ULKOMAAN KAUPPA, JA MERENKULKU

Transkriptio

1 H.ELS'N.<HN KAUPUNGN TLASTO ' ULKOMAAN KAUPPA, JA MERENKULKU VU.S SARJ A 8 '93738 H EL S NOl N K A U P U NOl N TLA S T 0 TO M ST 0 N JU L KA S E MA HELSNK 939 ~ ':'.

2 HELSNGfORS STADS STATSTK UTRKES HANDEL OCH $JÖFART NY SERE UT6VEN AV HELSNGFORS STADS STATSTlSKA BVRÄ STATSTlQUE DE LA VLLE DE "HfL_SJN'K (HELSNGfORS), COMMERCE EXTEREUR ET "NA VGATON NOUVELLE SERE PUBLE PAR LE B U"R E A U MUN C P'A L DES T A T ST Q U E HELSNK 939 MERCATORN KRJAPANO

3 ALKULAUSE. Esillä o[evq Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua vuosina 937 ja 938 selostava julkaisu on laadittu sarrrojen perusteiden ja suun.taviivojen mukaan kuin tämän sarjan lähinnä edellinen julkaisu. Ulkomaan kauppaa koskevat päätaulut on laadittu tullihallituksen tilastokonttorissa; ne perustuvåt Helsingin tullikamarien ilmoitus.kappaleisiin. Tuonti ja ilientitavarain luetteloissa (Taulut ja ) erinäiset tilastonumerot on, koko maan virallisessa.. kauppatilastossa käytäntöön otettua tavararyhm!tystä seurate.n, jaoitettu entistä yksityiskohtaisemmin, ryhmiin a),' b)' j. n. e., minkä kautta asianomaiseen tilastonumeroon sisältyvät suurimmat tavaralajit pääsevät esille. Tullinkantoa koskevatnumerotiedot on saatu tu'llihallituksen tiliosastolta ja julkaistaan ne tällä kertaa entistä yksityiskohtaisempina (kuuk.ausittaisina). Kauppalaivastoa ja ulko~aista merenkulkua koskevat tiedot on saatu merenkulkuhallituksen rekisteri~ ja tilastotoimistosta. Satainakannantaa valaisevat tiedot taasen on saatu kannantaviranomaisilta ja julkaistaan tällä kertaa tauluosaston lopussa (TaUlut l.ia ), mihin on sijoitettu myöskin edellisten julkaisujen tekstiosastossa ollut, Helsingin' makasiiniosakeyhtiön toimintaa valaiseva taulukko (Taulu 3). Tekstiosastossa julkaistaan katsaus makasiiniosakeyhtiön laiturihuoltoon koko sen tähänastisena toimintaaikana, vuosina ~elvyydert vuoksi huomautettakoon tässä kertakaikkiaan;' että tauluissa numeron sijalla oleva pisie (.) merkitsee, ettei asianomainen numerotieto ole ollut saatavissa t'ai ette"i sitä muusta syystä voida julkaista; viiva () taasen merkitsee, ettei sara~keen otsakkeen osoittamia tapauksia ensinkään ole esiintynyt, siis samaa kilin o. Julkaisun painatuksesta on 'huolehtinut aktuaari J. R. T'(J r pp a, joka myös on kirjoittanut te[cstin. Helsingissä, joulukuun 6 p:nä 939. Otto Bruun.

4 SSÄLLVSLUUTt:LO. ). ULKOMAAN KAUPPA.. Johdanto..... Tuonti Vienti Tullinkanto Helsingin makasiinlosakeyhtlö Slv NNEHÅLLsrÖRTt:CKNNG.. UTRKES HAN'DEL.. nledning.... mport.... Export.... Tulluppbörden '"... : Helsingfors magaslnsaktiebo Sido lag... 8 ~ TABLt.:. DES MAT,ERES.. COMMERCE EXTEREUR. Page ntroduction... '... mportatlon... 3 Exportation.. '...,...,.., Drolts per.. us par la douane 7 Societe de depots MERENKULKU.. SJÖF ART.. NAVGATON.. Kauppalaivasto Handelsflottan La mari ne marchande 0.. Ulkomainen merenkulku.... SJöfarte.n på utlandet. N!lvlgation exterieure.,... Tauluja. Tabeller., Tableaux.. Tavarain tuonti ulkomailta. mpolten tili Helsingfor~ från. mportation i J! ville des Helsinkiin vuosina Tavarain vienti Helsingistä ulkomaille vuosina * 3. Helsingin tulikamarin kanto vuosina 9938; verrattuna,koko 'maan tullinkanrqon.. 09* 4. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset' alukset '. vuosien alussa ja lopussa * 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään' 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset jaettuina bruttokantavuuden mukaan vuosien lopussa,.,...,., , 6. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 9 nettorekisteritonnin suuruiset alukset jaettuina alusten iän mukaan vuosien lopussa 3* 7. Ulkomaisessa. merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 937, ryhmitettyinä lähtömaan ja kansallisuuden mukaan... 4* 8. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 937, ryhmitettyinä määrämaan ja' kansallisuuden mukaan... 4* 9. Ulkomaisessa merenkulussa tuloselvitetyt alukset vuonna 938, ryhmitet!yinä lähtö maan ja kansallisuuden mukaan...,...,... 36~' 0. Ulkomaisessa merenkulussa lähtösuoritetut alukset vuonna 938, ryhmitettyinä määrlimaan ja kansallisuuden mukaan... 46*. Satamakannantakonttorin maksuunpano ja kanto vuosina ".,.. ".. 56'!'. Katsaus satamakannantakonttorin maksuunpanoon ja kantuon vuosina '".3. Helsingin makasiiniosakeyhtiön.. toiminta vuosina 934' '" utlandet åren 93738'.. * differentes marchandises en *. Exporten från Helsingfors tili.. Exportation de la ville des utlandet åren * 3. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare åren 9938; i förhållande tili tulluppbörden i hela landet... :.. 09* 4.. staden hemmahörande fartyg om 9 nettoregisterton de!! däröver vid in och utgå"n'gen av åren 937 oeh * 5. stadcn hemmahörande fal'tyg om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 937 och 938, fördelade efter deras bruhodräktighet... ';' 6. staden hemmahörande fartyg. om 9 nettoregisterton och däröver vid utgången av åren 937 oeh 938, fördelade efter Alder.. :,... 3* 7: utländsk.. sjöfart inklarerade 9 0: fartyg år 937, fördelade etter avgångsland och nationalitet '...'... 4* 8. utländsk sjöfart utklarerade fartyg år 937, fördelade efter destinationsland och nationalitet..,...,... 4* utländsk sjöfart inklarerade fartyg Ar. 938, fördelade etter avgångsland och nationalitet... ' * utländsk sjöfart utklarerade fartyg år 938, fördelade efter destinationsland' och nationalitet *. Hamnuppbördskontorets debitering och uppbörd åren *. ÖvcrsiJd av hamnuppbördskon. torets debitering och uppbörd åren '" 3. Helsingfors magasinsaktiebolags verksamhet åren ,., '" differentes marchandises en 9.37.: Droits pel ';us par )a douane å Helsinki (f!els!!gfors) en 9938; ehiffres eorrespondants pour tout'le pays..., 4. Navires de la marine marehan de jaugeant 9 tonneaux et audessus au debut et å la fin de , 5." Navires de la marine marchande jalgeant 9!onneaux et audessus i a fin de ; jauge en tonncaux bruts...,... "...,... 09* * 6. Navires de'ia marine marchande jaugeant 9.. fonneaux et. audessus i la fin de , casses selon l'age des, navires...,...,.,..' 3* 7. Navires en navigation exterieure en 937; repartition selon le pay.s de.,provenancc et la nationalite.,...,,,.,. 4'i' 8. Navires en navigation exterieure en 937; repartition selon le.pays de destinalion et la nationalite...,.., 9. Nav'ires en navigation exterieure en 938; repartition selon le pays de provenance et la nationalite...,. 36* 0. Navircs en navigation exte~ rieure en 938; repartition selon le pays de destination et la nationalite...,.. 46*. Droits debites et per~us par le Bureau de.perception des droits de port en '!'. Apcr.;u des droits debites et per.;us par le Bureau de perception des droits de port en _... 57* 3. Societe de depöts en ,..,..,... 57*

