Asemakaavan muutoksen selostus

Transkriptio

1 (tarkistus ) 1 TEKNIIKKAKESKUS KAAVOITUS Se03080up27.doc Seinäjoki UPPA 3.kaupunginosa, Seinäjoki kortteli 27 Kaavanro Asemakaavan muutos koskee: Seinäjoen kaupungin Upan (3) kaupunginosan korttelia nro 27 tonttia nro 5. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Seinäjoen kaupungin Upan (3) kaupunginosan kortteli nro 27 osa. Asemakaavan muutoksen selostus 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Keskeinen sisältö Sijainti Asemakaavan muutoksen selostus koskee 9. päivänä syyskuuta 2008 päivättyä Seinäjoen kaavoitusyksikön laatimaa asemakaavakarttaa, kaavanumero Kaavanmuutoksella tarkistetaan tontin rakennusoikeutta hieman ylöspäin. Kaavanmuutoksen on toivottu mahdollistettavan asuinhuoneistojen rakentamisen osalle toisen kerrostalon maanpäällistä yhteiskäyttöistä kellaria. Rakennusoikeutta tontille on tarkoitus osoittaa yhteensä 4000 kem2. Asemakaava-alue sijaitsee Ylisentien ja Vapaudentien välisellä alueella. Seinäjoen Kauppaoppilaitoksen naapurissa.

2 2 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Tilastolomake (TYVI) Sijaintikartta Ote Seinäjoen yleiskaavasta Ajantasakaavaote

3 2. TIIVISTELMÄ 3 Kaavanmuutosta alueelle on hakenut As. Oy Riihimarkki osoitteessa Ylisentie 9. Asunto-osakeyhtiö toivoo tontille lisättävän rakennusoikeutta, jotta he voisivat rakentaa kerrostalon (talo A) maanpäällisiin kellaritiloihin neljä asuinhuoneistoa. Samalla ajantasakaavan kerroslukumerkintä muutetaan vastaamaan nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia muuttamalla enimmäiskerrosluku kolme enimmäiskerrosluvuksi neljä. Kaavanmuutoksen kautta tullut lisärakennusoikeus on pitkälti nykytilanteen toteamista ja kaavamääräysten nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi muuttamista. Asemakaavan muutoksessa päivitetään kerrosluku maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi, jolloin nykyiset maanpäälliset kellarikerrokset voidaan käyttää pääkäyttötarkoituksen mukaisiksi tiloiksi. Kerrosluvun muutos ei siis merkitse rakennusten korottamista. Rakennusoikeuden lisäys kohdistuu olemassa oleviin tiloihin, joihin on mahdollista sijoittaa yhteensä 500 kam2 asuintiloja ja 500 kam2 yhteiskäyttöisiä, teknisiä ja varastotiloja. Myös autopaikkoja, liikennemelun suojausta ja pihan rakentamista koskevat asemakaavamääräykset on täsmennetty ehdotukseen. Tontilla on kaksi kerrostaloa, jotka ovat kerrosluvultaan neljäkerroksisia ja samankaltaisia massoiltaan. Molemmissa rakennuksissa on maanpäällinen kellari. Ajantasakaavan mukaan tontilla on nyt rakennusoikeutta 3000 kem2, joka on tontilla jo käytetty. Kaavanmuutoksella on tarkoitus osoittaa molempien kerrostalojen maanpäälliset kellaritilat rakennusoikeudellisiksi tiloiksi. Molempien kerrostalojen maanpäälliset kellarit ovat kooltaan n. 500 kem2. TALO A:n ja TALO B:n molempiin maanpinnan tasossa oleviin kellaritiloihin osoitetaan 250 kem2 varsinaista rakennusoikeutta ja sen lisäksi yhteistilojen rakentamista varten 250 kem2. Eli yhteensä maanpäällisiin kellareihin rakennusoikeutta tulee 500 kem2 ja yhteistilojen rakennusoikeudeksi tulee 500 kem2. Toisen kerrostalon (TALO B) maanpäällinen kellari on rinteessä siten, että kellarin takapihan puoli on melkein koko kerroksen verran maanpinnan alapuolella. Maanpäällinen kellari on yli puolet maanpinnan yläpuolella, joten nyt tällä kaavanmuutoksella osoitetaan myös TALO B:n maanpäälliseen kellariin rakennusoikeutta nykyvaatimuksen mukaisesti. Kaavanmuutoksen yhteydessä kaavamääräyksillä velvoitetaan asuntoyhtiön rakentamaan tarvittaessa pihaoleskelu. Asemakaavan muutosluonnosta on esitelty osallisille, luonnokset on pidetty nähtävänä ja niistä on pyydetty lausuntoja. Asemakaavan muutos laaditaan yleiskaavan periaatteiden mukaisesti. Kaavamuutoksella ei aiheudu oleellisia vaikutuksia ympäristöön.

