Kehityksen ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa

Transkriptio

1 Kehityksen ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuspäivät Opetusneuvos Pirjo Koivula Erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen Opetushallitus

2 Rinnakkaisseminaarin sisältö Kysymyksiä luennoitsijoille? Skannaa koodi tai mene sivulle: Varhaiskasvatuslaki ja päivähoitoasetus varhaiskasvatuksen tuen määrittelyssä Miten varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2016 kehityksen ja oppimisen tuki määritellään Kehityksen ja oppimisen tuen johtaminen varhaiskasvatuksessa Tuki esiopetuksessa Pidennetty oppivelvollisuus 14/03/2017 Opetushallitus 2

3 Kehityksen ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa

4 Varhaiskasvatuslaki ja päivähoitoasetus varhaiskasvatuksen tuen määrittelyssä Varhaiskasvatuslaki 2 a ( /580) Tavoite 7: tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; Varhaiskasvatuksen tavoitteena on seitsemännen kohdan mukaan tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarvittava tuki varhaiskasvatuksessa sekä tarpeen mukaan monialaisessa yhteistyössä (HE 341/2015). 4 a ( /909) Kunnan käytettävissä on oltava lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja. 7 a ( /580) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma korvaa kuntoutussuunnitelman (HE 341/2015). 14/03/2017 Opetushallitus 4

5 Varhaiskasvatuslaki ja päivähoitoasetus varhaiskasvatuksen tuen määrittelyssä Asetus lasten päivähoidosta 2 ( /882) Kun päiväkotiin otetaan lapsi, joka on erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeessa, on hänestä hankittava alan erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto 6 ( /806) Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa 14/03/2017 Opetushallitus 5

6 Tuen järjestämistä ohjaava keskeiset periaatteet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 Osa laadukasta varhaiskasvatuksen toimintaa ja kuuluu kaikille sitä tarvitseville lapsille. Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla voidaan ehkäistä lapsen ongelmien syntymistä, kasvamista ja monimuotoistumista. Varhaiskasvatusta toteutetaan inkluusion periaatteiden mukaisesti. Lapsen tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa korostuu yhteistyö. Lapsen tarvitsema tuki kirjataan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tuen toteuttamisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tarpeet. 14/03/2017 Opetushallitus 6

7 Yhteistyö tuen aikana Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 Huoltajaan ollaan yhteydessä heti, kun lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen haasteita tai henkilöstöllä herää huoli lapsen hyvinvoinnista - sovitaan lapselle annettavasta tuesta ja tuen toteuttamisen muodoista. On tärkeää, että paikalliset lasten ja perheiden palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden lapsen tuen järjestämisessä. Monialaista yhteistyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus yhteistyökäytäntöjen ja periaatteiden sopiminen. 14/03/2017 Opetushallitus 7

8 Tuen toteuttamisen keskeiset periaatteet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 Lapsen tuen tarve voi olla lyhytaikaista ja vähäistä. Silloin voi riittää yksittäinen tuen muoto tai järjestelyt, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. Osa lapsista tarvitsee enemmän ja säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tuen muotoja toisiaan täydentävinä. Tuki voi sisältää pedagogisia, rakenteellisia ja hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä. Varhaiskasvatuksen työtapoja ja oppimisympäristöjä muunnellaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. 14/03/2017 Opetushallitus 8

9 Tuen toteuttamisen keskeiset periaatteet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 Vaikeuksia ehkäistään ennalta pedagogisilla järjestelyillä ja erilaisilla työtavoilla mm. suunnitelmallinen toiminnan eriyttäminen ryhmien joustava muuntelu oppimisympäristöjen muokkaaminen selkeä päiväjärjestys ja päivittäisten toimintojen rytmittäminen. Tuki annetaan ensisijaisesti erilaisin joustavin järjestelyin lapsen omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä. Lapsen edun vaatiessa tukea voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan erityisryhmässä. 14/03/2017 Opetushallitus 9

