Omakotitalon kuntotarkastus

Transkriptio

1 Omakotitalon kuntotarkastus Marinranta Kotka Petri Karnaattu p Etujulkisivu

2 1. YLEISTIETOA RAKENNUKSESTA: Omakotitalo Marinranta Kotka Tarkastuksen tilaaja(t) Kymenlaakson ulosottovirasto Kotkan toimipaikka Kotkankatu 20 PL KOTKA Kohteen pinta-ala: Ei tiedossa Kerrosluku: 1 + kellarikerros Rakennusvuosi: 1964 Käyttötarkoitus: Asuinrakennus Kohteen omistaja (jos eri kuin tilaaja) Omistushistoria Tarkastuksen syy Ei tiedossa Tilaaja halusi selvittää kohteen kunnon myyntiä varten Tarkastuspäivä Tarkastaja Läsnä olleet I Petri Karnaattu p , Kiinteistötutkimus JPP-Tiimi Oy Tilaajan edustaja, kiinteistövälittäjä ja kohteen omistaja Tarkastushetken sää Kesäinen, ilman lämpötila oli + 18 o C ja suhteellinen kosteus RH 85 % Käytettävissä olleet asiakirjat Ei asiakirjoja Loppukatselmus Urakoitsija Ei tiedossa Ei tiedossa Tarkastuksessa käytetyt menetelmät Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet Rajaukset kohteessa Ei rajauksia Tarkastukset on suoritettu aistinvaraisin menetelmin, mittaukset / muut käytetyt menetelmät on selvitetty seuraavassa kohdassa. Tarkastuksessa noudatetaan KSE 1995 sopimusehtoja Tarkastuksessa käytettiin apuna kosteudentunnistinta Tramex Moisture Encounter (laatta/betonipinnat), pintalämpötilamittaria Mac Tools sekä ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaitetta Rothronic Hygro Palm 2 (olosuhteet). 2( 11)

3 2. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat suunnitelmista, muista asiakirjoista, omistajalta sekä käyttäjiltä saatuihin tietoihin) Rakennustapa Perustamistapa Perusmuurit Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivumateriaali Väliseinät Välipohja Yläpohja Kattomuoto Vesikate Paikalla rakennettu Syväperustus (kellaritilat) Harkkoa Maanvarainen betonilaatta Rakennetta ei voitu tarkemmin määritellä Harkkorakenteinen Sisäpuolelle asennettu lautakoolaus ja villaeriste n. 20 mm Osa seinistä lisäeristetty SPU-eristelevyillä Maalattu harkko Puurakenteisia / kivirakenteisia kellarikerroksessa Puurakenteinen (yläkerta), betonirakenteinen (kellaritilat) Eristeenä sahajauho. Eristettä n. 300 mm (kohdeotos) Harjakatto Pinnoitettu profiilipelti Lämmitysjärjestelmä Suora sähkölämmitys (patterit) Lämmöntuotto Olohuoneessa varaava takka Ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimainen Kunnallistekniikka Oma verkosto Harmaat jätevedet imeytetään maastoon, kiinteät johdettu betonikaivoon. Suoritetut korjaukset ja muutokset Ei tiedossa 3( 11)

4 3. YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida poistaa. Tämän vuoksi on muutamin paikoin suositeltu rakenteiden kunnon selvittämistä esimerkiksi avaamalla rakenteita. Kohtaan 4. on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät tai epäoleelliset asia on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta OLENNAISIMMAT EPÄKOHDAT/ RISKIT JA KORJAUKSET LÄHITULEVAISUUDESSA Kohdassa 8. käytetty tunnus ja lyhyt viiteselite 8.1 Ulkopuoliset vedet, kellaritilat 8.2 Ulkoverhouksen lisäeristys 8.3 Ovet ja ikkunat 8.4 Katteen paikkamaalaus 8.5 Pesuhuone 8.6 Havaitut puutteet 8.7 Patterit 8.8 Viemäri- ja vesiverkosto 8.9 Ilmanvaihto 8.10 Sähköjärjestelmä 5. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 6. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Rakennus on rakennettu ja korjattu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa on käytetty asbestia. Asbestikartoituksen tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. 4( 11)

5 7. TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta mahdollisesti otettuihin valokuviin. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin asuntokauppaa varten tehtävän kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakenteita rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita ellei vaurio ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä ja kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. 5( 11)

