Hanko, Buttan. Luontoselvitys 2016

Transkriptio

1 Hanko, Buttan Luontoselvitys 2016 Silvestris luontoselvitys oy Jorma Pennanen Sami Virta Esko Vuorinen

2 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja inventointimenetelmät Karttatarkastelu Elinympäristö- ja kasvistokartoitus Linnustoselvitys Lepakkoselvitys Lajien ja luontotyyppien suojelu Arvoluokitus Selvitysalue ja kuviot Tulokset Kasvit Linnut Lepakot Arvokkaat luontokohteet ja lajit Johtopäätökset Lähteet Liite 1: Lajiluettelot (kasvit, linnut, muut eläimet) Kansikuva: Hiekkainen poukama sekä merinäkymiä alueen eteläpäässä. Raportin kuvat Jorma Pennanen (kuva 10 Esko Vuorinen) Selvityksen laatija: Silvestris luontoselvitys oy (Esko Vuorinen, Jorma Pennanen & Sami Virta) Heikinkatu Karjaa gsm esko.vuorinen@silvestris.fi

3 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) 1. Johdanto Tämän luontoselvityksen tarkoituksena on tarjota riittävät tiedot Hangon kunnassa sijaitsevan tilan Buttan ( ) rantaasemakaavoitusta varten. Kaava-alueelle on tarkoitus sijoittaa uutta lomarakentamista. Luontoselvityksen laatineeseen työryhmään kuuluvat luontokartoittajat Jorma Pennanen (kasvillisuus, luontotyypit), Sami Virta (linnusto, lepakot) sekä Esko Vuorinen (vesikasvillisuus). 2. Aineisto ja inventointimenetelmät Suunnittelualueilta (kartta 1) tehtiin kesä-elokuussa 2016 luontotyyppi- ja kasvistokartoitus sekä lepakko- ja linnustoselvitykset. Edeltävänä syksynä alueelta tehtiin alustava luontoarvotarkastelu ( ). Kartta 1. Selvitysalue sijaitsee Hankoniemen etelärannalla Hangon keskustasta itään päin. Kartta: Silvestris luontoselvitys oy/pohjakartta MML 7/ Karttatarkastelu Maastotyön pohjaksi tehtiin kartta- ja ilmakuvatarkastelu, jonka perusteella piirrettiin alustavat luontokuviot.

4 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) 2.2. Elinympäristö- ja kasvistokartoitus Kasvillisuus- ja elinympäristökartoituksen maastokäynnit tehtiin ja Elinympäristökartoituksen yhteydessä kirjattiin ylös alueen kasvilajisto. Ensikäynnillä inventoitiin kevätaspektin kasvilajistoa. Muu kasvillisuus- ja elinympäristökartoitus tehtiin toisella käynnillä. Vesikasvillisuutta selvitettiin erillisellä maastokäynnillä Rantavedet kartoitettiin noin metrin syvyyteen asti eli noin metrin etäisyydelle rantaviivasta. Lisäksi elinympäristö- sekä lajihavaintoja tehtiin muiden lajiryhmien osaselvitysten yhteydessä. Maastossa havainnoitiin ensisijaisesti kasvillisuutta, mutta myös sieniä, lintuja sekä jonkin verran myös muuta eliöstöä. Havaittuun putkilokasvilajistoon sekä elinympäristöjen rakennepiirteisiin perustuen määriteltiin luontotyypit sekä arvioitiin niiden edustavuutta ja harvinaisuutta. Samalla arvioitiin kuviokohtaisesti alueiden soveltuvuutta eliöstölle, erityisesti direktiivilajeille. Luonnonarvojen perusteella arvioitiin myös alueiden soveltuvuutta erityyppiseen maankäyttöön. Maastotyössä käytettiin karttaa 1:3000 ja GPS-paikanninta. Kuvioiden rajat on piirretty kartan, ilmakuvien ja GPS-paikantimella määriteltyjen pisteiden avulla Linnustoselvitys Linnustoselvitys tehtiin vuoden 2016 touko-elokuun aikana. Selvitysalueen linnusto laskettiin Koskimiehen ja Väisäsen (1988) kuvaamaa kartoitusmenetelmää soveltaen. Alueen linnuston selvittämiseksi tehtiin kaksi kartoitusta 4.5. ja 1.6. Kartoitukset aloitettiin auringon nousun aikaan ja lopetettiin kahdeksaan mennessä. Sää oli molempina laskentapäivinä pilvetön ja tyyni tai heikkotuulinen, lämpötila ºC. Kartoitustyö suoritettiin kävelemällä selvitysalue kattavasti läpi, siten ettei yksikään metsäinen maastonkohta jäänyt 20 metriä kauemmaksi laskijasta. Kartoituksissa laskettiin kaikki lintulajit. Maastossa havainnot kirjattiin karttasuurennokselle (1:2500). Apuna lintujen sijoittamisessa kartalle käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 64s). Molempien maastokäyntien havainnot yhdistettiin lajikartoille, joista tehtiin kullekin lajille reviiritulkinnat. Reviiriksi tulkittiin laulava koiras tai pari, tai selkeä reviiriin tai pesintään viittaava havainto, kuten varoitteleva tai pesämateriaalia kantava lintu. Varsinaisten kartoitusten lisäksi kartoitettiin alueen rannoilla levähtävää lajistoa , 1.6. ja Myös käytiin alueella mutta tuolloin alueen itäpuolen mökkiasukkaat viettivät iltaa rannalla eikä lintuja havaittu. Havaitut lajit saapuivat rannan hiljennyttyä auringonlaskun aikoihin.

