Viljelypalstan niitty (Pateniemessä)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Viljelypalstan niitty (Pateniemessä)"

Jutta Haavisto
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Viljelypalstan niitty (Pateniemessä) Sijainti: Pateniemen viljelypalstat sijaitsevat Karinkannassa, lähellä merenrantaa Hämäläntien varressa.viljellyn pellon, tenniskentän ja Hämäläntien väliin jää niittymäinen alue, jonka halkaisee venesatamaan vievä polku. Havainnointialue on tämä niittymäinen alue: sitä rajoittavat tenniskenttä, sähkölinja, viljelty pelto sekä peltoa reunustava metsä. Paras niittylajisto löytyy pellonreunan tuntumasta. Kartta: Havaintopisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) ovat N E Maisemakuva: Havainnointipisteen niitty alkaa Hämäläntien reunasta, kuvassa taustalla näkyy tenniskenttä. Kuvaus: Viljelypalstan niityn edustama luontotyyppi on tuore niitty, jossa valtalajeina ovat erilaiset heinät, leinikit, maitikat ja monet muut kukkakasvit. Pellon reunalla niitty on puoliavoin, sillä katajat, koivut ja pihlajat täplittävät niittyä. Tenniskentän kohdalla niitty on avoimempi, mutta ei niin monilajinen. Näiden väliin, sähkölinjan alle jää rehevämpikasvuinen alue, jossa kasvaa korkeita heiniä ja ruohoja kuten koiranputkea, maitohorsmaa. Alun perin niityt ovat syntyneet niittämisen ja laidunnuksen tuloksena. Niityt ovat vähentyneet murto-osaan aiemmasta määrästä, minkä takia niittyjen lajit ovat uhanalaistuneet tai siirtyneet elämään pientareilla.

Havainnointialue on tämä niittymäinen alue: sitä rajoittavat tenniskenttä, sähkölinja, viljelty pelto sekä peltoa reunustava metsä. Paras niittylajisto löytyy pellonreunan tuntumasta.

2 Historiaa: Viljelypalstan pelto on raivattu metsästä Karinkannan tilan pelloksi 1950-luvulla. Oulun kaupunki siirsi Karinkannan viljelypalstat nykyiselle paikalleen noin vuonna Siitä lähtien viereinen pelto on ollut kaupunkilaisten viljelypalstoiksi vuokrattavaissa. Myös viljelypalstan niitty on kaupungin omistuksessa. Toinen maisemakuva: Pellon viereen jäävät niityt ovat entistä peltoa, joka on jäänyt pois viljelystä 1970-luvun lopulla. Vilja on kasvanut pellossa hyvin. Nykisin niityt ovat ilman hoitoa ja siksi umpeenkasvun uhkaamat. Aika ajoin pensaita ja puunalkuja on kuitenkin poistettu kaupungin toimesta. Kevättöitä viljelypalstalla. Etualalla näkyvä niitynreuna on erinomainen perhospaikka. Kasvit ja eläimet: Viljelypalstan niityn näkyvimpiä kasveja ovat vuodenajasta riippuen niittyleinikki, pietaryrtti, kannusruoho, voikukka ja syysmaitiainen. Heiniä on paljon ja niistä runsaimmat ovat nurmirölli ja timotei. Myös kangasmetsien heiniä (mm. metsälauha), varpuja ja kukkia (mm. kangas- ja metsämaitikka) niityn reunoilta löytyy. Huomionarvoisia kasvilajeja ovat hopeahanhikki, aho-orvokki, kevättaskuruoho ja nurmitatar: näitä ei löydä kovin helposti muualta lähistöltä. Niitynreunamat ovat myös sopiva elinympäristö perhosille: lämpöä, valoa, tuulensuojaa ja mesikasveja riittää. Niitylle tyypillisiä päiväperhosia ovat nokkosperhonen, lanttuperhonen, loistokultasiipi, hopeasinisiipi, niittysinisiipi, niittyhopeatäplä ja angervohopeatäplä. Niityllä ja niitynreunojen pensaikossa viihtyviä lintuja ovat keltasirkku, kirjosieppo ja talitiainen. Myös kottaraisia on toisinaan nähty niityllä ruokailemassa. Valokuva: Toinen valokuva: Kannusruoho viihtyy kuivassa heinikossa. Loppukesän kukkia: Kissankello, kultapiisku, pietaryrtti.

Toinen maisemakuva: Pellon viereen jäävät niityt ovat entistä peltoa, joka on jäänyt pois viljelystä 1970-luvun lopulla. Vilja on kasvanut pellossa hyvin.

