Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS. Kuntakierros

Transkriptio

1 Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Kuntakierros 1

2 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ

3 SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Valtio-neuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA - Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy - Ympäristöministeriö vahvistaa YLEISKAAVA - Kunta laatii ja hyväksyy ASEMAKAAVA

4 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaava on ohjeena Laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa Ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisten yleis- tai asemakaavojen alueella Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta Otettava maakuntakaava huomioon ja myös pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista Toimenpiteillä ei saa vaikeuttaa kaavan toteuttamista

5 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN OIKEUSVAIKUTUKSET EHDOLLINEN RAKENTAMISRAJOITUS Koskee virkistys- ja suojelualueita sekä liikenteen tai teknisen huollon verkostoja Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää niin, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista Jos luvan epäämisestä aiheutuisi huomattavaa haittaa lupa on kuitenkin myönnettävä alue lunastettava tai haitta korvattava

6 LÄHTÖKOHTIA Maankäyttö- ja rakennuslaki / Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kansallinen suo- ja turvemaastrategia Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta

7 LÄHTÖKOHTIA Maankäyttö- ja rakennuslaki / Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, otteita Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeentuotantoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Alueidenkäytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

8 LÄHTÖKOHTIA Valtioneuvoston selonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta Strategian mukaan turve on kotimainen energialähde, jonka käyttö on energiahuollon normaali- ja poikkeusaikojen varmuuden ja energiarakenteen monipuolistamisen kannalta tärkeää. Tavoitteena on vuoteen 2050 mennessä luopua energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen. Tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin MW:iin vuoteen 2020 mennessä. (HUOM: nyt TEM:n tavoitteena jo MW. Hankkeita vireillä noin MW!!!) Vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 2 % valtakunnan energiakulutuksesta. Tavoite tarkoittaa noin uutta tuulivoimalaa. Laitosrakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulipuistoihin.

9 LÄHTÖKOHTIA / KESKI-SUOMI TUULIVOIMA Keski-Suomessa on muutamia pieniä yksityisiä tuulivoimaloita kotitalouskäytössä Isot toimijat kartoittavat parhaillaan kohteita Eräät kunnat valmistelevat tuulivoimakaavoja Maakuntakaavataso: vyöhyke, jolla noin 10 kpl tai enemmän ~3 MW voimaloita Tavoite Keski-Suomessa: 2 % sähköenergiatarpeesta tuulivoimalla (Keski-Suomen ilmastostrategia 2011) Tavoitteen täyttämiseen riittää tuulivoimalaa (eli noin 100 milj.euron investointi) Sisä-Suomen potentiaaliset tuulivoima-alueet. Selvitys v. 2011

10 EHDOTUS / TUULIVOIMA Muutokset kaavaluonnoksesta kaavaehdotukseksi: Kärpänkylän (Kuhmoinen), Keltinmäen (Jyväskylä), Kumpumäen ja Toulatin (Viitasaari) alueet poistettu - syynä tekniset tekijät, alueen koko, Natura, valtakunnalliset kulttuuriympäristö- ja luontoarvot Pihlajakosken alue oli rajatapaus ja sinne tehtiin Naturan tarveharkinta - tarveharkinta osoitti, että puistoalueiden rakentamisella ja käytöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia läheisten Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja kasvilajistoon.

11 EHDOTUS / TUULIVOIMA Tuulivoimapuiston alue (tv) Alueen erityisominaisuutta kuvaava merkintä (osa-aluemerkintä) 9 kpl vyöhykkeitä Voimalinjan yhteystarve ( z ) Kehittämisperiaatemerkintä (informatiivinen) 4 kpl

12 EHDOTUS / TUULIVOIMA Vyöhykkeille sopisi noin 130 kpl tuulivoimaloita Investointina 3 5 milj.eur/kpl, yhteensä milj.euroa Kaavamääräys mahdolliselle jatkosuunnittelulle: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon ja maaaineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi.

13 Nro Nimi Kunta Pinta-ala, km2 1 Häähninmäki Hankasalmi/Konnevesi 5,4 2 Kärkistensalmi Jyväskylä 7,3 3 Jämsänniemi Jämsä 26,0 4 Vekkula Jämsä 7,7 5 Pihlajakoski Kuhmoinen 8,3 6 Vehkoo Multia 7,2 7 Ilosjoki Pihtipudas 7,4 8 Soidinmäki Saarijärvi 3,3 9 Vestonmäki Toivakka/Joutsa 15,0

14 LÄHTÖKOHTIA / KESKI-SUOMI SUOLUONTO JA TURVE Turpeen nykykäyttö on noin 3,2 milj.irtom3, mikä vaatii noin ha tuotantoalaa Käytön ei arvioida K-S:ssa nykyisestään enää kasvavan Vanhoja tuotantokenttiä poistuu tuotannosta noin 300 ha/v. Uutta turvetuotantopinta-alaa tarvitaan ha (VTT 2009) Korvaa suurelta osin tuotannosta poistuvia tuotantoalueita Turvetta tarvitaan nykyisten laitosten tarpeisiin niiden käyttöajalle Keski-Suomen käyttöpaikkakuntia: Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Saarijärvi, Muurame, Äänekoski Suoalasta ojitettu 84 % Monet suotyypit ja -lajit ovat uhanalaistuneet TURVA-hanke toteutettiin vuosina

15 EHDOTUS / TURVETUOTANTO JA SUOLUONTO Koko maakuntaa koskevan turvetuotannon suunnittelumääräyksen tiukennus: Turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Turvetuotantoa koskeva määräys muutamille valuma-alueille (tiukempi kuin koko maakuntaa koskeva): Turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Valuma-alueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartassa.

16 EHDOTUS / TURVETUOTANTO JA SUOLUONTO Turvetuotantoon soveltuva alue, ( tu ja tu1 ) Alueen erityisominaisuutta kuvaava merkintä (osa-aluemerkintä) 159 kpl ha (tuotantokelpoinen > 1,5 m syvyinen alue) ha (selvitysalue)

17 EHDOTUS / TURVETUOTANTO JA SUOLUONTO Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suo (luo) Alueen erityisominaisuutta kuvaava merkintä (osa-aluemerkintä) 38 kpl ha (selvitysalue) Luonnonsuojelualue (SL) Aluevarausmerkintä 36 kpl ha Poistetaan 10 kpl Keski-Suomen maakuntakaavan turvetuotantoaluetta (EO/tu) Syy toiminnan loppuminen

18 AIKATAULU Ehdotus mkh Nähtävillä Viranomaisneuvottelu -elokuu? Maakuntavaltuustoon LISÄTIETOJA

19 KIITOS