ASEMAKAAVASELOSTUS. LUONNOS Riihimäen kaupunkikehityksen toimialue Kaapunkisuunnittelu Kaavoitusarkkitehti Anniina Korkeamäki

Transkriptio

1 Dnro Tekla1029/2017 ASEMAKAAVASELOSTUS Asemakaavan muutos 3:58 Puistikko 7 LUONNOS Riihimäen kaupunkikehityksen toimialue Kaapunkisuunnittelu Kaavoitusarkkitehti Anniina Korkeamäki. 1

2 ASEMAKAVAAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: 3. kaupunginosan, Koivistonmäen korttelin 9017 tonttia 23 Asemakaavan muutoksella muodostuu: 3. kaupunginosan, Koivistonmäen osa korttelista 9017 ja katualuetta. Asemakaavan yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaupunginhallitus on päättänyt kaavamuutokseen ryhtymisestä KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee vajaan kilometrin päässä rautatieasemasta länteen, Itsenäisyyden puiston reunalla ja kansalaisopiston vieressä. Alue rajautuu pohjoisessa kaupungin omistamaan asuinkiinteistöön, etelässä kansalaisopiston tonttiin, idässä yksityiseen kerrostalotonttiin ja lännessä Puistikon katualueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1340 m KAAVAN TARKOITUS Kaavan päätarkoitus on mahdollistaa asuinkerrostalon sijoittaminen Kansalaistopiston viereiselle tontille ja samalla säilyttää vanhoissa asemakaavoissa ollut kevyen liikenteen läpikulku Puistikolta Jarrumihenkadulle. 2

3 1.4. SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö SUUNNITELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Päätökset Sopimukset OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö

4 4.4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ASEMAKAAVAN VAIHTOEHTDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Vaihtoehdon valinta ja perusteet KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset Palvelut VAT:IN, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ asemakaavan toteutus TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS seurantalomake LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 4

5 2. 2. TIIVISTELMÄ 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutokseen on lähdetty yksityisen toimijan ja kaupungin käymien neuvottelujen perusteella. Asemakaava laaditaan kaupungin omana työnä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville kaavamuutoshankkeen verkkosivuille Luonnosvaiheen kuuleminen järjestetään , jolloin pyydetään myös viranomaislausunnot ASEMAKAAVA Asemakaavan päätarkoituksena on mahdollistaa asuinkerrostalon rakentamisen kansalaisopiston viereen ja samalla säilyttää vanhoissa asemakaavoissa ollut jalankululle varattu raitti Puistikolta Junailijankadulle TOTEUTTAMINEN Asemakaavan asuinkerrostalotontin toteutuksesta vastaa yksityinen toimija, jonka kanssa on tehty esisopimus kaavoitettavan tontin kaupasta. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Ympäristö tontin itäpuolella, Jarrumiehenkadun varressa, on asuinkerrostalojen aluetta. Tontin eteläpuolella sijaitsee kansalaisopisto ja Riihimäen seurakunnan toimisto- ja asuintalot. Tontin länsipuolella Puistikko nimisen kadun toisella puolella sijaitsee Itsenäisyydenpuisto. Tontin pohjoispuolella on kaupungin omistuksessa oleva vanha puutalo Luonnonympäristö Alue on puretun puurakenteisen pientalon entistä pihapiiriä. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee n. 97 ja 99 mpy:n välillä. Maanpinta nousee Puistikolta kohti tontin takaosaa eli kaakkoisrajaa. Maaperäkartan mukaan maaperä on hienoa hietaa Rakennettu ympäristö 5