5 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) 2.4. Lepakkoselvitys Lepakkoselvitys tehtiin Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kartoitusohjeita alueen oloihin soveltaen. Ennen ensimmäistä kuuntelua alue kierrettiin läpi ja suunniteltiin kävelyreitti sekä etsittiin mahdolliset lepakoiden päivehtimispaikat. Tutkimusalue käveltiin hitaasti läpi samalla ultraääni-ilmaisinta eli lepakkodetektoria (CIEL CDB 301) kuunnellen. Lepakoita kuultaessa pysähdyttiin ja varmistettiin oliko kyseessä reviirillään saalistava vai ainoastaan läpilennolla oleva yksilö. Havaitut yksilöt ja lentoreitit merkittiin maastokarttaan (1:2500). Kävelty reitti seurasi alueen hiekkakenttien ja metsän rajoja sekä kallion metsäisiä reunoja. Myös alueen itäosan harvaa männikköä kasvava laidunalue käytiin tarkoin läpi. Lepakkoselvitys tehtiin kahtena yönä: (klo ) sekä ( ). Molempina öinä sää oli lämmin ja tyyni Lajien ja luontotyyppien suojelu Selvityksessä havainnoitiin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lajeja ja elinympäristöjä seuraavien kansallisen ja EU:n lainsäädännön sekä direktiivien pohjalta: Luonnonsuojelulain (LSL) 29 : n tarkoittamat suojellut luontotyypit Luonnonsuojelulain (LSL) 46 :n tarkoittamat uhanalaiset lajit Luonnonsuojelulain (LSL) 47 :n tarkoittamat erityisesti suojeltavat lajit Metsälain (ML) 10 :n tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt Vesilain (VL) 2. luvun 11 :n tarkoittamat kohteet Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Elinympäristöjen uhanalaisuus on määritetty Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin (Raunio ym. 2008) mukaisesti. Suomen kansainväliset vastuulajit ovat uhanalaisuusarvioinnin 2001 (Rassi ym.) mukaisia. Lajien uhanalaisuusluokitus on uhanalaisarvioinnin (Rassi ym. 2010) mukainen. Lintujen uhanalaisluokitus on uhanalaisarvioinnin 2015 (Tiainen ym.) mukainen. Nisäkkäiden uhanalaisluokitus on uhanalaisarvioinnin 2015 (Liukko ym.) mukainen. Lisäksi huomioitiin alueellisesti uhanalaiset lajit (Rassi ym & Rassi ym. 2010).

6 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) 2.6. Arvoluokitus Alueet jaettiin 10 luontokuvioon (kartta 2), joista kustakin on lyhyt kuvaus sekä luonnonarvoihin perustuva arvotus. Arvoluokasta 2 ylöspäin sekä tarpeen mukaan on esitetty myös arvoluokan perustelut sekä suosituksia. 5 Kansallisesti arvokas. Ainutlaatuisen lajin esiintymä tai erittäin uhanalaisen lajin kansallisesti tärkeä esiintymä. Perustetut suojelualueet. Vaativat yleensä luonnonsuojelualueen perustamista. 4 Maakunnallisesti arvokas. Uudellamaalla erityinen tai ainutlaatuinen elinympäristö tai uhanalaisen lajin tärkeä, elinvoimainen esiintymä. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii usein luonnonsuojelualueen perustamista. 3 Paikallisesti erittäin arvokas. Kohde, jossa on erityisiä luonnonarvoja, uhanalaisen tai harvinaisen lajin esiintymä tai edustavan luontotyyppi, joka on erityisen hyvässä luonnontilassa. Luonnonarvojen säilyttäminen edellyttää usein jotain rajoituksia maankäyttöön. 2 Paikallisesti arvokas. Kohteessa on joitain luonnonarvoja, joiden säilyttäminen saattaa vaatia jonkinlaisia rajoituksia maankäyttöön. 1 Vähäiset luonnonarvot. Tavanomaista luontoa. Kyseessä voi olla myös kohde, jonka luonnonarvot ovat tuhoutuneet ja arvoluokitusta voidaan nostaa kun arvot ennallistuvat kohtuullisessa ajassa (n v). Ei rajoituksia alueen käyttöön. 0 Ei luonnonarvoja. Ympäristö on tuhoutunut.

7 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) 3. Selvitysalue ja kuviot Alue sijaitsee Hangon kunnassa Hankoniemen etelärannalla noin 10 kilometriä Hangon keskustasta itään päin. Selvitysalue käsittää meren rannan metsäisen kallioniemen sekä niemeä ympäröivän suojellun dyynialuekokonaisuuden. Osa selvitysalueesta on laitumena. Alueen arvokasta luontoa käsittävät maa-alueet sekä edustan merialue kuuluvat Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden Natura-alueeseen (FI , SCI SPA). Ympäristöhallinnon verkkosivuilta ladattavissa olevan Natura-tietolomakkeen tiivistelmän mukaan selvitysalueen maa-alueille ulottuva rajaus suojelee ensisijaisesti alueen dyyniluontoa. Naturan lisäksi selvitysalueeseen rajoittuvat itäpuolen rantahietikot ja merialue kuuluvat Sandvik-nimiseen yksityiseen suojelualueeseen (YSA201121). Suojelualueiden ulkopuolelle jäävät kallioniemen metsäpeitteinen osa sekä siihen rajoittuva länsipuolen hiekkakenttä. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tärkeitä pohjavesialueita. Alue kuuluu hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (1b, hemiboreaalinen, Lounainen rannikkomaa). Selvitysalueen laajuus on noin 7,6 hehtaaria, josta varsinaisen kiinteistön osuus on noin neljä hehtaaria ja loput on vesialuetta ja vesialueeseen kuuluvaa vesijättöä.

8 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Kartta 2. Kuviojako. Vesialueen (11) uposkasvivaltaiset pohjaniityt on merkitty vihreällä pilkutuksella.

