TIELIIKENTEEN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI. Koulutus pidetty

Transkriptio

1 TIELIIKENTEEN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI Koulutus pidetty

2 OHJEEN SISÄLTÖ Johdanto ja määritelmiä Tarkastelutarve ja tarkastelukohteen rajaus Tarkastelumenetelmät ja menetelmän valinta Lähtötiedot ja tarkasteluajankohdan valinta Toimivuustarkastelun suorittaminen Tilausmenettelyt ja arkistointi Liitteet

3 JOHDANTO Tämän ohjeen tavoitteena on yhdenmukaistaa tiesuunnittelun yhteydessä tehtävien toimivuustarkastelujen tekemistä, sisältöä ja raportoimiskäytäntöjä. Ohje on tarkoitettu maantieverkon ja sen liittymien suunnittelun apuvälineeksi. Pääpaino on simuloinneissa, mutta ohjeessa on myös sivuttu analyyttisiä menetelmiä. Ohjeen ensimmäinen versio julkaistaan syyskuussa 2013, ja sitä päivitetään tarvittaessa. Ohjelma sisältää mm. suosituksia simulointiohjelmien parametriarvoiksi. Suositukset voivat muuttua ohjelmaversioiden päivittyessä.

4 LUKU 2. TARKASTELUTARVE JA TARKASTELUKOHTEEN RAJAUS

5 TARKASTELUTARVE Tarkastelutarpeen tunnistaminen Tarkastelun tavoitteena voi olla selvittää esimerkiksi mikä on tarkastelukohteen nykytilanteen tai ennustetilanteen palvelutaso nykyisillä liikenneratkaisuilla miten nykyiset järjestelyt kestävät liikennemäärien kasvun mikä on kohteen välityskyky mikä liittymätyyppi soveltuu parhaiten kohteeseen (esim. eritasoliittymä, kiertoliittymä tai valo-ohjaus) tai miten laajemman alueen liikennejärjestelyt kannattaa toteuttaa millaiset kaistajärjestelyt tarvitaan miten liikenteen sujuvuus muuttuu toimenpiteiden myötä miten liikennevalojen ajoitukset, vaiheistus, yhteenkytkentä, etuisuudet ym. pitää suunnitella aiheutuuko tielle tai kadulle viivytyksiä tai jonoja miten liikenne voidaan hoitaa työmaan aikana.

6 TARKASTELUALUEEN RAJAUS Alueen rajaukselle ei voida määrittää yksiselitteistä ohjetta. Aluerajaus voi vaikuttaa tuloksiin, joten aluerajaus on syytä valita huolella jo hankkeen alkuvaiheessa.

7 LUKU 3. TARKASTELUMENETELMÄT JA MENETELMÄN VALINTA

8 OHJEESSA LYHYESTI ESITELLYT ANALYYTTISET TARKASTELUMENETELMÄT Highway Capacity Manual (HCM) ja Highway Capacity Software (HCS) Capcal DanKap LIVASU ja KSuhde Bovy-kaava ja Meerstrooksrotondeverkenner

9 HCM JA HCS Koulutus pidetty

10 KSUHDE Koulutus pidetty

11 BOVY-KAAVA = [1500 ], C E = sisääntulokapasiteetti (ajon/h) Q C = kiertävä liikennemäärä (ajon/h) Q S = poistuva liikennemäärä sisääntulohaarasta (ajon/h) = kerroin, poistumis- ja sisääntulokaistan etäisyys toisistaan = kerroin, kiertävien kaistojen lukumäärän mukaan = kerroin, sisääntulokaistojen lukumäärän mukaan.

12 MEERSTROOKSROTONDEVERKENNER Koulutus pidetty

13 OHJEESSA KÄSITELLYT SIMULOINTIOHJELMAT Synchro/Simtraffic Liikennevalo-ohjattujen liittymien tarkastelut Paramics Erityisesti suurten liikenneverkkojen tarkastelut VISSIM Erityisesti kaupunkiympäristön mallintaminen

14 SYNCHRO/SIMTRAFFIC Koulutus pidetty

15 PARAMICS Koulutus pidetty

16 VISSIM Koulutus pidetty

17 ANALYYTTINEN MENETELMÄ VAI SIMULOINTI? Yksiselitteistä ohjetta ei voida antaa. Analyyttinen menetelmä soveltuu yleisesti ottaen kun tutkitaan pientä kohdetta, joka toimii omana yksikkönään ja/tai tarvitaan nopeasti alustava arvio kohteen toimivuudesta. Simulointi soveltuu yleisesti ottaen kun halutaan tutkia laajempien liikennejärjestelyjen toimivuutta (mm. vierekkäisten liittymien vaikutukset toisiinsa) halutaan ottaa huomioon satunnaisuus halutaan tarkastella erikoisjärjestelyjen vaikutuksia (esim. joukkoliikenne-etuudet) halutaan havainnollista toiminnallisuutta animaation avulla. Haastavissa kohteissa kannattaa toimivuutta tarkastella usean menetelmän avulla!

18 MENETELMÄN VALINTA ERI KOHTEISIIN Käyttökohteet Liittymät Eritasoliittymät Paramics valo-ohjatut liittymät valo-ohjaamattomat liittymät yksikaistaiset kiertoliittymät monikaistaiset kiertoliittymät sekoittumisalueet erkanemiset liittymiset Moottoritiet Keskikaiteelliset ohituskaistatiet 2+1, osittain Linjaosuudet muilla tietyypeillä Tietyömaat kiertotie ajokaista suljetaan yksi kaista vuorotellen tilapäisiä liittymiä Joukkoliikenne Jalankulku Pyöräily Soveltuu hyvin (yleinen käyttö) 0 Soveltuu rajoitetusti -1 Ei sovellu/ei ole käytetty Synchro VISSIM HCM/HCS Capcal DanKap LIVASU Ksuhde

19 LUKU 4. LÄHTÖTIEDOT JA TARKASTELUAJANKOHDAN VALINTA

20 LÄHTÖTIEDOT Kohteen ominaisuustiedot Nykytilanteen liikennemäärät Liikenne-ennuste Kiinnitettävä erityinen huomio liikenne-ennusteeseen liittyviin epävarmuustekijöihin

21 TARKASTELUAJANKOHDAN VALINTA Koulutus pidetty

22 LUKU 5. TOIMIVUUSTARKASTELUN SUORITTAMINEN

23 KOHDEMALLIN RAKENTAMINEN SEKÄ KALIBROINTI JA VALIDOINTI Varsinainen kalibrointi ja validointiprosessi eivät kuulu tyypilliseen toimivuustarkasteluihin Kohdemallin rakentamisen yhteydessä muutettava kuitenkin ohjelmien oletusparametreja vastaamaan suomalaisia olosuhteita Parametrit vaihtelevat ohjelmittain Ohjeen liitteissä esitetty suosituksia simulointiohjelmien parametriarvoiksi

24 TARKASTELUJEN SUORITTAMINEN Satunnaisuus Simuloinnin kesto Tulosten nauhoittaminen Herkkyystarkastelut

25 TULOKSET Graafiset ja numeeriset tulosteet Tyypillisiä tuloksia viivytykset ja jonot nopeustason muutokset matka-ajat palvelutaso sanallinen kuvaus. Muutosten vaikutus nykytilanteen toimivuuteen? Käytetty palvelutasoluokitus!

26 JONOPITUUDET Synchro/SimTraffic Paramics

27 VIIVYTYKSET Paramics Synchro/SimTraffic

28 RAPORTOINTI Käytettävän ohjelman tai menetelmän ominaisuudet Tarkastelualueen ja vaihtoehtojen esittely Tarkasteltavat tilanteet ja liikennemäärät, mm. olennaisten liittymien kääntyvät virrat Liikenne-ennusteen muodostamisen lähtökohdat Simulointiasetukset ja parametriarvot Herkkyystarkastelujen oletukset Tulokset Johtopäätökset

29 LUKU 6. TILAUSMENETTELYT JA ARKISTOINTI

30 TARJOUSPYYNTÖ Tarkastelukysymysten määrittäminen Käytettävät lähtötiedot Mahdolliset vaatimukset käytettävälle ohjelmalle ja vaadittavat tulokset Tarkasteltava alue, tarkasteltavat ajankohdat ja vaadittavat herkkyystarkastelut Suositus: kiinteähintainen työ, jossa tehdään kohdemalli ja tutkitaan etukäteen sovittu määrä simulointitapauksia etukäteen rajatulla alueella Lisäsimuloinnit esim. yksikköhinta ( /lisäsimulointi) tai tuntiveloitus

31 ARKISTOINTI Liikenneviraston toimintaohjeen mukaisesti Suositeltavaa on pyytää kohdemallit omiksi

32 OHJEEN JULKAISU JA KEHITTÄMINEN Ohje julkaistaan syyskuun alussa Ohjeen käyttökokemuksista kerätään palautetta syksyn 2013 aikana Ohjelmien ja menetelmien soveltuvuutta tutkitaan lisää Ohje päivitetään tarvittaessa vuoden 2013 lopussa Palautteen voi ohjata osoitteeseen KIITOS!