6 8. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ULKOPUOLI NIMIKE 8.1 Perustukset, Alapohja, Rakennuksen vierusta, Kellari HAVAINNOT Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpideehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä, raportti ei ole työselitys. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet toimenpiteille on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. MAANPINTOJEN TULEE VIETTÄÄ TALOSTA KESKEMMÄLLE PIHAA. KALTEVUUS RAKENNUKSESTA TULEE OLLA 1:20, 3:N METRIN MATKALLA SOKKELISTA - Maanpinnan kaadot osittain puutteelliset Pintavesien ohjaaminen kauemmas talosta muokkaamalla maata - Rakennuksen vieressä humuspitoista maa-ainesta Vaihto kivirakenteiseksi - Oikean päädyn sokkelissa kosteusjälkiä ja pintakosteusarvot koholla n. 400 mm korkeuteen lattiasta (kellaritilojen puolelta) Myös lattian reunaalueiden pintakosteusarvot koholla. Ulkopuolisen vedenpoiston korjaus Salaojajärjestelmän asennus Salaojajärjestelmän asennuksen yhteydessä tulee sokkeli vedeneristää esim. käyttämällä sokkelilevyjä ja myös routaeristää 8.2 Ulkoseinät ja Julkisivut - Ulkoverhouksen maalipinnassa satunnaista hilseilyä (kuva 76) Verhouksen maalaus - Oikeassa päädyssä viemäriverkoston alipaineventtiili (kuva 88) 8.3 Ikkunat ja ulko-ovet - Ikkunat pääosin alkuperäiset: Puukehykselliset / 2-lasiset Ikkunoiden kunto välttävä Ikkunoiden huoltokorjaus Puuikkunoiden keskimääräinen käyttöikä n. 50-vuotta saavutettu - Keittiön ja olohuoneen ikkunat uusittu Lämpölasielementti + 1-lasi (ulkopuite alumiininen) Ikkunoiden kunto hyvä - Ulko-ovet alkuperäisiä puurakenteisia Ovien kunto välttävä. Ikkunalaseissa rikkoutumista Ovien huoltokorjaus / uusinta Puuovien keskimääräinen käyttöikä n. 40-vuotta ylitetty 10 -vuodella 6( 11)

7 8.4 Yläpohja ja vesikatto (kuva 77) - Kate uusittu. Uusimisaika ei tiedossa Katteen alla ei aluskatetta Katteen pinnoitteessa haalistumista ja irtoilua räystäillä (kuva 84) Paikkamaalaus Sisääntulokuistin katteena huopa. Huovan kunto huono ja seinänosto avoin (kuva 85) Katteen uusiminen Bitumikermikatteen tavoitteellinen käyttöikä 20-vuotta Maalatun peltikatteen tavoitteellinen käyttöikä 50-vuotta - Seinätikkaiden kunto huono ja lapetikkaat puuttuvat Tikkaiden uusiminen, huoltotasanteen rakentaminen piipun viereen - Lumiesteet puuttuvat. Lumiesteiden asennus sisäänkäyntien ja kulkuteiden yläpuolelle - Räystään alalaudoissa maalipinnan hilseilyä (kuva 82) Lautojen maalaus - Yläpohjatilan sisäänkäyntiluukussa kosteusvaurioita (kuva 65) Luukun vieressä ulkoseinässä mikrobikasvustoa Katelevyn kiinnitysruuvin kautta on vettä vuotanut yläpohjaan Luukun uusiminen ja mikrobikasvuston poisto - Sisäänkäyntikuistin kourujen ja syöksytorven kunto huono. Uusinta. Muiden kourujen ja syöksytorvien kunto hyvä - Katolta tulevat vedet ohjattu maastoon. 7( 11)

