Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Transkriptio

1 Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka

2 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy, projektipäällikkö Sirkku Laapotti, Turun yliopisto Kirsi Järvenpää, Sito Oy Seppo Karppinen, Sito Oy Jyrki Soukiala, Sito Oy Noora Airaksinen, Sito Kuopio Oy Panu Sainio, TKK Kalle Toiskallio, Lectus Oy Marko Kelkka

3 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, Liikennevirasto, pj Anna-Liisa Tarvainen, LVM Erika Helin, Pirkanmaan ELY Pekka Liimatainen, Varsinais-Suomen ELY Eero Pasanen Helsinki/KSV Hanna Strömmer, Helsinki/KSV Veli-Pekka Saresma, Järvenpää Anja Lohiniva, VALT Varpu Tavaststjerna, Liikenneturva Marko Kelkka

4 Tavoitteet tarkentaa aiempien tutkimusten tietoja katu- ja liikennesuunnittelun osalta jalankulun ja pyöräilyn merkittävimmistä turvallisuusongelmista taajamissa esittää merkittävimpiin ongelmiin yksityiskohtaisia liikennesuunnittelun ja liikenteen säätelyn ratkaisukeinoja Marko Kelkka

5 Tutkimuksen rakenne Marko Kelkka

6 Onnettomuusaineisto Marko Kelkka

7 Jalankulkijoiden liikennekuolemat Marko Kelkka

8 Pyöräilijöiden liikennekuolemat df Marko Kelkka

9 Syväanalyysi Jatkossa on analysoitu tarkemmin viittä lukumääräisesti suurinta onnettomuuden tapahtumapaikkaa erikseen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osalta: auton tulosuunnasta suojatiellä ennen liittymää auton tulosuunnasta suojatiellä suoraan ajettaessa liittymän jälkeen risteävän kadun suojatiellä raskaan ajoneuvon kääntyessä suojatiellä linjaosuudella liittymässä ajoradalla (vain pyöräilijät). Näitä tapauksia oli jalankulkijoiden osalta 63 ja pyöräilijöiden osalta 48. Marko Kelkka

10 Nopeusrajoitukset auton tulosuunnassa Marko Kelkka

11 Kuljettajien käyttämät nopeudet Annu Korhonen

12 Toimintaympäristö, jalankulkijat Marko Kelkka

13 Toimintaympäristö, pyöräilijät Marko Kelkka

14 Jalankulkija, suojatie ennen liittymää Autoilijalla etuajo-oikeutetusta suunnasta suojatien havaittavuus tyydyttävä ei hidasteita useimmiten pimeä: valaistuksen teho tyydyttävä (ei hyvä) ajokaistojen lukumäärä kadun poikkileikkauksessa useimmiten kaksi jalankulkijan kerralla ylitettävien kaistojen lukumäärä oli kahdessatoista tapauksessa (71 %) kaksi tai enemmän puolessa kaikista tapauksista keskisaareke yhtenäisen suojatien pituus kahdessa kolmasosassa tapauksista yli 7 metriä Marko Kelkka

15 Jalankulkija, suojatie liittymän jälkeen Autoilija etuajo-oikeutetusta suunnasta suoraan liittymän yli suojatien havaittavuus tyydyttävä tai huono alle puolessa tapauksista keskisaareke (10/27) ei hidasteita puolet pimeässä: valaistuksen teho tyydyttävä (ei hyvä) ajokaistojen lukumäärä kadun poikkileikkauksessa yleisimmin kaksi, kuitenkin yhdeksässä tapauksessa neljä tai enemmän jalankulkijan kerralla ylitettävien kaistojen lukumäärä oli 23 tapauksessa (85 %) kaksi tai enemmän (kuva 25) yhtenäisen suojatien pituus oli puolessa tapauksista yli 7 metriä Marko Kelkka