33 Liikenneviraston ohjetoiminta 2013 Markku Nummelin

34 Markku Nummelin Kunnossapito

35 Ohjeryhmän toimivalta ja toimintaperuste Liikenneviraston päätös drno 1295/000/2011 Teknisten ohjeiden ja normien antamisen kehittäminen, päätös pysyvän työryhmän asettamisesta Ryhmä vastaa koko viraston teknisiä ohjeita ja normia koskevan työn ohjeistuksesta. Ryhmän pysyvänä tehtävänä on jatkuva Liikenneviraston teknisten ja turvallisuusohjeita sisältävän ohjekokoelman kehittäminen sekä ohjeiden ajantasaistamiseen liittyvä työ. Ohjeryhmillä on koordinaattorit ja kullakin ohjeella oma yhteyshenkilönsä Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

36 Ohjeryhmän organisointi Ohjetyöryhmän jäseninä toimivat Markku Nummelin, pj. (väylänpito), sihteeri Anne Mansikkasalo (väylänpito) Raili Bärlund (väylänpito), Matti Eronen (toiminnan ohjaus), Anders Jansson (toiminnan ohjaus), Kari Lehtonen (väylänpito), Sinikka Kiikka (liikenne ja tieto), Janne Rautio (Uudenmaan ELY), Marko Tuominen (väylänpito), Maija Turunen (oikeuspalvelut), Anne Mansikkasalo (väylänpito), Tuomo Viitala (väylänpito), Jari-Pekka Kitinoja (liikenne ja tieto), Matti Vehviläinen (Varsinais-Suomen ELY). Ohjetyöryhmän alatyöryhmiä on kaksi: ohjeiden päivitys ja priorisointi alatyöryhmän puheenjohtajana toimii Tuomo Viitala, ja ohjekokoelman kehittämistyöryhmän puheenjohtaja on Anne Mansikkasalo. Liikenneviraston teknisten ohjeiden ja normien sekä turvallisuusohjeiden ohjekokoelmassa on tällä hetkellä 548 ohjetta Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

37 Ohjetyön tarkoitus Ohjeilla kerätään hajallaan oleva tieto yhteen Tiedon esitysasu yhtenäistetään Toiminnan systematisointi Rahoituksen allokointi Ohjeilla yhtenäistetään käytäntöjä eri kulkumuotojen välillä (esim. uusi taitorakenteiden tarkastusohje, väylien kuivatusohjeet) Ohjeet ovat käytettävissä muidenkin omistajaorganisaatioiden kuin Liikenneviraston hallinnoimilla väylillä Ohjeilla kuvataan rakentamisen tai kunnossapidon vaadittava lopputulos, ei työmenetelmiä Ohjeet muuttuvat sitoviksi hankinnan, käyttösopimusten yms. kautta Jatkossa ohjeita jalostetaan niin, että ne palvelevat entistä paremmin konkreettista suunnittelutyötä Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

38 Ohjetyön rajaus Ohje ei ole opas, oppikirja, historiikki eikä kuvakirja, oppaat kuitenkin luetellaan ohjeluettelossa käytettävyyden helpottamiseksi Luonnosohjeita ei saa ottaa normaaliin käyttöön; ohjeita voidaan kuitenkin koekäyttää. Ohjeita voi saada koekäyttöön myös kysymällä ohjeen koordinaattorilta Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

39 Ohjeluettelo Ohjeiden hakukanava on ohjeluettelo /ohjeluettelo Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

40 Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

41 Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

42 Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

43 Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

44 Oppaat Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

45 Ohjeryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Uuden keskitetyn rahoitus- ja taloushallintomallin vakiinnuttaminen tuloksellisesti vuonna 2013 ohjetyön kaikilla tasoilla. Ohjeiden syötteiden saamisen varmistaminen mm. verkostojen avulla Ohjeista tiedottamisen parantaminen, myös ELYissä Ohjeiden keskinäisen priorisoinnin haltuunotto. Kansainvälisen standardoimistyön linjausten valmistuminen. Viraston johdolle raportointi vuosittain, rahoitustarvetarkastelu ryhmän sisällä puolivuosittain Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

46 Ohjebudjetit vuosille Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

47 Ohjetyön toimintamalli LIIKENNEVIRASTON INFRA- JA YMPÄRISTÖ-OSASTOLLE KESKITETTYYN OHJEBUDJETTIIN LIITTYVÄN TYÖN ROOLITUS; OHJETYÖN JA TILAUSTEN VAIHEISTUS 2013 v LIIKENNETUR- VALLISUUS JA KANSAINVÄLI- SET ASIAT YKSIKÖN- PÄÄLLIKKÖ (tai sijainen) INFRA- JA YMPÄRISTÖ- OSASTON TALOUSASSISTE NTTI (tai sijainen) Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

48 Liikenneviraston teknisten ja turvallisuusohjeiden jakautuminen kulkumuodoittain Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

49 Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

50 Uusia suunnitteluohjeita (esimerkkejä) Vuorovaikutus vesiväylähankkeissa Tien geotekninen suunnittelu Ympäristö ja rautatiealueet (RATO 20) Vaihteet (RATO 4), Turvalaitteet (RATO 6), Junien kulunvalvonta (RATO 10) Eurokoodin soveltamisohje (useita osia) Siltojen kaiteet ( ) Mopon paikka liikenneympäristössä ( ) Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu ( ) Tiealueen puomien laatuvaatimukset ( ) Tien kaiteiden suunnittelu ( ) Tien suuntauksen suunnittelu (tulossa) Tien poikkileikkauksen suunnittelu ( ) Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

51 Uusia suunnitteluoppaita (esimerkkejä) Vesiväylien linjalaskennan perusteet Pohjaveden hallinta alikulkupaikoilla Raidegeometria (kovakantinen kirja) Markkinoilla olevia kaidetuotteita (tulossa) Hyväksytyt tievalaisimet ( ) Rautateiden turvalaitteet (kovakantinen kirja tekeillä) Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

52 Ohjeosaamisen varmistaminen Ohjekoordinaattorien ja ohjeiden yhteyshenkilöiden oltava aktiivisia implementoinnissa ja tiedottamisessa mm. Liikenneviraston uutiskirjeen kautta Kumppanuussopimukset lyhytkursseista oppilaitosten kanssa, ensimmäisenä Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK) RASU-kurssit (TTY) Alan koulutuspäivät, mm. Siltatekniikan päivät RATA 2014 Turussa Logomossa (/rata2014) Markku Nummelin Kunnossapito Infra ja ympäristö

53 Kari Lehtonen Ohjeluettelo Ohjeita, joita ei esitellä

54 Ohjeluettelo /ohjeluettelo Uudessa luettelossa ensin väylämuotojako Tienpidon ohjeet Radanpidon ohjeet Vesiväylien ohjeet Tienpidon ohjeet ovat yhtenä pdf-tiedostona, jonka voi tulostaa Jokaisen ohjeen nimestä pääsee ohjetekstiin, joka on pdf-tiedosto Ohjeluettelon sisällysluettelon otsikkoa painamalla pääsee kyseiseen kohtaan Lehtonen Kari 2

55 Tienpidon ohjeet Lehtonen Kari 3

56 Tulossa olevia ohjeita Tien rakennussuunnitelman sisältö ja esitystapa Tien suunnitteluperusteet Tasoliittymät Perusverkon eritasoliittymät Jalankulku ja pyöräteiden suunnittelu Tiemerkintäohje Viitoitusohjeet Markkinoilla olevia valaisinpylväitä Markkinoilla olevia jalustoja Tien meluesteiden suunnittelu Tien rakenteen suunnittelu Tien rakentamisen ST-urakan kohdekohtaisen laatuvaatimuksen malli Lehtonen Kari 4

