Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun. Rosalan kylä Rosala by. Bötesönin ranta-asemakaava Bötesöns stranddetaljplan

Transkriptio

1 Kemiönsaaren kunta Kimitoöns kommun Rosalan kylä Rosala by Bötesönin ranta-asemakaava Bötesöns stranddetaljplan Kiinteistöt Fastigheten Hasselbacka Julibacken Hasselberga Skatan Vattenområde Työ: E23423 Turku , tark AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

2 KEMIÖNSAAREN KUNTA ROSALAN KYLÄ BÖTESÖNIN RANTA-ASEMAKAAVA 1. PERUSTIEDOT Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä ja tarkistettua ranta-asemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee tiloja Hasselbacka , Julibacken , Hasselberga ja Skatan sekä yhteistä vesialuetta Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-4, venevalkama-aluetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. 1.1 Alueen sijainti Alue sijaitsee 4 km Rosalan kylästä lounaaseen ja 11 km etelä-lounaaseen Kasnäsista. Koko Bötesönin (Bötsönin) saaren pinta-ala on noin 35,5 hehtaaria. Kaavoitettava alue on Bötesönin pohjoisosassa. Kaava-alueen pinta-ala on 12,68 hehtaaria. Alueen sijainti 1.2 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Kemiönsaaren maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa ei ole Bötesöniä koskevia aluevarausmerkintöjä. Loma-asutuksen mitoitusnormi alueella on 2-3 lomaasuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu rannan määrä tulisi olla vähintään 70 %. Valmisteilla olevassa maakuntakaavaehdotuksessa ei ole aluetta koskevia merkintöjä.

3 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 3 BÖTESÖNIN RANTA-ASEMAKAAVA 2010 Yleiskaavoitus Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais- Suomen ympäristökeskus vahvisti Rantaosayleiskaavassa kaavoitettavalle alueelle on osoitettu neljä loma-asunnon rakennuspaikkaa, joista kaksi on länsirannalla, yksi Skatanin niemessä ja yksi itäpuolella pohjoisrannalla. Viimeksi mainitulla on ollut jo kaavan laadinnan aikana kaksi rakennusluvan mukaisesti rakennettua loma-asuntoa sekä niihin liittyviä talousrakennuksia. Tällä kohdalla kaavan aluevaraus vastaa rakentamistilannetta, mutta rakennuspaikkojen määrän osoittava RA 1 on virheellinen. Ranta-asemakaavoitus Alueelle ei ole aiemmin laadittu rantaasemakaavaa. 1.3 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna 2009 Se korvasi Dragsfjärdin kunnan hyväksytyn rakennusjärjestyksen Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. 1.5 Maanomistus Hasselbacka Julibacken Hasselberga Skatan Yhteinen vesialue Leif Ramm-Schmidt (Espoo), Michael Ramm- Schmidt (Espoo) ja Maria Didrichsen (Helsinki) Leif Ramm-Schmidt (Espoo) Maria Didrichsen (Helsinki) Kathe ja Michael Ramm-Schmidt (Espoo) Yhteisen vesialueen osakastiloja ovat kaavoittavista tiloista Junibacken, Hasselbacka ja Hasselberga. Lisäksi osakastila on Fiskero , jonka maanomistaja on Veli- Pekka Paatero (Salo). Yhteistä vesialuetta kaavoitetaan vain nykyisten venevalkamien laiturien osalta. Liite 1: Omistusoikeusselvitys 1.6 Väestö ja työpaikat Kaavoitettavalla alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 1.7 Palvelut Alue tukeutuu Hiittisten, Rosalan ja Kasnäsin palveluihin. 1.8 Rakentamistilanne Hasselbackan tilalla 20:0 on hallinnallisesti erillisessä käytössä kaksi eri kokonaisuutta. Toisella on loma-asunto (rak. 1978) ja yhteiskäytössä oleva pieni kaksikerroksinen aitta (rak. 1979). Toisella on loma-asunto (rak. 1980), sauna ja talousrakennus. Lisäksi tilalla on kaksi pientä yhteiskäyttöistä huoltorakennusta saaren sisäosassa.

