Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Transkriptio

1 Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus , Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät

2 Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset

3 Johdanto - miksi SURAVAGE? 3 1. Digiroad uudistuu Linkki-solmu-malli muodostaa perusverkon 2. Elinkaariajattelun mukaisesti tietoja tarvitaan hankkeen seuraavissa vaiheissa Ennakoitavuus ja ajantasaisuus 3. Pienillä toimintatapamuutoksilla voidaan tiesuunnitteluvaiheessa tukea kohtien 1 ja 2 toteutumista Linkki-solmu-rakenteen luominen tiesuunnitelmiin Uutena asiana suunnitelmista tuodaan Digiroadiin ajoradan keskilinjaa kuvaava murtoviiva.

4 4 Johdanto - prosessin yleiskuvaus Suunnitteluvaiheessa tien suunnittelija huomioi uusien tietolajien luonnin / muokkauksen. Käsitelty aineisto toimitetaan Digiroadoperaattorille jatkojalostusta varten.

5 Ohjeen laadinta - taustaa Ensimmäinen versio valmistui kesällä 2014 Julkaistu Liikenneviraston ohjeita , Liite 2) 5 Ohje pohjautuu pilotointiin: Keskilinjojen luonti: CityCad -suunnitteluohjelmisto Erikoistapauksien käsittely ja viivojen katkot: AutoCad Aineiston jatkojalostus (operaattoritehtävät): GeoMedia Professional Pilotti toteutettiin valitulta alueelta (ote todellisesta tiesuunnitelmasta) Tavoitteena määritellä tarvittavat perus- ja erikoistapaukset Huom! Kyseessä on ensimmäinen versio, käyttöönottojen myötä toimintamallit todennäköisesti tarkentuvat.

6 Työohje 6 Miten prosessi käytännössä etenee? Mitä suunnittelijan tulee huomioida? Perustapaukset Erikoistapaukset Seuraavilla dioilla ohjeen eri vaiheiden kuvaukset.

7 Yleiset periaatteet Tehtävät: keskilinjageometrioiden luonti murtoviiva-aineistoksi keskilinjageometrioiden muokkaaminen katkaisemalla ne määriteltyihin katkaisukohtiin poistuvien tieosuuksien merkintä suunnitelmakarttoihin (esim. pdf-muotoon). 7 Tarkkuusvaatimukset: Keskilinjojen tasosijainnin tarkkuus +/- 1 metri Murtoviivan taitepisteet suhteutetaan taulukon mukaisesti (eli riippuu kaarresäteestä) Tarkkuusmääritys on otettu yleisistä inframallivaatimuksista Tasosijainnin lisäksi tarvitaan myös korkeusarvo (Z) Toimitus: Inframodel (LandXML) Inframodel nimikkeistöön tulossa oma koodi ajoratojen keskilinjoille

8 Käsitteitä Ohjeessa esiintyviä käsitteitä 8

9 Keskilinjan sijainnin määrittäminen Keskilinja (murtoviiva) tehdään omalle määritellylle koodille 9 Yksiajorataisilla teillä murtoviiva luodaan mittalinjan kohdalle, kun mittalinja on ajoradan keskellä Useampiajorataisilla teillä viiva luodaan jokaisen ajoradan keskelle Rampeilla viiva luodaan ajoradan keskelle kaistojen lukumäärästä riippumatta.

10 Keskilinjoille tehtävät katkot Keskilinjoja kuvaavat murtoviivat eivät ole jatkuvia Katkoskohdat määriteltyihin kohtiin Yleensä kohta, jossa kahden eri ajoradan keskilinjat risteävät samassa tasossa. 10 Tien suunnittelija katkoo keskilinjat, operaattori luo näihin solmupisteet Kuvassa on perustapaus, lisäksi on joukko erikoistapauksia

11 Poistuvat tieosuudet Poistuvien tieosuuksien merkintä suunnitelmakarttoihin Suunnittelija merkitsee poistuvat tieosuudet suunnitelmakarttoihin niin, että operaattori osaa päivittää verkon Esimerkki kuvassa on tuotu tiesuunnitelman pdf-kuva AutoCadin taustalle: 11