57 JORMA SAARELAINEN TIEN SUUNTAUKSEN SUUNNITTELU Koulutus pidetty

58 OHJEEN TARKOITUS OHJE KOSKEE UUSIEN JA PARANNETTAVIEN Maaseudun maanteiden suunnittelua Maaseututaajamien ja taajama-alueiden maanteiden suunnittelua OHJETTA VOI KÄYTTÄÄ SOVELTUVIN OSIN Kaupunkialueiden maanteiden suunnittelussa Kuntien pääkatujen suunnittelussa Kuntien muiden vilkasliikenteisten katujen suunnittelussa OHJEESSA HUOMIOITU Tieluokituksen muutos Ajoneuvolainsäädännön ja mitoituksen muutokset, LVM:n näkemäalueasetus Uusien tietyyppien suunnittelulle asettamat vaatimukset Jorma Saarelainen 2 <Toimialue>

59 TIEN SUUNTAUKSEN SUUNNITTELUOHJE OHJE KORVAA OHJEET JA KIRJEEN TVL Teiden suunnittelu, luku III 2. Tien suuntauksen suunnittelu Tien geometrian parantaminen, ohjeluonnos (TVH ) Tien sovittaminen maisemaan - Ohje tiensuunnittelijoille (TIEL ) Parannettavien pääteiden suuntaus (TIEL ) Tietoa tiensuunnitteluun nro 85: Keskikaideteiden suuntaus OHJE TÄYDENTÄÄ SUUNTAUKSEN SUUNNITTELUSSA OHJEITA Pääväylät kaupunkialueilla - Yleiset suunnitteluperiaatteet (TIEL ) Taajamien keskustateiden suunnittelu (TIEL ) Tietoa tiensuunnitteluun nro 83: 1+1 keskikaideteiden suunnitteluperiaatteet (kumottu) Jorma Saarelainen 3 <Toimialue>

60 OHJEEN SISÄLTÖ 1 SUUNTAUKSEN SUUNNITTELUN YLEISPERIAATTEET 2 SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET Laatuluokitus Mitoitusajoneuvot Ajotekniset perusarvot 3 TIEN SOVITTAMINEN YMPÄRISTÖÖN Esiselvitykset, yleissuunnitelma, tiesuunnitelma, rakennussuunnitelma Sillat Tunnelit 4 NÄKEMÄT JA NÄKEMÄALUEET 5 GEOMETRINEN SUUNNITTELU Linjaus ja tasaus Sivu- ja viettokaltevuus Poikkileikkauksen muutokset Optinen ohjaus ja joustavuus Jorma Saarelainen 4 <Toimialue>

61 1 SUUNTAUKSEN SUUNNITTELUN YLEISPERIAATTEET SUUNTAUKSEN SUUNNITTELU Tien sijainnin ja sen geometrisen muodon suunnittelua PÄÄTEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Tien sovittaminen ympäristöön ja maastoon ottaen huomioon tieverkolliset tavoitteet, maisema, luonto ja maankäyttö Tie noudattaa maaston rytmiä ja suuntautuneisuutta Tien vaaka- ja pystygeometrian suunnittelu liikenteelliset, tietyyppi-, liittymäpaikka- ja ajodynaamiset tekijät huomioon ottaen MUITA TAVOITTEITA Rakentamistekninen ja taloudellinen edullisuus Huomioitava liikennemäärä, vaiheittain rakentaminen, hanketyyppi (parannus- vai uudishanke) Edulliset maasto- ja maaperäolosuhteet Massatalous (pieni siirtotöiden määrä, lyhyet kuljetusmatkat) Toiminnallinen yhdenmukaisuus eli perusratkaisujen ja mitoituksen samankaltaisuus luonteeltaan yhtäläisillä teillä ja tieosuuksilla Luonteva ja joustava tielinjaus, hyvä ajodynamiikka Jorma Saarelainen 5 <Toimialue>

62 2 SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET LAATULUOKITUS Mitoitusperusteen perusarvo tai suuntauselementin arvo Ohjearvo Hyvä Kuvaus Mitoitusperusteen ohjearvon tai taajamaympäristössä hyvän arvon perusteella mitoitetulla tiellä voi liikenne edetä joustavasti ja turvallisesti, jos myös muiden mitoitusperusteiden arvot on valittu ohjearvon tai hyvän arvon mukaan. Vähimmäisarvo Enimmäisarvo Tyydyttävä Välttävä Mitoitusperusteiden vähimmäis-, enimmäis- tai taajamaympäristössä tyydyttävien arvojen mukaan mitoitetulla tiellä joutuu ajoneuvon kuljettaja keskittymään enemmän ajosuoritukseen. Kuljettajaan sekä muihin matkustajiin kohdistuu suurempia voimavaikutuksia kuin ohjearvojen tai hyvien arvojen mukaisesti mitoitetulla tiellä. Mitoitusperusteiden välttävien arvojen mukaisesti mitoitetulla tiellä joutuu ajoneuvon kuljettaja reagoimaan nopeasti liikennetilanteisiin. Linja-autossa seisovien matkustajien onnettomuusriski on olemassa Jorma Saarelainen 6 <Toimialue>

63 2 SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET LAATULUOKITUS Mitoitusperusteen perusarvo tai suuntauselementin arvo Ohjearvo Hyvä Käyttö Moottori- ja moottoriliikenneteiden suuntaus, näkemät ja näkemäalueet paikalla parantamisen poikkeustapauksia lukuun ottamatta Muiden uusien ja uudelle tielinjalle parannettavien maaseututeiden sekä mahdollisuuksien mukaan myös paikalleen parannettavien maaseututeiden näkemät, näkemäalueet ja suuntaus Vähimmäisarvo Enimmäisarvo Tyydyttävä Välttävä Paikalla parannettavien maaseututeiden suuntaus kohtuuttomien kustannusten välttämiseksi tai muiden erityisten syiden takia tarvittavilta kohdin ja osin Paikalla parannettavien seutu- ja yhdysteiden suuntaus, kun muilla toimenpiteillä voidaan varmistaa suurimpien esiintyvien nopeuksien säilyminen nopeusrajoituksen suuruisina Taajamateiden suuntaus kohtuuttomien kustannusten välttämiseksi tai muiden erityisten syiden takia (ei vilkkailla linja-autoliikenteen reiteillä). Muuten paikasta ja paikallisista olosuhteista riippuen joko hyvän tai tyydyttävän laatuluokan mukaisesti Jorma Saarelainen 7 <Toimialue>

64 2 SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET MITOITUSAJONEUVOT Telilinja-auto (Lat) Henkilöauto (Ha) Pituus: Leveys: Korkeus: 15,0 m 2,55 m 4,2 m Pituus: Leveys: Korkeus: 5,0 m 1,8 m 1,35 m Jorma Saarelainen 8 <Toimialue>

65 2 SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET MITOITUSAJONEUVOT Moduulirekka (Kam) Linja-auto (La) Pituus: Leveys: Korkeus: 25,25 m 2,6 m 4,2 m Pituus: Leveys: Korkeus: 13,5 m 2,55 m 4,2 m Perävaunullinen kuorma-auto (Kap) Kuorma-auto (Ka) Pituus: Leveys: Korkeus: 22,0 m 2,6 m 4,2 m Pituus: Leveys: Korkeus: 8,0 m 2,6 m 4,2 m Jorma Saarelainen 9 <Toimialue>

66 2 SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET SUUNNITTELU- JA MITOITUSNOPEUS Valitaan yleensä 20 vuoden kuluttua vallitsevien liikenneolosuhteiden mukaan Suunnittelunopeus on yleensä sama kuin tien suunniteltu nopeusrajoitus Mitoitusnopeus on suuntauksen geometristen minimielementtien määrittelynopeus Suunnittelunopeus (km/h) OHJEARVO TAI HYVÄ Mitoitusnopeus v mit (km/h) VÄHIMMÄISARVO TAI TYYDYTTÄVÄ/VÄLTTÄVÄ Jorma Saarelainen 10 <Toimialue>