6 Suunnittelualue rajoittuu Riihimäen kansalaisopiston tonttiin. Kansalaisopisto on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilyttämisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Rakennus on valmistunut vuonna 1928 rakennusmestari Veli Valorinnan piirustusten mukaan. Rakennus edustaa 1920-luvun klassismia. Suunnittelualue ei sijaitse RKY alueella (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt). Palvelut Alue tukeutuu keskustan palveluihin. Kaavamuutosalueella ei ole palveluita Maanomistus Kaavamuutosalue on kaupungin omistuksessa SUUNNITELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Kanta-Hämeen voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmäkartalla suunnittelualue sijaitsee keskustatoimintojen alueella (punainen). 6

7 Yleiskaava Ote Riihimäen yleiskaavakartasta. Riihimäen oikeusvaikutteinen yleiskaava sai lainvoiman Yleiskaavassa suunnittelualue sijaitsee keskustatoimintojen alueella (punainen C-alue). Asemakaava Ote ajantasa-asemakaavasta. Voimassaolevassa asemakaavassa tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Asemakaava on vuodelta Asemakaavassa osoitettu tehokkuusluku e= 0,75 eli tontilla on rakennusoikeutta n k-m2. Suurin 7

8 sallittu kerrosluku on kaksi. Kevyen liikenteen raitille on osoitettu tilavaraus Puistikolta Jarrumiehenkadulle. Rakennusjärjestys Riihimäen rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakarttaa on tarkistettu kesällä Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n asettamat vaatimukset. Rakennuskiellot Ei ole. Laaditut selvitykset Asemakaavantyön yhteydessä on laadittu viitesuunnitelma tontin käytöstä. Kaavatyön yhteydessä ei ole tarpeen laatia muita selvityksiä. Ote asemakaavan viitesuunnitelmasta. 8

9 Alueelta on olemassa yleiskaavan selvitysaineisto. Lisäksi käytössä ovat seuraavat olemassa olevat selvitykset: - Riihima en meluselvitys (Ramboll Finland Oy, Olli-Pekka Luhtinen, 2008). - Riihimäen ilmanlaatuselvitys (Ilmatieteenlaitos, ) - Ilmanlaatumittaukset Riihimäellä (ympäristönsuojeluyksikkö, 11/2016) 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutokseen on lähdetty yksityisen toimijan ja kaupungin käymien neuvottelujen perusteella SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Asemakaavan muutokseen on lähdetty yksityisen toimijan ja kaupungin käymien neuvottelujen perusteella Päätökset Kaupunginhallitus on päättänyt kaavamuutokseen ryhtymisestä Sopimukset Kaavoitettavan tontin vuokraamisesta on laadittu esisopimus, jonka tekninen lautakunta on hyväksynyt OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Riihimäen ympäristöjohtaja - Riihimäen rakennusvalvontaviranomainen - Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä - Riihimäen katupäällikkö - Riihimäen rakennuspäällikkö - Kaupungin geodeetti - Riihimäen vesihuoltojohtaja - Caruna Oy - Elisa Oyj - TeliaSonera Finland Oyj - Riihimäen Kaukolämpö Oy - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Museovirasto - Muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 9

10 Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu MRL 63 mukaisesti Riihimäen kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään Alueen naapurikiinteistöjen maanomistajille on ilmoitettu luonnoksen nähtäville tulosta kirjeitse. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty Ely -keskukselle tiedoksi Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä pyydetään viranomaislausunnot ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavalla pyritään mahdollistamaan asuinkerrostalon rakentaminen vajaakäytöllä olevalle kaupungin omistamalle tontille. Uuden asuinrakennuksen tulee mittakaavaltaan sopeutua kaupunkikuvaan. Lisäksi tavoitteena on säilyttää kevyelle liikenteelle varattu yhteys Puistikolta Jarrumiehenkadulle Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 4.5. ASEMAKAAVAN VAIHTOEHTDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Vaihtoehdon valinta ja perusteet Alueelle ei ole esitetty vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia. Viitesuunnitelmassa esitetty asuinrakennus on mittakaavaltaan sopiva Kansalaisopiston rakennuksen viereen ja mahdollistaa samalla kevyelle liikenteelle varatun korttelin läpäisevän yhteyden säilyttämisen. 5. KUVAUS 5.1. ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne Kaavamuutosalueella on yhden tontin laajuinen asuinkerrostalon korttelialue ja sen pohjoisreunaan on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue. Asuinrakennuksen rakennusala on sijoitettu lähelle Puistikon katualueen rajaa. Autokatokselle, ulkovarastoille ja jätekatokselle on osoitettu rakennusala tontin takaosasta Mitoitus ja aluevaraukset Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) 10