16 Pyöräilijä, suojatie liittymän jälkeen autoilija etuajo-oikeutetusta suunnasta suoraan liittymän yli väistämisvelvollinen lähes aina pyöräilijä lähes kaikki päivänvalossa suojatien havaittavuus tyydyttävä yli puolessa tapauksista keskisaareke 9/16 tapauksessa kadulla oli 1+1 kaistaa yli puolessa tapauksista kerralla ylitettävien kaistojen lukumäärä oli kaksi pyörätietä ei ollut erikseen merkitty autoilijan suunnasta katsottuna ei rakenteellisia hidasteita Marko Kelkka

17 Keskeiset ongelmat Auton kuljettaja oli kaikissa jalankulkijaonnettomuuksissa väistämisvelvollinen. Kuljettaja ei joko huomannut jalankulkijaa lainkaan ennen törmäystä tai sitten huomasi liian myöhään, jotta törmäys olisi voitu välttää Pyöräilijäonnettomuuksissa väistämisvelvollisuus vaihteli. Useimmin väistämisvelvollinen oli pyöräilijä. Auto oli kuitenkin usein väistämisvelvollinen mm. tapauksissa, joissa auto tullessaan kärkikolmion takaa törmäsi ennen liittymää olevalla suojatiellä ajavaan pyöräilijään. Yhteistä kaikille tapauksille oli se, että auton kuljettaja huomasi pyöräilijän aivan liian myöhään tai että pyöräilijä ajoi yllättäen auton eteen Marko Kelkka

18 Keskeiset ongelmat (2) Autoilija ei suojatietä lähestyessään ennakoi jalankulkijan väistämistä Pyöräilijä tulee auton kuljettajan mielestä yllättäen auton eteen Marko Kelkka

19 Päätelmät Liikennejärjestelmän tulee nykyistä paremmin tukea jalankulkijan turvallisuutta suojatiellä Pyöräilijän turvallisuutta tulee parantaa sekä rakenteellisen keinoin että kiinnittämällä huomiota väistämissääntöjen osaamiseen ja muistamiseen Marko Kelkka

20 Suojateiden turvallisuuden parantaminen Suojateiden turvallisuuden parantamiseksi tulisi: 1. Alentaa ajonopeuksia 2. Parantaa suojatien rakenteellista turvallisuutta 3. Parantaa suojatien havaittavuutta 4. Parantaa jalankulkijoiden havaittavuutta 5. Lisätä autoilijoiden kunnioitusta suojateitä ja nykyistä väistämisvelvollisuuslakia kohtaan Paras tapa välttää kuolemia on kulkumuotojen rakenteellinen erottelu: kevyen liikenteen ali- ja ylikulut. 20

21 1. Ajonopeudet alas Nopeusrajoitus 30 km/h Hidasteet Kiertoliittymät Liikennevalot Taajamaportit Nopeusvalvonta Nopeusnäytöt 21

22 22

23 2. Suojatiet paremmin havaittaviksi autoilijoille Näkemäesteiden poisto Viitoitus Ajoratamerkinnät Valaistus Muut keinot Tehostepylväät, pollarit yms. Kunnossapito Lähde: Autoliitto 23

24 Pyörätie ja sen jatke paremmin havaittavaksi 24

25 3. Kadun ylittäjät paremmin havaittaviksi Suojatien sijoittaminen Näkemäesteiden poisto Heijastava vaatetus Valaistus Autoilijan varoittaminen jalankulkijasta teknisellä järjestelmällä 25

26 4. Valistus / lainsäädäntö/valvonta: Suojatiesäännöt jalankulkijoiden väistämisestä ja nykyiset taajamaliikenteen käytännöt eivät kohtaa Valvonta Pyöräilijä! autoilija väistämissäännöt Valistus ja valvonta Pyöräteiden parempi merkitseminen Väistämissäännöstä muistuttamienn Pyöräilijän kypärän käyttö! Heijastimien käyttö! 26

27 Marko Kelkka Kuva: Marko Kelkka27