67 3 TIEN SOVITTAMINEN YMPÄRISTÖÖN LÄHTÖKOHDAT Maankäytön tavoitteet, ympäristövaikutukset, esteettiset ja ekologiset arvot ESISELVITYKSET Selvitetään pääsuuntavaihtoehdot ja ympäristön asettamat reunaehdot Maastokäytävien sijoittumiseen vaikuttava maankäyttö, maasto-olosuhteet, vesistöt, suojelualueet ja kohteet, arvokkaat ympäristöt ja pakkopisteet YLEISSUUNNITELMA Ohjeistetaan vaihtoehtoisten suuntausratkaisujen linjauksen ja tasauksen suunnittelu ympäristö ja maisema huomioon ottaen Tarkastellaan tarkemmin suuntauksen suunnittelua vapaassa maisemassa TIESUUNNITELMA Viimeistellään tien sovittaminen ympäristöönsä lähiympäristön suunnittelulla RAKENNUSSUUNITELMA Vain vähäisiä tarkennuksia tehtävissä SILTOJEN JA TUNNELIEN SOVITTAMINEN MAISEMAAN JA YMPÄRISTÖÖN Jorma Saarelainen 11 <Toimialue>

68 4 NÄKEMÄT JA NÄKEMÄALUEET NÄKEMÄSUUNNITTELUN JA TARKASTELUN NÄKEMÄT Pysähtymisnäkemä Kohtaamisnäkemä Ohitusnäkemä Liittymisnäkemä Päätöksentekonäkemä Eritasoliittymien kohdat (moottori- ja moottoriliikenneteiden ramppien erkanemis- ja liittymisalueet) Muut tien poikkileikkauksen muutoskohdat (ajokaistojen päättyminen Kohdat, joissa useita autoilijan huomiota vaativia opasteita Jorma Saarelainen 12 <Toimialue>

69 5 GEOMETRINEN SUUNNITTELU LINJAUS KAARRESÄTEEN AJODYNAMIIKAN MUKAISET MINIMIARVOT (yksipuol. sivukallistus) Sivukaltevuus (%) Ohjearvo Kaarresäde (m) 30 km/h 40 km/h 50 km/h 60 km/h Välttävä (taajama) Ohjearvo Välttävä (taajama) Ohjearvo Välttävä (taajama) Ohjearvo Vähimmäisarvo Vähimmäisarvo Vähimmäisarvo Vähimmäisarvo Välttävä (taajama) Sivukaltevuus (%) Ohjearvo 70 km/h 80 km/h 100 km/h 120 km/h Välttävä (taajama) Ohjearvo Välttävä (taajama) Ohjearvo Välttävä (taajama) Ohjearvo Vähimmäisarvo Vähimmäisarvo Vähimmäisarvo Vähimmäisarvo Välttävä (taajama) Voidaan käyttää kaarevilla silloilla päällysteen kuivatuksen salliessa Jorma Saarelainen 13 <Toimialue>

70 5 GEOMETRINEN SUUNNITTELU LINJAUS KAARRESÄTEEN AJODYNAMIIKAN MUKAISET MINIMIARVOT (kaksipuol. sivukallistus) Sivukaltevuus (%) Kaarresäde (m) 30 km/h 40 km/h 50 km/h 60 km/h Ohjearvo Vähimmäisarvo Välttävä (taajama) Ohjearvo Vähimmäisarvo Välttävä (taajama) Ohjearvo Vähimmäisarvo Välttävä (taajama) Ohjearvo Vähimmäisarvo Välttävä (taajama) 2, Sivukaltevuus (%) 70 km/h 80 km/h 100 km/h 120 km/h Ohjearvo Vähimmäisarvo Välttävä (taajama) Ohjearvo Vähimmäisarvo Välttävä (taajama) Ohjearvo Vähimmäisarvo Välttävä (taajama) Ohjearvo Vähimmäisarvo Välttävä (taajama) 2, Jorma Saarelainen 14 <Toimialue>

71 5 GEOMETRINEN SUUNNITTELU LINJAUS Suunnitellaan pääosin samojen suunnitteluohjeiden mukaisin suunnitteluperiaattein sekä keskikaiteettomille että keskikaiteellisille teille Leveäkaistaisella tiellä on oltava pysähtymisnäkemän asemasta aina vähintään kohtaamisnäkemä Siirtymäkaaria on käytettävä uusilla ja myös parannettavilla teillä Neli- tai useampikaistaisilla teillä ei yli 3000 m säteisten ympyräkaarien yhteydessä Kaksikaistaisilla valta-, kanta ja seututeillä sekä 1+1 ja 2+1 -keskikaideteillä ei, kun Suunnittelunopeus R (km/h) min (m) 1) (1000) > (2000) 1) Suluissa mainitut arvot poikkeustapauksissa Paikalla parannettavan tien vanha linjaus kelpaa sellaisenaan vain, jos se täyttää suunniteltavalle tielle suunnitteluohjeissa asetetut vaatimukset Jorma Saarelainen 15 <Toimialue>

72 5 GEOMETRINEN SUUNNITTELU LINJAUS Keskikaideteiden suunnittelussa huomioitava kaiteen näkemäestevaikutus Pysähtymisnäkemä oltava jokaisessa tien kohdassa, myös ohituskaistalla ajavalla Tarvitaan suuret kaarresäteet Jorma Saarelainen 16 <Toimialue>

73 5 GEOMETRINEN SUUNNITTELU KESKIKAIDE NÄKEMÄESTEENÄ R A kaide R d B 2 R ~ B / (8d) B = näkemävaatimus [ m d = kaiteen tms. etäisyys silmäpisteen paikasta [ m [ [ A - A A d kaide silmäpiste ajoradan sisäreuna 1,0 m (> 2 ajokaistaa) 2,0 m (yksi ajokaista) Suunnittelunopeus [km/h] Ajosuunnan kaistamäärä ulkokaarteen puolella Pysähtymisnäkemä [m] Minimikaarresäde [m] Ohjearvo Vähimmäisarvo Ohjearvo Vähimmäisarvo Jorma Saarelainen 17 <Toimialue>

74 5 GEOMETRINEN SUUNNITTELU KEINOT KESKIKAIDEOSUUDELLA TARVITTAVAN KAARRESÄTEEN PIENENTÄMISEKSI Keskialueen leventäminen Levennys voi olla enintään 2 m Sijoitetaan kokonaan ulkokaarteen puolelle Tien ulkonäkö ei saa kärsiä ja optisesta ohjauksesta on huolehdittava Ajokaistajärjestelyt Vältetään 2+1 -tiellä ohituskaistan sijoittamista ulkokaarteen puolelle Nopeusrajoituksen alentaminen Ei suositeltava, ellei painavia syitä toimenpiteelle ole Jorma Saarelainen 18 <Toimialue>

75 5 GEOMETRINEN SUUNNITTELU TASAUKSEN SUUNNITTELU Suunnittelunopeus (km/h) Pääsääntöisesti tasaus suunnitellaan samoilla periaatteilla sekä yksiajorataisille (perinteisille) että kaksiajorataisille (keskikaiteellisille) teille Leveäkaistaisille teille vähintään kohtaamisnäkemälle ja muille teille pysähtymisnäkemälle Keskikaideteiden kupera tielinjatasaus voidaan mitoittaa "tingitymmin" Keskikaiteelliset ohituskaista- ja nelikaistatiet, joilla rinnakkaistie tai lisäksi erillinen kevyen liikenteen väylä (ei moottori- ja moottoriliikennetiet) Keskikaiteellinen ohituskaistaosuus, 1+1-tieosuus tai niiden yhdistelmä, jolla vain satunnaista kevytliikennettä Ohjearvo Kupera pyöristyssäde (m) Tavallinen yksiajoratainen tie Leveä- ja 1-kaistainen tie 2-ajoratainen tie Välttävä (taajama) Ohjearvo Välttävä (taajama) Jos kevyttä liikennettä, niin mitoitus yksiajorataisen tien mukaisesti 2 Moottori- ja moottoriliikenneteillä käytetään tavallisen yksiajorataisen tien ohjeellisia minimiarvoja tai suurempia arvoja Ohjearvo Vähimmäisarvo Vähimmäisarvo Vähimmäisarvo Välttävä (taajama) Jorma Saarelainen 19 <Toimialue>