5 . ULKOMAAN' KAUPpA. UTRfKES HANDEL. COMMERCE EXTEREUR.. Johdanto.,nledning. ntroduction. y'leissilmäy'ksen 'Helsingi~ kaupungin, ja ~ell ohella k~ko maan,ulkomaankaupan kehitykseen vuosina saa. ~la öle~ast~taultlkosta, jossa esitetään Helsingin 'ja k,oko maill viennin ja tu.onnin sekä koko kallppavaihdon rahaarv\>o. Helsin'gin kautta kulkev.an 'ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkqmaankaupassa valaisevat taulukossa olevat prosenttil'uvul'"... Helsingin kauppatilastossa on, valtion virallisesta kauppatilastosta, poiketen, vuoteen 934 asti luettu tuontitavaroihin myöskin maah~n tuotu muuttotavarå. 'Sikäli kuin tässä tilastossa on esitetty koko maan tuontia koskevia 'ukuja, ovat myöskin nämä vastaavasti poikenneet virallisen tilaston, luvuista. Vuodesta 935 lähtien sitävastoin, lähinnä tilastoaineistoll käsittelyyn liittyvistä käytännöllisistä 'syistä ja huomioonottaen muuttotava'ran suhteellisen pieni merkitys koko tavarainva.ihdossa, ei muuttotavaraa ole myöskään Helsingin kauppatilastossa enää otettu huomioon. Vuoden 93 tuontia ja, koko k~uppavaihtoa. valais~vat luv:ut on yer,tailun helpottamiseksi laskettu uudelleen siten, ettei muuttotavara sisäljy niihin..'....',. '".'. '.... Vertqiltaessa toisiinsa!!ri yuosi~n lukuja on otettava huomioon, että tavarain hi.nnqissa on vuosina tapantunut muutoksia, jotk'a jo'ssain määrin vaikuttavat kaupp~yaihdon rahaarvoon. Hintain' vaihtelujen su~nriasta ja suuruudesta saa yleiskä~i~yksen tullihallituksen tilastokonttorin.askemista hintaindekseistä. Kun vertauskohtana pi.detään vuoden 93 hi~t'~ja ja' nä'niä merkitään 00:la, oli tuontitavatain ltintaindeksi vuonna ,v~onna , vuoiina 936 '(;9G, vuonna i ja vuonna ' ' Vientitavarain hintaindeksi oli vastaavasti 85< 805, 89, 008 ja 08.' Helsin'gin kaupungin ja koko maan tuonnin 'ja' viennin sekä koko kauppavaihdon rahaarvo vuosina Värdet, av Helsingfors' stads och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren : de l'importation. de l'exportation et du mouvement. co'njmerciat totat de ta ville et du pays entier en Vuosi. Å r. Afzliee. Tuonti. mport. Vienti. Export. Koko kauppavaihto. mportation. Exporfalion. ljela handelsomsättni!gen. Mouvenlellt com//erdal total. Koko maa. Helsinki. Koko maa. Koko maa. Helsinki. Helsinki. Hela landet. '. Helsingfors. Hela laridet.. Helsingfors. Hela landet. Helsingfors. Pnys entier. Pays entier. Pays entirr. 000 mk. 000 mk. %. 000 mk. 000 mk. %. 000 mk. 000 mk. % ' n.h M 3 Ö ~4 39l ' 6 W :.3 58~ , /) b J ll " Helsingin kauppavaihto kehittyi suurin piirtein samalla tavalla kuin koko maan kauppavaihto sen rahaarvon kas. vaessa vuosi vuodelta aina vuoteen 937 saakka, jonka jälkeen se vuonna 938 jonkin verran laski. Nousu oli vuonna 937 poikkeuksellisen suuri, 96.3 miljoonaa markkaa eli 47.9 % edellisen vuoden määrästä, ja suhteellisesti suurempi kuin Ulkomaan kauppa. Ulrikes ha"del :."8.