3 Luontokokemukset: Rusakko kiertää porkkanankylväjän ympäri haaveileeko se jo syksyn sadosta? Fasaaniuros hypähtelee ja törähtelee pellonlaidan multakokkareen päällä. Omalta palstalla touhutessa ehtii tehdä monenlaisia mielenkiintoisia luontohavaintoja. Kesällä pienet fasaaninpallerot ovat hyviä piiloutumaan. Niitä ei huomaa ennen kuin ajautuu miltei parven keskelle ja poikasia juoksee ja lennähtää karkuun vähän joka suuntaan. Niityllä lentää monenlaisia perhosia, tuoksuu kesälle. Mutta syksyn tullen fasaaninpoikaset ovat jo isoja. Pojat erottuvat tytöistä niin kokonsa kuin näkönsä puolesta, vaikka eivät vielä komeaa fasaanikoirasta muistutakaan. Kaikki poikasista ovat eri värisiä niin, että niille voi antaa nimet: ne ovat Viljami, Kaaleppi, Hurjana-Yrjänä, Vieno ja pyrstö-liisa. Ja linnut eivät pelkää! Hurjana-Yrjänä on kaikkein pelottomin, se on käynyt koputtamassa naapurin verannan oveenkin!. Niitä pääsee tarkkailemaan muutaman metrin päästä, kun ne ruokailevat hatikoiden ja muiden rikkakasvien siemenillä. Ja poikueen näkee ainakin joka toinen kerta, kun hakee kasvimaalta herneitä tai perunoita. Kannatipa kylvää keväällä siemenet ja kitkeä rikat kesällä! Kasvi Runsaus Kukintoja näkyvissä vinkkejä havainnointiin Peltokorte X Kuusi X Mänty X Kataja XX Kevätleinikki XXX Niittyleinikki XXXX Rönsyleinikki XX Nokkonen X 1.7- Hieskoivu XXX Harmaaleppä XXX Heinätähtimö XX Ketohärkki XX Niityllä polun itäpuolella Pihatatar XX Tallatulla polulla Nurmitatar X Ahosuolaheinä XX 1.6- Matalakasvuisilla niitynosilla Niittysuolaheinä XX 1.6- Aho-orvokki X Pellolta tulevan sähkölinjan alla Kevättaskuruoho X Tenniskentän kulmalla Kiiltopaju XXX Hanhenpaju X Matala paju metsän reunoissa Haapa XX Puolukka XX 10.6-

Niitä ei huomaa ennen kuin ajautuu miltei parven keskelle ja poikasia juoksee ja lennähtää karkuun vähän joka suuntaan. Niityllä lentää monenlaisia perhosia, tuoksuu kesälle.

4 Juolukka XX 1.6- Isotalvikki X Opastetaulun takamaastossa Metsätähti XX Punaherukka X Mesiangervo XXX 1.7- Mesimarja X Hopeahanhikki X Niityllä, lähellä tietä Pihlaja XX Tuomi X Hiirenvirna XXX Aitovirna X 1.7- Opastetaulun takamaastossa Valkoapila XXX Puna-apila XXX Maitohorsma XXX 1.7- Koiranputki X 1.6- Paimenmatara X 1.7- Lätäkön vieressä Lehtovirmajuuri X 1.7- Maahumala XX Pellon laidassa Kannusruoho XX Kangasmaitikka XXX 1.7- Metsämaitikka XXX 1.7- Ketosilmäruoho XX Pikkulaukku XX 1.7- Piharatamo XX 1.7- Tallatulla polulla Kissankello XXX Kultapiisku XX Ojakärsämö XX Siankärsämö XX 1.7- Pihasaunio XX Tallatulla polulla Pietaryrtti XXX Huopaohdake XX Syysmaitiainen XXX 1.7- Voikukka XXX Sarjakeltano XX Hiirenkeltano X Pellolta tulevan sähkölinjan alla Oravanmarja X Lampaannata XX Niityn pohjoisreunassa Punanata XXX Kylänurmikka XX Tallatulla polulla Niittynurmikka XXX Rantanurmikka X 20.6-

7- Koiranputki X 1.6- Paimenmatara X 1.7- Lätäkön vieressä Lehtovirmajuuri X 1.7- Maahumala XX 1.6-10.7 Pellon laidassa Kannusruoho XX 10.7- Kangasmaitikka XXX 1.7- Metsämaitikka XXX 1.