76 5 GEOMETRINEN SUUNNITTELU KIERTOLIITTYMIEN TULOHAAROJEN TASAUKSEN SUUNNITTELU Kiertoliittymä on voitava havaita kaikista tulosuunnista riittävän kaukaa. Tie voi päättyä yllättäen kiertoliittymään tai kiertoliittymä voi olla kauempaa katsoen optisesti ja visuaalisesti liittymävapaalta tielinjalta vaikuttavassa kohdassa. Kyseisen kiertoliittymän tulosuunnan kuperan pyöristyssäteen on oltava suuruudeltaan: m tai niin suuri, että liittymä on havaittavissa henkilöautosta 250 m etäisyydeltä, kun linjaosuuden nopeusrajoitus ennen liittymää on > 50 km/h m tai niin suuri, että liittymä on havaittavissa henkilöautosta 150 m etäisyydeltä, kun linjaosuuden nopeusrajoitus ennen liittymää on 50 km/h Yllättäviä kiertoliittymäpaikkoja eivät ole esim.: Ramppiliikenteelle eritasoliittymien ramppien ja päätietä risteävän sekundääritien risteämiskohdat Sekundääritien liikenteelle mm. rombisessa eritasoliittymässä päätien ylittävän sillan (alikulun) jälkeinen, toinen tien ja ramppien risteämiskohta (edeltävä voi olla) Jorma Saarelainen 20 <Toimialue>

77 5 GEOMETRINEN SUUNNITTELU KESKIKAITEELLISEN MOOTTORITIEN SUUNNITTELUPERIAATTEET Suunnittelunopeus yleensä ja enintään 100 km/h Ohjearvoinen suuntausgeometria paikalla parantamisen poikkeustapauksia lukuun ottamatta Yksiajorataisen tien tasausgeometriavaatimukset (kuperat pyöristyssäteet) Päätöksentekonäkemä ja näkemän mukainen suuntaus eritasoliittymien kohdalla ja poikkileikkauksen muutoskohdissa Kaksipuolinen sivukallistus myös kaarrekohdissa ainakin uudella tielinjalla 100 km/h: R min 3600 m, poikkeustapauksissa R min 3200 m, sivukallistus 3 %) Eritasoliittymät moottoriteiden eritasoliittymäohjeiden mukaiset (jarrutuskaaret jne.) Jorma Saarelainen 21 <Toimialue>

78 Taina Rantanen Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu -ohje Koulutus pidetty

79 Kuivatusohje vuodelta 1993 uudistui YLEISTÄ Ohje on tarkoitettu sekä ratojen että maanteiden kuivatuksen suunnitteluun. Aikaisemmin RHK:lla oli käytössä RMYTL, jossa viitattiin etenkin mitoitusasioissa Tielaitoksen ohjeeseen vuodelta 1993 Uudessa ohjeessa otetaan asiayhteyksittäin kantaa myös nykyisten rumpujen kunnossapitoon sekä uusimiseen Maantiepuolella otetaan käyttöön termi maantierumpu entisen päätierumpu termin tilalle Tarkempi kuvaus kuivatuksen vaikutuksesta rakenteeseen ja siten tarvittavaan kuivatustasoon on esitetty Maanteiden ja rautateiden rakenteen mitoitusohjeissa Tierakenteen suunnittelu ja RATO3. Kuivatusjärjestelmien hoidon ja ylläpidon vaatimustaso on määritetty maanteiden hoidon ja ylläpidon tuotekorteissa, radan rumpujen tarkastusja korjaamistoimenpiteet on esitetty RUMKO -ohjeessa 2

80 Kuivatusohje vuodelta 1993 uudistui MIKÄ SÄILYY ENNALLAAN Hydrologisten laskentojen yleiset perusteet, sivu- ja laskuojien tarve ja sijainti, sadevesiviemärien ja pumppaamoiden käyttökohteet ja sijoittelu, syväkuivatuksen suunnittelu MIHIN ASIOIHIN TARKENNUKSIA Mitoitusvirtaamat, rumpukoon valinta Kunnossapidon näkökulma, organisaationimet, kuivatusta koskeva lainsäädäntö, erityistarkasteluna laskuojien kunnostus MIKÄ ON KOKONAAN UUTTA Kokonaan uutena kappaleena on hulevesien hallinta, joka perustuu lakiin tulvariskien hallinnasta Eläinten huomioon ottaminen rumpujen suunnittelussa MITÄ JÄÄ POIS InfraRYL:ssä esitetyt rakentamisen ja materiaalien tekniset vaatimukset

81 HULEVESIEN HALLINTA, 1/3 Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010). Tavoitteena vähentää ja hallita tulvista ihmisten terveydelle, ympäristölle, infrastruktuurille ja omaisuudelle aiheutuvia riskejä Tulvahuippujen rajoittamista tarvitaan kun: Olemassa olevaan purkupaikkaan johdetaan vettä sellaiselta alueelta, jossa vesitiiviiden pintojen, kuten päällysteet, pohjavesisuojaukset ja saviset ojan pohjat, määrä kasvaa huomattavasti. Vedet on tarkoitus johtaa olemassa olevaan hulevesiviemäriin. Tällöin voi melko pienikin tiiviiden pintojen lisäys saada aikaan viemärin kapasiteetin ylittymisen. Purkuvesistö on jo ennestään tulvimisherkkä. Erikoistapauksissa viivytysratkaisuja tarvitaan jo toteutuneiden tulvaongelmien ratkaisemiseen, vaikka tiiviiden pintojen lisäys olisi pienikin. Erityisen tärkeää on, että väylän suunnittelija ja väylänpitäjä pitävät yhteyttä kaavoittajiin, jotta ei synny äkillistä tarvetta olemassa olevan väyläverkon rumpujen suurentamiseen! 4

82 HULEVESIEN HALLINTA,2/3 HALLINTATARPEEN ARVIOINTI jakaantuu seuraavien tilanteiden tarkasteluun: Onko tarpeen vähentää tulvahuippuja viivyttämällä veden virtausta tai imeyttämällä osa vesistä pohjaveteen? Onko tarpeen rajoittaa herkän vesistön kuormitusta suodattamalla vettä tai johtamalla purkuvedet uutta reittiä toiseen vesistöön? Suodattaminen on tarpeen, kun KVL on yli ja vesiä ollaan johtamassa arkaan vesistöön Jo suunnittelun alkuvaiheessa tulee selvittää väylän varrella sijaitsevien hulevesien purkuvesistöjen tila: muun muassa vesistön herkkyys ja muu käyttö voivat vaikuttaa tarvittaviin suunniteltaviin hulevesien puhdistustoimenpiteisiin. Herkän vesistön tunnuspiirteet on kuvattu ohjeessa. Onko tarpeen estää pohjaveden kertymisen väheneminen ja pohjavesipinnan lasku imeyttämällä liikenne-alueen vedet pois johtamisen sijasta?

83 HULEVESIEN HALLINTA, 3/3 KEINOJA Viivytys ja suodatus voidaan toteuttaa samanaikaisesti seuraavilla rakennetyypeillä: kaksikerroksisella sivuojalla, jossa tiiviimmän maakerroksen päällä on läpäisevämpi, noin 0,3 0,8 m:n vahvuinen kasvualusta ja pohjalla salaojaputki 6

84 RUMPUJEN MITOITUKSESTA Rumpuaukon mitoitus Perustarkastelut: mitoitus joko sulamisvirtaamalle tai rankkasateelle Riskianalyysi, Sallittu mitoituspadotus 0,02 0,06 m Rumpuaukon mitoittaja vaihtelee ELY- keskuksittain: suunnittelija tai Y- vastuualue ja rummun merkityksen mukaan: perusmitoitus ilman tarkempia laskentoja päätellen saman väylän muista rummuista Eritellään nykyiset väylät - uudet väylät Nykyiset väylät: tehdään päätelmät olemassa olevien rumpujen riittävyydestä => minimivesimäärät (vanha ohje), ilmaston lämpenemisen seurauksena sateen rankkuus voi olla tulevan 20 vuoden aikana suurempi kuin edellisen 20 vuoden aikana. Kokemusperäistä mitoitusta käytettäessä on siksi tarkasteltava, mitä tapahtuisi, jos virtaama kasvaisi 20 % aikaisemmin tapahtuneesta. Uudet väylät => suuremmat vesimäärät erillisen taulukon mukaan, kuitenkin pyritään käyttämään ensisijaisesti hulevesien hallintaa. Havaitut tulvat otetaan huomioon uusia rumpuja ja siltoja suunniteltaessa ja vanhojen riittävyyttä arvioitaessa, vaikka laskennallinen mitoitus osoittaisi pienemmän mitoituksen riittävän.

