Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2674 Asemantausta, Huovilankatu 7-9

Transkriptio

1 A-2674 D/1045/ /2015 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2674 Asemantausta, Huovilankatu 7-9 LUONNOS x.x.2016 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö ja aluehankkeet Kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio Sijainti kaupunkirakenteessa.

2 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE xx. PÄIVÄNÄ.KUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2674 (Huovilankatu 7-9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Asemantaustan (25.) kaupunginosan tonttia ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Asemantaustan (25.) kaupunginosan tontti.. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Asemantaustan kaupunginosassa radan eteläpuolella n. 0,5 km päässä matkakeskuksesta. Alue rajautuu etelässä Huovilankatuun, idässä Uusikatuun, pohjoisessa Osmolanpuistoon ja lännessä naapuriasuinkerrostalotottiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin m2. Ortokuvakartta.

3 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / KAAVAN TARKOITUS Kaavan päätarkoitus on mahdollistaa lisärakentamista vanhusten asumista ja niihin liittyviä palvelutiloja varten. Tontin pinta-ala on m2. Tontilla on kaksi vuonna 1980 rakennettua Vanhusten Asuntosäätiön VI-kerroksista asuinkerrostaloa, joiden yhteenlaskettu kerrosala on n kem2. Tontin käyttämätön rakennusoikeus on n. 800 kem2. Autopaikkoja on n. 20 kpl. Kaavamuutos mahdollistaa yhden uuden IV-kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen, n kem2 +yhteistilaa 150 kem2 viidenteen kerrokseen. Autopaikkoja uudisrakentamista varten tulee toteuttaa 9 kpl, mikä on suhteessa sama määrä kuin tontin olemassa olevilla vanhusten asunnoilla. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin strategian mukaisesti asemakaavan muutos tiivistää kaupunkirakennetta, mahdollistaa vanhusten asumisen lisäämistä palvelujen lähelle ja hyvin liikenneyhteyksien äärelle. Uudisrakentaminen tukeutuu olemassa oleviin kunnallisteknisiin verkostoihin ja katuihin. Tontilta on hyvät reitit lähiympäristön puistoalueille.

4 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS KAUPUNGIN STRATEGIA SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Sopimukset Pohjakartan tarkistaminen OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö... 12

5 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset Palvelut VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. asemakaavakartta A havainnekuva

6 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu Vanhusten Asuntosäätiön aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin , jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. 2.2 ASEMAKAAVA Kaavan päätarkoitus on mahdollistaa lisärakentamista vanhusten asumista ja niihin liittyviä palvelutiloja varten. 2.3 TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaa tontin haltija. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Läntinen Asemantausta sijoittuu alavalle tasaiselle entiselle peltoalueelle, jonka nykyinen asuinaluekokonaisuus on rakennettupääosin 1980-luvulla hyväksytyn asemakaavan mukaan pääosin. Ympäristö on pääosin asuinkerrostalojen aluetta ja palvelut sijoittuvat Uudenmaankadun varteen kaupalliselle vyöhykkeelle, joka jatkuu etelään. Rakennusten julkisivujen päämateriaali on punatiili. Vanhemman rakennuskannan kerrosluku on korkeampaa noin VI-VII luvun kaavan pohjalta rakennettu rakennuskanta on pääosin II-IV kerroksista ja radan varren uudempi rakennuskanta on V-VII kerroksista Luonnonympäristö Taustoja maisemalle luovat pohjoisessa Radiomäki, osa Salpausselän harjua, jonne sijoittuvat näkyvinä elementteinä radiomastot. Maaperä on hietaa/hiekkaa, savea. Tontin puusto on esitetty alla olevassa kuvassa.