6 koko maan kauppavaihdon kasvu, joka samaan aikaan oli 37.5 %. Vuonna 938, jolloin koko maan kauppavaihdon rahaarvo laski 9.0 % edellisen vuoden määrästä, Helsingin kauppavaihdon rahaarvo laski vain 5.8 % eli miljoonaa markkaa. Tästä oli seurauksena, että Helsingin kauppavaihdon suhteellinen osuus koko maan kauppavaihdosta yhä vahvistui ollen vuonna 938 siitä 33.5 % eli runsas kolmannes.. Rahaarvon kasvua ilmeni vuonna 937 sekä tuonnissa että.viennissä, mutta erittäin suurena se ilmeni Helsingin tuonnissa, jonka rahaarvo mainittuna vuonna ylitti edellisen vuoden tuonnin rahaarvon miljoonalla markalla eli 5.4 %:la. Koko maan tuonnissa nousu oli 46. %. Vuonna 938 Helsingin tuonnin rahaarvo laski edellisen vuoden määrästä vain 83.0 miljoonaa markkaa eii.7 % vastaavan laskun ollessa koko rtlaan tuonnissa 7.5 %. Vuonna 935 jelsingin tuonnin rahaarvo ensimmäisen kerran kohosi täyteen' 50 %:iin koko maan tuonnin rahaarvosta. Tämä suhde on se'n jälkeen säilynyt ja vuosina se yhä vahvistui, niiri t;ttä Helsingin tuont{, rahaarvon mukaan mitattuna, oli viimeksi mainittuna vuonna jo tasan 55.0 % koko maan tuonnista. Viennissä kehitys ei ollut Helsingille yhtä edullinen. Vuonna 937 tosin Helsingin viennin rahaarvo kohosi 37. miljoonaa markkaa eli 36.0 % edellisen vuoden vientiä suuremmaksi, koko maan viennissä nousun ollessa vain 9.9 %, mutta vuonna 938 Helsingin viennin rahaarvo laski 70.5 miljoonalla markalla eli.9 %:la, kun koko maan viennissä lasku oli vain,0.5 %. Näin ollen Helsingin viennin suhteellinen osuus koko maan viennistä laski,5 %:iin, eli pienemmäksi kuin mitä se on ollut sitten vuoden 96, jolloin Helsingin vienti oli Koko maan viennistä vain 9. %. On kuitenkin huomattava, että Helsingin viennin absoluuttinen rahaar'vo vuonna 938 oli suurempi kuin minään aikaisempana vuonja lukuunottamatta vuotta 937, joka on Helsingin kaupan kehityksessä ennätysvuosi. Kauppavaihdon rahaarvoon vaikuttivat.viime vuosina huomattavasti hintain vaihtelut. Kuten edellä olevista indeksiluvuista ilmenee, olivat tuontitavarain hinnat v.uonna 937 huomattavasti ja myöskin vuonna 938 jonkin verran korkeammat kuin aikaisempina vuosina. Vientitavarain hinnoissa' ilmeni tuntuvaa nousua kumpanakin vuonna, varsinkin vuonna 937. Alempana oleva yksityiskohtaisempi katsaus tuontiin ja vientiin osoittaa tarkemmin, mihin suuntaan Hei": singin tuonnin jå viennin paljous on viime vuosina kehittynyt.. Helsingin asema muiden tärkeimpien satamakaupunkien Hangon, Turun, Kotkan, Viipuril) (ja Uuraan) keskuudessa käy selville seuraavasta taulukosta: Suomen tärkeimpien satamain tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon rahaarvo 0/0' koko maan vastaavista arvoista vuosina Värdet av de viktigaste finska hamnarnas import, export och totala handelsomsättning i procent av motsva. rande värden för hela landet, åren 934~8.. VaLeur de. l'importation et de l'exportation des principaux ports de (a Finlonde; Olo des chijjres correspondonts pour Le poys entier. en Tuonti. hnport.. Vienti. Export. mportation. Exporiation. Koko kauppavaihto. Hela handelsomsättningen. Mouv(/m~nt commercial tot ' i Hanko. Hangö.....~... 7, ~ Turku. Åbo s 8' Helsinki. Helsingfors... 47; ; Viipuri. Vi borg... / 7." l , ' 0. Uuras. Trångsund ". 0.'3 0. ' Kotka. Kotka ~ 4.tl :(; u Yhteensä Summa (Tolal) / / S/ 75.0/ 73.7/ 75. Helsingin osuus koko maan kauppavaihdosta, rahaarvon mukaan'laskettunå, oli vuodesta 936 lähtien yli kertaa suurempi kuin lähinnä suurimman sa.taman, Kotkan. Tämä johtuu "etupäässä Helsingirt suuresta tuonnista, joka 'viime, vuosina on ollut yli puolet koko maan tuonnista. Kun Helsingin osuus viennistä on viime vuosina vaihdellut suhteellisen vähän. mutta sen osuus tuonnista on osoittanut säännöllistä nousua, on Helsingin osuus koko kauppavaihdostakin viime vuosina vahvistunut.. Viennissä Helsinki on säilyttänyt koh,nannen sijansa Kotkan ja ViipuririUuraan jälkeen. lman Uuraan tulli kamarin kautta tapahtunutta vientiäkin oli Viipurin vienti viime vuosina vähän Helsingin vientiä suurempi oltuaan aikaisemmin yleensä jonkin verran sitä pienempi. Vaikka Turun osuus viennistä on vuosi vuodelta melkein säännöllisesti kasvanut sen jälkeen kun voin vienti siirrettiin Hangosta sinne, ei se vielji välitti;imä~ti uh~ii Helsingin kolmatta sijaa...

7 3. Tuonti. mport. ~. mporlation. Taulussa julkaistaan yksi'tyiskohtåiset tiedot Helsipl:<iin vuosina 937 ja 938 suuntautuneesta tuonnista. Siitä näkyy, kuinka paljon ja kninka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin mainittuina vuosina ulkomailta tuotiin mitäkin tavaraa: Nämä tiedo~ ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut, Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin, mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute on haitannut aikaisempiakin Helsinkiä koskevia kauppatila~tollisia tietoja. '., Samoin kuin valtion virallisessa kauppatilastossa on esillä olevassa Helsingin 'kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin h.wttu ne maahan tuodut tavarat, jotka vuoden kuluessa ovat joutuneet vapaaseen kauppaan joko välittömästi heti 'maahan tultua'an taikka oltuaan yhemmän taikka pitemmän ajan tulli varastossa, yleisessä talletusyarastossa tahi kantta kulku varastossa. Kuten johdannossa jo maipittiin, ei tuontitavaroihin lueta muuttotavaraa..edellä jo tehtiin'yleispiirteittäin selkoa Helsingin tuonnista vuosina 93'38. Kun tänä aikana, kuten jo muutamina tätä ajanjaksoa edeltäneinä vuosina, tavarain hinna'f hyvin huomattavasti vaihtelivat ja kun nämä vaihtelut ovat vaikuttaneet tuonnin rahaarvoon niin tuntuvasti. ettei ~ämä anna oikeaa kuvaa tuotujen tavarain paljoudesta eri'vuosina, on, oikean käsityksen saamiseksi tuonnin paljousvaihtehtista, hintavaihtelujen vaikutus saatava eliminoiduksi niistä pois. Tämä on '~ahdolli~ta siten, että lasketaan tavaralajeittain, kuinka suuri olisi tuonnin rahaarvo eri vuosina, jos tuotujen tavarain tuontiarvot olisivat koko ajan pysyneet muuttuma.ttomina. Kun tällainen arvojen muuntaminen, joka aikanaan suoritettiin vuosilta 955 ), on suhteellisen suuritöinen tehtävä, on seuraavassa käytetty apuna tullihallituksen tilastokonttorin lafkemia koko maan' yleisiä, s. o. koko.., tuontiin kohdistuvia hintaindeksejä ja niiden avulla muunnettu Helsingin koko tuonnin rahaåryot vuoden 93 hintoihin. Tällainen laskelma ei tosin anna yhtä luotettavaa tulosta kuin kuhunkin tavaralajiin erikseen' kohdistuva arvojen' 'muuntaminen, mutta ottaen huomioon, että Helsingin tuonti on noin puolet.koko maan tuonnista ja että siinä myöskin kaikki tavararyhmät ova,t melkoisen hyvin edustettuina, on katsottu tätä menetelmää voitavan nyt kysylllyk'sessä olevassa tarkoituksessa käyttää. Seuraavassa taulukossa on tämän' mukaisesti esitetty katsaus tuonnin vaihteluihin kymmenvuotiskausina Siinä esitetään ensiksikin, kolmessa ensimmäisessä sarakkeessa, tuonnin todelliljeri rahaarvo ja sen muutokset vuodesta toiseen' markoin sekä prosentein. Kahdessa seuraavassa sarakkeessa esitetään tuonnin todellinen rahaarvo indeksilukuina, joista toiset on laskettu prosentteina vuoden 93 ja toiset prosentteina vuoden 98 tuonnin arvosta. Kolmesta viimeisestä sarakkeesta näl<yvät vastaavasti tuonnin paljousvaihtelut eri vuosina, s. o. koko tuonnin rahaarvo laske't. tuna vuoden 93 hintojen' mukaan sekä indeksiluvut, joista toiset on laskettu prosentteina vuoden 93 tuonnista ja toiset prosentteina vuoden \)8 tuonnista. Vuosi 98, jolloin silloisen nousukauden tuonti kohosi huippuunsa, on otettu toiseksi vertausvuodeksi havainnollistam(!an erityisesti viime vuosien tuonnin nousuliikettä. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina Aterblick på importen tili, Helsingfors åren 99:38. Aperru de l'importation d Helsinki (Helsingfors) en 99~38. Vuosi. År. Anlzee. Milj. mk. Millions de mnrcs ,930 57' i , Tuonnin rahaarvo todellisten hintojen m!lkaan mportens värde enlijrt faktiska priser de 'importation seloll les prix riels, Lisääntyminen (+) tai vähentyminen (). %:nl\ i % av Tuonnin rahaarvo v:n 93 hintojen mukaan mportens värde enligt 93 års priser de l' importation d' c;pres les prix de 93, ' Ökning (+) eiler minskning en % de l'imporlation en %:na i % av (). At:t:roissment( +) en % de l' importation en ou diminulion () Milj. mk Milj. mk. Millions vuoden tuonnin rahaarvosta. vuoden tuonnin rahaarvosta.. de ltarcs. års importvärde. MiL.ions de % års importviirde. (Volyymiindeksi. Volymmarcs. index. ndex du volume.) , t ;; , c : :; : +.:, ;; 40.J.55.6 ) Ks. Helsingin kaupungin tilasto, Ulkomaan kauppa 40, vv. 995.