9 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Kartta 3. Kuviot, suojelualueet ja Natura alueen rajaus

10 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Kuvio 1 0,35 ha Kangasmetsä Mustikkatyypin hiekkapohjainen kangasmetsä, jossa kasvaa varttuneen mäntypuuston lisäksi joitakin tervaleppiä, koivuja ja nuoria kuusia. Aluskasvillisuus on mustikkavaltainen. Muuta kasvillisuutta ovat mm. kevätpiippo, variksenmarja, vanamo, metsätähti ja puolukka. Kuvion pensaita ovat kataja ja suomyrtti. Tien (10) ja selvitysalueen rajan väliin jäävä kapea suikale alueen luoteisnurkassa on kasvillisuudeltaan samanlaista ja sisältyy tähän kuvioon. Arvo: 1 (4) Perustelu: Kuvion länsikärkeä lukuun ottamatta Natura aluetta Kuva 1. Alueelle vievä tie toimii osaksi luontotyyppirajana. Vasemmalla tuoreen kankaan mäntysekametsää (kuvio 1), oikealla variksenmarjavaltainen metsäistä dyyniä edustava kuvio 3a.

11 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Kuvio 2 0,07 ha Saraluhtaniitty Selvitysalueen ulkopuolisen laajan luhtaisen suon eteläkärki. Kosteikko on saravaltainen. Kasvillisuutta ovat mm. kurjenjalka, pullo- ja luhtasara. Mättäillä kasvaa koivua, tervaleppää ja metsäkasvillisuutta. Arvo: 2(4) Perustelu: Natura aluetta Kuva 2. Suoniitty on luhtasaravaltainen (kuvio 2).

12 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Kuvio 3 0,61 ha Dyynimänniköt (3a-d) Avoimiin alueisiin vaihettuvaa metsäisiä dyynialueita. Harvan mäntypuuston alla kasvaa hiekansitojakasveja ja metsäkasvillisuutta, kuten hietakastikkaa, hietikkosaraa, sarjakeltanoa, oravanmarjaa, variksenmarjaa, oravanmarjaa ja kanervaa. Pensaina on joitakin katajia ja puiden taimia. Sammalia ja jäkäliä on runsaasti. Alueet ovat laidunnettuja lukuun ottamatta kuviota 3a. Puustoa on jonkin verran harvennettu. Hiekkatie (10) halkoo alueen 3d kahtia. Arvo: 4 Perustelu: Natura aluetta. Männiköt ovat osa toisiinsa kytkeytynyttä uhanalaista dyyniluontotyyppisarjaa. Metsäinen dyyni on vaarantunut (VU) luontotyyppi. Kuva 3. Dyynimännikköä kuviolla 3b. Aluskasvillisuus on sammal- ja jäkälävaltaista.

13 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Kuvio 4 0,83 ha Dyyniranta Laidunnettua hiekkaista ranta-aluetta. Aallokko kasaa hiekkarannalle rantavalleja, jotka koostuvat pääosin meriajokkaasta ja levistä. Valleissa esiintyy myös hiukan rakkolevää. Rantakaistan ylemmät levävallit ovat sekoittuneet karkeampaan kasvikarikkeeseen, muun muassa järviruokosilppuun. Nämä vallit tarjoavat monelle kasvilajille hyvän kasvualustan, kuten esim. harvinaisille tataarisinivalvatille ja liuskamaltsalle. Yleisemmistä lajeista runsaita ovat merimaltsa ja merisaunio. Alueelta on aiempi tieto myös lännenmaltsasta (Atriplex glabriuscula), joka on silmälläpidettävä (NT) ja alueellisesti uhanalainen (RT). Tämän selvityksen yhteydessä lajia ei kuitenkaan havaittu. Vallien yläpuolella hietikko vaihettuu liikkuvista alkiovaiheen dyyneistä ja rantavehnädyyneistä harmaisiin dyyneihin ja lopuksi, metsän rajalla alueisiin, joilla on variksenmarjadyynien piirteitä. Kuva 4. Hiekkarannalla kasvipeitteisten rantavallien ja avohietikoiden raja on selvä. Nautakarjan jättämiä jälkiä on runsaasti (kuvio 4). Kasvipeitteisten rannanosien valtalaji on hietakastikka. Muuta kasvillisuutta ovat mm. siankärsämö, keltamatara, hietikkosara, hietikkonata, poimuhierakka, juolavehnä, pietaryrtti, rantavehnä sekä paikoin merisinappi. Takaosissa avointa rantaa esiintyy myös metsäkas-

14 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) veja kuten oravanmarjaa ja metsätähteä. Alueella laiduntava karja on tehokkaasti syönyt kasvillisuutta. Rannan yläosaan laskee hiekalle kaivettu oja, jossa veden paine on kaivertanut ajoittain kuivuvan uoman hiekan läpi mereen asti. Purkupaikan kohdalla sekä ojan varressa rantakasvillisuus on rehevää. Kasvillisuutta ovat mm. keräpäävihvilä, sinikaisla, järviruoko, rantayrtti, luhtarölli, konnanvihvilä, tummarusokki, merisinappi, rantaukontatar ja peltopillike. Rannan eteläosassa aitauksen ulkopuolella laiduneläinten ulottumattomissa on monipuolinen rantakasvillisuuslaikku, jossa lajistoa ovat mm. merikaali, ruokohelpi, tataarisinivalvatti, merisaunio, merinätkelmä, punakoiso ja merimaltsa. Arvo: 4 Perustelu: Suurimmaksi osaksi Natura aluetta Monipuolinen ja edustava rantakasvillisuus Avoimet dyynit ja harmaat dyynit ovat osa toisiinsa kytkeytynyttä uhanalaista dyyniluontotyyppisarjaa. Alkiovaiheen dyyni on erittäin uhanalainen (EN) luontotyyppi. Liikkuvat rantavehnädyynit ja harmaa dyyni ovat vaarantuneita (VU) luontotyyppejä.

15 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Kuvio 5 0,04 ha Kosteikko Kaivetun ojan purkuvesien muodostama pysyväluonteinen allikko. Allikon reunamien kasvillisuutta ovat mm. rantakukka, ranta-alpi, rantayrtti ja luhtamatara. Allikossa kasvaa mm. pullosaraa ja vesitatarta. Arvo: 2 (4) Perustelu: Natura aluetta Alueen monimuotoisuutta lisäävä pienvesi. Kuva 5. Ojituksen tuoma vesi on levinnyt hietikolle monimuotoisuutta lisääväksi allikoksi. Allikko tarjoaa levähdys- ja ruokailupaikan mm. muuttaville vesilinnuille. (kuvio 5).

16 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Kuvio 6 0,53 ha Lentohietikko Avoin paahteinen tuulen pöllyttämä hiekkakenttä, jossa hiekansitojakasveja on vähän. Reunamien sammal- ja jäkälälaikkujen lisäksi alueella kasvaa lähinnä hietikkosaraa. Arvo: 4 Perustelu: Eteläreunaa lukuun ottamatta Natura aluetta. Kenttä on alueen lepakoiden saalistusaluetta. Edustaa luontotyyppinä harmaan dyynin deflaatiota, joka on vaarantunut (VU) luontotyyppi. Paahdehyönteisille tärkeä elinympäristö. Osa toisiinsa kytkeytynyttä uhanalaista dyynisarjaa. Suositus: Mahdollista rakentamisen aikaista ajoneuvoliikennettä tai muuta toimintaa ei ohjata rakennuspaikoille kulumiselle herkän luontokuvion kautta. Kuva 6. Paahteinen kenttä sopii mm. muurahaiskorennon toukkavaiheen elinympäristöksi. Pyyntikuoppia on satoja. Kuva toukokuulta (kuvio 6).

17 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Kuva 7. Silmälläpidettävän hietikkosaran (Carex arenaria) rivistöt ovat kasvaneet täyteen mittaansa vasta elokuussa (kuvio 6). Kuvio 7 0,32 ha Dyynihietikko Rantaan johtava hiekkainen luonnonväylä, joka rajoittuu länsipuolen kalliometsään ja itäpuolen lomakiinteistöön. Hiekan päällä on ohut sammal- ja jäkäläpeite. Polun vieressä on joitain suomyrttipensaita. Kuvion ja kalliometsän (kuvio 8) rajalla esiintyy alueellisesti uhanalaista (RT) tähtitalvikkia (Moneses uniflora). Maasto on rannalle johtavan polun ympäristössä jonkin verran kulunutta. Arvo: 2 Perustelu: Harmaa dyyni on vaarantunut (VU) luontotyyppi. Lievästä kuluneisuudestaan huolimatta osa arvokasta dyynisarjaa. Suositus: Mahdollista rakentamisen aikaista ajoneuvoliikennettä tai muuta toimintaa ei ohjata rakennuspaikoille kulumiselle herkän luontokuvion kautta.

18 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Kuvio 8 1,24 ha Metsäinen niemi Kalliolaikkuinen metsäsaareke rannassa. Metsän kasvillisuus on mustikkatyyppiä. Varvikon muodostavat mustikka, puolukka ja kanerva. Kuvion reunamilla kasvaa varttunutta ja käkkyräistä merenrantamännikköä. Saarekkeen keskiosissa puustona ovat nuoret männyt, koivut ja alikasvoskuuset. Sisäosien kalliopaljastumat ovat poronjäkäliä kasvavia ja karuja. Niillä esiintyviä kasvilajeja ovat mm. kallioimarre ja metsälauha. Arvo: 1 Suositus: Kuvion luontoarvot eivät estä kuvion vanhoille rakennuspaikoille painottuvaa rakentamista. Jotta kuviolla mahdollisesti töyhtötiaisen pesäpaikat sekä maisema säilyisivät, saarekkeen vanhaa puustoa ei tulisi tarpeettomasti raivata tai hakata. Lisäksi on huomioitava, että kuvion arvokkaisiin muihin luontokuvioihin (kuviot 4, 6 ja 7) vaihettuvat hiekkaa kasaavat kasvipeitteiset reunamat ovat alttiita kulumiselle. Parhaiten niiden suojelu toteutuu kun ajoneuvoliikenne ja muu kulku alueelle ohjataan vanhoja rakennuksille johtavia väyliä pitkin. Kuva 8. Metsäsaarekkeen reunamiin kerrostuneet hiekkakasaumat ovat saaneet kauniin sammal- ja jäkäläpeitteen (kuvio 8).

19 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Kuvio 9 0,36 ha Rantakallio Merenrannan kallioreunus. Kuvioon sisältyy pienen ränsistyneen saunarakennuksen edustan hiekkainen poukama. Kallioilla ja rantakivien välissä kasvaa niukkaa merenrantakasvillisuutta kuten ruoholaukka, ruokohelpi, sarjakeltano, meriratamo ja rantakukka. Kaakkoisnurkan laajemmalla kalliolla esiintyy vaatimatonta kallioketoa. Ketolaikkujen kasvillisuutta ovat mm. isomaksaruoho, keltamaksaruoho, särmäputki, kalliovillakko, syysmaitiainen ja ruoholaukka. Arvo: 1 Kuva 9. Niemenkärjen merimaisemia ja kallioketoa (kuvio 9). Kuvio 10 Hiekkatie 0,09 ha Käytöstä poistuneelle kesäasunnolle johtava väylä. Arvo: 1 Suositus: Kulumisherkälle alueelle ei ole syytä rakentaa uutta väylää vaan hyödyntää vanhaa maastoon syntynyttä uraa.

20 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Kuvio 11 yli 3 ha Vesialueet Hankoniemen etelärannikolle tyypillisellä hiekkapohjaisella vesialueella esiintyy lähes kasvittomia särkkiä ja niiden väleissä kasvistoltaan runsaampia syvempiä kohtia. Avoimilla hiekkapohjilla kasvaa siellä täällä mukulanäkinpartaa (Chara aspera). Syvemmillä kohdilla kasvillisuus muodostaa tiheää vedenalaista niittyä. Päälajina niityissä on isohaura. Seassa kasvaa melko runsaana merivitaa sekä jonkin verran tähkä-ärviää ja ahvenvitaa. Vedenalaisniityt vaihettuvat syvetessään meriajokasniityiksi. Itäpuolen lahdessa muuta kasvillisuutta haittaa paikoin runsas vedessä keijuva rihmalevämäärä. Virtaukset tuntuvat keräävän leväjätettä laajalta alueelta lahteen. Lahden lajistoon kuuluvat meri- ja otahaura, jotka muodostavat hajanaisia kasvustoja. Arvo: 4 Perustelu: Natura aluetta Edustavat hiekkapohjat ovat luonnontilaltaan suhteellisen hyväkuntoisia huolimatta ajelehtivasta rihmalevästä. Uposkasvivaltaiset pohjat ja valoisan kerroksen pohjaeläinyhteisöt ovat vaarantuneita (VU) luontotyyppejä. Suositus: Vesialuetta ei ruopata. Kuva 10. Isohaura muodostaa vedenalaisia niittyjä hiekkapohjille paikoissa, joissa vedensyvyys on vähintään 80 senttimetriä. (kuvio 11)

21 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) 4. Tulokset 4.1. Kasvit Selvitysalueella tavattiin 123 putkilokasvilajia (liite 1). Lajit ovat pääosin merenrannoilla esiintyviä sekä tavallisia kangasmetsälajeja. Alueella esiintyvistä lajeista huomionarvoisimmat ovat: vaarantunut (VU) keltamatara (Galium verum). Kasvin puhtaita kasvustoja on rannan dyynihietikolla kuviolla 4. alueellisesti uhanalainen (RT) tähtitalvikki (Moneses uniflora) kuvioilla 1 ja 7. silmälläpidettävä (NT) hietikkosara (Carex arenaria) kuviolla 3a, 3b, 3c, 3d, 4 ja 6. Kasvi muodostaa laajoja kasvustoja dyynialueilla. Saralla elää mm. vaarantunut (VU) dyyniviirukaskas (Kelesia sabulicola). silmälläpidettävä (NT) hietikkonata (Festuca polesica) kuvioilla 4 ja 6. Nadalla elää useita uhanalaisia hyönteisiä mm. hietahitukoi (Elachista bruni, EN). silmälläpidettävä (NT) meriajokas (Zostera marina) niukkana merialueella, runsaana syvemmällä selvitysalueen eteläpuolisella alueella silmälläpidettävä (NT) lännenmaltsa (Atriplex glabriuscula) on havaittu aiemmin itäisen lahden levävalleilla. Laji voi esiintyä alueella vieläkin, vaikka kasvia ei havaittu selvityksessä. tataarisinivalvatti (Lactuca tatarica, NA) on kuviolla 4 esiintyvä harvinainen merenrannoilla elävä tulokaslaji. Laji vaikuttaa vakiintuneen rantavyöhykkeelle.

22 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) 4.2. Linnut Kartta 3. Buttanin linnusto ja reviirit Kartta: Silvestris luontoselvitys oy/pohjakartta MML 8/2016 Pesimälinnuston yleiskuvaus Selvitysalueen kuivilla mäntykankailla ja hietikkoisilla kedoilla linnusto on vähälajista ja reviirit harvassa. Tiheimmät reviirimäärät löytyvät pohjoisreunan hieman rehevämmästä ja kosteammasta kuusikosta. Alueella havaittiin 21 lintulajia joiden reviirit ainakin osittain sijoittuivat alueella. Määrää voidaan pitää suhteellisen korkeana alueen pieneen kokoon ja biotooppeihin nähden. Alue rajoittuu pohjoisreunaltaan kosteikkoon jonka linnustoon kuuluu mm. taivaanvuohi. Myös metsäviklon reviirin painopiste sijainnee kosteikolla vaikka soidinsi myös selvitysalueella ja ruokaili usein alueen rannoilla. Itäreunaltaan alue rajautuu keskelle matalaa merenlahtea. Lahden pesimälinnustoon kuuluu pikkutylli, niittykirvinen ja västäräkki. Rantasipi havaittiin vain kertaalleen pesimäaikaan eikä luultavasti kuulu pesivään linnustoon.

23 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Alueella pesii kolme silmälläpidettävää (NT) lintulajia ja yksi vaarantunut (VU). Muuttoaikainen lajisto Alueen linnustolliset arvot löytyvät pesimälinnuston sijaan muuttoaikaan alueella levähtävistä ja ruokailevista linnuista. Rantakallion molemmin puolin sijaitsevilla matalilla rannoilla havaittiin muuttoaikaan toukokuussa ja elokuussa useita kahlaajalajeja, vesilintuja sekä keltavästäräkkejä västäräkkiparvissa. Havaitut itäisen lahden päiväkohtaiset levähtäjät ovat listattuina lajiliitteissä. Matalia avoimia hiekka- ja lieterantoja on Uudenmaan rannikolla hyvin vähän Hankoniemeä lukuun ottamatta. Jäljellä olevat rauhaisat rannat tulisikin turvata harvoiksi levähdyspaikoiksi kahlaaja- ja vesilinnuille. Kahlaajien kevätmuutto osuu tosin toukokuulle jolloin useimmat kesämökit ovat vielä talviteloilla. Syksyllä sitä vastoin kahlaajien päämuuttoaikaa on heinäkuun loppu ja elokuu jolloin mökkikausi on vielä parhaimmillaan. Arvokkaat pesimälajit Arvokkaiksi lajeiksi luokitellaan EU:n lintudirektiivin I liitteessä ja/tai uhanalaisuus-luokituksessa mainitut lintulajit, alueellisesti uhanalaisiksi luokitellut lajit sekä suomen kansainväliset vastuulajit (kartta 3). Niittykirvinen Anthus pratensis NT Reviiri itäpuolen lahdenpohjukan rantaniityllä. Haarapääsky Hirundo rustica NT Pääskypari havaittiin ensimmäisessä kartoituksessa kiertelemässä autiomökin edustalla ja itäpuolen lahdella. Pesii luultavasti lähettyvillä, ei kuitenkaan selvitysalueella. Töyhtötiainen Lophophanes cristatus VU Mökkikallion männikössä (kuvio 8) havaittiin töyhtötiaispoikue ensimmäisessä kartoituksessa. Poikaset olivat juuri pesästä lähteneitä ja mahdollisesti kuviolla syntyneitä. Biotooppi sopii lajille ja alueella on useita mänty- ja koivulahopuita pesäpaikoiksi. Töyhtötiainen havaittiin kuviolla myös kahlaajalaskennan yhteydessä Kivitasku Oenanthe oenanthe NT Pesii todennäköisesti mökkikallion kärjessä (kuvio 9) ison kiven alla tai viereisellä kalliokedon tapaisella. Koiras havaittiin varoittelevan paikalla useampana päivänä.

24 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) 4.3. Lepakot Selvitysalue on hyvin altis säälle, etenkin koville lounaistuulille. Alueella on myös vähänlaisesti sopivia paikkoja päiväpiiloiksi ja lisääntymispaikoiksi. Luultavasti tästä johtuen lepakoita on alueella harvalti. Ensimmäisessä kartoituksessa ei lepakoita havaittu lainkaan vaikka sääolosuhteet olivat hyvät. Elokuisessa toisessa kartoituksessa alueella havaittiin saalistamassa yksittäinen pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni) ja niin ikään yksittäinen siippa-laji (Myotis sp.). Molemmat saalistivat laajalla alueella mäntyjen reunustamalla hietikolla (kartta 4). Kartta 4. Buttanin selvitysalueella havaitut lepakkolajit sekä niiden reviirit. Kartta: Silvestris luontoselvitys oy/pohjakartta MML 8/2016

25 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) 4.4. Arvokkaat luontokohteet ja lajit Erityisesti suojeltavat lajit Selvitysalueelta ei havaittu luonnonsuojelulain 47:n mukaisia erityisesti suojeltavia lajeja. Natura-alue on kuitenkin sopivaa elinympäristöä useille lain tarkoittamille lajeille. Näitä ovat mm. sinisiipisirkka (Sphingonotus coerulens) ja dyynisulkanen (Pterophorus tridactylus). Tiukasti suojellut lajit Suunnittelualueelta havaittiin seuraavat (LSL 49/luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainitut lepakkolajit: Pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni) Siippa-laji (Myotis sp.) Direktiivin liitteen mukaan kaikkien Suomessa esiintyvien lepakkolajien lisääntymis- levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Lisäksi Suomi on mukana Euroopan lepakoiden suojelusopimuksessa (EUROBATS, 1999), joka velvoittaa suojelemaan myös lepakoiden ruokailualueet. Ympäristölakien suojaamat elinympäristöt Alueella ei esiinny metsälain (10 ) tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Suunnittelualueella ei esiinny vesilakikohteita (vesilaki 2. luku 11 ). Alueella esiintyväksi luonnonsuojelulain 29 mukaiseksi suojelluksi luontotyypiksi voidaan tulkita: vähäpuustoiset hiekkadyynit kuvioilla 3a-3d, 4 ja 6. Kuviot muodostavat rannasta metsärajaan ulottuvan kehityssarjan. Rannan laidunnus saattaa heikentää eroosioherkän kokonaisuuden luonnontilaa. Uhanalaiset luontotyypit Alueella esiintyviä uhanalaisia luontotyyppejä ovat (Raunio ym. 2008): Erittäin uhanalainen luontotyyppi: alkiovaiheen dyyni (4) Vaarantuneita luontotyyppejä: metsäiset dyynit (3a-d), liikkuva rantavehnädyyni (4), harmaat dyynit (4, 6, 7), uposkasvivaltaiset pohjat (11) ja valoisan kerroksen pohjaeläinyhteisöt (11)

26 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) 5. Johtopäätökset Selvitysalue sisältyy kolmea luontokuviota lukuun ottamatta suojelualueisiin. Arvokkaat luontokohteet ja lajit sijaitsevat pääosin näillä suojelluilla osilla. Uuden rakentamisen sijoittamiseen vanhalle rakennuspaikalle kuviolle 8 ei tämän luontoselvityksen mukaan ole estettä, kunhan suosituksista pidetään kiinni. Mahdollisen rakentamisen aikaisen toiminnan on toteuduttava niin, etteivät Natura-alueen suojelutavoitteet vaarannu tai heikenny.

27 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) 6. Lähteet Elektroniset lähteet Alueellisesti uhanalaisista lajeista: Linnut alueellisesti uhanalaiset Saatavilla: FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_punainen_lista_2 010/Alueellisesti_uhanalaisista_lajeista [Aineisto ladattu ] Geologiset aineistot. Geologian tutkimuskeskus Saatavilla: Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2013 Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Levinneisyyskartat osoitteessa Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osat 1 ja 2. Suomen ympäristökeskus (SYKE), Suomen ympäristö 8/2008. Saatavilla: =fi. [Aineisto ladattu ]. Suomen lajitietokeskus. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Saatavilla: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys. Kartoitusohjeet. Saatavilla: Suomen lintuatlas Saatavilla: Vastuulajeista: Suomen kansainväliset vastuulajit. Saatavilla FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit [päivitetty aineisto ladattu ]. Suomen lintujen uhanalaisuus Saatavilla: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus Saatavilla: sakkaiden_uhanalaisuus_2015.pdf?sequence=3 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Avoin tieto-palvelu. Saatavilla: Painetut lähteet Hotanen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus Oy. Hämet-Ahti, L., Suominen J., Ulvinen T. & Uotila P. (toim,) 1998: Retkeilykasvio, 4 p. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. 656 s.

28 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (28) Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustoseurannan havainnointiohjeet. 2., uusittu painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Laine, J. & Vasander, H. 2008: Suotyypit ja niiden tunnistaminen. 2.p. Metsäkustannus Oy. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti kustannus. Tapio. 192 s. Mossberg, B. Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan Kasvio. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. 928 s. Mullarney, K., Zetterström, D., & Svensson, L. 2010: Lintuopas. Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki. 442 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A., & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopas 109, luonto- ja luonnonvarat. 196 s. Väre, H., Keynäs, K. 2013: Hangon kasvisto etelän aarre. Metsäkustannus Oy. 190 s

29 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (5) LIITE 1. Lajiluettelot VU = vaarantunut NT = silmälläpidettävä LC = elinvoimainen NA = arviointiin soveltumaton NE = arvioimatta jätetty RT = alueellisesti uhanalainen EU-D1 = lintudirektiivi I-liitteen laji EU-D4 = EU:n luontodirektiiviin (92/43/ETY) liitteessä 4 mainittu laji SV = Suomen vastuulaji LSA = luonnonsuojeluasetuksessa mainittu uhanalainen laji (U) tai erityisesti suojeltu laji (E) Putkilokasvit (123 lajia) Tieteellinen nimi suomalainen nimi ruotsalainen nimi IUCN 2010/LSA Achillea millefolium siankärsämö rölleka LC Achillea ptarmica ojakärsämö nysört LC Agrostis capillaris nurmirölli rödven LC Agrostis stolonifera rönsyrölli krypven LC Allium schoenoprasum ssp. schoenoprasum kallioruoholaukka gräslök LC Alnus glutinosa tervaleppä klibbal LC Anthriscus sylvestris koiranputki hundkäx LC Arabidopsis thaliana lituruoho backtrav LC Artemisia campestris ssp. campestris ketomaruna fältmalört LC Artemisia vulgaris var. vulgaris rikkapujo gråbo LC Atriplex calotheca liuskamaltsa flikmålla LC Atriplex glabriuscula lännenmaltsa broskmålla NT, RT Atriplex littoralis merimaltsa strandmålla LC Atriplex prostrata isomaltsa spjutmålla LC Betula pendula rauduskoivu vårtbjörk LC Bidens tripartita tummarusokki brunskära LC Bolboschoenus maritimus merikaisla havssäv LC Cakile maritima ssp. baltica merisinappi strandsenap LC Calamagrostis epigejos hietakastikka bergrör LC Calluna vulgaris kanerva ljung LC Carex arenaria hietikkosara sandstarr NT Carex nigra ssp. nigra jokapaikansara hundstarr LC Carex rostrata pullosara flaskstarr LC

30 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (5) Tieteellinen nimi suomalainen nimi ruotsalainen nimi IUCN 2010/LSA Carex vesicaria luhtasara blåsstarr LC Cerastium fontanum ssp. vulgare var. vulgare piennarnurmihärkki hönsarv LC Chenopodium album jauhosavikka svinmålla LC Cirsium arvense pelto-ohdake åkertistel LC Comarum palustre kurjenjalka kråkklöver LC Crambe maritima merikaali strandkål LC Crepis tectorum ssp. tectorum ketokeltto klofibbla LC Dactylis glomerata koiranheinä hundäxing LC Deschampsia cespitosa nurmilauha tuvtåtel LC Deschampsia flexuosa metsälauha kruståtel LC Eleocharis uniglumis var. fennica meriluikka agnsäv LC Elymus repens ssp. repens rikkajuolavehnä vanlig kvickrot LC Empetrum nigrum ssp. nigrum etelänvariksenmarja kråkbär LC Epilobium adenocaulon amerikanhorsma amerikansk dunört NA Epilobium angustifolium maitohorsma mjölkört LC Equisetum arvense ssp. arvense isopeltokorte vanlig åkerfräken LC Erophila verna kevätkynsimö nagelört LC Erysimum strictum rantaukonnauris bergkårel LC Euphrasia nemorosa tanakkasilmäruoho grå ögontröst LC Fallopia convolvulus kiertotatar åkerbinda LC Festuca polesica hietikkonata sandsvingel NT Festuca rubra ssp. rubra niittypunanata rödsvingel LC Galeopsis bifida peltopillike toppdån LC Galium palustre ssp. palustre pikkurantamatara vattenmåra LC Galium uliginosum luhtamatara sumpmåra LC Galium verum keltamatara gulmåra VU, U Hieracium umbellatum sarjakeltano flockfibbla NE Hippuris vulgaris vesikuusi hästsvans LC Juncus bufonius konnanvihvilä vägtåg LC Juncus conglomeratus keräpäävihvilä knapptåg LC Juniperus communis kataja en LC Lactuca tatarica tataarisinivalvatti sandsallat NA Lathyrus japonicus ssp. maritimus merinätkelmä strandvial LC Leontodon autumnalis syysmaitiainen höstfibbla LC Leymus arenarius rantavehnä strandråg LC Linaria vulgaris kannusruoho sporreblomma LC Linnaea borealis vanamo linnea LC Luzula pilosa kevätpiippo vårfryle LC Lycopus europaeus rantayrtti strandklo LC

31 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (5) Tieteellinen nimi suomalainen nimi ruotsalainen nimi IUCN 2010/LSA Lysimachia vulgaris ranta-alpi strandlysing LC Lythrum salicaria rantakukka fackelblomster LC Maianthemum bifolium oravanmarja ekorrbär LC Melampyrum pratense kangasmaitikka ängskovall LC Moneses uniflora tähtitalvikki ögonpyrola RT Myosotis ramosissima mäkilemmikki backförgätmigej LC Myrica gale suomyrtti pors LC Myriophyllum spicatum tähkä-ärviä axslinga LC Persicaria amphibia vesitatar vattenpilört LC Persicaria lapathifolia ssp. lapathifolia rantaukontatar strandpilört NE Phalaris arundinacea ruokohelpi rörflen LC Phragmites australis järviruoko vass NA Picea abies ssp. abies euroopankuusi gran LC Pinus sylvestris mänty tall LC Plantago major ssp. intermedia rantapiharatamo strandgroblad LC Plantago major ssp. major kyläpiharatamo groblad LC Plantago maritima meriratamo gulkämpar LC Poa annua kylänurmikka vitgröe LC Polypodium vulgare kallioimarre stensöta LC Potamogeton filiformis merivita trådnate LC Potamogeton perfoliatus ahvenvita ålnate LC Potentilla anserina ssp. anserina pihaketohanhikki gåsört LC Potentilla norvegica peltohanhikki norsk fingerört LC Rorippa palustris rantanenätti sumpkrasse LC Rosa rugosa kurtturuusu vresros NA Rumex acetosella ssp. acetosella ahosuolaheinä bergsyra LC Rumex crispus poimuhierakka krusskräppa LC Sagina nodosa nyylähaarikko knutnarv LC Sagina procumbens rentohaarikko krypnarv LC Salix aurita virpapaju bindvide LC Schoenoplectus tabernaemontani sinikaisla blåsäv LC Sedum acre keltamaksaruoho gul fetknopp LC Sedum telephium ssp. maximum isomaksaruoho kärleksört LC Selinum carvifolium särmäputki krusfrö LC Senecio sylvaticus kalliovillakko bergkorsört LC Senecio viscosus tahmavillakko klibbkorsört NA Silene dioica puna-ailakki rödblära LC Solanum dulcamara punakoiso besksöta LC Solidago virgaurea kultapiisku gullris LC

32 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (5) Tieteellinen nimi suomalainen nimi ruotsalainen nimi IUCN 2010/LSA Sonchus arvensis var. maritimus merivalvatti klappermolke LC Sorbus aucuparia ssp. aucuparia pihlaja rönn LC Stachys palustris peltopähkämö knölsyska LC Stellaria graminea heinätähtimö grässtjärnblomma LC Tanacetum vulgare pietaryrtti renfana LC Taraxacum sp., sektio Ruderalia rikkavoikukat ogräsmaskrosor Trientalis europaea metsätähti skogstjärna LC Tripleurospermum maritimum ssp. maritimum merisaunio kustbaldersbrå LC Tussilago farfara leskenlehti hästhov LC Urtica dioica ssp. dioica etelännokkonen brännässla LC Vaccinium myrtillus mustikka blåbär LC Vaccinium vitis-idaea puolukka lingon LC Veronica chamaedrys nurmitädyke teveronika LC Veronica officinalis rohtotädyke ärenpris LC Vicia cracca hiirenvirna kråkvicker LC Viola arvensis pelto-orvokki åkerviol LC Viola canina ssp. canina pikkuaho-orvokki ängsviol LC Viola tricolor var. tricolor kallioketo-orvokki vanlig styvmorsviol LC Zannichellia major isohaura storsärv LC Zannichellia palustris var. pedicellata otahaura skaftsärv LC Zannichellia palustris var. repens merihaura hårsärv LC Zostera marina meriajokas bandtång NT, RT Linnut (32 lajia) Tieteellinen nimi lajinimi suomeksi lajinimi ruotsiksi IUCN 2015/SV/EU- D1 parimäärä (m=muuttoaikaan) Actitis hypoleucos rantasipi drillsnäppa SV m Anas crecca tavi kricka LC, SV m Anas platyrhynchos heinäsorsa gräsand LC m Anthus pratensis niittykirvinen ängspiplärka NT 0-1 Anthus trivialis metsäkirvinen trädpiplärka LC 1 Calidris ferruginea kuovisirri spovsnäppa LC m Carduelis spinus vihervarpunen grönsiska LC 1 Certhia familiaris puukiipijä trädkrypare LC 0-1 Charadrius dubius pikkutylli mindre strandpipare LC 0-1 Corvus cornix varis kråka LC 1 Cygnus cygnus laulujoutsen sångsvan LC, SV, EU-D1 m

33 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Buttan luontoselvitys (5) Tieteellinen nimi lajinimi suomeksi lajinimi ruotsiksi IUCN 2015/SV/EU- D1 parimäärä (m=muuttoaikaan) Emberiza citrinella keltasirkku gulsparv LC 1 Erithacus rubecula punarinta rödhake LC 1 Fringilla coelebs peippo bofink LC 2 Gallinago gallinago taivaanvuohi enkelbeckasin VU 0-1 Haematopus ostralegus meriharakka strandskata LC m Hirundo rustica haarapääsky ladusvala NT 0-1 Lophophanes cristatus töyhtötiainen tofsmes VU 0-1 Motacilla alba västäräkki sädesärla LC 2 Motacilla flava keltavästäräkki gulärla NT m Muscicapa striata harmaasieppo grå flugsnappare LC 1 Oenanthe oenanthe kivitasku stenskvätta NT 1 Parus major talitiainen talgoxe LC 0-1 Phylloscopus trochilus pajulintu lövsångare LC 3 Prunella modularis rautiainen järnsparv LC 0-1 Tringa glareola liro grönbena NT, SV, EU-D1 m Tringa nebularia valkoviklo gluttsnäppa LC, SV m Tringa ochropus metsäviklo skogssnäppa LC 0-1 Tringa totanus punajalkaviklo rödbena VU m Turdus merula mustarastas koltrast LC 1 Turdus philomelos laulurastas taltrast LC 0-1 Vanellus vanellus töyhtöhyyppä tofsvipa LC m Linnut, selvitysalueella levähtäneet Tieteellinen nimi suomalainen nimi ruotsalainen nimi IUCN Actitis hypoleucos rantasipi drillsnäppa LC Anas crecca tavi kricka LC Anas platyrhynchos heinäsorsa gräsand LC Ardea cinerea harmaahaikara häger LC Calidris ferruginea kuovisirri spovsnäppa Cygnus cygnus laulujoutsen sångsvan LC Haematopus ostralegus meriharakka strandskata LC Motacilla flava keltavästäräkki gulärla NT Tringa glareola liro grönbena NT Tringa nebularia valkoviklo gluttsnäppa LC Tringa ochropus metsäviklo skogssnäppa LC Tringa totanus punajalkaviklo rödbena VU Vanellus vanellus töyhtöhyyppä tofsvipa LC