Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Transkriptio

1 Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

2 Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat Typpihävikki Fosforihävikki Kaliumhävikki Mitä voidaan tehdä? 2

3 Eläinlaji+käsittely >hävikit erilaisia Alasuutari,

4 Rae tutkimustilat Tutkimukseen osallistuneista tiloista oli 75 tilaa (51 %) Pohjois Savosta 31 tilaa (21,1 %) Etelä Savosta 41 (27,9 %) Pohjois Karjalasta Tutkimukseen osallistui 147 tilaa 96 maidontuotanto 34 naudantuotantoa 9 kasvinviljelytilaa 7 sikatilaa 1 hevostila

5 Lannan levityksen ajankohdat RAE tiloilla Kevät suosituin levitys ajankohta 92,7 % vastanneista levittää lantaa keväällä Syksy levitys suositumpaa kuin kesä levitys Pohjois Savo Etelä Savo Pohjois Karjala Kevät Kesä Syksy Yhteensä 0% 20% 40% 60% 80% 100%

6 Levitysajan vaikutus ravinteiden huuhtoutumishävikkiin (Toholampi) 6

7 Lannan typpi mineraalilannoitteita alttiimpi hävikeille Ammoniakki: Pintalevitys matalaan kasvustoon Lämmin sää Tuuli Kuivuus Denitrifikaatio lämpimissä ja märissä (hapettomissa) oloissa Lannan N:C suhde Lannan hiilen ja typen vapautumisnopeus lannasta ja kuivikemateriaalista Lannan ravinteiden vapautumisen ajoittuminen kasvin tarpeeseen nähden 7

8 Viidennes sianlietteen typestä haihtuu 12 h sisällä levityksestä Pellolta ennen äestystä 4-12 tuntia 8 % 0-4 tuntia Levityksen 10 % aikana 1 % Säiliöstä 8 % Sikalan ilmaan 13 % 1 1/2-2 vrk 10 % 2-useita vrk 5 % Pellolle jää 45 % Vakola 79/98 8

9 Ammoniakin haihtuminen eri levitystavoilla 9

10 Naudan lantaa nurmen pintaan fosforitarvetta vastaavasti v > Maaninka Ruukki Lantaa pintaan L1 Fosforiton tn ero Maaningan kokoviljaan L2 Suositus P+pinta P L6 Perusliete+pinta P L7 Lyhytkierto/Hidas varasto 2 Kv/nr1/nr2/nr3/ kv/nr1/nr2/nr3/nr4 SE

11 Levitystavan ja esikäsittelyn vaikutus nr:n 2.niiton kuiva ainesatoon 11

12 Lieteen levitystavan ja esikäsittelyn vaikutus haihtuvan typen määrään 12

13 Kastelu vähentää ammoniakin haihtumista kuivalannasta Shan ym

14 Laavajauhe pienentää kuivalannan ammoniakin haihtumista 0=Ei lannoitusta M=Lanta LM=Laavajauho 80 g/kg i2=kastelu 5 mm i2=kastelu 10 mm Shah ym.,

15 Lannan käyttömäärä N tarpeen mukaan? P ja K ylijäämä Naudanlanta >huuhtoutumisriskiin vaikuttavat Käyttöaika Ravinteen liikkuvuus Pidättymispaikat maassa ja maan ravinteiden pidätysominaisuudet Lannan sijoitussyvyys Viljelykierto Ravinnesuhteet P:N K:N Ravinnetarve 0,12 0,58 Lietelanta 0,29 1,71 Lietelanta (kok.ravint) 0,20 0,97 Separoitu nesteosa 0,25 1,61 Kuivikelanta 0,93 3,33 Kuivikelanta (kok. ravinteet) 0,25 0,89 Joki Tokola 15

16 Fosfori Fosforilannoitukselle ei vastetta kun maan P luku >10 mg/l (Valkama ym. 2010) Kuivuus ja alhainen ph heikentävät hyväksikäyttöä Suorakylvölohkoilta ja nurmilta huuhtoutumaa n. 2,5 cm kerroksesta Pidätyspaikkojen kyllästymisaste yli 25 % Kyntö voi tapauskohtaisesti lisätä pintamaan pidätyspaikkojen määrää 16

17 Pintamaan maalajisuhteet Pohjois-Savo Satakunta Karkeat kivennäismaat yhteensä % % Savimaat yhteensä 9.05 % % Eloperäiset maat yhteensä % % Viljavuuspalvelu,

18 Happamuus ja P ja K pitoisuudet maalajiryhmittäin ProAgria Pohjois-Savo alueella Maalajiryhmä ph keskiarvo P keskiarvo K keskiarvo Karkeat kivennäismaat 6,06 10,82 112,42 Savimaat 5,95 8,06 129,78 Eloperäiset maat 5,49 7,88 89,60 ProAgria Satakunta alueella Maalajiryhmä ph keskiarvo P keskiarvo K keskiarvo Karkeat kivennäismaat 6,10 18,78 129,41 Savimaat 6,12 13,02 197,99 Eloperäiset maat 5,40 8,39 115,27 Viljavuuspalvelu 18

19 Levitysajan vaikutus ravinteiden huuhtoutumishävikkiin (Toholampi) Joki Tokola 19

20 P valunnasta 80 % syntyy keväällä 2 90 % liukoisessa muodossa P valuma alle 1 kg P/ha kun maan fosforipitoisuus alle 10 mg/l vko:n sisällä Saarijärvi, Virjajärvi 20

21 Kalium Kallis lannoiteraaka aine (kartellit) Pidättyy heikosti eloperäisiin ja karkeisiin maihin Huuhtoutuvaa ylijäämää syntyy helposti, jos karjanlannan käyttömäärä mitoitetaan typpitarpeen mukaan Kiillepitoiset maat pidättävät kaliumin vaihtuvaan muotoon 21

22 Typpihävikkien vähentäminen lietteellä Kohtuullinen syyslevitysmäärä kylmään maahan (<10 ⁰C) tai kasvavaan kasvustoon? Yksivuotisilla kasveilla kevätlevitys paras Nopea multaus! Nurmilla kevätlevitys tai kesälevitys paras Hajalevitys ( ), letkulevitys (+), sijoitus (+) Maan tiivistyminen kevätlevityksessä? Kolme satoa Multaus lisää sadon valkuaispitoisuutta, ei määrää 22

23 Typpihävikin vähentäminen kuivalannalla Kastelu tai sade vähentää haihtumista + (muut aineet?) Turve vähentää ammoniakin haihtumista Multaaminen vähentää haihtumista edelleen (hyöty on lietettä pienempi) Maan rakenteen paraneminen pitkällä aikajänteellä? Kompostointi parantaa levitystasaisuutta Tarkkuuslevittimien käyttö parantaa levitystasaisuutta 23

24 Fosforin ja kaliumin hyväksikäyttö Naudan lannan fosfori ja kalium hyvin käyttökelpoista (happoliukoinen osa) Yksimahaisten lanta erilainen (vesiliukoinen osa) Hyväksikäyttöä lisää: Riittävä typpi Riittävä vetti Ravinteita kasvin tarvetta vastaavasti Palkoviljat ja nurmipalkokasvit sekä pitkän kasvuajan kasvit 24