8 4 Kun tarkastetaan edellisessä taulukossa olevia, todelisten hintain mukaan laskettuja tuonnin rahaarvoja, huomataan, 'että vuonna 937 tuonnin rahaarvo 4.u %:la ylitti vuoden 98 tuonnin rahaarvon, joka edustaa silloisen nousukauden huipputuontia. Vaikka tuonnin rahaarvo vuonna 938 oli vähän pienempi kuin lähinnä edellisenä vuonna, oli se tällöinkin vielä.7 % suurempi kuin mainittuna aikaisempana huippuvuonna.. Kun taasen tarkaste.taan niitä tuonnin rahaarvoja, jotka on laskettu vuoden 93 hintojen mukaan, ja niitä osoi'ttavia indeksilukuja, jotka '~iis.~uvast'avat tuonnin paljous vaihteluja, huort)ataan,!!ttähelsingin tl9n,ti, joka jo vuonna 93(> oli paljoudeltaan kohonnut vuodet) 9,8 tuonnin: tasolle, VUWln'! 937 ylitti sen 46.3 %:la ja vuonna 938 '.55.6, %:la. Niinikään hupmati\an, ettei tuonnin nousu v!;lonna 93, iähinn'ä edell'isen vuoden tuontiin verrattu~a paljoudeitaan ollut yhtä jyrkkä, vain 9.' %, kuin tuon'nin i:~haar'vori nousu, joka oli 5.4 % ja johon vaikutti k6hottavasti silloin tapahtunut hintojen nousu. Sen sijaan tuonti kasvoi' pajjo'udeltaan myöskin vuonna 938, tosin vafn vähän, tl.. 4 %, vaikka tällöin laskevielj J:!intojen vaikjltuksesta t~on riin rahaarvo, kuten. edellä osoitettiin, hiukan (. 7 %) laski. On 'huomattava, että tuo.ntihintaan vai~uttavat tavaran ostohinnan' ohella my9skin' rahain kurssit ja tavarain kuljetusmaksut maan rajain ulkopyolella , Seuraavasta taulukogta nähdään, miten tuonnin rahaarvo vuosin,! (J34;{8 jakautui eri tavarary hmien osal.le.. '..',_, '. Tuonnin rahaarvo tavararyhmittäin vuqsina 934.., mportens värde efter 'varugrupper åren J de l'importalion en , par groupes de marchandises :r' Tavararyhmät. V a r u g" r p per., 93~., Oroupts de mårchaizdises.. Eläviä eläimiä. levande djur..... Eläimistä saatuja ruokatavaroita. Animaliska livsmedel... Spamimäl oeh spannmåls. Viljaa ja viljatuotteita. produkter.... V. Karjanrehua ja siemeniä. Kreatursfoder oeh,frö ' V. H!!delmiä, keittiökasveja, elä fruktj!r, köksväxter, leviä kasveja y. m.. vande växter 0, dyl. _. V. Siirtomaantavaroita ja maus Kolonialvaror oeh krydteita. dor V. Säilykkeitä ilmanpitävästi sul Konserver i hermetiskt tilljetuissa pakkauksissa. slutna förpaekningar., V. Juomia, Dryeker.... X. Kehruuaineksia. Spånadsämnen '.'.... X. lankaa ja punontateoksia. Oarn oeh repslageriarbeten X. Kankaita. Vävnader.... X. Sekalaisia kutomateolisuus Diverse textilindustriva X. XV. XV. XV. XV. XV. XX. XX. XX. XX. XX. XXV. tavaroita, Puutavaroita ja puuteoksia. Puunkuorta, ruokoa, oksia y, m. s.' ja niistä valmistettuja teoksia. Paperivanuketta, pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. Jouhia, harjaksia, höyheniä sekä luita, sarvia ja muita muovailtavia aineita, erikseen mainitsemattomia, sekä niistä valmistettuja teoksia. Vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m. Metalleja ja metalliteoksia. Koneita ja laitteita. Kuljetusneuvoja. Soittokoneita, kojeita ja kelloja. Kivi ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia. Asfalttia, tervaa, hartseja, kautsua y. m. sekä valmisteita niistä., Öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita ror... :.,":,.. Trävirke oell träarbeten., Bark, rör, kvistar m. m. dyl. samt arbeten där av Pappersmassa, papp oeh papper.samt därav förfärdigade arbeten. _.. Tagel, borst, fjäder sam! 'ben, horn oeh andra formbara ämnen, ej särskilt nämnda, samt tillverkningar därav.... Hudar oeh skihn, lädervaror, pälsvaror m. m.. Metalcr oeh metalarbeten Maskiner oeh apparater.. Transportmedel.... Musikinstrument, instrument oeh ur.... Sten oeh jordarter samt arbeten diirav.... Asfalt, tjäror, hartser, kautsehuk o. dyl. samt tillverkningar därav... _. Oljor, fett oeh vax samt tillverkningar därav ! ;; " mk. 000 mu'rcs , jlo QO.,73 4~i , ~ ~:,!) 493 " ' ' !)6, " 9:J8... () 594,. 4, , !) 35'