10 Tuen toteuttamisen keskeiset periaatteet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 Usealla kehityksen osa-alueella haasteita tai jollakin alueella erittäin suuri tuen tarve - kokoaikainen, jatkuva ja yksilöllinen tuki (mm. vaikea vamma, sairaus, kehityksen viivästymä tai sosioemotionaaliseen kehitykseen liittyvästä tuen tarve). Suunnitelmallisuus, erilaiset järjestelyt tai apuvälineet, toiminnallinen eriyttäminen sekä aikaa perustaitojen harjoitteluun. Henkilöstön erityispedagogisen tai sairaanhoidollisen osaamisen vahvistaminen sekä monialainen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. 14/03/2017 Opetushallitus 10

11 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 Lapsen tarvitsema tuki, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen sekä niihin liittyvät vastuut ja työnjako kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Laadinnasta ja arvioinnista vastaa lastentarhanopettaja ja/tai erityislastentarhanopettaja yhteistyössä muun henkilöstön ja lapsen huoltajan kanssa. Kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen edellyttää jatkuvaa havainnointia, dokumentointia ja arviointia lapsen tuen tarpeista ja toimenpiteiden vaikutuksista ja riittävyydestä. Arvioinnin ja sen pohjalta tapahtuvan tuen suunnittelun on hyvä perustua riittävän monialaiseen asiantuntemukseen. Tuen tarve arvioidaan aina lapsen aloittaessa esiopetuksen. Esiopetukseen osallistuvan lapsen kasvun ja oppimisen tuesta määrätään esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. 14/03/2017 Opetushallitus 11

12 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 Kun lapsi saa kehitykseensä ja oppimiseensa tukea, hänen varhaiskasvatussuunnitelmaansa tulee kirjata perusasioiden lisäksi seuraavat asiat: Pedagogiset ja rakenteelliset ratkaisut Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut Tuen seuranta ja arviointi 14/03/2017 Opetushallitus 12

13 Kehityksen ja oppimisen tuen johtaminen Tuen järjestämisen periaatteet ja käytännöt eri toimintamuodoissa Lapsen ohjautuminen tuen piiriin ja lapsen tuen tarpeen arviointiin liittyvät käytännöt ja tukitoimien valmistelu Yhteistyö varhaiskasvatuksen henkilöstön ja erityislastentarhanopettajan kesken, vastuut ja toimintaperiaatteet Pedagogiset, rakenteelliset ja hyvinvointia tukevat järjestelyt Lasten ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön käytännöt Monialainen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken tuen Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt varhaiskasvatuksen aikana ja siirryttäessä esiopetukseen 14/03/2017 Opetushallitus 13

14 Lapsen kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa

15 Lähtökohtana yhteistyö Kasvuna ja oppimisen tuen toteuttaminen edellyttää monipuolista yhteistyötä lapsen ja huoltajan kanssa. Kotiin ollaan aina yhteydessä, kun huoli lapsen kasvusta ja oppimisesta herää ja tukea lähdetään suunnittelemaan. Lapsella on oikeus riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä (PoL 30 1 mom). (Lapsi) tai huoltaja ei voi kuitenkaan kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta. 14/03/2017 Opetushallitus 15

16 Esiopetuksen luku 4 4. Lapsen kasvun ja oppimisen tuki Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Yhteistyö huoltajan kanssa tuen aikana 4.1 Yleinen tuki 4.2 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana 14/03/2017 Opetushallitus 16

17 Esiopetuksen luku Erityinen tuki Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Pidennetty oppivelvollisuus 4.4 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet 4.5. Paikallisesti päätettävät asiat 14/03/2017 Opetushallitus 17