7 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / Tontin puusto, huhtikuu Pohjavesi Alue on pohjaveden muodostumisen aluetta. Pohjaveden pinta on noin metrin syvyydessä. Uusipolulla pohjaveden pinta on ollut kesällä ,90 metrin syvyydessä. Alueella on pohjaveden osalta pima-tarkkailu, joka jatkuu alueella vielä pitkään. Alueen pohjavedessä vanhan pesulan ajoilta liuotinjäämiä. Pesula on sijainnut Radansivunkadun, Kallioistenkadun, Helkalanpolun ja Helkalankadun välisellä alueella. Pohjavedenjuoksutus tai käyttö esim rakennusten jäähdytysjärjestelmissä on suotavaa. Maalämpöjärjestelmiä ei saa asentaa alueelle (kallioperän tunnelit, 100 m suojavyöhyke). Alue on Launeen pohjavedenottamon suojavyöhykkeellä (500 m suoja-alue). Vedenottamo on tehty entisen Felix Abban käyttöön, joka sijaitsee Mannerheiminkadun pohjoispuolella. Pohjavedenottamosta johtaa vesilinja Uusikatua pitkin pohjoiseen. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Tontilla asuu 113 asukasta. Yhdyskuntarakenne Tontti on osa olemassa olevaa asuinaluetta, joka on rakennettu pääosin 1985 hyväksytyn asemakaavamuutoksen mukaisesti. Tontin asuinrakennukset on rakennettu vuonna Asuntoja on yhteensä 108 kpl. Tontilla on 20 ap. Kaupunki- /taajamakuva

8 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / Kokonaisuutena Asemantaustan korttelit muodostavat yhtenäisen korttelirakenteen. Tonttien rakennukset rajaavat puolittain umpikorttelityyppisesti pihatilaa. Alueen julkisivumateriaali ja väritys on pääosin yhtenäinen, punatiilisen sävyinen, jota täydentävät harmaat ja vaaleat osta. Kattojen väri on harmaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Palvelut Alue tukeutuu Launeen ja keskustan palveluihin. Työpaikat, elinkeinotoiminta Ei ole Virkistys Alue rajautuu Osmolanpuistoon, joka liittyy etelään Launeen perhepuistoon. Liikenne Alueella on hyvät jalankulkuympäristö sekä yhteys puistoalueille. Tontti sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä, pysäkeille Kaarikadulle ja Uudenmaankadulle on etäisyyttä alle 300 m. pyörätiet Busiliikenteen linjakartta Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Tontilla ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi luokiteltuja kohteita. Tekninen huolto Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, energiahuoltoon ja tietoliikenneyhteyksiin. Tontin kautta kulkee itäisen talon muuntamosta, Le Sähköverkon maakaapeli pohjoiseen korttelin tontille 1 sekä DNA:n puhelinkaapeli. Tontilla on etelä-pohjoissuuntainen johtoaluevaraus länsipuolen talon itäreunalla. Erityistoiminnat Ei ole. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

9 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / Uudisrakennus ei vaadi erityisiä melunsuojaustoimenpiteitä. EU-meluselvitys 2012, Tie-, katu-, raideliikenne ja teollisuus Päivämelu Melutaso jää alle ohjearvon päivällä ulkona vanhalla asuinalueella. Melutaso on tontilla alle 55 dba (tumma vihreä), pääosin alle 50 dba (vaalea vihreä). Melutason ohjearvo ulkona vanhoilla asuinalueilla on alle 55 dba (tumma vihreä). Sisällä ohjearvo on alle 35 dba asuinhuone. Normaali ulkoseinärakenne eristää vähintään dba. Yömelu Melutaso jää alle ohjearvon (alle 50 dba vaalea vihreä ja valkoinen) yöllä ulkona vanhalla asuinalueella ilman uusia melunsuojaustoimenpiteitä. Sisällä ohjearvo on alle 30 dba. Normaali ulkoseinärakenne eristää vähintään dba. Tärinä Junaliikenteen aiheuttama mahdollinen tärinä tulee ottaa huomioon rakennuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Sosiaalinen ympäristö Alue muodostaa hyvän lähtökohdan sosiaalisesti monipuoliselle asuinympäristölle palveluineen, joukkoliikenneyhteyksineen, puistoineen sekä alueella olevan monipuolisen asuntokannan takia.