9 5 ", Tavararyhmät. \' a r u g r u p p' e r t Oroupes de marchandises 000' mk. 000 marcs. " ;,...=,! l',, XXV. Eetterejä, esterejä ja alkoholi Etrar, estra~ oeh alkohol ',.' lajeja,,erikseen mäinitsemat arter, ej särskit,n~mnda, tomia,'haihtuvia öljyjä,,kos flyktiga (eteriska) oljor, meettisia 'aineita v' 0, kosmetiska medel m, m XXV. Värejä "ja 'värjiiysaineita. Färger oeh färgningsämnell' ~O! XXV. Räjähdysaineita, ampumatar Sprängämnen, ammunition, vikkeita, sytytysvälineitä ja tändmedel oeh fyrverkeriilotulitustavaroita, varor XXV. Kemiallisia alkuaineita ja ni Kemiska grundämnell' oeh den yhdistyksiä sekä lääk förenillgar av dem samt keitä, läkemedel XXX. Lannoitusaineita. Gödningsämnen , XXX. Kirjallisuus ja taidetuotteita, Litteratur Qeh konstalster, " opetus välineitä, konttoritar undervisningsmat., kon peita' y, m, torsförnödenheter m. m XXX.,Muualla mainitsemattomia ta \'aror, ej allnorstädes 34655,"!.' H67 48,j'9..' varoita. nämnda Koko tuonti Hela importen (llporlation totale) Tuonnin nousuliikkeen yleisyyttä tuonti kaupan eri aloilla vuonna 937,kuvaa m. m. se, että' tuonti arvon nousua ilmen tällöin kaikissa tavararyhniissä. Viidessä tavararyhmässä tuontiarvon nousu lähimmän edellifen vuo~en määrään verrat,tuna oli yli 00 miljoonaa markkaa,'nimittäin X:ssä (kankaita) lq4.7 milj. mk eli 50.4 %, XVlll:ssa (m~talleja ja metalliteoksia) milj. mk eli 49.' %, XX:ssä (koneita ja laitteita) 56.8 milj. mk eli 65.6 %, XX:ssa (kuljetusneuvoja) 89.6 milj. mk eli 99:; 0/c, ja XX :ssa (kivi ja maa lajeja sekä niistä valmistettuja teoksia) 7.7 rttilj. mk eli. 67. %. Suhteellinen nousu oli huomattavan suuri, vähintään 50%, lisäksi seuraavissa tavararyhmissä: :ssä (eläviä eläimiä) 0.5 %, V:ssä (säilykkeit'ä ilmanpitävästi suljetuissa pakkauksissa) 60.6 %; X:ssä (kehruuaineksia) 57.3 %,' X:,ll:ssa (puutavaroita ja puuteoksia) 7. %, XV ll:seä (vuotia ja nahkoja, nahkateoksia, turkiksia y. m.) 74. %. XX :ssa (soittokoneita, kojeita ja kelloja) 6.6 %, XX :ssa (asfalttia, tervaa, hartseja, kautsua y. m. sekä valmisteita niistä) 79. i %, XXV:ssä (öljyjä, rasvoja ja vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita) 5.5 %, XX X:ssa (lannoitusaineita) 65.8 % ja X'XX :ssa '(muualla mainitsemattqllia tavaroita) '9.3.8 %., ' Vuonna 938 tuonnin nousuliike pysähtyi sikäli, että, kuten edellä mainittiin, tuonnin koko rahaarvo oli mainittuna vuonna hiukan pienempi kuin,edellisenä vuonna. Silloinkin tuonnin rahaarvo kohosi 7:ssä ja laski, vain 4 :'ssä tavararyhmässä. Rahaarvon nollsu ensinmainituissa tavararyhmissä on, yhteensä 56. miljoonaa markkaa sekä ~sku viimeksimainituissa 339. miljoonaa markkaa. Yksityisissä tavararyhmissä oli niin nousu,kuin laskuliikekin suhteellisen vähäistä., Jyrkin nousu, 36.8 %, tapahtui XXX:ssa (muualla mainitsemattomia tavaroita) ja jyrkin lasku, 8.s %, X:ssä (kehwuaineksia) tavararyhrnässii. ' ". Kymmenessä tavararyhmässä tuonniri rahaarvo kohosi vuosina '93738, joko kumpanakin vuonna yhteensä, taikka jompanak!!mpana vuunna, niin paljon, että nousu, vuonna 038 eräissä ta,vararyhmissä tapahtuneesta laskusta huolimatta, oli vuoden!j36 tuontiarvosta laskettuna vähintään 50 %. Nämä tavararyhmät ovat (eläviä eläimiä), ',(eläimistä saatuja ruokatavaroita), V (hedelmiä, keittiökasveja; eläviä kasveja y. m.), V (säilykkeitä illllanpitävästi suljetuissa pakkauksissa), X J (sekalaisia kutomateollisuustavar'oita), ~ (puutavaroita ja puuteoksia), XV (jo,uhia, harjaksia, höyheniä sekä luita. sarviå ja muita muovailtavia aineita, erikseen mainitsemattomia, sekä niistä valm'i.stettuja teoksia), X X koneita ja laitteita), XX (kuljetusneuvoja), XX (soittokoneita, kojeitå ja kelloja), XX X (lannoitusaineita) ja XXX (muualla mainitsemattomia tavaroita). ', Helsingin tuonnin arvo'eri tavararyhmissä prosentteina Helsingin koko tuonnista 'sekä Helsingin tuonnin osuus 'koko maan tuorinista eri tavararyhmissä vuosina!)34,,3> ilmenee seuraavasta taulukosta.