85 VIEMÄRIEN MITOITUKSESTA Kun mitoitetaan maantien tai kadun sadevesiviemäreitä, keski- ja välialueiden kuivatusta palvelevien rumpujen mitoitusta, voidaan sallia veden nousu ajoittain keski- ja välialueelle. Keski- ja välialueiden osalta mitoitussateen toistumisajan tavoitearvo on 1/10, minimi 1/5, ja ajokaistojen osalta tavoitearvo on taajamien pääväylillä 1/20, minimi 1/5. Sadevesiviemäreitä mitoitettaessa on tärkeää varautua viemärin vaikutuspiiriin myöhemmin tuleviin liikenneväyliin ja toimintoihin. 8

86 Ohje meni kommenteille SYKE:lle kesäkuussa ja lausunnoille ELY -keskuksiin elokuussa 2012, ohje otettiin käyttöön Koulutus pidetty

87 KARI LEHTONEN : TIEN POIKKILEIKKAUKSEN SUUNNITTELU

88 OHJEEN TARKOITUS OHJE KOSKEE Uusien ja parannettavien teiden poikkileikkaussuunnittelua Tien reunaympäristön muotoilua Kaiteen tarpeellisuuden arviointia OHJEESSA MÄÄRITETÄÄN JA KÄSITELLÄÄN Poikkileikkauksen suunnittelun mitoitusperusteet, poikkileikkausvaihtoehdot ja poikkileikkauksen valinta Tien keskialueen, sivuojien ja muun reunaympäristön mitoitus ja muotoilu Turvaetäisyys törmäysesteisiin ja kaiteen sekä lumitilan tarve Nykyisten teiden parantamisperiaatteet (leventäminen, keskikaiteella varustaminen, suistumisturvallisuuden parantaminen) Erityiskysymykset (tiealueen leveyden suunnittelu, häiriöiden hallinta keskikaiteellisilla teillä, poikkileikkauksen muutoskohtien suunnittelu) Kari Lehtonen 2 <Toimialue>

89 TIEN POIKKILEIKKAUKSEN SUUNNITTELU OHJE KORVAA OHJEET JA KIRJEET TVL, Teiden suunnittelu kohta III: Liikenneteknillinen suunnittelu kohta 1. Poikkileikkauksen suunnittelu TVH Sts-131, Poikkileikkauksen valintaa koskevat ohjeet Teiden suunnittelu V2 Kaiteet ja suistumisonnettomuuksien ehkäisy Tietoa tiensuunnitteluun nro 2: Lumitilan tarve meluesteiden, välikaistojen ym. Kohdalla Tietoa tiensuunnitteluun nro 72: Ohituskaistat erikoiskuljetusten reiteillä Tietoa tiensuunnitteluun nro 83: 1+1 keskikaideteiden suunnitteluperiaatteet MUUTTAA Ohituskaistojen suunnittelu Tietoa tiensuunnitteluun 57 Kaksiajorataisten teiden keskikaistojen kulkuaukot Kari Lehtonen 3 <Toimialue>

90 OHJEEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 TIEN POIKKILEIKKAUKSEN OSAT 3 MITOITUSPERUSTEET 4 POIKKILEIKKAUKSET 5 POIKKILEIKKAUKSEN VALINTA 6 TIEN REUNAYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU 7 NYKYISEN TIEN PARANTAMINEN 8 ERITYISKYSYMYKSIÄ Kari Lehtonen 4 <Toimialue>

91 MÄÄRITELMIÄ Oikea ajokaista tai ulkokaista Ajosuuntaan katsottaessa äärimmäisenä oikealla oleva ajokaista Keskialue Kaksiajorataisen tien sisäpientareiden välinen alue, joka erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat toisistaan. (Valtioneuvoston asetus maanteistä 1 : Moottoriteillä on kaksi keskikaistan tai kaiteen toisistaan erottamaa ajorataa.) Ohjeessa on ajatus, että kaistat ovat ajokelpoisia ja keski- ja välialueet ovat ajokelvottomia. Siksi keskikaista -> keskialue Ajorata Ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu, yhden tai useamman ajokaistan käsittävä tien osa, pyörätietä lukuun ottamatta (Tieliikennelaki, 1981). Kaksiajorataisella tiellä ajoradalla voidaan tarkoittaa myös toisen suunnan ajorataa pientareineen, luiskineen ja varusteineen. Lisäys, johtuu siitä, että useimmissa kaksiajorataisten teiden suunnitelmissa ja urakka-asiakirjoissa ajoradalla tarkoitetaan muutakin kuin ajokaistoja Kari Lehtonen 5 <Toimialue>

92 MÄÄRITELMIÄ 2 Keskialue Kaksiajorataisen tien sisäpientareiden välinen alue. Ajoratojen väli Keskikaiteellisilla teillä ajoradat toisistaan erottava alue, joka sisältää keskikaiteen vaatiman tilan (kaidetila) ja sisäpientareet. Välialue Tien ja erillisen kevyen liikenteen väylän pientareiden välinen alue Reuna-alue Tiealueen reunassa sivuojan ulkoluiskan tai, jos sitä ei ole, sisäluiskan takana oleva tiealueeseen kuuluva alue. Suunnittelunopeus Suunniteltu kesän nopeusrajoitus. Yleisen nopeusrajoituksen teillä < 80 km/h. Nopeustaso Kaiteiden tarvetta arvioitaessa käytettävä todellisia ajonopeuksia kuvaava nopeus. Rampeilla ja väistämisvelvollisiin liittymiin tultaessa nopeusrajoitusta selvästi alempi, kaksiajorataisilla teillä usein hiukan korkeampi Kari Lehtonen 6 <Toimialue>

93 YKSIAJORATAISEN TIEN OSAT Kari Lehtonen 7 <Toimialue>

94 KESKIKAIDETIEN OSAT 6 Sisäluiska 7 Sivuojan pohja 8 Ulkoluiska ja Ulkoluiskan pyöristys 9 Reuna-alue 1 Tieliikennelain mukainen ajorata (1a oikea, 1b vasen) 2 Peruskaista 3 Ohituskaista 4 Piennar 5 Ajoratojen väli (sisäpientareet ja kaidetila) Kari Lehtonen 8 <Toimialue>

95 3 MITOITUSPERUSTEET 3.8 Mitoittavat liikennetilanteet Yksiajorataiset tiet: Vähimmäistasoiset tilanteet Huom. Ohje ei käsittele kunnolla KVL < 200 teitä. Tieluokka Normaali ja poikkeuksellinen liikennetilanne Liikennemäärä (KVL) Valta- ja kantatiet < 4000 autoa/vrk autoa/vrk Ka+Ka(B) ja Ha+Ha+Ha(B) Ka+Ka(A) ja Ha+Ka+Ha(B) Seututiet < 4000 autoa/vrk autoa/vrk Ka+Ka(B) ja Ka+Ka(B) ja Ha+Ha+Ha(C) Ha+Ha+Ha(B) Yhdystiet < 500 autoa/vrk > 500 autoa/vrk Ka+Ha(B) ja Ka+Ka(B) ja Ha+Ha+Ha(C) Ha+Ha+Ha(C) Ha, Ka = liikkeessä oleva henkilöauto tai kuorma-auto Ha, Ka = tien reunaan pysähtynyt henkilöauto tai kuorma-auto (A),(B),(C) = liikennetilanteen ajotapa A, B tai C Kari Lehtonen 9 <Toimialue>

96 AJONEUVOJEN LEVEYDET Kuorma-auton korkeus suurennetaan 4,4 m:ksi Kari Lehtonen 10 <Toimialue>

97 LIIKKUMISVARAT Liikennetilaan pitää mahtua valitut ajoneuvot liikevaroineen valitulla nopeudella ja ajotavalla (A vapaa, B keskittynyt) tai C matelemalla. Suunnittelunopeus (km/h) A B A B A Ajotapa u 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 v henkilöauto 1,5 1,2 1,2 0,8 0,9 v kuorma-auto v pyöräilijä 1,0 * - 0,7 * - 1,0 * 0,2 0,7 * 0,1 0,9 0,2 reunatuen kohdalla b henkilöauto - 2,0-1,7 0,35 1,7 0,2 1,4 0,35 1,4 b kuorma-auto a henkilöautojen sekä henkilöauton ja kuorma-auton välillä 1,5 * 1,6 1,2 * 1,5 1,5 * 1,4 1,2 * 1,2 1,4 1,2 toinen ajoneuvo pysähtynyt a kuorma-autojen välillä 1,5 1,5 * 1,3 1,3 * 1,3 1,5 * 1,1 1,3 * 1,1 1,4 toinen ajoneuvo pysähtynyt 1,3 * 1,2 * 1,3 * 1,2 * 1,2 u = pysäköidyn ajoneuvon ja päällysteen reunan/reunatuen välinen etäisyys (m) v = liikkuvan ajoneuvon ja päällysteen reunan/reunatuen välinen liikkumisvara (m) b = liikkuvan ajoneuvon ja keskikaiteen välinen liikkumisvara (m) a = kahden kohtaavan tai toisiaan ohittavan ajoneuvon välinen liikkumisvara (m) Kari Lehtonen 11 <Toimialue>