10 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / Maanomistus Tontti on kaupungin omistuksessa ja vuokrattu Vanhusten Asuntosäätiölle. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (punainen). Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Yleiskaava Lahden oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2025, lainvoimainen , suunnittelualue on Asuinaluetta (A). Alue on pohjaveden muodostumisaluetta (pvm). Viereisessä asuinkorttelissa on Launeen pohjavedenottamo (pvo), joka on toiminut aiemmin yksityisen yrityksen pohjavedenottamona. Tontti sijaitsee n. 170 m etäisyydellä Helsinki-Kouvola pääradasta. Ote Lahden yleiskaavasta Lahden läntisten osien osayleiskaavaehdotus on hyväksymiskäsittelyssä Siinä ei ole esitetty muutoksia tontin tai sen lähiympäristön maankäyttöön. Karttaan on lisätty matkailun pääreitti asemalta perhepuistoon Radansivunpolkua ja Uusipuiston kautta. Asemakaava Asemantaustan asemakaava on hyväksytty ja alue on rakennettu pääosin kyseisen kaavan perusteella. Voimassaolevassa asemakaavassa alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), pääasiallinen julkisivumateriaali on poltettu tumma punatiili tai laatta. Katon väri on harmaa. Kaava mahdollistaa kahden VI kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen, kummankin rakennusoikeus on 2900 kem2, yhteensä kem2. Tontin pinta-ala on m2. Tontin

11 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / tehokkuudeksi muodostuu tällöin e=1,1. Autopaikkoja tulee rakentaa 20 kpl. Kaavassa on tarkempia määräyksiä mm. ensimmäisen kerroksen lattiatasosta. Tontti rajautuu pohjoisessa Osmolanpuiston leikkikenttäalueeseen (VK). Ote voimassaolevasta asemakaavasta. Tontilla on toteuttamatonta rakennusoikeutta 705 ke-m2 (tieto ) Lähiympäristö on kaavoitettu asuinkerrostalojen alueeksi (AK). Kerrosluku vaihtelee III-VII. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu keväällä Rakennuskiellot Ei ole. Suojelupäätökset Ei ole Laaditut selvitykset Alueelta on olemassa yleiskaavan selvitysaineisto. Muita selvityksiä ei ole tarpeen tehdä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Suunnittelu on lähtenyt liikkeelle Vanhusten Asuntosäätiön hallinnassa olevia vanhusten asuntoja käsittävien kerrostalojen peruskorjaustarpeesta sekä täydennysrakentamistarpeesta tontilla. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille Vanhusten Asuntosäätiön aloitteesta Sopimukset Asemakaavatyön yhteydessä ei tehdä maankäyttösopimusta.

12 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Kaupungin hallintokunnat - Naapurikunnat - Päijät-Hämeen liitto - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Lahden kaupunginmuseo - Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt; Lahti Aqua, Lahti Energia, Le Sähköverkko, Päijät- Hämeen Pelastuslaitos, teleoperaattorit, Itella - Muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa (kohde 2) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen OAS lähetettiin Ely-keskukselle tiedoksi Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin , jolloin viranomaisille toimitettiin OAS, kaavaluonnos, havainneaineisto ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet: Kunnan tavoitteena on edistää vanhusten asumisolojen kehittämistä ja palvelujen parantamista. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet: Asuinalueen suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen (Yleiskaava). Pohjaveden suojelu tulee ottaa huomioon sekä pohjavedenottamon lähisuoja-alue.