12 Erikoistapaukset pseudosolmujen käyttö erikoistapauksissa 12 rampit risteäminen eri tasoissa kaksiajorataisuus ohituskaistat ja keskikaidetiet eri liittymätyypit ajoradan haaraumat porrastukset kiertoliittymä pisara-liittymä Erikoistapaukset perustuvat JHS188 mukaisiin tapauksiin. (JHS 188 Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi)

13 Pseudosolmut Verkon erikoistapauksia katko tehdään, vaikka kyseessä ei ole liittymä 13 Tavoitteena saada eroteltua helpommin esimerkiksi sillat ja tunnelit Yleisimpiä katkoskohtia siltojen alku- ja loppupisteet sekä tunnelin suut Huom! Keskilinjat kuvataan normaalisti myös tunnelin sisällä Sillat katkaisevat myös alikulkevan tien mikäli kuvan mukainen leveysvaatimus täyttyy Pseudosolmut kuvassa harmaina solmupisteinä

14 Rampit Perusperiaatteena on tuottaa murtoviivoille katkoskohdat neljään kohtaan ramppia Kuvassa pisteet A, B, C ja D 14 Yleisenä periaatteena jos rampilla on liittymis- tai erkanemiskaista, se luodaan omana viivanaan päättyen ko. kaistan loppuun/alkuun (päättyy pisteeseen C) jos liittymiskaista jatkuu omana kaistanaan osana pääajorataa, ei rampille tehdä pistettä C lainkaan piste D sijoitetaan pisteiden B ja C puoleen väliin päätien ajoradan keskilinjalle. pisteet A ja B sijoitetaan rampin nokan kohdalle: A rampille ja B pääajoradalle

15 Rampit Toisessa tapauksessa rampin liittymis- tai erkanemiskaista jatkuu omana kaistanaan, eikä sillä ole päätöspistettä Tällöin mallinnus tehdään kuvan mukaisesti ilman C pistettä, D piste laitetaan noin metrin etäisyydelle pisteistä A ja B 15

16 16 Risteäminen eri tasoissa Katkoskohdat pseudosolmuina Sillan liityntäsaumoihin (kannesta kanteen) ja alikulun reunoihin katkot Huom! Alle 5 m mittaisia tielinkkejä ei tehdä

17 17 Kaksiajorataisuus Tien suunnittelusta poiketen: yksiajorataisen tien ajosuunnat kuvataan omilla keskilinjamurtoviivoillaan, jos ne on erotettu toisistaan vähintään 200 metriä pitkällä fyysisellä esteellä (esimerkiksi korotettu keskisaareke tai kaide) Risteysalueella kaksiajorataisuus voi jatkua risteyksen yli Fyysisen esteen määritelmä pätee myös keskikaiteellisiin teihin: kun kaistojen välissä on kaide, digitoidaan tie aina erillisinä, kaiteen erottamina ajoratoina.

18 18 Eri liittymätyypit Samat periaatteet kuin kaksiajorataisuudessa Liittymien digitoinnissa on keskeistä: murtoviivoille tulee luoda katkot aina, kun kaksi murtoviivaa kohtaa samassa tasossa.

19 Haaraumat Yli 25 metrin pituiset saarekkeet ajoradat digitoidaan omilla murtoviivoillaan 19 Yli 10 metriä leveät saarekkeet jakavat ajoradat omiksi murtoviivoikseen Pienet saarekkeet eivät vaikuta murtoviivojen digitointiin.

20 20 Porrastukset Pienten porrastusten käsittely tulee kyseeseen lähinnä katuverkolla Porrastusten käsittelyssä reunaehdon asettaa linkin minimipituus asetettu viiden metrin mittaan

21 21 Kiertoliittymät Alle 20 m halkaisijaltaan olevat kiertoliittymät yksinkertaisena liittymänä Perusperiaatteet esitetty kuvissa

22 22 Pisaraliittymä Kuvissa esimerkit yksi- ja kaksiajorataisista tapauksista Mukana myös sillan / alikulun pseudosolmut

23 Kiitos. Lisätietoja: Aleksi Leskinen p Ympäristösi parhaat tekijät