4 4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Upan kaupunginosassa korttelissa 27 tontilla 5. Tontti sijaitsee Seinäjoen keskustan eteläpuolella n.1 km päässä ydinkeskustasta Ylisentie varrella. Tontti rajautuu länsipuolelta Vapaudentiehen. Tonttiin itäpuolella sijaitsee Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Esitetyn kaavanmuutosalueen omistaa As. Oy Riihimarkki. Ajantasakaavassa muutosalue on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Lähiympäristö on asuinkerrostalovaltaista aluetta. Muutosalue on yleiskaavassa kortteleiden osalta osoitettu asuinkerrostaloalueeksi Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Kaavanmuutosalueeseen kuuluu kerrostalotontti. Kaavoitettavaa aluetta on n ha Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Tontilla sijaitsee kaksi neljäkerroksista kerrostaloa, jotka on rakennettu vuosina (TALO A) 1969 ja (TALO B) Viereisellä tontilla on ajantasakaavassa opetustoimintaa palvelevien kortteleiden aluetta (YO). Kaava-alueen lähiympäristö on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueiksi.

5 5 Kuva: Tontin kerrostalojen lähiympäristö on valmiiksi rakennettua aluetta. Pohjoispuolella on pääasiassa asuinkerrostaloja, itäpuolella kauppaoppilaitos ja vasemmalla puolella sijaitsee Vapaudentie. Kuva: TALO A:n sisäpihan puoleinen julkisivu. Lisähuoneistoja on kaavailtu toiselle suojaisemmalle julkisivupuolelle. Kuva: TALO B:n sisäpihan puoleinen julkisivun osa. Maanpinnan taso nousee n m tontin länsipuolella. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia alueella toimivien yrittäjien toimintaan. Virkistys Liikenne Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta kaupunginosan virkistysalueisiin. Kaavamuutosalue ei muuta olemassa olevaa katu- ja liikenneverkostoa.

6 6 Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt Kuva: Kaavanmuutoksen yhteydessä selvitettiin myös pihajärjestelyt ja tarkistettiin myös autopaikoitusvaatimusta nyt 1.05 ap/asunto. Alueella on kunnallinen vesi-, viemäriverkosto, sekä kaukolämpö. Kaavamuutoksesta ei aiheudu ympäristöhäiriöitä Maanomistus Kaavan muutosalue on yksityisen asunto-osakeyhtiön omistuksessa.

7 3.2 Suunnittelutilanne Seutukaava /maakuntakaava Maakuntakaava on vahvistettu Koko maakuntakaavaa koskeva yleinen suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa ja maankäytön aluevarauksia tehtäessä on varauduttava selvittämään kehittämismahdollisuudet koskien korkeatasoisia valtakunnallisia liikenneyhteyksiä, jossa erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuuden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen on otettava huomioon. Kaavassa alueella on merkintä C: Suunnittelumääräys: Maakuntakeskuksen keskustatoimintojen aluetta kehitetään myös kuntien yleis- ja asemakaavoissa yhtenäisesti, joissa myös aluerajaukset ja varaukset osoitetaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kuntien yleis- ja asemakaavoissa.

8 Yleiskaava Seinäjoen yleiskaava on hyväksytty Kaava-alueella on AK - merkintä. AK Kerrostalovaltainen asuntoalue määritellään seuraavasti: Alue tulee kaavoittaa niin, että aluetehokkuus on 0,20 0,40, ja vähintään 2/3 alueen kerrosalasta on sijoitettava kerrostaloihin. Enintään 15 % alueen kerrosalasta voidaan varata sellaista elinkeinotoimintaa varten, joka ei aiheuta melua tai muuta merkittävää häiriötä asutukselle Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty ja on voimassa lähtien Pohjakartta Vuodelta 1937 olevaa pohjakarttaa on tarkistettu viimeksi vuonna Rakennuskiellot Asemakaavanmuutosalueella ei ole rakennuskieltoa.