10 Tuonnin rahaarvo eri tavararyhmissä prosentteina Helsin~ koko tuonnista Ja koko maan tuonnista vastaavissa tavararyhmissä, vuosina mportvärdet inom olika varugrupper, i procent av stadens hela importvärde och av motsvarande ta för hela landet, åren relativf! de l'importation en par groupes de marchandises. X. XV. XV. XV. XV. XV. XX. XX. XX. XX. XX. XXV. XXV. lxxv. lxxv. XXV. XXX. XXX. [ XXX Ta v'a r a r y h m ä t. V a r u g r u p.p e r. Oroupes de llarchandises. 0lo Helsingin koko tuonnista. 0lo av hela importen tili H~lsingfors. 0/0 de l'illlporlation totale de la vle. 0/0 koko maan vastaavasta tuonnista. 0/0' ~v hela landets motsvarande import. 0/0 de 'illlporlation correspondantl' pour le pays entier. 934.! ! 937.! \ 935.! 936.!937.! 938. ~~~ J. Eläviä eläimiä. Levande djur , 0. o.~i / Eläimistä saatuja ruokatavaroita. Animaliska livsmedel ~d ! U Spannmål oeh spannmålsprodukter.....9'.6.;;'., l.9.4 ' Viljaa ja viljatuoth:ita. V. Karjanrehua ja siemeniä.. Kreatursfoder oeh frö 'S i V. Hedelmiä, keittiökasveja, frukter, köksväxter,levande växter 0: dy ; i , 'eläviä kasveja y. m. V. Siirtomaanta varoita ja Kolollialvaror c:>eh kryddor , mausteita. V. Säilykkeitä ilmanpitävästi KOlserver i hermetiskt tillslutna förpaekningar suljetuissa pakkauksissa. V. Juomia. Dryeker X. Kehruuaineksia. Spånadsämnen X. Lankaa ja punontateoksia. Gllrn oeh repslageriarbeten 3.,' 3 <, : X. Kankaita. Vävnader M X. Sekalaisia kutomateoli Diverse textilindustrivasuustavaroita. Puutavaroita ja puuteoksia. Puunkuorta, ruokoa. oksia ror.....,.... Trävirke oeh träarbeten:. y. m. s. ja niistä valmis Bark, rör, kvistar m. m. tettuja teoksia. dyl. samt arbeten därav Pa'perivanuketta, pahvia ja Pappersmassa, papp oeh paperia sekä niistä valmis papper samt därav förtettuja teoksia. färdigade arbeten... Jouhia, harjaksia, höyheniä Tagel, borst, fjäder samt sekä luita, sarvia ja muita ben, horn oeh andra formmuovailtavi'a aineita, erik!;lara ämnen, ej särskilt seen mainitsemattornia, sekä nämnda, samt tillverkniistä valmistettuja teoksia. ningar därav.... Vuotia ja nahkoja, nahka Hudar oeh skinn, läderteoksia. turkiksia y. m. varor, pälsvaror m. m.. Metalleja ja metaliteoksia. Metaller oeh metallarbeten Koneita ja laitteita. Maskiner oeh' apparater.. Kuljetusneuvoja. Transportmedel.... Soittokoneita, kojeita ja Musikinstrument, instru kelloja. ment oeh ur.... Kivi ja maalajeja. sekä Sten oeh jordarter samt niistä valmistettuja teoksia. arbeten därav.... Asfalttia, tervaa, hartseja, Asfalt, tjäror, h,artser, kautkautsua y. m. sekä valmis s<;huk o. dyl. samt tillteita niistä. verkningar därav..... Öljyjä, rasvoja ja vahoja.. Oljor, fett oeh vax samt sekä niistä tehtyjä tuotteita.tillverknirigar därav.. Eelterejä, esterejä ja alko Etrar, estrar oeh alkoholholilajeja, erikseen mainit. arter, ej särskilt nämnda, semaltomia, haihtuvia öljy fyktiga (eteriska) oijor, jä, kosmeeltisia aineita y. m. kosmetiska medel m. m. Värejä ja värjäysaineita. färger o. färgningsämnen Räjähdysaineita, ampuma Sprängämnen, ammunition, tarvikkeita, sytytysvälineitä tänd.medel oeh fyrverja ilotulitustavaroita. kerivaror.... Kemiallisia alkuaineita ja Ken)iska grundämnen oeh niiden yhdistyksiä sekä föreningar av dem samt lääkkeitä. läkemedel.... Lannoitusaineita. Gödningsämnen.... Kirjalisuus ja taidetuot Lilteratur o. konstast., unteita, opetusvälineitä, kont dervisningsmateriel, kontori tarpeita y. m. torsförnödenheter m. m. Muualla mainitsemaltomia Var?,r, ej annorstiides tavaroita. namnda... ; <, ~ 8.~.8 5.s.8 5.(; " ~ , Li 0..(; : ' l.! B O.M !' ') D [ : [; r, 3.7/ 7.:; "' 45' : " 83.6

11 376 7 Kun tuonnin vaihtelut ilmenivät jokseenkin tasaisina kaikissa tavararyhmissä, pysyi.yksityisten tavararyhmien suhteellinen OS!lUS Helsingin tuonnista pääpiirtein ennallaan. Kuitenkin kasvoi X X:nteen (koneiden ja laitteiden) ryhmään kuuluvien tavarain osuus Helsingin tuonnista nnn' paljon, että se, oltuaan vuonna %, vuosina 93738' oli 3.5 ja 4.9 % siitä. Helsingin suhteellinen osuus koko mitan tuonnista vahvistui myöskin jokseenkin, tasaisesti useimmissa yksityisissä tavararyhmissä, suhteellisesti enimmän l:ssa (eläimistä saatuja ruokatavaroita), X:ssä (kehruuaineksia), X J:ssa (puutavaroita ja puuteoksia) ja XXV J:ssa (värejä ja värjäysaineita). Kuten koko tuonnissa, Helsingillä on ensi sija maamme satamakaupunkien joukossa melkein kaikkien yksityisten tavararyhmienkin tuonnissa. Ainoastaan kehruuaineksien tuonti oli koko viime viisivuotiskauden ajan Turun kautta suurempi kuin Helsingin kautt.a, ja lannoitusaineiden tuonti jakaantui Helsingin, Turun ja Kotkan kesken jokseenkin tasan. ' Vuosina kulki nimittäi'. lannoitusaineiden tuonnista Helsingin kautta ja 6. %, Turun kautta ja 7.7 % sekä Kotkan kautta ja 9. %. Mitä muihin tavararyhmiin tulee, on jonkun toisen kaupungin tuonti vain satunnaisesti ylittänyt Helsingin tuonnin. Niinpä viljan ja viljatuotteiden ryhmässä Viipurin tuonti vuonna 937 ylitti Helsingin tuonnin nousten 5.3 %:iin koko maan vastaavasta tuonnista; Helsingin tuonnin vastaava suhdeluku oli.5 %. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien t.uontipaljous ja arvo vuosina käy selville seuraavasta taulukosta. Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja arvo vuosina: mportmän~der och värden för de vikti~aste varusla~en åren , Quantite et valeur des marchandises prillcipates de fimportation en io <: ;:j s~ :::J ~~, 000 mk. Värde, 000 mk. ~~ 3;'g Tavaralaji. V a r u s l a g. Quantite., 000 marcs. ~a 'g ~'3 Marchandises. ~ ~ ~ ~~? , Suolia. Tarmar... ton Silliä, suolattua. Si, saltad Jauhamatonta viljaa: Omalen spannmål:.. t rukiita. råg t kauroja. havre'... t vehniä. vete,) maissia. majs ) Jauhoja: Mjöl: » vehnä, lestyjä. vete, siktat...» Ryynejä: Oryn:.. t vehnä vete.., t C riisi ris... ','"... t C Perunajauhoja. Potatismjöl... t ' 40' Vehnänleseitä. Vetekli.... t ~ Rukiinleseitä. Rågkli.... ~ , Öljykakkuja : Oljekakor: ; t maapähkinäkakkuja. jordnötskakor. t Maissi ja muita öljy Mjöl av majs och an kakkujauhoja y. m. dra oljekakor m. m.» Siemeniä. frö. '. ;. t Hedelmiä, tuoreita: frukter, färska: ) (' omenia äpplen ~ > ~ appelsiineja apelsiner ) viinirypäleitä vindruvor j banaaneja bananer f :5 Hedelmiä, kuivattuja: frukter, torkade:.. t llumuja, viskunoita plommoll, sviskon ja bruneleja. och bruneller» , '4 rusinoitaja korintteja. russin och korinter mantehiita. mandel Kahvia, paahtamatonta. Kaffe, obränt Sokeria, puhdistamatonta. Socker, oraffinerat Lehtitupakkaa, valmistar:natonta. Bladtobak, oarbetad H Väkiviinaa. Sprit... & Viinejä tynnyreissä. Vin på fat... t Lampaanvillaa. Fårull... :;l muissa astioissa. andra kärl.. :