8 SISÄPUOLI 8.5 Märkä- / kosteat tilat Olosuhteet: lämpötila 24 o C, RH 72 % Pesuhuoneen pinnoitteiden ikää ei voitu määritellä Pesuhuone: (kuva 56) - lattiassa muovimatto (ei nostettu seinille), seinissä muovitapetti / laatta ja katossa maalattu levy - tilassa poistoilmakanava (koneellinen) - suihkutilan katossa maalipinnan hilseilyä - suihkutilan laatoissa liimajälkiä - suihkutilassa teräksinen kaukalo ja seinät osittain laatoitettu - käyttövesiputket pinta-asennuksena - tilassa ei lattialämmitystä (patteri). Patterissa ruosteisuutta - tilasta luukku yläpohjaan - tilassa wc istuin / pesuallas, bideesuihku - suihkutilaa oli käytetty ennen tarkastusta ja pintarakenteiden kosteuksia ei voitu kartoittaa - lattian pintakosteusarvot koholla suihkukaukalon ja wc-istuimen vieressä. Lattiarakenteen kunnon tarkastus rakenteita avaamalla Varauduttava pesuhuoneen remontointiin (puutteelliset rakenteet ja rakenteiden ikääntyminen) Työt tulee tehdä Rak MK C2:n mukaisesti 8.6 ASUINTILAT SISÄÄNTULO- KUISTI (kuva 45) ETEINEN (kuva 47) KEITTIÖ (kuva 49) Olosuhteet: lämpötila 23 o C, RH 60 % (keittiö) - Lattiassa maalattu levy, seinissä harkko / levy ja katossa maalattu levy - Ikkunat 2-lasiset. Lasissa halkeama. Uusinta - Tilassa ei patteria - Lattiassa parketti, seinissä ja katossa maalattu levy - Tilassa sulaketaulu (kuva 48) - Lattiassa laminaatti, seinissä tapetti ja katossa maalattu levy - Tilassa tuuletusikkuna - Katossa läikkiä. Syytä ei voitu määritellä - Ulkonurkassa mikrobikasvustoa (kuva 50) Kasvuston aiheuttanut todennäköisesti nurkan huono eristyskyky Pakkasella kosteutta kondensoituu seinän pintaan ja mikrobikasvusto alkaa kasvamaan. Pintakosteusarvot kartoitushetkellä kuivat Ulkoseinärakenteen lisäeristys ja mikrobikasvuston poisto 8( 11)

9 MH (kuva 52) OLOHUONE (kuva 53) KELLARI- KERROS - Lattiassa parketti, seinissä maali / tapetti ja katossa maalattu levy - Tilan pintarakenteet keskeneräiset. - Ulkonurkassa mikrobikasvustoa (kuva 52) Kasvuston aiheuttanut todennäköisesti nurkan huono eristyskyky Pakkasella kosteutta kondensoituu seinän pintaan ja mikrobikasvusto alkaa kasvamaan. Pintakosteusarvot kartoitushetkellä kuivat Ulkoseinärakenteen lisäeristys ja mikrobikasvuston poisto - Lattiassa parketti, seinissä levy ja katossa maalattu levy - Tilassa tuuletusikkuna - Tilassa varaava tulisija joka on asennettu n.10-vuotta sitten Omistajan mukaan toimintakunto hyvä Piippu nuohottu n. 4-vuotta sitten. Piipun nuohous Tilojen korkeus n. 195 cm VARASTO- TILAT (kuvat 66-74) MUUT RAKEN- NUKSET AUTOTALLI (kuva 112) ULKO- RAKENNUS (kuva 96) - Ikkunat alkuperäiset: 2-lasiset ja puukehykselliset - Lattioissa betoni, seinissä ja katossa kivirakenne - Tilassa useita tuloilmakanavia ja poistoilmakanava hormiin - Kellarissa kulkee talon pääviemäri (kuva 74) Viemärin liitokset puutteelliset ja viemäriä paikkakorjattu Asennusten korjaus - Tilassa LVV NEMI, koko 60 l ja vm. 2006, vesipumppu ja painesäiliö Ylivuotoputki tulee johtaa viemäriin - Oikean päädyn sokkelissa kosteusjälkiä ja pintakosteusarvot koholla n. 400 mm korkeuteen lattiasta (kellaritilojen puolelta) Myös lattian reuna-alueiden pintakosteusarvot koholla. Ulkopuolisen vedenpoiston korjaus, mikrobikasvuston poisto - Peltiverhoiltu, teräsrunkoinen ja peltikattoinen - Ei eristystä - Rakennuksen yleiskunto tyydyttävä Rakennettu 1970-luvulla - Hirsirunkoinen, huopakattoinen - Rakennuksen yleiskunto välttävä (kuvat ) - Katteen kunto huono. Katteen uusiminen - Rakennuksessa huone, pukutila, pesuhuone ja sauna Saunaosaston kunto välttävä Pukuhuoneen lattiassa lahovaurioita Huonetilassa patteri Rakenteen avaaminen ja korjaus 9( 11)