18 Tuen luvun painotuksia Kasvun ja oppimisen tuen luvussa korostetaan pyrkimystä koko yhteisön hyvinvointiin. Yksittäisen lapsen tuen ohella entistä tärkeämpää on toiminnan yhteisöllinen kehittäminen ja vaikeuksien ennalta ehkäisy. Tekstissä korostetaan lasten ja vanhempien osallisuutta sekä aikuisten yhteistä vastuuta. Yleinen tuki on jo vastaamista kasvun ja oppimisen tuen tarpeeseen. 14/03/2017 Opetushallitus 18

19 Tuen luvun painotuksia Paikallisen opetussuunnitelman laadintaan annetaan tarkka ohjeistus. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on kuvattu pääosin luvussa 3.3 ja luvussa 5 kuvataan näiltä osin ne erityispiirteet, jotka liittyvät tuen järjestämiseen. Linjaukset ovat kaikilta osin yhteneväiset esiopetuksen kasvun ja oppimisen tuen ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen lukujen kesken. 14/03/2017 Opetushallitus 19

20 Osa-aikainen erityisopetus Uusi luku vuoden 2014 esiopetuksen perusteissa Lapsella, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun esiopetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan lapsille, joilla on esimerkiksi kielellisiin, matemaattisiin tai motorisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa, tarkkaavaisuudessa tai vuorovaikutustaidoissa. Perusopetuslaki 16 2 mom. ( 642/2010) 14/03/2017 Opetushallitus 20

21 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja ehkäistä kehityksen ja oppimisen vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään lapsen saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista esiopetuksessa tiedotetaan kaikille huoltajille. 14/03/2017 Opetushallitus 21

22 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet. Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003) Apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin, joita tuetaan esimerkiksi havaintovälineillä ja opetusteknologialla. 14/03/2017 Opetushallitus 22

23 Tiedonsiirto Opetuksen järjestäjän vaihtuessa (esim. lapsen muuttaessa) Jos alle 18-vuotias oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän tämän lain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 14/03/2017 Opetushallitus 23

24 Tiedonsiirto Suositeltavaa on pyytää yksilöity suostumus tietojen siirtoon vaikka opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon luovuttaminen ei vaadi suostumusta (PoL 40, 2 mom.) Opetuksen järjestäjän on annettava opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot lapsen kanssa työskenteleville, jotta lapsen oikeus kasvun ja oppimisen tukeen toteutuisi 14/03/2017 Opetushallitus 24

25 Tiedonsiirto Sama opetuksen järjestäjä (esi- ja perusopetuksen nivelvaiheessa): Jos esiopetuksen ja perusopetuksen tiedot ovat samassa rekisterissä, ei kysymys ole tietojen luovuttamisesta. Tällöin vastuut vaihtuvat ja oikeuden tietoihin saavat ne, jotka niitä työssään oppilaan kanssa tarvitsevat. Jos tiedot ovat (saman opetuksen järjestäjän) kahdessa eri rekisterissä, tietojen siirtäminen sellaisenaan on tulkinnanvaraista. Suostumuksen pyytäminen on aina turvallinen toimintatapa. 14/03/2017 Opetushallitus 25

26 Pidennetty oppivelvollisuus

27 Perusopetuslaki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta (PoL 25 1 mom.) Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. (Pol 25 2 mom.) 14/03/2017 Opetushallitus 27

28 Perusopetuslaki Esiopetus kestää yhden vuoden. Esiopetus voi 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää kaksi vuotta. (Pol 9 2 mom.) Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. (Pol 26 a 1 mom.) 14/03/2017 Opetushallitus 28

29 Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. 14/03/2017 Opetushallitus 29

30 Linjauksia Kaikki näkö- tai kuulovammaiset, esimerkiksi kuulokojetta käyttävät eivät automaattisesti kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, vaan päätöstä tulee harkita opetussuunnitelman perusteissa annetun määritelmän pohjalta. Lievissä ja jopa keskivaikeissa kuulovammoissa, joissa oppiminen usein sujuu hyvin tukitoimilla tai joissakin tapauksissa jopa ilman tukitoimia ja oppilas tulee selviytymään perusopetuksen tavoitteista yhdeksässä vuodessa, ei päätös ole tarpeellinen. 14/03/2017 Opetushallitus 30