12 ., : H < ' : GO i Ta varalaji. V a r u s la g. Lumppuja. Puuvillalankaa : rihmaa, penissä,. vähittäiskauppaan tarkoitetuissa pakkauksissa. Side ja purjelankaa sekä punon lateoksia. ViJlalankaa: mqnisäikeistä, valkaistua, viirjättyä tai painettua. pienissä, vähitläis 'kauppaan tarkoitetuissa pakkauksissa. Silkkiä, kehrättyä. Puu villa kankaita. Villakankaita sekä huopaa. Silkki kankaita. Nauhoja,. punoksia ja punosteoksia. Sukankutomaleoksia: sukkia, puuvillaisia käsineitä» sukkia. villaisia. mll;nlaisia» Mattoja, \,edenpitäviä. Pöytäliinoja, huiveja y. m. Vaatteita ja muita ompeluksia, erikseen mainitsemattomia, vedenpitäviä. Hattuja, 000 kpl. Vuotia ja nahkoja, joita ei voida kea turkiksiin:. nautaeläinten, muokkaamattomia. tuoreita tai suolattuja. s:n, s:n, kuivattuja. muita lajeja,' muokattuja. jalkineita. Turkiksia. Takkirautaa. Palkki, kulma ja muu ta kuumillaan valssattna rautaa. Marc/zandises. Levyä, rauta ja teräs. Putkia ja putkenosia,.' rauta ja teräs. Levy ja läkkipelliteoksia. Rautatie ja raitiotietarpeita:. kiskoja. Takeita ja valuraudasta vaimistettuja teoksia. kappaleen nettopaino: enin!. 0,0 kg Lump... on. Garn av bomull:...» tråd, i mindre, för detaljhandeln lämpade förpacknil) gar...» Bind, segelgarn och repslageriarbeten..» Garn av ull:...» fertrådigt, blekt, färgat eiler tryckt» i mindre, för detalj,, handeln lämpade förpackningar...». Silke, spunnet... :..» Vävnader av bomull... ','...» Vävnader av ull s,!,mt fill...» Vävnader av silke..» Band. snören och snörmakeriarbeten...» Strumpstolsarbeten:..» slrumpor av bomull» vantar» strumpor av ull..» andra..» Mattor, valtentäta..» Bord och huvuddukar m. m... ;.....» Kläder oeh andra söm. nadsarbeten, ej särskilt nämnda. vattentäta..... Haltar sl. Hudar och skinn, ej hänförliga. tili pälsvaror:..... ton. nötkreaturs, oberedda; färska eiler saltade... '. d:o, d:o, torkade..» and~a slag, beredda: Skodon... Pälsverk......» Tackjärn...» Balk,' vinkel och annat varmvalsat järn... Plål, järn oeh stål..» Rör oeh rördelar. järn.. oeh stål.... Plål och bleckiillverkningar järnvägs och spårvägslillbehör:...» skenor...,...» Smide och tiilverkningar av gjutgods, vägande per stycke netto: högst 0.5 kg...». Kvantitel. QllalJ.tite..,., 000 mk. V~rde, 000 mk., 000 marcs. /934. [ , " ' 85 8&5' 90'. 4 9~4 6'l ' " T ': i 8 '7 5 3 ' '" Q'5' ' '5 395, ' ~~9' ~5 40:{ ) < ' ' 9~ '5 906/ '55 4 6~ ) ) Hl , : g '7.. ' 83 3' , C6:{ ' ~ ,43 4 7' 67H 56H ! : ' ~ ' M8 f , , " ~ " , i '

13 Textilmaskiiier 46':'_ 9 0_, 000 mk. Värde, 000 mk. Ta v a r ala j i. V a r u s la g.., 000 marcs. Q...". Marchandises l' ' mer än 895 yli 0." kg:n kg 0.5 kg kg ton , )0 & ' t 50' 0 ''50 &,. 3 ' '» 68 8!8 8:J Lyijyä, valmistamatonta Bly, obeill belat samt sekä romua. skrot. ;... ' 98 nnila, valmist,matonta Te~n, obearbetat samt 897 ' , : sekä romua. skrot... : , Aluminiumilevyä. AluminiumplA"t...» ' 4, Kuparilevyä. Kopparplät...,... '! 4' 5" ~( 6 39~ )Kuparitankoja. " Koppå'rställger_.,... '. i C ( 3f) 'Kupariputkia. Kopparrör... '...» 396 4, 434, 57, ' Kupari y. ; teoksia, 'Koppar o. a. tillverkerikseen mainitsemat ningar,,ej särskilt tomia. nämnda » Maanviljelyskoneita ja Lantbruk~lJaskineroch j : laitteita. apparater ' , 00, Meij~rikoneita ja ait Mejerimaski?er och j tel ta. 'apparatel... t : 039 Sähkökoneita ja ait Elektriska'maskineroch ~,,. teita:.a'pparater: ' , 7860" ]: ,04,' generaatloreja ja generatorer och mo. 06 J moouoreja. torer erist~ttyjä sähköjoh isolerade elektriska ' , _ ,toJa. ledningar... '" 633 C9~ (;33 sähkövarolailteita. e'ektr. säkerhetsapparater hehkulamppuja. glödla~'por... 55, ' 780 li!36 puhelin koneita y. m.. telefonapparater. : m.m sähköteknillisiä erikoislaitteita, erik' elektro\ekniska speseen mainitsemat cialapparater, 'ej j', tornia., ' ": särskilt, nämnda" 5. 38i , Paperiteollisuuskoneita.. Pappersindustrimaskiner ' Kutoniateollisuuskorieita ' Suutarin, räätälin ja Skomakeri"skrädderiompelukoneita. samt symaskiner , Koneita ja laitteita, Mas'kiner och apparamuunlaisia. ter, andra "(n Automobiilejä, kpl. Automobiler... st ' Polkupyöriä, Velocipeder, moottori, kpl. muunlaisia 0 motor.. andra C C B Ajo ja kuljetusneuvojen Underreden tili äkpon alustoja ja kumiren och transportmedel kaisia pyöriä:.. tonn. samt med gummiringarförsedda hjul: tojl "4057 alustoja... kpl. nnderreden... st pyöriä... tonn. hjul... ton H Taskukelloja, kpl. fickur... st Kivihiiliä. Stenko... ton C Koksia, Koks ! !i Tiiliä. Tegel Kautsua, guttaperkaa ja Kautschuk, guttaperka balataa. och balata Pehmeästä kautsusta, guttaperkasta ja ba Arbeten av mjuk kautlatasta valmistettuja schuk, g,uttaperka teoksia: och balata: automobiilinrenkaita. automobilringar.. ' 33 kautsujalkineita. kautschukskodoji.. Ulkomaan kauppa. Utrikeshandel ' ()(,3 969j ,

