntutussuunnitelmien laatiminen n Järjestöiltä kysyttiin avkysymyksellä, mitkä seikat tteutuvat erityisen hyvin niiden kuntutuspalveluissa. Yleisimmin sellaiseksi arviidaan kuntutujan mahdllisuudet vaikuttaa man kuntutuksensa laatuun, sisältöön ja tteuttamistapaan (31 % vastaajista) sekä kuntutuspalvelujen kehittäminen (20 %). Kuntutujan mahdllisuus vaikuttaa maan kuntutuksensa laatuun jne. Olemassa leva prsessi mahdllistaa ammattihenkilöiden yksilölliset haastattelu/kartitukset sekä kuntutujan että mniammatillisen työryhmän jäsenen/jäsenten välisen keskustelun kuntutusjaksn tavitteiden asettamiseksi. Kuntutujan vaikutusmahdllisuudet: kuntutus rakentuu kuntutujan tavitteille ja mahdllisuus muuttaa ja justaa timintatapaa tilanteen niin edellyttäessä. Kuntutujaa kuunnellaan ja sillä n painarva. Teemme aktiivisesti kehittämistyötä ihan kk ajan. Palvelumme n sangen uusi ja kehittyy kk ajan saadun palautteen perusteella. Palvelujen kehittäminen: vurpuhelu päärahittajan (Kela) kanssa n kk ajan lisääntynyt ja lemme lleet mukana useissa kehittämishankkeissa yhteistyössä rahittajan kanssa. Järjestöiltä tiedusteltiin avkysymyksellä myös sitä, mitkä seikat tteutuvat erityisen hunsti niiden tuttamissa kuntutuspalveluissa. Yleisimmin (38 % vastaajista) hunsti tteutuviksi arviitiin kuntutuksen jatkuvuus usein rahituksen lyhytjänteisyyden vuksi sekä yhteistyö rahittajien kanssa (24 %). Kuntutuksen jatkuvuus, eli timinta n kk ajan liipaisimella, pitkäaikainen kehittämistyö kärsii. Samin kuntutuksen jatkuvuus eri sairausryhmien salta. Rahitus ei le pitkäjänteistä. 5

6 Kuntuksen suunnitteluun ja tteutumiseen vaikuttavat kuntien tekemät maksusitumuspäätökset ja näiden mahdllinen viive. Jatkuvuuteen kuntutuksessa tällä vi lla vaikutus. Kuntutuksen jatkuvuus ei tteudu kska sa kuntutustarpeessa levista ei pääse kuntutukseen, kska saa maksajatahlta kielteisen kuntutuspäätöksen tai ei kykene edes hakemaan tarvitsemaansa kuntutusta. Yhteistyö rahittajan kanssa. Yhteydentt, mahdlliset tarkentavat kysymykset ym. hankalaa hankintakilpailuvuden aikana. Kilpailutetun timinnan kehittäminen spimuskaudella mahdtnta, kska muutksia ei sallita. Kehittämistyön hedelmät tsiasiassa lemattmat tulevan kehittämisessä, kska palveluntuttajia ei teta mukaan edes erityisryhmän kuntutuksen kehittämisessä. KELA kuntutus n mennyt ihan pieleen. Substanssisaamisesta ei vältetä, pienet kuntutusyksiköt eivät pärjää kilpailutuksessa ja kuntutus hjelmat vat niin yleisiä että perheet pettyvät tarjntaan ja pyytävät meiltä palveluja kska kursseilla ei le sitä erityistä saamista mitä perheet tarvitsevat. Ne jtka vittavat kilpailutukset vat usein suuria kuntutustarjjia jtka tarjavat samat paketit kaikille tai mistavat suuria tilja ja järjestävät sen mukaan kuntutusta. KELAN hun järjestelmä tuttaa meille paljn ylimääräistä työtä. Kuntutuksen järjestäjissä (kunnat) humattavia erja siinä, miten yhteistyö timii, esimerkiksi jatkkuntutuksen suhteen tai kuntutujan tarvitsemien muiden palvelujen alueella. Kaikissa kyselyyn vastanneissa järjestöissä mitataan sen tuttamien kuntutuspalvelujen tulksellisuutta. Sitä varten tehdään esimerkiksi asiakastyytyväisyys-, palaute- ja sidsryhmäkyselyjä, jilla kerätään arviinti- ja seurantatieta. Lisäksi järjestöjen käytössä n erilaisia mittareita mm. palvelun tilaajan määrittelemiä. Asiakastyytyväisyyskyselyt, sidsryhmäkyselyt. Kelan standardit ja muiden rahittajien edellyttämät mittaukset (GAS-menetelmä, T-lukuarv, elämänlaatu, uupumus, timintakyky). Lisäksi kuntutujilta kerätään kurssin tai jaksn jälkeen systemaattisesti seurantatietja, jtka lukitellaan ICF-järjestelmän mukaisesti. Keräämme kuntutujilta arviita useassa eri vaiheessa speutumisvalmennusta. Kysymme kurssilaisten kkemuksia kurssin vaikutuksista n. vuden jälkeen kurssista: Tilastjen seuranta, vusittaiset arviinnit (työntekijät, yhteistyökumppanit, asiakkaat). 