5 Juolavehnä XXX Nurmilauha XXX Metsälauha XXX Nurmirölli XXXX Isorölli X Aivan pellon laidasssa Korpikastikka XX Timotei XXXX X=yksittäin (vaikea löytää), XX=niukasti (pitäisi löytyä), XXX=paljon (helppo löytää), XXXX=valtalaji, ei voi olla löytämättä. KARINKANNAN VILJELYPALSTAN RIKKAKASVIT Juolavehnä, pelto-orvokki, peltoukonnauris, peltohatikka, savijäkkärä, peltolemmikki, konnanvihvilä, jauhosavikka, kiertotatar, kirjopillike, tummarusokki, ketokeltto, peltovalvatti, ukontatar, peltosaunio, rönsyleinikki, hiirenvirna, valkoapila Laji talvi kesä tavattavissa havainnointivinkki Fasaani X XX vuoden ympäri Naurulokki X Keväisin voivat ruokailla pellolla Kalalokki X Keväisin voivat ruokailla pellolla Sepelkyyhky XX Tervakirskuja XX Haarapääsky XXX Sähkölinjat mieluisa istuinpaikka Västäräkki XXX Tilhi XX pihlajanmarja-aika Räkättirastas XXX Punakylkirastas XX Hernekerttu XX Ääntä kuuluu pensaikoista Pajulintu XXXX Kirjosieppo XX Sinitiainen XXX XXX vuoden ympäri Talitiainen XXX XXX vuoden ympäri Kottarainen X Harakka XX XX vuoden ympäri Varis XX XX vuoden ympäri Varpunen XX XXXX vuoden ympäri Pesii sähköpylväissä Pikkuvarpunen XX XX vuoden ympäri Havaittu pensaikossa 2008 Punvarpunen X Viherpeippo XXX XXX vuoden ympäri Peippo XX Vihervarpunen X XXX ei sydäntalvella Keltasirkku XX XXX vuoden ympäri Punatulkku XX XXXX=yleensä useita yksilöitä havainnointialueella XXX=havainnointialueella useimmiten vähintään yksi yksilö XX=majailee havainnointialueella päivittäin X=harvinasempi vieras

KARINKANNAN VILJELYPALSTAN RIKKAKASVIT Juolavehnä, pelto-orvokki, peltoukonnauris, peltohatikka, savijäkkärä, peltolemmikki, konnanvihvilä, jauhosavikka, kiertotatar, kirjopillike, tummarusokki,

6 Perhoslaji Runsaus Perhosia lennossa vinkkejä havainnointiin Lauhahiipijä XX Piippopaksupää XX Auroraperhonen XX Virnaperhonen XX Lanttuperhonen XXX Loistokultasiipi XXXX Kangasperhonen X Paatsamasinisiipi X Niittysinisiipi XX Hopeasinisiipi XX Hohtosinisiipi XX Ketosinisiipi X Nokkosperhonen XX Angervohopeatäplä XXX Orvokkihopeatäplä XX Niittyhopeatäplä XX Tesmaperhonen XXX Metsänokiperhonen XX Suolaheinämittari X Viirulehtimittari XX Luhtalehtimittari X Mustikkalehtimittari XX Maitolehtimittari X Serpentiinimittari XX Vaaleakulmumittari X Pihamittari XXXX Mäkikenttämittari XX Harmoraanumittari XX Elomittari X Kaksivärimittari X Keihäsmittari XX Täplänauhamittari XX Laukkumittari XXX Pikkulaukku on toukan ravintokasvi Vyöpikkumittari XX Päiväpikkumittari X Toukka elää tähtimöllä

8 Nokkosperhonen XX 15.4-30.9 Angervohopeatäplä XXX 1.7-10.8 Orvokkihopeatäplä XX 1.7-10.8 Niittyhopeatäplä XX 10.6-1.8 Tesmaperhonen XXX 1.7-5.8 Metsänokiperhonen XX 10.7-15.8 Suolaheinämittari X 20.

7 Reunustäplämittari X Leppävalkomittari X Pajuvalkomittari X Pajukäärömittari X Ruutumittari XX Metsämittari XXX Niittoyökkönen X Kasteyökkönen XXX Isonokkayökkönen X Usein hätyytettävissä nokkospuskasta Kaunoyökkönen X Pieni ja nopea yökkönen, keltaiset takasiivet Isovaskiyökkönen X XXXX=parhaaseen lentoaikaan yleensä kymmeniä yksilöitä lennossa havainnointialueella XXX=parhaaseen lentoaikanaan havainnointialueella usein lennossa useita yksilöitä XX=parhaaseen lentoaikaan ainakin yksi yksilö havaittavissa kohtalaisen todennäköisesti X=havaittu, mutta ei välttämättä useinkaan löydettävissä parhaaseenkaan lentoaikaan Retket: Kasvihavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän järjestämillä yleisöretkillä , , ja Lintuhavaintoretkiä tehtiin yleisöretkellä sekä lisäksi , , , Perhoshavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän retkillä , , , , , , ja Tätä esitettä on päivitetty viimeksi Tekijät: Tämän esitteen on tehnyt Pateniemen suuralueen ympäristötyöryhmä osana kaupunginosan yhteisötoimintaa.

8 XXXX=parhaaseen lentoaikaan yleensä kymmeniä yksilöitä lennossa havainnointialueella XXX=parhaaseen lentoaikanaan havainnointialueella usein lennossa useita yksilöitä XX=parhaaseen lentoaikaan

Samankaltaiset tiedostot

Retinranta Nallikarissa

KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen