Loviisa. Oppilaan tuen ja oppilashuollon käsikirja. Perusopetus OPETTAJAN KÄSIKIRJA Opetus ja koulutus

Transkriptio

1 Loviisa Opetus ja koulutus Oppilaan tuen ja oppilashuollon käsikirja Perusopetus OPETTAJAN KÄSIKIRJA 2014

2 Sisällysluettelo Hyvä opettaja KOLMIPORTAINEN TUKI OTE PERUSOPETUSLAIN SÄÄNNÖKSISTÄ (1998/628) TUEN JÄRJESTÄMINEN Tuki opintojen nivelvaiheissa Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki ERIYTTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Ehdotuksia opetuksen eriyttämiseksi Ehdotuksia tehtävien eriyttämiseksi Ehdotuksia arviointitilanteiden eriyttämiseksi PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Kenelle pidennetty oppivelvollisuus on tarkoitettu? Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta Kolme tapaa järjestää pidennetty oppivelvollisuus Pidennetyn oppivelvollisuuden sisältö käytännössä KOULUN ALOITTAMINEN VUOTTA SÄÄDETTYÄ AIKAISEMMIN TAI MYÖHEMMIN PIENRYHMÄT Luokkamuotoinen erityisopetus Joustava perusopetus (JOPO) Muut pienryhmät KOULUN OPPILASHUOLTO Oppilashuollon tehtävä Oppilashuollon järjestäminen Yksittäisen oppilaan asian käsittely MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Luokanvalvojan/luokanopettajan tehtävät oppilashuollossa Koulukuraattorin tehtävät oppilashuollossa Kouluterveydenhoitajan tehtävät oppilashuollossa Koulupsykologin tehtävät oppilashuollossa Nuorisotoiminta Lastensuojelu Oppilashuollon yhteistyötahot Salassapito ja henkilötietojen käsitteleminen Ilmoitusvelvollisuus OPPILAAN POISSAOLOT

3 Hyvä opettaja! Kolmiportaisen tuen tavoitteena on järjestää ohjausta ja tukea koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan tarpeisiin. Varhaisella puuttumisella sekä avoimella ja ennaltaehkäisevällä moniammatillisella toiminnalla edistämme jokaisen oppilaan oppimista ja tunnistamme oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen tarkoittaa, että yksittäisen oppilaan ja opetusryhmän edellytykset, tarpeet ja kyvyt otetaan huomioon. Jokaiselle oppilaalle tulee, omien edellytyksien mukaan, antaa mahdollisuus kokea onnistumista oppimisessaan, kehittyä oppijana sekä kasvaa ihmisenä. Koulun toimintakulttuurin tulee tukea kasvamista ja kehittymistä. Hyvä koulupäivä muodostuu laadukkaasta opetuksesta sekä turvallisesta, rohkaisevasta ja kannustavasta ilmapiiristä. Hyvin toimivalla kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä tuemme oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja parannamme oppilaiden oppimisen edellytyksiä. Tämä käsikirja on tarkoitettu jokaisen perusopetuksessa toimivan opettajan tueksi. Loviisassa, 1. elokuuta 2014 Timo Tenhunen Laura Ståhl Merja Salo koulutuspäällikkö erityisopetuksen suunnittelija rehtori 3

4 1 KOLMIPORTAINEN TUKI Erityinen tuki Tehostettu tuki HOJKS Pedagoginen selvitys Oppimissuunnitelma Yleinen tuki Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilaiden osallisuuden lisääminen Oppilashuollon tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Elämänhallintataidot Apuvälineet yms. Avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut Pedagoginen arvio (Oppimissuunnitelma) Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki luodaan yhteistyössä opettajien, oppilaan, huoltajien ja tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstön sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Säännöllinen yhteydenpito ja yhteistyö kodin ja koulun välillä on erittäin tärkeää. Tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa oppilaan opettajat ja huoltajat keskustelevat siitä, miten koti parhaiten voisi tukea oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Opettajan tehtävänä on informoida oppilaan huoltajia tukitoimiin liittyvissä asioissa, tukitoimien edetessä. Koulun rehtori vastaa siitä, että koulun henkilökunta seuraa kolmiportaiseen tuen dokumentointiin ja toteuttamiseen liittyviä ohjeita ja että tukitoimet toteutuvat kaikilla vuosiluokilla kaikissa oppiaineissa. 4

5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN TASOT Perusopetuslain mukaan oppilaalla on opetussuunnitelman mukaisen opetuksen lisäksi oikeus saada tarpeellinen määrä oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti, kun tarve tähän on olemassa. (Perusopetuslaki 1998/628, 16a, 16, 17 ). Oppimisen ja koulunkäynnin tukea annetaan yleisen, tehostetun tai erityisen tuen mukaisesti. Yleinen tuki on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat tilapäisesti tukea oppimisessa ja koulunkäynnissä. Yleinen tuki on tilapäistä tukea ja se on osa koulun jokapäiväistä opetusta, ohjausta ja kasvatusta. Yleisen tuen oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma. Tehostettu tuki on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat säännöllistä tukea tai useita samanaikaisia tukimuotoja oppimisessa ja koulunkäynnissä. Tehostettu tuki on suunnitelmallisempaa, laajempaa ja yksilöllisempää kuin yleinen tuki. Sen piirissä voidaan käyttää kaikkia tuen muotoja lukuun ottamatta kokopäiväistä erityisopetusta ja oppimäärien yksilöllistämistä. Jotta tehostettua tukea voidaan antaa oppilaalle, on hänelle laadittava pedagoginen arvio ja siihen pohjautuva oppimissuunnitelma. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Tätä tukea järjestetään yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Kaikkia käytettävissä olevia tukimuotoja voidaan soveltaa. Jotta erityistä tukea voidaan antaa, tulee oppilaalle laatia pedagoginen selvitys, jonka perusteella koulutuspäällikkö tekee asiasta hallintopäätöksen. Tämän jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilas voi olla vain yhden tukitason piirissä samanaikaisesti. Useimmat tukimuodot, kuten eriyttäminen, erityisopetus, avustajapalvelut ja tukiopetus ovat käytettävissä eri tukitasoilla. 5

6 2 OTE PERUSOPETUSLAIN SÄÄNNÖKSISTÄ (1998/628) 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. 16 a Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettavia, erityisesti 16, 31 ja 31 a :ssä tarkoitettuja tukimuotoja sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen ja oppimissuunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti 31 a :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa oppilashuoltotyössä. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostettu tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. 17 Erityinen tuki Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetuksessa voidaan poiketa 11 :stä sen mukaan kuin 14 :n nojalla säädetään tai määrätään. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut 31 :ssä tarkoitetut palvelut sekä tarvittaessa 1 momentissa tarkoitettu oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa siten kuin hallintolain (434/2003) 34 :ssä säädetään sekä hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisen oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta 6

7 tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Edellä tarkoitetussa tilanteessa erityisen tuen päätöstä tarkistetaan siten kuin 2 momentissa säädetään. Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 1 momentissa tarkoitettua tukea, päätöksen oppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta. Niiden opetusryhmien muodostamisesta, joissa on yksi tai useampia erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita tai pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia oppilaita, säädetään valtioneuvoston asetuksella. 17 a Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Suunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa. 30 Oikeus saada opetusta Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. 31 a Oppilashuolto Oppilashuollosta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). 40 Henkilötietojen salassapito ja käsittely Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 :ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luo- 7

8 vuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän tämän lain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 41 Tietojensaantioikeus Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. ( /642) 42 Muutoksenhaku Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee 17 :ssä tarkoitetun erityisen tuen järjestämistä. 8

9 3 TUEN JÄRJESTÄMINEN Oppilaan mahdolliset oppimisvaikeudet on tunnistettava varhaisessa vaiheessa. Tukeen oikeuttavat vaikeudet voivat olla kognitiivisia, sosiaalisia tai fyysisiä. Opetustyöhön kuuluvat myös ohjaaminen ja oppilashuollolliset tehtävät. Tuen tarpeen arviointi ja tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan tehtäviin kaikissa opetustilanteissa. Tuki suunnitellaan ja rakennetaan yhteistyössä oppilaan kaikkien opettajien kanssa ja tarvittaessa yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa. Muita asiantuntijoita voivat olla esimerkiksi rehtori, erityisopettaja, erityisluokanopettaja, oppilaanohjaaja, luokanvalvoja, koulukuraattori, koulupsykologi tai kouluterveydenhoitaja. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan tukitoimista. Heille on tarjottava mahdollisuus lausua mielipiteensä järjestelyistä. TUEN JÄRJESTÄMISEN MUODOT Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tukimuodot Tukitoimet ovat tilapäisiä n eriyttäminen n joustavat ryhmittelyt n ohjaus n tukiopetus n läksytuki n oppilashuollon palvelut n apuvälineet n osa-aikainen erityisopetus n tilapäiset koulunkäyntiavustajan palvelut Tukimuodot Tukitoimet ovat säännollisiä n eriyttäminen n joustavat ryhmittelyt n tukiopetus n oppilashuollon palvelut n apuvälineet n ohjaus n läksytuki n osa-aikainen erityisopetus n tulkitsemispalvelut n koulunkäyntiavus- tajan palvelut n erityiset painoalueet Tukimuodot Tukitoimet ovat jatkuvia ja suunnitelmallisia pitkällä tähtäimellä ja vaativat koulutuspäällikön hallintopäätöksen n eriyttäminen n joustavat ryhmittelyt n ohjaus n läksytuki n tukiopetus n osa-aikainen erityisopetus n tulkitsemispalvelut n apuvälineet n oppilashuollon palvelut n koulunkäyntiavustajan palvelut n pienryhmäopetus (erityisopetus osa- tai kokopäiväisesti) n erityiset painoalueet n yksilöllistetty oppimäärä yhdessä tai useammassa oppiaineessa Lihavoidulla tekstillä merkittyjen tukimuotojen merkitys lisääntyy tuen eri tasoilla. 9

10 3.1 Tuki opintojen nivelvaiheissa Jotta tukea pystytään järjestämään varhaisessa vaiheessa ja tuen jatkuvuus voidaan taata, on yhteistyö oppilaan koulunkäynnin eri vaiheissa välttämätöntä. Nivelvaiheiden tuki liittyy niihin tilanteisiin, jolloin oppilaan kehitystä, valmiuksia ja osaamista tarkastellaan tehostetun tai erityisen tuen tarpeen määrittämiseksi. Tällaisia tilanteita syntyy kun oppilas: n siirtyy päivähoidosta esiopetukseen tai esiopetuksesta alkuopetukseen n siirtyy toiselta kolmannelle luokalle n siirtyy kuudennelta seitsemännelle luokalle n siirtyy lähikoulusta erityisluokalle n siirtyy erityisluokalta lähikouluun n siirtyy perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Jokaisen nivelvaiheen kohdalla pyritään joustavaan ja turvalliseen siirtymiseen. Oppilashuollon henkilöstö on aktiivisesti mukana siirtymisissä ja osallistuu tarvittaessa vanhempaintapaamisiin ja siirtopalavereihin. NIVELVAIHEET 1 Periaatteet nivelvaiheen esiopetus - alkuopetus yhteistyössä: n Esikoululaisilla on kouluvuoden aikana mahdollisuuksia tutustua omaan lähikouluunsa ja sen toimintaan. n Yhteistyön edistämiseksi esikoulun opettaja, alkuopetuksen opettaja ja erityisopettaja tapaavat toisiaan säännöllisesti ja suunnittelevat lasten saaman tuen parhaaksi mahdolliseksi. Tiedot lasten saamasta tuesta esikoulussa siirtyvät alkuopetukseen keväällä pidettävässä siirtopalaverissa. Tällöin kartoitetaan myös lapsen mahdollista tuen tarvetta alkuopetuksessa. 2 Toiselta kolmannelle luokalle: n Erityisopettaja kartoittaa esikoululaisen kouluvalmiudet ennen kouluun ilmoittautumista. n Esikoululaiset kuuluvat lähikoulun oppilashuollon piiriin. Esikoulun erityisopettaja osallistuu koulun oppilashuoltoryhmän kokouksiin, jotta tiedot lasten saamasta tuesta esikoulussa siirtyvät alkuopetukseen. n Esikoulun opettaja luovuttaa tiedot, suunnitelmat ja asiakirjat lapsen tulevalle luokanopettajalle tai erityisopettajalle mikäli luokanopettaja ei vielä ole tiedossa. n Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan tukitoimet ja niiden tarve arvioidaan uudelleen ennen kuin oppilas aloittaa kolmannen luokan. n Erityisen tuen tarkistus vaatii uuden pedagogisen selvityksen ja hallintopäätöksen. 10

11 3 Kuudennelta seitsemännelle luokalle: Rehtori vastaa siitä, että ajantasaiset tiedot ovat vastaanottavassa koulussa hyvissä ajoin. Näitä tietoja ovat esimerkiksi n tehostetun ja erityisen tuen tarve n oppimissuunnitelmat ja HOJKSit n ainevalinnat n koulunkäyntiin vaikuttavat terveydelliset tekijät n Luokanopettaja ja erityisopettaja informoivat vastaanottavan koulun opettajia tukitoimien tarpeesta. n Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden tuen tarve tarkistetaan ennen kuin oppilas aloittaa 7. luokan. n Kuudesluokkalaiset käyvät uudessa koulussaan tutustumassa kevätlukukauden aikana. n Keväällä järjestetään vanhempainilta tulevien oppilaiden vanhemmille. n Syyslukukauden alussa seitsemäsluokkalaisille järjestetään ryhmäytymispäiviä tai leirikoulu. n Tukioppilaiden toiminta on aktiivista ja näkyvää. n Uusien oppilaiden vanhemmille järjestetään syyskuussa vanhempainilta. 4 Perusopetuksesta toiselle asteelle: n Oppilaanohjauksen rooli korostuu perusopetuksen päättövaiheessa n Oppilaanohjaaja ja koulukuraattori seuraavat oppilaiden sijoittumista toisen asteen koulutukseen. n Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden siirtokeskustelu voidaan järjestää huoltajan suostumuksella. n Oppilasta ohjataan monipuolisesti toisen asteen koulutuspaikan valinnassa. Ohjaukseen kuuluvat oppilaanohjaajan tunnit sekä vastaanottoajat. n aineenopettajien ja luokanvalvojan ohjaus n opintokäynnit oppilaitoksiin ja työpaikoille sekä työelämään tutustuminen (TET-jaksot) n huoltajille suunnatut tiedotustilaisuudet n koevalinnat n työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalintapalvelut n sähköiset koulutusoppaat, esitteet, sanomalehdet n Ennakointidialogia voidaan käyttää erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kohdalla. n Oppilaille esitellään etsivän nuorisotyön palvelut. 11

12 3.2 Yleinen tuki Opiskelun yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille. Kaikki oppilaat saattavat jossain perusopetuksen vaiheessa olla tuen tarpeessa. Jokainen opettaja vastaa omalta osaltaan siitä, että yleinen tuki opetuksessa toteutuu. Yleinen tuki toteutuu ensisijaisesti opetustilanteiden eriyttämisen kautta, oppimistyylit, mielenkiinnon kohteet ja valmiudet, erot oppilaiden kehityksessä, emotionaaliset tarpeet sekä tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet huomioiden. Eriyttämisen lisäksi yleiseen tukeen kuuluvat: n tukiopetus n läksyapu n koulunkäyntiavustajan palvelut n ohjaus n oppilashuollon tuki n apuvälineet n erityisopettajan antama tilapäinen tuki n samanaikaisopetus n joustavat ryhmittelyt n tilapäinen opetus pienryhmässä. Tarvittaessa yleisen tuen oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Muut tukitoimet kirjataan kohtaan Tuki - > Toimenpiteet Asiakirjojen arkistointi Wilman tukilomakkeet tulostetaan ja säilytetään koulussa, lukitussa tilassa varmuuskopioina oppivelvollisuusajan + 10 vuotta. Oppilaalle mahdollisesti laadittu oppimissuunnitelma säilytetään koulussa, lukitussa tilassa varmuuskopiona oppivelvollisuusajan + 10 vuotta. 3.3 Tehostettu tuki Tehostettu tuki on suunniteltua, säännöllistä ja pitkäaikaisempaa tukea kuin yleinen tuki. Osa-aikainen erityisopetus tukikeinona lisääntyy. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle n kun yleisen tuen keinot on käytetty ja osoittautuu, että ne eivät tarjoa oppilaan koulunkäynnille ja oppimiselle riittävää tukea, tai n kun oppilas tarvitsee säännöllistä tukea tai useita tuen muotoja samanaikaisesti Huoltajan ja oppilaan kanssa keskustellaan oppilaan saamasta tuesta ja tehdyistä havainnoista. Yleisen tuen vaikutusten ja tehostetun tuen tarpeen arvioimiseksi laaditaan pedagoginen arvio. Pedagoginen arvio laaditaan kun n yleinen tuki ei riitä n halutaan arvioida tehostettua tukea oppilaan siirtämiseksi takaiseen yleiseen tukeen n oppilaan tuen tarpeen syyt muuttuvat tai kun tarvitaan muita tehostetun tuen toimia 12

13 PEDAGOGISEN ARVION LAADINTA n Opettaja vastaa siitä, että pedagoginen arvio laaditaan n Arvio tehdään Wilmassa 1 Opettaja havainnoi oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Opettajalla on huoli oppilaasta. 2 Opettaja informoi oppilasta ja hänen huoltajiaan siitä, että oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnistä on huoli ja että tästä syystä laaditaan pedagoginen arvio. 3 Opettaja kuvailee oppimista ja koulunkäyntiä pedagogisessa arviossa. Useampi opettaja voi osallistua arvion laadintaan. Tarvittaessa turvaudutaan oppilashuollon henkilöstöön ja/tai muihin asiantuntijoihin Perusopetuslain 40 mukaan voidaan salassa pidettäviä tietoja pyytää muilta tahoilta, mikäli tiedot ovat opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä. 4 Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa ryhmässä, joka vastaa yksittäisen oppilaan asioiden käsittelemisestä. Moniammatillinen ryhmä ottaa kantaa oppilaan tuen tarpeeseen ja antaa suosituksensa tukitoimista ja tuen tasosta (yleinen tai tehostettu tuki). n Opettaja kirjaa kokousmerkinnät. 5 Rehtoria informoidaan. 6 Opettaja informoi oppilasta ja hänen huoltajiaan pedagogisesta arviosta ja moniammatillisen ryhmä päätöksestä. 7 Lomake on luottamuksellinen ja sitä tulee käsitellä perusopetuslain 40 ja 41 mukaisesti. n Oppilaan mahdollisten vaikeuksien ja tuen tarpeen kuvaamisessa käytettävät muotoilut on syytä harkita tarkkaan. Pedagogisen arvion laatimisessa käytetään selkeää ammattikieltä. Huoltajilla on oikeus nähdä oppilasta koskevat tiedot ja merkinnät kaikissa asiakirjoissa. n Pedagogista arviota voidaan käyttää seuranta- ja arviointikeskusteluissa, kun kysymys on toteutuneen tuen ja oppilaan oppimisen arvioinnista. n Lomake seuraa oppilasta perusopetuksen yhdeksännelle luokalle yhdessä oppilasta koskevien muiden suunnitelmien ja selvitysten kanssa. 13

14 Oppimissuunnitelma Pedagogisen arvion laatineet opettajat tekevät yhteistyössä oppilaan huoltajan kanssa oppilaalle oppimissuunnitelman. n tuen muodot ja käyttö opetuksessa, kokeissa ja muissa arviointitilanteissa kirjataan oppimissuunnitelmaan n oppimissuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. Tehostettu tuki järjestetään oppimissuunnitelman mukaisesti. Tuen vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti. Seuranta-aikataulu täsmennetään oppimissuunnitelmassa. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa ja tarpeen vaatiessa useammin, mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia. Eriyttämisen lisäksi oppimissuunnitelmaan kirjattavia tukimuotoja voivat olla: n tukiopetus n läksyapu, n kokeet ja muut arviointitilanteet järjestetään niin, että oppilas pystyy parhaiten osoittamaan tietonsa ja taitonsa, esimerkiksi suulliset kokeet tai suulliset täydennykset kirjallisissa suorituksissa, ylimääräinen aika tai apuvälineet n koulunkäyntiavustajan palvelut n ohjaus n oppilashuollon palvelut n apuvälineet n osa-aikainen erityisopetus n samanaikaisopetus n joustavat ryhmittelyt n pienryhmäopetus joissakin oppiaineissa/oppimäärissä Dokumentointi Wilmassa: Opettaja vastaa siitä, että oppimissuunnitelma tehdään ja viedään Wilmaan. Vastuuhenkilöt tulee myös kirjata. Heillä on oikeus työstää suunnitelmaa. Jätä piilotettu muilta opettajilta -ruutu tyhjäksi. Näin kaikki oppilasta opettavat näkevät suunnitelman. Suunnitelma annetaan rehtorille tiedoksi. Valmis suunnitelma on huoltajien nähtävissä. Asiakirjojen arkistointi: Oppimissuunnitelma tulostetaan ja säilytetään koulun lukitussa kaapissa oppivelvollisuusajan + 10 vuotta. 3.4 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue. Erityisopetusta järjestetään muun opetuksen yhteydessä osittain tai kokonaan erityisluokassa tai pienryhmässä. Huoltajan ja oppilaan kanssa keskustellaan oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Tehostetun tuen vaikutusten ja erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi laaditaan pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys tehdään kun n tehostetun tuen toimet eivät riitä n on perusteltua harkita paluuta erityi- 14

15 n n sestä tuesta tehostettuun tukeen erityisen tuen tukitoimiin on tehtävä muutoksia, esimerkiksi uusien oppiaineiden yksilöllistämisen yhteydessä erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle aina 2. vuosiluokan jälkeen (viimeistään syyskuussa sinä vuonna, kun oppilas on 3. luokalla) sekä ennen 7. luokalle siirtymistä. Pedagogisen selvityksen kuvaus oppilaan vaikeuksista ja tuen tarpeesta on kirjattava niin selkeästi kuin mahdollista. Huoltajalla on oikeus nähdä kaikki oppilashuollon rekistereihin tehdyt lastaan koskevat merkinnät. PEDAGOGISEN SELVITYKSEN LAADINTA n Opettaja vastaa siitä, että pedagoginen selvitys laaditaan n Selvitys tehdään Wilmassa 1 Oppilaan tuen tarpeesta keskustellaan huoltajien ja oppilaan kanssa. Huoltajia ja oppilasta informoidaan siitä, että oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys. 2 Opettaja/opettajat laativat pedagogisen selvityksen (lomakemalli on Wilmassa). n tarvittaessa käännytään oppilashuollon tai muiden asiantuntijoiden puoleen n huoltajan kirjallisella suostumuksella voidaan salassa pidettäviä tietoja pyytää muilta tahoilta mikäli ne ovat opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä Opettaja kirjaa kokousmerkinnät. 3 Yksittäisen oppilaan asioiden käsittelemisestä vastaava moniammatillinen ottaa kantaa oppilaan tuen tarpeeseen ja antaa suosituksensa. n Pedagogiseen selvitykseen merkitään moniammatillisen ryhmän tapaamispäivämäärä 4 Pedagogisesta selvityksestä keskustellaan oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajalle on varattava mahdollisuus osallistua selvityksen laadintaan. Huoltajan mielipide merkitään lomakkeeseen. (Hallintolain 34 :n mukainen asianosaisen kuuleminen). 5 Rehtoria informoidaan. Samalla täytetään erityisen tuen esityslomake (yhteenveto pedagogisesta selvityksestä). Lomakkeen allekirjoittavat rehtori, opettaja ja huoltajat. 15

16 6 Erityisen tuen esitys ja pedagoginen selvitys mahdollisine liitteineen (esim. kopiot tarvittavista lausunnoista) lähetetään koulutuspäällikölle. Koulutuspäällikkö tekee kirjallisen päätöksen erityisestä tuesta pedagogisen selvityksen perusteella. Päätöksessä määrätään: n oppilaan opetuksen järjestämispaikka ja pääsääntöinen opetusryhmä n oppilaalle annettava tuki n mahdollinen oppimäärien yksilöllistäminen. Tukitoimet otetaan käyttöön vasta, kun päätös on lainvoimainen. Valitus erityisen tuen päätöksestä voidaan tehdä Aluehallintovirastoon hallintomenettelylain mukaisesti. 7 Pedagoginen selvitys ja sen mahdolliset liitteet sekä siihen liittyvä hallintopäätös ovat luottamuksellisia ja niitä on säilytettävä kuten Perusopetuslain 40 ja 41 määräävät. (KA 321/43/03) n Erityisen tuen tarve tarkistetaan lain mukaan sekä aina, kun oppilaan tuen tarve muuttuu. Tarkistamista varten tehdään aina uusi pedagoginen selvitys. Sen laadinnassa käytetään apuna aikaisempaa selvitystä sekä muita mahdollisia asiakirjoja. Mikäli pedagogista selvitystä ei ole tehty ennen lain voimaan tuloa , tulee sellainen tehdä, kun päätös tarkistetaan. n Uusi erityisen tuen päätös tehdään oppilaalle, jos todetaan, että tuen tarve jatkuu. Jos päädytään siihen, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään tuen päättymisestä päätös. Oppilas siirtyy tällöin tehostetun tuen piiriin ja hänelle tehdään oppimissuunnitelma. Päätös erityisestä tuesta korvaa aina aikaisemman päätöksen. Tästä syystä on kaikki tuen muodot ja opetukseen liittyvät järjestelyt aina säilytettävä erityisen tuen päätöksen tarkistamiseksi tehtävään pedagogiseen selvitykseen. Pedagogista selvitystä voidaan käyttää seuranta- ja arviointikeskusteluissa, kun kysymys on toteutuneen tuen ja oppilaan oppimisen arvioinnista. Lomake seuraa oppilasta perusopetuksen yhdeksännelle luokalle yhdessä oppilasta koskevien muiden suunnitelmien ja selvitysten kanssa. Pedagogista selvitystä voidaan täydentää psykologisin, lääketieteellisin ja sosiaalisin lausunnoin. Täydentävät lausunnot ja aikaisemmat päätökset mainitaan pedagogisessa selvityksessä (laatija, päivämäärä ja mahdollinen pykälä). 16

17 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Oppilaan opettamisesta vastaavat opettajat laativat oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman. Suunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. n Tuen muodot ja tuen soveltaminen opetus-, koe- ja muihin arviointitilanteisiin kirjataan HOJKSiin n HOJKS voidaan laatia yleisten tai yksilöllistettyjen tavoitteiden mukaan n HOJKS tarkistetaan tarvittaessa, vähintään kerran lukuvuodessa HOJKS laaditaan Wilman lomakepohjaa käyttäen. Erityinen tuki toteutetaan HOJKSin mukaisesti. Heti, kun tarve erityisen tuen merkittävälle muuttamiselle ilmaantuu, esimerkiksi lisääntynyt oppimäärien yksilöllistäminen tai siirtyminen yksilöllisestä oppimäärästä yleisopetuksen oppimäärään jossakin oppiaineessa, tehdään uusi pedagoginen selvitys. Uuden pedagogisen selvityksen jälkeen tehdään asiassa uusi hallinnollinen päätös (erityisen tuen tarkistus). Erityisen tuen keinoja ovat: n tukiopetus n läksyapu, n kokeet ja muut arviointitilanteet järjestetään niin, että oppilas pystyy parhaiten osoittamaan tietonsa ja taitonsa, esimerkiksi suulliset kokeet tai suulliset täydennykset kirjallisissa suorituksissa, ylimääräinen aika ja apuvälineet n koulunkäyntiavustajan palvelut n ohjaus Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Edellä tarkoitetussa tilanteessa erityisen tuen päätöstä tarkistetaan siten kuin 2 momentissa säädetään. 17

18 n oppilashuollon palvelut n apuvälineet n erityisopetus n samanaikaisopetus n joustavat ryhmittelyt n pienryhmäopetus joissakin oppiaineissa/oppimäärissä n kokoaikainen erityisopetus n erityiset painoalueet n yksilöllistetty oppimäärä/oppimäärät Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöksen tekemistä. Dokumentointi Wilmassa: HOJKS Kirjaa vastuuhenkilöt. Heillä on oikeus työstää selvitystä. Muista merkitä piilotettu muilta opettajilta, jotta ainoastaan vastuuhenkilöt näkevät selvityksen. Selvitys julkais- KOULUN KOLMIPORTAISEN TUEN PROSESSI Rehtori johtaa koulun oppilashuoltotyötä YLEINEN TUKI HUOLI TEHOSTETTU TUKI OPPIMISSUUNNITELMA ERITYISEN TUEN ESITYS OPPIMIS- SUUNNITELMA HUOLI JATKUU MAR PEDAGOGINEN ARVIO TUKI HUOLI VÄHENEE JATKUU MAR PEDAGOGINEN SELVITYS MAR = Moniammatillinen ryhmä 18

19 taan huoltajille, kun se on valmis. Huoltajan näkymää voidaan myös rajoittaa. Kirjauksia tekevän on jokaisen dokumentoinnin kohdalla otettava julkisuuden laajuuteen kantaa. Tukitoimet kirjataan Wilmaan ajantasaisesti ja lukuvuosittain. koulun lukitussa kaapissa oppivelvollisuusajan + 10 vuotta. Kirjaukset oppilaan henkilörekisterissä tulostetaan Wilmasta ja säilytetään lukitussa tilassa varmuuskopioina oppivelvollisuusajan + 10 vuotta. Asiakirjojen arkistointi: HOJKS tulostetaan ja säilytetään PÄÄTÖS ERITYINEN TUKI HOJKS TARKISTUS MUUTOS ERITYISEN TUEN LOPETTAMINEN 19

20 4 ERIYTTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Eriyttäminen on tärkeää oppimismotivaation herättämisessä ja ylläpitämisessä. Eriyttäminen ei kuitenkaan ole oppiaineen yksilöllistämistä, vaan oppilaan arviointi perustuu yleisopetuksen tavoitteisiin. Opetusta eriyttämällä voidaan oppilaille tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. On tärkeätä hyödyntää niitä erilaisia tietoja ja mielenkiinnon kohteita, joita samassa opetusryhmässä olevilla oppilailla on. Yhteistyö toisten opettajien, huoltajien, muun henkilökunnan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa tukevat eriyttämistä. Eriyttäminen on keskeisin keino opetusryhmän tarpeiden ja oppilaiden erilaisuuden huomioon ottamisessa. Oppilaiden erilaisiin oppimistapoihin, työskentelyrytmin eroihin, mielenkiinnon kohteisiin ja valmiuksiin sekä motivaatioon ja itsetuntoon liittyviin tarpeisiin on kiinnitettävä huomiota. Myös poikien ja tyttöjen väliset erot sekä oppilaiden kehitykseen ja taustaan liittyvät yksilölliset erot on huomioitava. On myös tärkeätä huomata oppilaiden osallisuus ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaan oppimiseensa ja opiskeluunsa. Opetuksen eriyttämisen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan esimerkiksi: n sisällöt n oppimisympäristö n joustavat ryhmittelyt n oppimistyylit n työskentelynopeus n eri mielenkiinnon kohteet ja valmiudet n materiaalien ja apuvälineiden tarve n tyttöjen ja poikien väliset erot oppimisessa n kotitehtävät 4.1 Ehdotuksia opetuksen eriyttämiseksi n tee oppitunnin rakenteesta konkreettinen ja näkyvä, selvitä myös suullisesti pääasialliset tehtävät, tarvittaessa kuvakorttien tuella. Oppitunnin/koulupäivän rakenteen tulee olla oppilaiden nähtävänä. n suunnittele opetustuokiot ja luokkahuone erilaiset oppimistyylit huomioiviksi (auditiivinen, visuaalinen, kinesteettinen) n suunnittele opetustuokiot joustavia ryhmittelyjä silmällä pitäen n huomioi oppilaiden erilaiset tavat ja kyvyt ilmaista itseään tietojensa ja valmiuksiensa esittämisessä n ota huomioon erilaiset kulttuuritaustat n anna oppilaille aikaa ajatella, reflektoida, keskustella ja tuottaa n käy läpi tärkeimmät uudet käsitteet kun luettavaa otetaan käsittelyyn n tee helppolukuisia tiivistelmiä reaaliaineissa 20

21 n anna oppilaille mahdollisuus auttaa toisiaan (toisia opettaessa oppii itsekin) n ole tarkkana kysymyksissä: kysy yksinkertaisia ja selviä kysymyksiä (yksi asia kerrallaan) n käytä johdattelevia kysymyksiä, jotka auttavat oppilasta keskeisen ja olennaisen ääreen n oppilaalle voidaan antaa seuraavan oppitunnin aineistoa valmistautumista varten n oppimisympäristöä voi muunnella esim. joustavien ryhmittelyjen avulla (näin erityisesti, jos resurssi-/ samanaikaisopettaja on käytettävissä) Opetusta eriytettäessä n opeta opiskelutekniikkaa ja ohjaa oppilasta opiskelun aikana, keskustele oppilaan kanssa ja mieti, miten oppilas parhaiten oppii n käytä teksteissä suurta pistekokoa; laajennettu merkkiväli/riviväli, lyhyet rivit ja/tai lauseet ja kapeat palstat helpottavat lukemista, käytä fonttina selkeitä kirjaimia (esimerkiksi Arial tai Tahoma) n huomaa, että musta teksti valkoisella paperilla saattaa olla hankala yhdistelmä oppilaalle, jolla on lukuvaikeuksia: kokeile vaaleankeltaista tai vaaleanvihreää pohjaa n älä selitä asiaa samaan aikaan, kun kirjoitat taululle n älä puhu samaan aikaan kun oppilaat kirjoittavat n vältä jäljennyskirjoitusta n vältä pitkiä suullisia selvityksiä, anna sen sijaan lyhyet kirjalliset ohjeet taululla, tietokoneen välityksellä, dokumenttikameralla tai paperilla n tee yhteenveto käsitellystä aineksesta; se helpottaa ymmärtämistä ja tukee muistia n vältä rasti ruutuun -tehtäviä; ne houkuttelevat arvauksiin ajattelun sijasta n anna oppilaan tehdä tehtäviä suullisesti, jos kirjoittaminen on oppilaalle raskasta tai muuten hankalaa n vältä kilpailun tunnelmaa ja oppilaiden keskinäistä vertailemista n painota osaamista ja valmiuksia n ota musiikki, rytmit, kuvat ja hauskat muistisäännöt käyttöön n käytä erilaisia apuvälineitä monipuolisesti: esimerkiksi verkko, oppimisympäristöt n muista kannustaa ja kehua kaikkia oppilaita, vaikkei kehuminen aina koskisi koulusuorituksia 4.2 Ehdotuksia tehtävien eriyttämiseksi n saman tehtävän eri vaikeusasteet n helpompia harjoitustehtäviä samanaikaisesti alemman luokan oppilaille n työpistetyöskentelyä luokassa, eritasoisia tehtäviä n yhdessä oppiminen (ryhmätyöt, parityöskentely) n hyödynnä tehtävissä ja opetuksessa oppilaille tuttuja asioita koulun ulkopuolelta (harrastukset ja muut oppilaan arkeen liittyvät asiat) 21

22 4.3 Ehdotuksia arviointitilanteiden eriyttämiseksi Huomaa, että eriyttämistä sovelletaan itse koe-/arviointitilaisuudessa. Sen jälkeen arviointi suoritetaan samoin perustein kuin muillakin oppilailla yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. n tee ennen koetilaisuutta selväksi, mitä ja millä tavalla oppilaiden odotetaan osaavan n anna oppilaan käyttää apuvälineitä silloin, kun se on mahdollista (laskin, taulukot, sanakirja, oppikirja, tietokone) n anna oppilaan tehdä koe yhdessä koulunkäyntiavustajan tai resurssiopettajan kanssa n anna kokeen suorittamiseen tarpeeksi aikaa n tee kokeesta helposti luettava n lue tehtävät oppilaalle ääneen ja selitä tarvittaessa tarkemmin n anna oppilaan vastata omalla äidinkielellään n pidä tarvittaessa suullinen koe n anna oppilaan tehdä koe toisen kerran avustettuna n anna oppilaan tarvittaessa tehdä koe eri tilassa toisen opettajan kanssa (lähde: Annele Laaksonen & Ulla Lehtonen, 2008, enorssi) 22

23 5 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS 5.1 Kenelle pidennetty oppivelvollisuus on tarkoitettu? Koska päätöksiä pidennetystä oppivelvollisuudesta on tehty hyvin erilaisin perusteiden ja näiden oppilaiden suhteelliset määrät vaihtelevat eri kunnissa, on esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita muutettaessa (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, määräys 51/011/2010 ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, määräys 50/011/2010) määritelty tarkemmin, keitä nämä oppilaat ovat. Määritelmä on otettu asiakirjasta Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997). Sen mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Kaikki näkö- tai kuulovammaiset, esimerkiksi kuulolaitetta käyttävät oppilaat eivät automaattisesti kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, vaan päätöstä tulee harkita yllä olevan, opetussuunnitelman perusteiden mukaisen määritelmän pohjalta. Lievissä ja jopa keskivaikeissa kuulovammoissa, joissa koulunkäynti usein sujuu hyvin tukitoimien avulla tai joissakin tapauksissa lähes ilman tukitoimia ja oppilas tulee selviytymään perusopetuksen tavoitteista yhdeksässä vuodessa, ei päätös aina ole tarpeellinen. 5.2 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas. Näin ollen hänelle on tehtävä hallintopäätös molemmista sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta että erityisen tuen antamisesta. Jos molemmista asioista päätetään samassa hallintopäätöksessä, tulee siinä eritellä lakipykälät, joihin päätökset perustuvat. Näiden oppilaiden kohdalla päätös erityisestä tuesta tehdään perusopetuslain 17 :n 4 momentin perusteella ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta perusopetuslain 25 :n 2 momentin perusteella. Päätös tulee tehdä pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua, jo 5-vuotiaana. Silloin oikeus oppivelvollisuutta edeltävään, maksuttomaan esiopetukseen voi toteutua sen vuoden syksystä, jolloin lapsi täyttää 5 vuotta eli vuotta ennen hänen oppivelvollisuutensa alkua. Loviisassa päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta tekee koulutuspäällikkö. Yksittäistä oppilasta koskevat päätökset, kuten päätökset erityisestä tuesta ja pidennetystä oppivelvollisuudesta, tulee aina perustella asiantuntijalausunnolla. Oppilaan tilanne tulee arvioida hänen vahvuuksiensa ja yksilöllisen tuen tarpeensa 23

24 pohjalta ja päätökset tehdään tämän pohjalta. Kun päätös tehdään 5-vuotiaana, merkitään päätökseen, että pidennetty oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Jos huoltaja päättää, että lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa 5-vuotiaana, annetaan hänelle heti erityistä tukea, ja hänelle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kunnan tai kuntayhtymän tekemään pidennettyä oppivelvollisuutta koskevaan päätökseen haetaan muutosta kuntalain säännösten mukaisesti. Hallintolainkäyttölaki säätelee asiaa valtion oppilaitosten ja muiden opetuksen järjestäjien osalta. Siltä osin kuin erityisen tuen päätöksessä päätetään perusopetuslain 31 :ssä säädetyistä asioista, kuten tulkitsemis- ja avustajapalveluista, osoitetaan muutoksenhakutahoksi hallinto-oikeus. Harkittaessa kuuluuko lapsi pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tulisi hänen tilannettaan verrata edellä mainittuun määritelmään. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja samalla kertaa tehtävän erityisen tuen ensikertaisen päätöksen perusteluina tulee olla psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Tässä tapauksessa ei tarvita pedagogista selvitystä. Koulutuspäällikön ottaa hallintopäätöksessään huomioon asiantuntijalausunnot, mutta lausunnot ei sinällään voi sitoa päätöksentekijää. Lausuntojen kirjoittajat eivät aina tunne riittävästi esi- ja perusopetuksen normeja. Tästä syystä eri lausuntojen antajat saattavat toimia eri tavoilla. Paikallisesti tai alueellisesti olisi hyvä keskustella lausuntojen kirjoittajien kanssa ja pohtia erityistä tukea ja pidennettyä oppivelvollisuutta koskevia normeja, niiden tulkintaa ja yhteisiä linjauksia. Huoltajan kanssa tehtävää yhteistyötä helpottaa se, että päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta on linjassa asiantuntijalausunnon kanssa. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Jos päätös on jäänyt tekemättä tai oppilaan tilanne muuttuu esi- tai perusopetuksen aikana, voidaan päätös poikkeuksellisesti tehdä myöhemminkin. Tällöin oppivelvollisuus ei voi enää pidentyä, mutta päätös vaikuttaa oppilaan opetusryhmän kokoon ja se voi vaikuttaa myös opetettaviin oppiaineisiin. Päätös vaikuttaa myös opetuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden erityisen tuen päätös tarkistetaan, kuten muillakin oppilailla ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamista varten myös pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvasta oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys. Päätöksen perustelujen tulee sisältyä oppilaalle tehtävään pedagogiseen selvitykseen. Selvitystä voidaan tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketieteellisellä arviolla tai muulla asiantuntijalausunnolla. Tällä hetkellä on oppilaita, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, vaikka heillä ei ole siihen tarvetta, eivätkä he täytä pidennetystä oppivelvollisuudesta annettua määritelmää. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan jos oppilas ei enää kuulu pidenne- 24

25 tyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Päätöksen tekee sama viranhaltija tai toimielin kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piirin ottamisen. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä voidaan tehdä, vaikka oppilas saisi sen jälkeen edelleen erityistä tukea. Päätös tehdään aina oppilaan edun ja tarpeiden perusteella, ei esimerkiksi sen vuoksi, että oppilasryhmät saadaan paremmin muodostettua. Jos erityisen tuen antamisen lopettamisesta tehdään päätös, samalla tehdään päätös myös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. Loviisassa päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja sen lakkauttamisesta tekee koulutuspäällikkö. 5.3 Kolme tapaa järjestää pidennetty oppivelvollisuus Alla kuvattavat tavat on esitelty kappaleessa julkaisussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: 1 Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. 2 Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. 3 Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Eri hallintokuntien ja toimijoiden, kuten lausuntoja antavien tahojen välinen yhteistyö on tärkeää siksi, että tieto pidennetyn oppivelvollisuuden tarpeesta tulisi riittävän ajoissa siitä päättävälle ja lapsi ohjautuisi tuen piiriin. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään yhteistyö esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa, sekä eri toimijoiden vastuut ja työnjako. Lisäksi korostetaan sitä, että lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista, koska huoltaja päättää osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen aloittaminen ja kesto sekä perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen kokonaistilanteen, edistymisen ja tuen tarpeen perusteella. Jos lapsi aloittaa esiopetuksen suoraan oppivelvollisuutena 6-vuotiaana, ratkaisu siitä kestääkö esiopetus yhden vai kaksi vuotta, tehdään ensimmäisen esiopetusvuoden aikana vasta siinä vaiheessa, kun nähdään onko lapsi valmis siirtymään ensimmäiselle 25

26 luokalle jo yhden esiopetusvuoden jälkeen vai tarvitseeko hän vielä toisen vuoden esiopetusta. Huoltajalle on tärkeää kertoa, että jos hän valitsee oppivelvollisuutta edeltävän esiopetuksen 5-vuotiaana, lapsi aloittaa silloin perusopetuksen 7-vuotiaana. Kolmas esiopetusvuosi voi tulla kysymykseen vain hyvin poikkeuksellisesti. Tällainen päätös voidaan tehdä vain siinä tapauksessa, jos esiopetuksen toisen vuoden aikana tai sen loppupuolella havaitaan, ettei lapsi ole esiopetuksen aikana edistynyt tavoitteiden mukaisesti, mutta hänellä olisi potentiaalia selviytyä perusopetuksessa merkittävästi korkeampien tavoitteiden mukaisesti kuin silloin, jos hän aloittaisi perusopetuksen 7-vuotiaana. Tällainen harvinainen tilanne voi johtua esimerkiksi siitä, että lapsi on esiopetuksen aikana ollut pitkiä aikoja sairaana. Aina, jos lapsi ei aloita perusopetusta 7-vuotiaana, tehdään hänelle perusopetuslain 27 :n mukainen päätös koulun poikkeuksellisesta aloittamisajankohdasta. Sen mukaan opetuksen järjestäjä voi psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin. Jokaisen oppilaan kohdalla on aina tiedettävä, onko hän esiopetuksessa vai perusopetuksessa ja millä vuosiluokalla hän on. Tämä koskee myös vaikeimmin kehitysvammaisia toiminta-alueittain opiskelevia oppilaita. 5.4 Pidennetyn oppivelvollisuuden sisältö käytännössä Ymmärtämisen helpottamiseksi on erotettava toisistaan, että oppivelvollisuuden kesto on eri asia kuin se, kuinka kauan oppivelvollisuuden suorittamiseen kuluu aikaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana esiopetuksella. Muilla oppilailla se alkaa perusopetuksen ensimmäisellä vuosiluokalla 7-vuotiaana. Yleisen oppivelvollisuuden mukaan opiskelevien oppilaiden oppivelvollisuus kestää 10 vuotta. Useimmat suorittavat perusopetuksen oppimäärän yhdeksässä vuodessa. Yksi ylimääräinen vuosi oppivelvollisuutta takaa sen, että oppilas on vielä oppivelvollinen, vaikka jäisi kerran luokalleen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilaskaan ei aina käytä oppivelvollisuuden suorittamiseen 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla 11 vuotta täyttyy vain siinä tapauksessa, että hän aloittaa oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen 6-vuotiaana ja käyttää lain antaman mahdollisuuden saada esiopetusta kaksi vuotta tai jää luokalleen. Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin, oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Esimerkiksi siinä tapauksessa, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas aloittaa 6-vuotiaana oppivelvollisuuteen kuuluvalla esiopetuksella, käy esiopetusta yhden vuoden, koska hänen katsotaan olevan valmis aloittamaan perusopetus, hän suorittaa oppivelvollisuutensa yleensä kymmenessä vuodessa. 26

27 Perusopetus käsittää aina vuosiluokat 1-9. Koulunkäynti ei voi jatkua pidempään, ellei oppilas jää luokalle, mikä on erityistä tukea saavan oppilaan kohdalla hyvin poikkeuksellista. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä 5-vuotiaana aloitettu ns. oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus on samojen esiopetuksen normien alaista kuin ilman tätä päätöstä olevien oppilaiden vastaava 6-vuotiaana aloitettu esiopetus. Esiopetusta voidaan antaa vain perusopetuslaissa ja päivähoitolaissa säädetyissä paikoissa. Kunta päättää pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen esiopetuksen järjestämispaikasta. Esiopetus toteutetaan aina esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti riippumatta siitä, missä sitä annetaan. Lapsella on oikeus vähintään 700 tuntia lukuvuodessa kestävään esiopetukseen. Lapsen ollessa 5-vuotias huoltaja valitsee, osallistuuko lapsi esiopetukseen, 6-vuotiaana se on osa oppivelvollisuuden suorittamista. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia koskevat samat säädökset kuin muitakin, esimerkiksi valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001). Jos tästä poiketaan yksittäisen oppilaan kohdalla, esimerkiksi oppilas vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta tai opetus poikkeaa jonkin oppiaineen kohdalla vuosiluokan tuntimääristä, tulee tästä päättää perusopetuslain 18 :n nojalla erityisen tuen päätöksessä. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain 27

28 päätetään erityisen tuen päätöksessä. Toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat saavat opetusta saman vuosiviikkotuntimäärän kuin oppiaineittain opiskelevat. Jos tästä tuntimäärästä poiketaan yksittäisen oppilaan kohdalla, päätetään siitäkin perusopetuslain 18 :n nojalla erityisen tuen päätöksessä. Ellei poikkeaminen ole tilapäinen, esimerkiksi sairaudesta johtuen, tulee siitä aina tehdä päätös, jonka tarpeellisuus tarkistetaan perusopetuslain mukaisesti. Perusopetusasetuksessa on säädetty pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita koskevat ryhmäkoot. Niistä ei voida poiketa edes tilapäisesti. Jos esimerkiksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmään, 20 oppilaan enimmäisryhmäkokoa noudatetaan kaikilla oppitunneilla. Ryhmäkokosäännökset koskevat myös esiopetusta. Samanaikaisopetuksessa tilanteessa, jossa luokassa on kaksi opettajaa, lasketaan oppilaat kahden opettajan oppilaiksi, näin ollen tällaisen ryhmän yhteiskoko voi olla säädettyä suurempi. Erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden päätösten tulee aina perustua tapauskohtaiseen harkintaan. Päätöstä pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä ei voi tehdä esimerkiksi sen vuoksi, että ryhmäkoko muuten ylittäisi säädetyn. Opetuksen järjestäjä ei voi kategorisesti päättää, että jonkin diagnoosin saaneiden oppilaiden, esimerkiksi lievästi kehitysvammaisten, opetus järjestetään aina yksilöidyssä koulussa, luokassa tai tietyssä esiopetusryhmässä vaan päätös opetuspaikasta harkitaan yksilökohtaisesti erityisen tuen päätöksen yhteydessä. 6 KOULUN ALOITTAMINEN VUOTTA SÄÄDETTYÄ AIKAISEMMIN TAI MYÖHEMMIN Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta. Opetuksen järjestäjä voi mainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin (Perusopetuslaki, 27 ). Lapsen huoltajalla on yllä mainittuihin selvityksiin viitaten oikeus anoa, että lapsi aloittaa koulunkäyntinsä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin. Asiasta on tehtävä hallintopäätös. 28

29 7 PIENRYHMÄT 7.1 Luokkamuotoinen erityisopetus Opetus luokkamuotoisessa erityisopetuksessa tarkoittaa sitä, että oppilas saa erityisluokanopettajan erityisopetusta ryhmässä, jossa on korkeintaan 10 oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, mikäli se oppilaiden edellytysten tai käytettävien työmenetelmien suhteen on perusteltua. Järjestely ei saa vaarantaa ryhmässä opiskelevien opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista (Perusopetusasetus 2 ). Erityisluokanopettajan lisäksi erityisluokissa työskentelee tarpeen mukaisesti koulunkäyntiavustajia. Luokkamuotoiseen erityisopetukseen otetaan vain oppilaita jotka ovat erityisen tuen piirissä. Pääsääntöisesti oppilailla on yksilöllistetty oppimäärä vähintään kolmessa oppiaineessa. 7.2 Joustava perusopetus (JOPO) Joustava perusopetus, JOPO, on pienryhmässä tapahtuvaa perusopetusta, johon kuuluu työpaikkaopiskelua eri työpaikoilla sekä tavallista enemmän toiminnallisia opiskelumenetelmiä. JOPO on tarkoitettu oppilaille, joiden on vaikea motivoitua perinteisestä luokkaopiskelusta. Ongelmat saattavat näkyä oppimis- tai keskittymisvaikeuksina, runsaina poissaoloina, häiriköintinä tai muina koulunkäyntiin liittyvinä vaikeuksina. JOPO-toiminnan tavoitteena on parantaa opiskelumotivaatiota, lisätä myönteisiä oppimiskokemuksia, parantaa oppimistuloksia, auttaa selkiyttämään jatko- opintosuunnitelmia sekä valmentaa peruskoulun jälkeiseen elämään. JOPO-luokkalaiset opiskelevat oman pienryhmänsä lisäksi koulun ulkopuolella, esimerkiksi leirikoulussa. JOPO-ryhmän ohjauksesta vastaa JOPO-opettaja. Nuoriso-ohjaaja on toiminnassa mukana mm. leirikouluissa. Nuoret valitaan JOPOryhmään hakemuksen ja haastattelun perusteella. 7.3 Muut pienryhmät Maahanmuuttajaoppilaille, sosiaalisesti sopeutomattomille ja muille pienryhmätukea tarvitseville oppilaille voidaan perustaa pienryhmiä erillisen suunnitelman mukaan. 29

30 8 KOULUN OPPILASHUOLTO 8.1 Opiskeluhuollon tehtävä Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3 ) Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan tässä laissa toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 4 ) Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan tässä laissa yksittäiselle opiskelijalle annettavia: 1 koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja; 2 opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja; 30

31 3 monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa; ja 4 jäljempänä 10 :ssä tarkoitettuja koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaalija terveyspalveluja. Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan 14 :n 4 momentissa tarkoitetussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä ja siitä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 5 ) Opetussuunnitelman mukaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Opetuksen toteuttamisesta ja oppimisen tukitoimista säädetään tarkemmin koulutusta koskevissa laeissa ja niiden perusteella laadituissa opetussuunnitelmien perusteissa. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla: 1 edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa; 2 tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 :n mukaista kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuollolla mainitun lain 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveydenhuoltolain mukaisilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla: 1 edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 2 edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä; 3 tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, jotka on järjestettävä yhtenäisenä kokonaisuutena. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 6-8 ) 31

32 8.2 Oppilashuollon järjestäminen Oppilashuoltotyötä Loviisassa kehittää ja koordinoi kaupungin oppilashuollon ohjausryhmä. n joka vastaa oppilashuollon suunnitelman sekä kouluille antamiensa ohjeiden päivittämisestä, seurannasta ja arvioinnista Oppilashuollon ohjausryhmä ei osallistu yksittäisten koulujen oppilashuoltotyöhön eikä yksittäisten oppilaiden asioiden käsittelyyn. Jokaisessa koulussa on oma oppilashuoltoryhmä n jonka koollekutsuja on koulun rehtori tai vararehtori n joka johtaa koulun oppilashuoltotyötä ja vastaa siitä n jonka jäseninä voivat olla koulukuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi, erityisopettaja, oppilaanohjaaja ja opettajien edustaja, mutta jonka kiinteä koostumus voi vaihdella koulun koon ja edellytysten mukaan; ryhmän kokoonpano täsmennetään lukuvuosittain oppilashuollon toimintasuunnitelmassa. Oppilaiden ja aikuisten väliset suhteet ovat tärkeitä hyvinvointia edistävän oppimisympäristön ja kouluyhteisöä vahvistavan ilmapiirin luomisessa. Jokaisella koulussa työskentelevällä aikuisella on vastuu oppilashuollosta. He ovat ensisijaisesti velvollisia toimimaan ja huolehtimaan siitä, että koulun oppilashuoltoryhmä saa mahdollisimman ajoissa tiedon käsittelyä vaativista asioista. Koulun rehtori vastaa siitä, että henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja yhteistyökumppanit saavat tiedot oppilashuollon kuvauksesta paikallisessa opetussuunnitelmassa ja sen koulukohtaisesta soveltamisesta. Huoltajia on erityisesti informoitava siitä, miten yksittäinen oppilasasia oppilashuollossa tulee vireille ja valmistelluksi. Koulun oppilashuoltoryhmän toiminta Koulun oppilashuoltoryhmä vastaa hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistävästä toiminnasta kouluyhteisössä. Jokaisen koulun oppilashuoltoryhmän käytössä on oltava ainakin seuraavat toimintasuunnitelmat. n koulun oppilashuollon toimintasuunnitelma n toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa n suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Jos oppilas joutuu koulun kurinpidollisten toimenpiteiden kohteeksi, koulun oppilashuoltoryhmä arvioi oppilashuollon ja muiden tukitoimien tarpeen. Tuki suunnitellaan ja toteutetaan koulun muun toiminnan puitteissa. Oppilashuollon toimista päätetään yhteistyössä huoltajien kanssa. Mikäli kyseessä on koulusta erottaminen määräajaksi, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma ja oppilashuollon toimenpiteet määritellään erottamisen ajaksi. Jokaisesta koulun oppilashuoltoryhmän kokouksesta laaditaan kokouspöytäkirja mistä ilmenee kokouksessa käsitellyt asiat. 32

33 TUEN TARVE HAVAITAAN VARHAIN KOKO ORGANISAATIO PANOSTAA ENNALTAEHKÄISYYN LOVIISAN OPPILASHUOLLON OHJAUSRYHMÄ YLEIS- OPETUKSESSA TUKEA KEHITETÄÄN MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA ON KESKEINEN VOIMAVARA VARHAISKASVATUS ESIOPETUS PERUSOPETUS 1 9 TOISEN ASTEEN KOULUTUS Lastentarhanopettaja Päivähoitaja Erityislastentarhanopettaja Rehtori Opettajat Oppilaanohjaaja Erityisopettaja Kuraattori Koulupsykologi Kouluterveydenhoitaja Koulunkäyntiavustajat OPETUSRYHMÄT OVAT TARKOITUKSEN- MUKAISIA TUKITOIMIEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOIDAAN NIVELVAIHEET 33

34 Yksittäisen oppilaan asiat ja sovitut toimenpiteet kirjataan Wilman henkilörekisteriin kohtaan tuki -> toimenpiteet. 8.3 Yksittäisen oppilaan asian käsittely Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppi-lashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpi-teissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämät-tömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä.kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. 34

35 35