3. Kuntutuspalvelujen kytkeytyminen muuhun hit- ja palveluprsessiin Selvä enemmistö, eli 84 prsenttia kyselyyn vastanneista tunnistaa ngelmakhtia kuntutuksen liittymisessä asiakkaan palvelujen kknaisprsessiin. Ongelmana vat esimerkiksi järjestelmän mnimutkaisuus ja pirstaleisuus, kuntutussuunnitelmiin, -aikatauluihin ja -standardeihin ja liittyvät puutteet sekä palveluiden yhteensvittamisen vaikeudet ja alueelliset ert. Kuntutusjärjestelmän pirstaleisuus -> aina ei le selkeää vastuutaha, jka jatkaa kuntutuksen jälkeen. On sillin kun ihminen tarvitsee kuntutuspalveluita eri kuntutuksen sektreilta, esim. lääkinnällisen ja ammatillisen kuntutuksen palveluita. Olisi hyvä, js sektrimaisuutta vitaisiin vähentää ja siirtyä enemmän yhden luukun palveluihin. Kuntutussuunnitelmien tulisi lla laadittu useammalle vudelle niin että siinä yksilöidään asiakkaan tavitteet k. vusille. Kuntutusjaksn liittyminen vahvemmin tähän prsessiin 6

7 mukaan. Kuntutuksen hylkypäätöksen jälkeen kunt. suunnitelman laatijan tulisi saada tiet, ja asia pitäisi miettiä uudelleen. Asiakasta ei saisi jättää yksin asian kanssa. [ ] vamman tunnistaminen edelleen vaikeaa terveydenhullssa, jllin asiakas ei saa hänelle kuuluvia apuvälineitä, hjausta ja neuvntaa. Kuntutuksen käytössä levat mittarit usein verbaalisia, jllin niiden lutettavuus [ ] asiakkaan khdalla n heikka. Hithenkilökunta ja lääkärit tarvitsisivat j kulutusvaiheessa enemmän tieta harvinaisista vammaryhmistä. Eri pulilla maata perheiden palvelut tteutuvat eri tavalla, kunnissa n erilaisia käytäntöjä. Palveluhjausta pitää lisätä. Samin kuntutussuunnitelmien laatuun pitää kiinnittää erityistä humita. Standardin asettamat kuntutujakriteerit eivät aina mahdllista ikea-aikaista kuntutusta -> standardin kehittäminen humiimaan justavammin kuntutuksen ikea-aikaisuutta. [ ] järjestölähtöinen kuntutus ei le selkeä sa kuntutujan hit-/kuntutusplkua. Järjestelmä n erittäin pirstaleinen ja vaikeasti hahmtettava. Järjestölähtöistä kuntutusta ei tunneta riittävän hyvin. Tärkeänä kehittämiskhteena tulisi lla alueellisten verkstjen luminen ja alueellinen yhteistyö järjestelmän muiden timijiden kanssa sekä tiivis palveluhjaus tulevien maakuntien taslla ste-järjestelmässä. Tiet järjestöjen tarjamista kuntutuspalveluista visi tavittaa sairastuneet ja läheiset entistä paremmin j sairaalassa ja sairastumisen ensihetkistä alkaen. Kuntutusta ei le tarjlla läheskään kaikkialla lähellä kuntutujaa. [ ]kuntutus alkaa usein liian myöhään ja n erillinen sa hita. Kuntuttavien ja hidllisten timenpiteiden tulisi kulkea rintarinnan [ ] sairastuneen sairauden eri vaiheissa. Kuntutumisen tukipalvelujen tulisi lla jkaisen [ ] sairastuneen tiedssa ja tarvittaessa käytettävissä hidn lppumisen jälkeen. Yhdeksän järjestöä kymmenestä (92 %) tarjaa palveluhjausta muihin asiakkaan kuntutusta tukeviin julkisiin palveluihin ja etuuksiin. Liitn eri asiantuntijat antavat mnipulista ssiaali- ja terveydenhultn liittyvää neuvntaa ja hjausta henkilökhtaisissa tapaamisissa, puhelimitse ja sähköpstitse. Kuntutusasiakkaiden khdalla hjataan tarvittaessa esim. man ktikunnan ste - palveluihin. Varataan aikja ja rakennetaan jatkuma. Yhteydenpit maan hitpaikkaan, Kelaan tai muihin kuntutusta tarjaviin n sa kuntutuskursseille sallistuvien palvelua. Tarjlla n kaikille asiakkaille perhe- tai ryhmämutista palveluhjausta, kaikki [ ] saavat palveluppaan ja teemme yhteistyötä ktipaikkakunnan tahjen kanssa. Meillä n erillisesti kulutettu palveluhjaustiimi. 7