11 - tontin pinta-ala n m2 - tontin rakennusoikeus 1000 k-m2 - e= n. 0,8 - autopaikkoja 12 kpl Palvelut Kaavamuutosalueelle ei osoiteta palveluja. Tontti tukeutuu keskustan palveluihin VAT:IN, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN Riihimäen oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2035 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutos on Kanta-Hämeen maakuntakaavan mukainen YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavassa on huomioitu kevyen liikenteen yhteysvarauksen säilyminen, hulevesien käsittely, rakennuksen soveltuminen kaupunkikuvaan ja ympäristöön KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristön ja liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutos täydentää kaupungin keskusta-aluetta. Alueelle saadaan uusia asuntoja ja lisää asukkaita. Vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavan muutos täydentää Itsenäisyydenpuiston katujulkisivua harkitusti. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Asemakaavan muutos täydentää rakennettua kulttuuriympäristöä. Asemakaavalla muodostetaan uusi ajallinen kerros Itsenäisyydenpuistoon rajautuvaan katujulkisivuun. Rakennustaiteellisesti arvokas ja asemakaavalla suojeltu kansalaisopiston rakennus saa rinnalleen uudisrakennuksen, joka sopii mittasuhteiltaan vanhaan arvorakennukseen. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan muutos saattaa hieman lisätä liikennettä. Kevyen liikenteen verkostoon asemakaava vaikuttaa positiivisesti, koska pitkän korttelirakenteen läpäisevä kevyen liikenteen raittivaraus säilytetään ja lisäksi erotetaan jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi. Vanhoissa asemakaavoissa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 11

12 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Rakennuslupavaiheessa on esitettävä hulevesien hallintasuunnitelma, jossa esitetään myös hulevesien viivyttäminen tontilla. Vaikutukset virkistykseen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta virkistykseen Muut vaikutukset Vaikutukset terveyteen ja viihtyvyyteen Ei vaikutuksia. Vaikutukset asumiseen ja lapsiin Asemakaavalla muodostuu uusia myös lapsiperheille sopivia asuntoja, pienkerrostaloon kaupungin keskustaan palvelujen äärelle ja puiston viereen. Tekniseen huoltoon Kaava-alueen tekninen huolto tukeutuu la hialueella oleviin vesi-, viema ri- ja sa hko njakeluverkostoihin. Kunnallistalouteen Riihimäen kaupungille aiheutuu kustannuksia asemakaavan muuttamisesta. Aiemmin vajaalla käytöllä ollut alue keskeisellä paikalla saadaan asuinkäyttöön. Kaupunki saa vuokratuloja tontin vuokraamisesta. Työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan, yrityksiin Alueelle ei muodostu uusia työpaikkoja. Asemakaavan muutos tukee kaupunkikeskustan elinkeinotoimintaa YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä 5.6. KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavakartta on selostuksen liitteenä NIMISTÖ Nimistötoimikunta nimeää uudet kadut ja yleiset alueet. 12

13 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavan toteuttamisen tueksi on laadittu viitesuunnitelma. Asemakaavan lisäksi toteuttamista ohjaavat yleiset rakentamismääräysohjeet ja Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys. 7. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Riihimäellä Kaavoitusarkkitehti Anniina Korkeamäki 8. SEURANTALOMAKE Täydentyy myöhemmin. 13

14 LIITE 1

15 LIITE 1

16 LIITE 1

17