98 YKSIAJORATAISTEN TEIDEN POIKKILEIKKAUKSET Ohjeelliset poikkileikkaukset, suluissa vähimmäistasoiset Valta- ja kantatiet Liikennemäärä < /7 (9/7) 10,5/7,5 (10/7) 80 9/7 (8/7) 10/7 (9/7) Seututiet Liikennemäärä < /7 (8,5/7) 10/7 (9/7) 80 8/7 (8/7) 9/7 (8/7) 60 7,5/7 (7/6,5) 8,5/7 (7/6,5) Yhdystiet Liikennemäärä < 1500 (< 500) > 1500 (> 500) 80 7,5/7 (7,5/6,5) 8/7 (7,5/6,5) 60 7/6,5 (6,5/5,5) 7,5/7 (7/6) Jos raskaiden osuus yli 15 %, käytetään suuremman KVL-luokan leveyttä Jos kevyen liikenteen määrä yli 100/vrk, tulee piennarleveyden olla > 1.0 m tai > 1.5 m kun KVL>4000 autoa/vrk ja täristävä reunaviiva. Kun ollaan lähellä tietyypin KVL-ylärajaa, arvioidaan toimivuus ja leveys tuntiliikenteen perusteella. Kun KVL < 200, harkitaan tapauskohtaisesti Kari Lehtonen 12 <Toimialue>

99 VAPAAN TILAN KORKEUS Ajoneuvojen suurimman sallitun korkeuden korotus 4,2 -> 4,4 m ei edellytä automaattisesti korkeuden 4,80 tai 4,20 suurentamista. Paremmat tiet Huonommat tiet Routanousu 0 0,1 m 0,05 0,2 m Lumi 0 0,05 m 0,05 0,1 m Töyssy, liike 0 0,1 m 0,1 0,2 m Tarve yhteensä 0,05 0,2 m 0,2 0,4 m Kari Lehtonen 13 <Toimialue>

100 YKSIAJORATRAISTEN TEIDEN POIKKILEIKKAUKSET 10,5/7,5 10/7 9/7 8,5/7 8/7 7,5/7 7/6,5 6, Kari Lehtonen 14 <Toimialue>

101 POIKKILEIKKAUKSEN VALINTA KVL:N PERUSTEELLA Normaalisti poikkileikkauksen soveltuvuus arvioidaan liikennemäärän perusteella. Jos tieosuudella on viikonloppuun tai työmatkaliikenteeseen liittyvä ruuhkahuippu, välityskyvyn riittävyys arvioidaan myös tuntiliikenteen perusteella. KVL (autoa/vrk) Moottoritie (3+3 kaistaa) > Moottoritie (2+2 kaistaa) Nelikaistainen keskikaiteellinen tie Keskikaiteellinen ohituskaistatie Keskikaiteellinen kaksikaistainen tieosuus 1) Yksiajoratainen tie < ) Voi sisältää lyhyitä kaksikaistaisia osuuksia Kari Lehtonen 15 <Toimialue>

102 POIKKILEIKKAUSTEN VÄLITYSKYKY Jos lähellä on suuri työpaikka, satama tms. tuntiliikenne on 4 x 15 minuutin huippu. Tietyyppi Moottoritie 2200 Nelikaistainen keskikaiteellinen tie Keskikaiteellinen tie 1) 1700 Kapea keskikaiteellinen tie 1) 1600 Välityskyky (ajon./suunta/h) /kaista Yksiajoratainen tie 10,5/7,5 m (mahd. ohituskaistoja) ) Yksiajoratainen tie 8/7 m ) 1) Voi sisältää 2+1 ja 1+1 osuuksia. Ohituskaista ei vaikuta välityskykyyn. 2) Vilkkaamman ajosuunnan liikenne (2/3 poikkileikkausliikennemäärästä). Poikkileikkausliikennemäärä max ajon./h Kari Lehtonen 16 <Toimialue>

103 MOOTTORITIEN POIKKILEIKKAUKSET Leveä moottoritie, nopeusrajoitus enintään 120 km/h Näin leveä aurattava alue on aurattava osin keskialueelle Ajokaistat 3,75 m, ulkopiennar 3,00 m, sisäpiennar 1,25 m Keskialue 15 m (KVL < ) tai 15 m + valli (kun KVL > ) 38,5 m tai > 12 m + kaide tai kaiteet (aurauslumi ei lennä vastakkaiselle ajoradalle) 35,5 m tai > 6,5 m + kaiteet (aurauslumi mahtuu, mutta aurausnopeutta ehkä rajoitettava) 30 m. Kapea moottoritie tai muu 4-kaistainen, nop.raj. enintään 100 km/h Ajokaistat 3,5 m, ulkopiennar 1,5 m, sisäpiennar 0,75 tai 0,85 m Ajoratojen väli 8 m (= 6,5 m keskialue + sisäpientareet ja kaiteet) yhteensä 25 m tai 2 m (teräskaide) tai 2,3 m (betonikaide) yhteensä 19 tai 19,3 m Kari Lehtonen 17 <Toimialue>

104 OHITUSKAISTAOSUUDEN POIKKILEIKKAUS 2+2 osuudet (myöhemmin pidemmäksi 2+2 tieksi), 19 m Ajokaistat 3,5 m, ulkopiennar 1,5 m Ajoratojen väli 2 m (teräskaide) 2+1 osuudet, 15,75 m Ajokaistat ohituskaistan puolella 3,5 m, toisella 3,75 m, ulkopiennar 1,5 m Ajoratojen väli 2 m (teräskaide) Kavennettu 2+2 tai 2+1, 17,7 tai 14,95 m Ohituskaista 3,25 m, ohituskaistan puoleinen ulkopiennar 1,25 m Ajoratojen väli 1,7 m (teräskaide) Kapea keskikaidetie 2+1 (nykyisestä > 12,5 m tiestä), 13,5 m, 13,5 m Ohituskaista 3,25 m, ulkopiennar 0,75 m Ajoratojen väli 1,5 m (teräskaide) Kari Lehtonen 18 <Toimialue>

105 KAKSIKAISTAINEN OSUUS KESKIKAIDETIELLÄ Yksikaistaisen osuuden enimmäispituus on 3 km suuntaa kohti (korkean varautumistaso teillä 2 km, jos hitaita ajoneuvoja ei ole ohjattu pois). 1+1 osuuden enimmäispituus n. 1 km n. 2 km pituisen 2+1 ohituskaistaosuuden jatkeena 3 km 2+2 ohituskaistaosuuksien jatkeena 3 km (?) muutettaessa osuus kaksikaistaista tietä 1+1 tieksi Peruspoikkileikkauksen mukainen 1+1, leveys 12,5 m Ajokaistat 3,75 m, ulkopiennar 1,5 m, kaiteesta kaiteeseen 6,35 m, ajoratojen väli 2 m Kapea 1+1, 10 m (tai 10,5 m) nykyisestä saman levyisestä Ajokaistat 3,5 m, ulkopiennar 0,75 m, kaiteesta kaiteeseen 5,1 m (tai 5,35 m), ajoratojen väli 1,5 m Epäsymmetrinen 1+1, 12,5 m Toinen puoli kuten kapeassa kaiteesta kaiteeseen 5,35 m, toisella 7,35 m Sallii 7 m levyiset kuljetukset, mutta ohituskaista vaatisi 8,1 m tilaa. Miten rajoitetaan ohittamista? Kari Lehtonen 19 <Toimialue>