9 4 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavamuutoksen suunnittelutarve As Oy Riihimarkki hakee kaavanmuutosta Upan kaupunginosassa omistamalleen tontille. Kaavanmuutoksella anotaan 250 kem2 lisärakennusoikeutta toiseen kerrostaloon neljän lisähuoneiston rakentamiseksi maantasossa oleviin nyt vajaakäytöllä oleviin yhteistiloihin. Samalla kaavanmuutoksella tarkistetaan myös tontin toisen kerrostalon osalta nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kerrosalatulkinnat. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tela Asemakaavan muutoshankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnokset. Kaavan muutoksen tavoitteet on hyväksytty teknisessä lautakunnassa ja asemakaavan muutosluonnoksen vaihtoehdot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Asemakaavan muutosluonnosta on esitelty osallisille, luonnokset on pidetty nähtävänä ja niistä on pyydetty lausuntoja. Saatujen kommenttien perusteella alueen asemakaavan suunnittelua on jatkettu yhdessä hakijan kanssa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavamuutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta on tiedotettu kaavoituspäätöksen ja luonnosten esittelyn yhteydessä. Asemakaavan muutosluonnos on pidetty nähtävänä välisen ajan ja siitä on pyydetty tarkistuslausunnot. Luonnoksesta ei ole jätetty muistutuksia. Asemakaavaehdotus on laadittu hakijan täsmentämien suunnitelmien mukaisesti. Luonnosvaiheen nähtävillä pidon jälkeen on tehty muutamia tarkistuksia kaavaan. Kaavaluonnoksen rakennusoikeus 2000 ( ) kem2/ kerrostalo on tarkennettu siten, että varsinaista rakennusoikeutta kerrostaloon osoitetaan 1750 kem2 ja yhteistiloja varten osoitetaan lisäksi 250 kem2. Tontin Vapaudentien puoleiselle sivulle on lisätty meluaitavelvoite tontin omistajan toimesta toteutettavaksi. Samoin istutusvelvoite Vapaudentien varteen on lisätty luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen Osalliset Suunnittelualueen maanomistajat Lähialueiden asukkaat ja maanomistajat. Kaupungin viranomaiset: Tilapalvelut, Rakennusvalvonta, Seinäjoen Energia, Vesi- ja viemärilaitos ja Palo- ja pelastustoimi, Kunnallistekniikka sekä Ympäristölautakunta.

10 10 Valtion- ja muut viranomaiset: Ympäristökeskus, Vireilletulo Asemakaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu osallisille laatimisvaiheen kuulemismenettelyn yhteydessä Asemakaavan tavoitteet Kaavanmuutoksella on tarkoitus luoda paremmat edellytykset hyödyntää kerrostalojen vajaakäytössä olevia tiloja. Kaavamerkinnät päivitetään nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiksi. 5. ASEMAKAAVANMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on 3500 kem2 ja lisäksi yhteistiloja voi rakentaa 500 kem2 eli yhteensä 4000 kem2. Alueen kokonaispinta-ala on yhteensä 0.58 Ha. ASUNTORAKENTAMINEN AK 0, ,00 100,00 0, ,0 0,0 0, Summa: 0,576 Ha 100,00% 100,00 0,69 ka 4000,0 0,0 0,00 Ha 1000 m2 Vertailu: 5 763,0 m2 100,00 100,00 Yhteensä: 0,576 Ha 100,00% 100,00% 4000 m2 0 m2 0,000 Ha 1000m2 5763,0 m2 100,00% 100,00% 0m2 5.3 Aluevaraukset 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Ympäristöministeriön antama asetus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä tuli voimaan Kaavamerkinnöissä on käytetty pääosiltaan vahvistetussa asemakaavassa olleita merkintöjä.

11 11 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Kaupungilla ei ole alueeseen kohdistuvia muita toimenpiteitä. SEINÄJOEN KAUPUNKI Kaavoitus Jari Vähätiitto kaavoitusarkkitehti Hilkka Jaakola kaavoituspäällikkö