14 0 ~[ :;' 0 ~~.. =:c '" ~~ ~~ ~ tn~, 000 mk. Värde, 000 mk. j~ Tavaralai,i. V a'r u 5 l a g. Quantiti., 000 marr:s. Marr:lzandises Naftaa y. m. kivennäis' Nafta '0. a. mineralöljyjä, raakoja. oljor, råa... ton Petrolia. Petroleum t ' Petrolibentsiiniä, gaso Petroleumbensin, g,aliinia, igroiinia ja solin, 'ligroin,och puhdistusöljyjä. putsoljor..... t Voiteluöljyjä, rasvauomia. Smörjoljor, icke feta, Pellavaöljyä, keiuämätöntä. Liitolja, okokt... ~. t ' Kookosöljyä. Kokosolja Sinkkivalkoista. Zinkvitt G Tervavärejä ja väri Tjärfärger samt färg uutoksia, joihin 0 extrakter med tilllisätty liuotin tai sats av lösnings och peittausaineita. betningsämnen Keittosuolaa. Koksalt Kemiallisia preparaat Kemiska preparat, droteja, rohdoksia ja val ger och färdiga lämiita lääkkeitä, eriks. kemedel, ej särskilt mainitsemattomia: nämnda.. ' Sanoma ja aikakaus Tidningar och,tidskriflehtiä y. m. ter m.ll Kirjoitus ja laskuko~ Skri~ och räknema neita. skmer...' / 4 03 Suurin osa maahan tuoduista tavarois,ta tullataan painon mukaan, pieni osa kappaleluvun tai muun perusteen mukaan. Kun asianomaisille ei, ole säädetty velvollisuutta tulli käsittelyn yhteydessä ilmoittaa viimeksi mainittujen tavarain painoa, ei tullaustoimitusten yhteydessä kerääntyvän tietoaineiston nojalla ole mahdollista laatia eksaktisiin numerotietoihin perustuvaa tilastoa kaikkien kaupunkiin tuotujen tllvarain painomääristä. Jotta näistä saataisiin edes yleispiirteinen käsitys, e,sitetään seuraavassa niiden tuontitavarairi painomäärät, jotka on tullattu painon mukaan, sekä koko tuonnin rahaarvoa vastaava painomäärä, joka, on laskettu edellyttäen, ett"ä rahaarvon ja painon. välinen suhde kaikissa tavaroissa on sama kuin niissä tavaroissa, joiden paino tunnetaan.. Mainittu suhde tosin vaihtelee eri tavaralajeissa hyvinkin suuresti, mutta tästä aiheutuva virheellisyyskoko tuonnin painomäärissä jää vähän merkitseväksi sen kautta, että niiden tavarain osuus, joiden painomääriä ei tunneta, on suhteellisen pieni. Tärkeimmät näistä ovat elävien eläinten, kuljetusneuvojen ja soittokoneiden tavararyhmissä. Kun alukset muutenkin ovat tuontitavarana poikkeusasemassa sen kautta, etteivät ainakaan suuremmat niistä tule m<l;ahan rahtitavarana m.uilla kuljetusneuvoilla, vaan omine koneineen, esitetään taulukossa koko tuonti toisaalta 9 nettorekisteritonnin vetoisia ja sitä suurempia aluksia lukuunottamatta toisaalta nämäkin lukuunotettuina. Seuraavasta taulukosta ilmenevät sekä painon mukaan tullattujen tuontitavarain todelliset että,koko tuonnin äsken sclostetulla tavalla lasketut painomäärät vuosina 93438:

15 Tuontitavarain laskettu painomäärä vuosina mportvarornas sammanlagda beräknade vikt åren Poids des marchandises importies passees en douane les annees Muun perush~en mukaan tullatut tuontifavarat, Painon mukaan tullatut tuonti tavarat. rahaarvo. laskettu koko tuonti, tonnia. Efter annan enhet tullbe Efter vikt tullbehandlade importvaror. Beräknad total import, ton. hal)dlade importvaror, värde. Marchandises importies passfes en douane Marchandises importies pou,. mportation totali!' calculee,,d'apres [ellr poids. esquelles les d,oits de douane ' en lonnl's. V u 0 s i. ont eli calcules sur une Å r. auln base, valeur.,. Annie. Rahaarvo. Värde.. Muuta tavaraa. Laivoja laivat %kok'o tuonti Laivoja '). Paino, tonnia Andra varor. lukuunotta lukuunarvosta. Fartyg'). Vikt; ton. A utrt's ljar matta. otettilina. 000 mk. % av hela Navirt's '). Qllantitt! en chandises. Exklusive nklllsive 000 marcl. importvärdet. tonnes. fartyg. fartyg. % de tollle 000 mk., marcs. Navirt's exclus. Navirn inclus. ['imporlation : ,3. Vienti. Export.. Exportation. Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä vuosina 937 ja 938 on julkaistu taulussa, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan viety määrä ja sen rahaarvo. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon on tähän tauluwn vientitavaroina merkitty kaikki vapaasta liikkeestä ulkomaille viedyt tavarat. johdannossa.esitettiin jo tiedot Helsi~gin koko viennin rahaarvosta vuosina Samalla myös lyhyesti viitattiin hintain vaihtelujen vaikutukseen viellrlfu rahaarvoon. Yleinen, kaikkien maasta vietyjen tavarain hintaindeksi osoittaa, kuten johdannossa niinikään jo mainittiin, vientihintain vuonna 937 olleen huomattavastikorkean}pia kuin edellisenä vuonna, ja vuonna 938 vielä vähän korkeampia kuin vuonna 937. Prosenteissa laskien vientihintaihcl.eksi vuohna ] 937 kohosi 3. % ja vuonna 938 edelleen.0 %. Jos koko vientiä edustavat indeksiluvut vastaisivat myöskin Helsingistä vietyjen tavarain hintasuhteita, voitaisiin päätellä, että Helsingin vienti oli vuonna 937 paljousmäärältään huomattavasti suurempi kuin edelliseljä vuonna, koska viennin rahaarvo silloin kohosi tuntuvasti enemmän, 34.7 % tai, jos takaisinvientikin otetaan huomioon, 36.0 %, kuin vientitavarain hinnat. Syistä, jotka edehä jo mainittiin, koko maan vientihintaindeksiä kuitenkaan tuskin voidaan ilman muuta sovittaa Helsingin vientiin. Kun hintaindeksin laskeminen erityisesti Helsingin viennin paljousvaihteluiden selvittämiseksi olisi suhteettoman suuritöinen tehtävä, ei tässä ole syytä siihen ryhtyä. Vientitilaston yksityiskohtainen tarkastelu osoittaa, että useimpien vientitavarain vienti määrä vuonna] 937 kasvoi, samoin koko viennin laskettu painomäärä niinkuin siv. 7 olevasta taulukosta näkyy. Näiden ilmiöiden perusteella voidaan päätellä, että Helsingin viennin rahaar,von nousu vuonna 937 ei ollut yksinomaan kohonneiden hintojen ansiota, vaan johtui osaksi myöskin vientipaljouden kasvusta. Viimeksi mainitun suuruutta ei kuitenkaan voida ilman hintain nousun vaikutuksen eliminointia tarkemmin määritellä. Yhtä ilmeistä on, että vienti vuonna 938 jäi paljoudeltaan huomattavasti pienemmäksi kuin lähinnä edellisenä vuonna Tähän viittaa jo johdannossa mainittu viennin rahaarvqn aleneminen! mika oli 0.4 % tai, jos takaisinvienti otetaan huo ') Vetomäärältääh vähintäin 9 nettorekisteritohnia. ') Av en nettodräktlghet om minst 9 registerton. ') Jaugmnt 9 tonneaut nets et au.dessus.