13 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / Ympäristö on rakennettu pääosin 1980-luvun asemakaavan mukaisesti, jossa on määräyksiä alueen yhtenäisyyden takia julkisivujen punatiilimateriaalista. Tontin rakennukset on rakennettu ennen vuoden 1987 asemakaavaa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet: Tontin haltijan, Lahden Vanhusten asuntosäätiön, tavoitteena on kehittää vanhusten asumispalveluja sekä peruskorjata olemassa olevaa vanhaa vanhusten asuntokantaa pihapiireineen. Kaupungin tavoite on ikärakenteen muuttuessa lisätä vanhuksille sopivia asumiskohteita. 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnittelualueen suppeuden takia tontille ei ole esitetty vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia. Kokonaisuutena Asemantaustan korttelit muodostavat yhtenäisen korttelirakenteen. Tonttien rakennukset rajaavat puolittain umpikorttelityyppisesti pihatilaa. Alueen julkisivumateriaali ja väritys on pääosin yhtenäinen, punatiilisen sävyinen, jota täydentävät harmaat ja vaaleat osta. Kattojen väri on harmaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Uudisrakennus täydentään tontin rakentamattoman kulman katujen risteysalueen vieressä. Tiivistelmät lausunnoista ja mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen (lomakkeella) Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Luottamuselinkäsittelyjen ja päätösten päivämäärät (lomakkeella) 5 KUVAUS 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne Kuvaus kokonaisrakenteesta: Korttelialueet ja tontit, niiden pinta-alat, rakennusoikeudet, liittymät, kerrosluvut, mahdolliset tarkentavat kaavamääräykset Mitoitus ja aluevaraukset Asuinkerrostalojen korttelialue (AKS-1): - tonttien pinta-ala yhteensä m 2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus kem 2 - tehokkuus e = 1,47 - asuntoja 142 kpl, joista uusia n asukkaita n. 150, joista uusia n autopaikkoja 29 kpl Palvelut Tontti tukeutuu keskustan ja Launeen palveluihin.

14 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMI- NEN Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asemakaava/asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2008 mukainen. 5.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavassa on huomioitu viheralueiden säilyminen, pohjaveden suojelu ja hulevesienmääräykset, ympäristön rakennuskantaan kokonaisuuteen sopeutuminen julkisivu- ja kattomateriaaleissa ja värityksessä. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Kaava tiivistää rakennetta yhden tontin osalta, muuten ei vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutukset kaupunkikuvaan Kokonaisuutena Asemantaustan korttelit muodostavat yhtenäisen korttelirakenteen. Tonttien rakennukset rajaavat puolittain umpikorttelityyppisesti pihatilaa. Uudisrakennus sijoittuu Huovilankadun ja Uusikadun kulmaukseen tontin nykyiselle autopaikoitusalueella. Uudisrakennus täydentää avoimen kulman kaupunkirakenteessa ja sen tulee noudattaa ympäristön päämateriaalia ja väritystä. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Ei vaikutusta. Vaikutukset liikenteeseen Ei merkittävää vaikutusta liikenteeseen. Uudisrakennukseen tulee vanhusten asuntoja, jolloin autoliikenne on vähäistä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Ei merkittävää vaikutusta, sopeutuu ympäristön rakennuskannan korkeuksiin ja julkisivumateriaaliin. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Täydentyy myöhemmin. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutukset maa- ja metsätalouteen Ei vaikutusta.

15 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / Muut vaikutukset Vaikutukset väestörakenteeseen ja elinoloihin Mahdollistaa vanhusten asuntojen rakentamisen n kpl. Sosiaaliset vaikutukset Vanhusten asumisolojen parantaminen ja asuntokannan lisääminen. Vaikutukset lapsiin Ei merkittävää vaikutusta. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Rakentaminen tukeutuu olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin sekä katuverkostoon. Vaikutukset yritystoimintaan Lisää keskustan ja Launeen palvelujen käyttäjiä, mutta ei ole merkittävää vaikutusta. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Raide- ja tieliikenteen meluntorjunta ei vaadi erityisiä suojaustoimenpiteitä. Mahdollinen tärinä tulee selvittää ja ottaa huomioon rakennuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavakartan liitteenä. 5.7 NIMISTÖ Ei uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Toteutusta ohjaa havainnollistava kuva. Le Sähköverkon tontin kautta pohjoiseen kulkevan maakaapelin paikkaa on mahdollista muuttaa tontilla. uudisrakentamisesta johtuvien sähköverkon tai muiden vastaavien kustannukset tulevat kiinteistön haltijalle. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Arvioitu toteutuksen aikataulu on xxx. Täydentyy myöhemmin.

16 SELOSTUS A-2674 D/1045/ / TOTEUTUKSEN SEURANTA Määritellään asiat, joiden toteutumista tulee seurata kaavaa toteutettaessa ja sen jälkeen. Täydentyy tarvittaessa myöhemmin. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Asemakaava-arkkitehti Marja Mustakallio 8 SEURANTALOMAKE Täydentyy myöhemmin.