10 PUUVAJA (kuva 110) - Puurunkoinen, paneeliverhoiltu ja peltikattoinen - Rakennuksen yleiskunto tyydyttävä - Rakennuksen omistus on puoliksi naapurin kanssa 8.7 Lämmitys - Suora sähkölämmitys (patterit). Patterit asennettu todennäköisesti 1980-luvulla. Sähköpattereiden keskimääräinen tekninen käyttöikä n.20 vuotta ylitetty. Varauduttava pattereiden uusimiseen 8.8 Vesi- ja Viemärilaitteet - Lämminvesivaraajan keskimääräistä teknistä käyttöikää n.30-vuotta jäljellä 22-vuotta - Viemärit pääosin valurautaisia Viemäriverkoston keskimääräinen tekninen käyttöikä n.50-vuotta saavutettu. Varauduttava uusintaan Vesi- ja viemärikalusteiden asennusaikoja ei voitu määritellä Wc laitteiden ja pesualtaiden keskimääräinen tekninen käyttöikä n.50-vuotta Hanojen keskimääräinen tekninen käyttöikä n vuotta - Vesi omasta kaivosta Vedenlaadun selvitys - Tulovesijohto alkuperäinen metallinen Putkien keskimääräinen tekninen käyttöikä n. 25-vuotta ylitetty 25-vuodella. Uusiminen - Näkyvät vesijohdot kuparista Vesijohtojen keskimääräinen tekninen käyttöikä n.50-vuotta saavutettu. Varauduttava uusintaan - Uusi jätevesilaki tulee todennäköisesti voimaan v alussa Laki tuo muutoksia haja-asutusalueen jätevesien käsittelyyn Lisätietoja Kaupungin / kunnan ympäristökeskuksista Kohteen järjestelmä ei täytä määräyksiä ja järjestelmä vaatii muutoksia 8.9 Ilmanvaihto - Painovoimainen Tilojen ilmanvaihto havaittiin puutteelliseksi Ilmanvaihdon parantaminen (korvausilmasäleikköjen asennus esim. ikkunoiden yläpuolelle / poistohormien lisäys) 10( 11)

11 8.10 Sähköistys - Sähköjärjestelmä pääosin alkuperäinen Sähköjärjestelmän keskimääräinen tekninen käyttöikä n.50-vuotta saavutettu. Varauduttava uusintaan 8.11 Palovaroittimet Palovaroittimien toiminta tulee testata kerran kuukaudessa. Varoittimien määrässä ja sijoituksessa tulee noudattaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) suositusohjeita. (Asunnossa tulee olla vähintään 1 varoitin / kerros / 60 m 2 ) 8.12 Käyttöiät Rakenteiden ja rakennusosien käyttöiät voi tarkastaa KH ohjekortista. Kunnossapitojaksot, erilaiset käyttö- ja rasitusolosuhteet vaikuttavat oleellisesti rakennusosien ja materiaalien elinkaariin. Rasitusluokkaa määriteltäessä tulee ottaa huomioon rakennuksen sijainti ja ilmastolliset olosuhteet RIL ja Suomen kiinteistöliitto ovat julkaisseet myös käyttöikä ja kunnossapitojaksoista omia julkaisujaan. Julkaisujen käyttöikämääritelmät ja sanamuodot poikkeavat jonkin verran toisistaan. 9. LIITTEET 56 valokuvaa kohteesta Petri Karnaattu Insinööri Petri Karnaattu p Kotkassa Pätevöitynyt märkätilavalvoja Pätevöitynyt kuntoarvioija PKA Asuntokaupan kuntotarkastaja AKK, Pätevöitynyt kuntotodistuksen laatija PKL Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja PETA Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja HTT (tarkastusta ei ole tehty tavarantarkastajan ominaisuudessa) JPP-Tiimi Oy puh: (05) Y-tunnus: - kuntoarviot Suokukantie 16 faksi : (05) homekartoitukset KOTKA mp: kosteuskartoitukset kotisivut: jpp-tiimi@jpp-tiimi.fi - korjaussuunnitelmat, valvonnat 11( 11)