31 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentymisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. 14/03/2017 Opetushallitus 31

32 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on oikeus saada esiopetusta myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna eli kuusivuotiaana, tämä esiopetukseen osallistuminen on osa oppivelvollisuutta. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. 14/03/2017 Opetushallitus 32

33 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisen vaihtoehdot Lapsi aloittaa 17 v oppivelvollisuutta 16 v edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää oppivelvollisuusaika viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden perusopetus (9 vuosiluokkaa) suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. 7 v 6 v esiopetus esiopetus oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus 5 v 33

34 17 v Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. 16 v perusopetus (9 vuosiluokkaa) oppivelvollisuusaika 7 v 6 v esiopetus 34

35 Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan 17 v esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetus (9 vuosiluokkaa) oppivelvollisuusaika perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä 8 v 7 v 6 v esiopetus esiopetus päätös perusopetuksen aloittamisesta vuotta säädettyä myöhemmin (Pol 27 ) erillinen hallintopäätös. 35

36 Hyviä tapoja toimia Lausuntojen kirjoittajat eivät aina tunne riittävästi esi- ja perusopetuksen normeja. Tästä syystä eri lausuntojen antajat toimivat hyvin eri tavalla. Paikallisesti tai alueellisesti olisi hyvä keskustella lausuntojen kirjoittajien kanssa ja pohtia erityistä tukea ja pidennettyä oppivelvollisuutta koskevia normeja, niiden tulkintaa ja yhteisiä linjauksia. Huoltajan kanssa tehtävää yhteistyötä helpottaa se, että päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta on linjassa asiantuntijalausuntojen kanssa. 14/03/2017 Opetushallitus 36

37 Kolme esiopetusvuotta onko se mahdollista? Tämä voi tulla vain hyvin poikkeuksellisesti kysymykseen, jos esiopetuksen toisen vuoden aikana tai loppupuolella havaitaan, ettei oppilas ole esiopetuksen aikana edistynyt tavoitteiden mukaisesti ja nähdään että hänellä olisi potentiaalia selviytyä perusopetuksessa merkittävästi korkeampien tavoitteiden mukaisesti kuin silloin, jos hän aloittaisi perusopetuksen 7- vuotiaana. Tällöin lapselle tehdään perusopetuslain 27 :n mukainen päätös. Menettelyä ei voi suunnitella tai päättää etukäteen, esim. esiopetuksen alkaessa 14/03/2017 Opetushallitus 37

38 Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina HOJKS esiopetuksen alkaessa (jo 5-vuotiaana, ensimmäisenä esiopetusvuonna) koska hän on erityisen tuen piirissä, vaikka oppivelvollisuus alkaakin vasta 6-vuotiaana. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle laadittuja muita suunnitelmia ja lausuntoja. HOJKSin tulee sisältää esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt asiat. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta. (Perusopetusasetus 2 3 mom.) Koskee esiopetustunteja. 14/03/2017 Opetushallitus 38

39 Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä 5-vuotiaana aloitettu ns. oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus on samojen esiopetuksen normien alaista kuin ilman tätä päätöstä olevien oppilaiden vastaava 6-vuotiaana aloitettu esiopetus opetuksen on oltava esiopetuksen opetussuunnitelman mukaista, vähintään 700 tuntia lukuvuodessa kestävää opetusta. 14/03/2017 Opetushallitus 39

40 Tavoitteena eheä oppimisen polku Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Sujuvat siirtymät Sujuvat siirtymät Sujuvat siirtymät Sujuvat siirtymät Lapsen vasu Leops Tuki Yhteistyössä laaditut perusteet ja paikalliset suunnitelmat