106 KAHDENLAISIA SOVELTAMISTILANTEITA Tavanomaiset tiehankkeet Syynä usein sujuvuusongelma tai tarve siirtää tie toiseen paikkaan Ajokaistojen määrä useimmiten lisääntyy, jos sujuvuusongelma ei johtunut pelkästään liittymistä Ainakin useampikaistaisilla osuuksilla käytetään yleensä keskikaidetta Valitaan ohjeen peruspoikkileikkaus tai yksittäisissä kohdissa sen kavennettu versio. LVM:n turvallisuustavoitteet vuoteen 2014 Tavoitteena oli saada 150 km lisää keskikaideteitä ja 200 km leveää keskimerkintää 3 vuodessa (pääosa pääteiden vakavista on kohtaamisonnettomuuksia) Keskikaideteiden määrää ei saavuteta tavanomaisilla hankkeilla nykyrahoilla Nykytien muuttaminen kapeaksi keskikaidetieksi on paljon halvempaa Leveä keskimerkintä on halvempi, mutta kohtaamisonnettomuudet vähenevät vain 20 % Keskimerkintä tai kaide on tehtävä uudelleenpäällystyksen yhteydessä ja tien on oltava vähintään 10 m levyinen. Muitakin rajoituksia on Kari Lehtonen 20 <Toimialue>

107 KAPEAN KESKIKAIDETIEN KÄYTÖN EHDOT 1. Vain satunnaista kevyttä liikennettä (autot liian reunassa) Tarvittaessa kevyt liikenne rinnakkaiselle reitille, piennarlevikkeelle, kesäpyörätielle tai rinnakkaistielle 2. Vain satunnaisia maatalousajoneuvoja ensisijaisesti kohdille, joissa kaide ei estä pysähtymisnäkemää kaarteissa, mutta kaide ei saisi pilata yhteysvälin parhaita ohitusosuuksia 4. Osuudelle saa jäädä vain (avarrettuja) metsäpalstojen maatalousliittymiä ja suuntaisliittyminä muita yksityisliittymiä, jos keskikaidetta ei katkaista ei ole aktiivisesti käytetty erikoiskuljetusreitti tai on kaidesekv, jossa ylileveät kuormat kuljetetaan kaiteiden yläpuolella 6. Liikennemäärä enintään ajon/vrk, kun jatkeena on ohituskaistat Liikennemäärä enintään ajon/vrk, kun jatkeena ei ohituskaistoja tien liikenteelle on oltava onnettomuuksien ja uudelleenpäällystyksen varalta varareitti (päällystämisen ajaksi tien koko liikenne varareitille) 8. Yksikaistainen osuus ei saa olla yli 3 km (tai 2 km) pituinen Kari Lehtonen 21 <Toimialue>

108 KAPEAN KESKIKAIDETIEN RISKEJÄ Tie tukkeutuu. Yksikaistaisella puolella henkilöauto voi ohittaa lähelle tien reunaa pysähtyneen henkilöauton 4,8 m tilassa, mutta kuorma auton ohittaminen vaatisi 5,3 m. Tehtävä levikkeitä esim. maatalousliittymiin, esim. 0,5 km välein. 10 m tiellä keskikaideosuus siirtää ohitukset seuraavalle kaiteettomalle osuudelle. Onko sillä turvallista ohittaa? Korpiosuudellakin esim. marjastaja voi pyöräillä kapealla keskikaideosuudella. Kuorma-auto tarvitsee 60 km/h nopeudella ajotavalla B liikkumisvaroineen 0,8+2,6+0,8= 4,2 m tilaa. Pyöräilijälle jää 0,7 m, josta osa päällystämätöntä. Ilmanpainekin heilauttaa pyöräilijää. Takaisin tullessa pyörä marjasankoineen on nostettava kaiteen yli, jotta voisi ajaa oikeaa reunaa. Keskikaiteen alussa joku voi harhautua kaiteen väärällä puolelle. Maatalousliittymässä joku voi kääntyä väärään suuntaan. Kaide estää kääntymisen oikeaan suuntaan. Kaarteessa keskikaide estää kuljettajaa näkemästä autosta kaiteen lähelle pudonnutta esinettä riittävän aikaisin. Onnettomuusriski (ainakin vakavuus) on yleensä pienempi kuin, mitä kohtaamisonnettomuudessa. Pelastusviranomaiset eivät pääse onnettomuuspaikalle onnettomuuskaistaa pitkin, joka usein tukkeutuu Kari Lehtonen 22 <Toimialue>

109 TILANNE RUOTSISSA Ruotsissa oli tuhansia kilometrejä 13,5 m (13 m väg) levyisiä moottoriliikenne- ja sekaliikenneteitä. Niillä ajettiin ajoittain kuten kapealla 4-kaistaisella tiellä. Ne on muutettu suureksi osaksi kapeiksi 2+1-keskikaideteiksi tai joskus levennetty moottoriteiksi. Kaikille sekaliikenneosuuksille ei ole tehty kevyen liikenteen väylää tai rinnakkaistietä, jos tiesuunnitelmaa laadittaessa se ei tuntunut aivan välttämättömältä ja rahaa oli liian vähän. Kuolemat ja vakavat loukkaantumiset ovat vähentyneet rajusti. Edellisessä kalvossa kuvatut riskit eivät ole aiheuttaneet yleisesti pahoja onnettomuuksia tai haittoja. Ruotsissa pääteiden varsilla on vähemmän asutusta kuin Suomessa. Lisäksi Ruotsiin on tehty leventämällä 13,5 m levyisiä ohituskaista-osuuksia ja niiden jatkeena tai erillisenä ainakin 10:ssä kohteessa 10 m levyisiä 1+1 osuuksia (9,5 m väg). Nykyisten teiden kaarteissa tai liittymissä ei ole käytännössä pyritty saavuttamaan normaalia näkemiä, jos se estäisi kaiteen asentamisen ja kohtaamisonnettomuuksien vähentämisen. Kapeille keskikaidetiellä suurin liikennemäärä oli , nykyisin ajon/vrk. Yleensä keskikaiteellisilla moottoriliikenneteillä (MMV) ajon/vrk, muilla keskikaiteellisilla (MLV) hiukan pienempi Kari Lehtonen 23 <Toimialue>

110 KOKEMUKSET RUOTSISTA Kokemukset Kuolemien ja vakavien loukkaantumisen määrä on romahtanut, koska kohtaamiset ja vasemmalle suistumiset ovat vähentyneet tehokkaasti. Näkemäpuutteen tai kevyen liikenteen syrjimisen aiheuttamista onnettomuuksista ei ole vielä hyviä tilastoja. Yksittäistapauksia on mutta ei paljon. Tavoitteet ja nopeusrajoitukset Tavoitteena on poistaa kohtaamisonnettomuuden mahdollisuus: A. Muutetaan KVL > 4000 teitä keskikaiteellisiksi, yleensä 100 km/h ( km/h) B. Varustetaan KVL = teitä täristävällä keskimerkinnällä ja sopivan alhaisella nopeusrajoituksella 80 km/h, ehkä tulevaisuudessa 60 km/h C. Tulkitaan, että KVL < 2000 teillä vastaantulijoita tulee niin harvoin, että kohtaamisonnettomuuden riski on pieni, yleensä 80 km/h, pohjoisessa 100 km/h A ja C on mötesfri. Asennettaessa keskikaide nykyinen 80 tai 90 km/h nopeusrajoitus nostetaan yleensä 100 km/h tai joskus 110 km/h Kari Lehtonen 24 <Toimialue>

111 KAPEAN KESKIKAIDETIEN KUNNOSSAPITO Ruotsin viranomaisten mielestä ainoa kapeiden keskikaideteiden ongelma on kunnossapito. 1-kaistaisen puolen päällyste kuluu ja väsyy selvästi normaalia nopeammin 1+1 osuuksien liikenne on usein siirrettävä kokonaan pois uudelleenpäällystysten ajaksi, koska toinen kaista tarvitaan massakuljetuksia varten vaijerikaide vaurioituu pienestäkin auran tai auton kolhaisusta, eikä auton liikennevakuutus korvaa aina korjaamista, 1+1 osuuksille vaaditaan yleensä samanlainen putkipalkkikaide kuin Suomessa ja sitä korjataan 1-2 vuoden välein Suomen ohjeessa edellytetään, että 1+1 osuuksilla on varareitti, jolle hidas liikenne voidaan siirtää ja päällystämisen tai kaidekorjauksen ajaksi vaikka koko liikenne. Myös pelastusajoneuvot voivat käyttää sitä. 1+1 osuuksilla kaide asennetaan holkkeihin, jotka helpottavat kaiteen irrottamista ja takaisin asentamista. 2+1 osuuksilla holkit vaaditaan lyhyelle matkalle sopivin välein. Tämä helpottaa liikenteen ohjaamista ja kunnossapitoa Kari Lehtonen 25 <Toimialue>