4 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 4 BÖTESÖNIN RANTA-ASEMAKAAVA 2010 Julibackenin tilalla 20:1 on loma-asunto (rak. 1979), sauna (rak. 1979) ja talousrakennus. Hasselbergan tilalla 20:2 on saunarakennus ja vierasmaja. Tilalla ollut loma-asunto paloi heinäkuussa Skatanin tilalla 1-31 on loma-asunto (rak luvun alussa) ja talousrakennus. Liite 4: Valokuvia rakennuksista 1.9 Luonto, ympäristö Kaava-alue on ulkosaariston reuna-alueelle tyypillistä avokallioista metsämaastoa. Osa rannoista on täysin puuttomia ja paljasta kalliota, mutta suurimmalla osalla kasvaa puustoa. Valtapuulajina on mänty. Kaava-alueen keskiosassa on selvärajainen pähkinälehto, joka täyttää luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset vaatimukset suojeltavasta luontotyypistä. Alueella on useita satoja suurikokoisia pähkinäpensaita. Ko. esiintymän alueelle ei kohdistu rakentamista tai muuta sellaista maankäyttöä, joka vaarantaisi alueen luontoarvoja. Liite 3: Luontoselvitys 1.11 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkkoa. Vesihuolto järjestetään kiinteistökohtaisesti Liikenne Alueelle kuljetaan veneellä. Lähimmät suuremmat venesatamat ovat Rosalassa, Hiittisissä ja Kasnäsissä. Lähin autotie on Rosalassa Pohjakartta Kaavoitustyön alussa laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 on Maanmittauslaitoksen hyväksymä. Kartan laati AIRIX Ympäristö Oy. Rakennusalojen osoittamiseksi maaston ja maiseman kannalta sopiviin paikkoihin, on pohjakartassa korkeuskäyrien käyrävälinä 1 m, kun se normaalisti mittausluokassa 3 on 2 m. 2. TAVOITTEET Kaavan tavoitteena on osoittaa tilojen lomarakennusoikeus rantaosayleiskaavaa tarkentaen. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. 3. MITOITUS 3.1 Mitoitusperusteet, kantatilatarkastelu ja rakennusoikeus Alue kuuluu Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan mitoitusalueeseen C 114, jossa mitoitusperusteena on yli 4 ha saarilla 3 loma-asuntoa/rantakilometri ja 1 loma-asunto/3 ha saaripinta-alaa niin, että näistä lasketaan keskiarvo. Saatu keskiarvo on

5 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 5 BÖTESÖNIN RANTA-ASEMAKAAVA 2010 loma-asuntotonttien määrä koko saaressa. Vapaata rantaa tulee olla vähintään 70 % kokonaisrantaviivasta. Itäisen saariston rantaosayleiskaavan kantatilavuosi on 1985 (ja ajankohta tarkalleen ) rekisteröity Hasselbackan tila ja rekisteröity Skatanin tila ovat siten kantatiloja. Hasselbackasta on muodostettu Julibacken ja Hasselberga. Ranta-asemakaavoitettaville tiloille on rantaosayleiskaavassa osoitettu rakentamistilanteen mukaisesti Hasselbacka RA-rakennuspaikka Julibacken RA-rakennuspaikka Hasselberga RA-rakennuspaikka Skatan RA-rakennuspaikka Hasselbackan tilalla on ollut jo kaavan laadinnan aikana kaksi rakennusluvan mukaisesti rakennettua loma-asuntoa sekä niihin liittyviä talousrakennuksia. Tällä kohdalla kaavan aluevaraus vastaa rakentamistilannetta, mutta rakennuspaikkojen määrän osoittava RA 1 on virheellinen, kun sen olisi pitänyt olla 2. Kaava-alueella on mitoitusrantaviivaa 1,28 km. Se on mitattu 50 metrin murtoviivalla. Kapeissa lahdissa ja niemissä on käytetty alennuskerrointa 0,5. Mitoitusrantaviivan mukainen rakennusoikeus on 1,28 km * 3 lay/km = 3,8 lay. Kaava-alue on oma kantatilakokonaisuutensa. Saaren muut rakennuspaikat eivät vie kantatilan rakennusoikeutta. Kaava-alueen pinta-ala on 12,7 ha. Sen mukaan rakennusoikeus on 12,7/3 = 4,2 lay. Saatujen rakennusoikeuksien keskiarvo on 4,0 lay. Koska kaikki kaavoitettavat tilat ovat olleet rakennettuja rantaosayleiskaavaa laadittaessa, olisi niitä tullut käsitellä rakennettuina rakennuspaikkoina. Tästä syystä ranta-asemakaavassa osoitetaan viisi rakennuspaikkaa. 4. RANTA-ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT 4.1 Yleisperustelu ja kuvaus Ranta-asemakaavalla osoitetaan tilojen maksimaalinen rakennusoikeus. Kaava on laadittu osayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti sitä tarkentaen. Ranta-asemakaavalla on tarkasti suunniteltu kunkin rakennuspaikan rakennusalat rakennusteknisin, ympäristön säilyttämisen kannalta ja maisemallisin perustein parhaisiin maaston kohtiin. Rakennuspaikoilla on pieniä puuttomia alueita, vähäpuustoisia alueita, avokallioalueita ja rantaviivan tuntumassa olevia jyrkkiä kallioita. Tällaisiin maisemallisesti herkkiin kohtiin ei ole osoitettu rakennusaloja, vaan ne on sijoitettu puuston, pensaikkojen ja maaston muotojen perusteella hyviin paikkoihin. Rakennuspaikan koko rakennusoikeuden rajaaminen tiiviiksi ryhmäksi ei olisi tällaisessa maasto- ja metsätyypissä parempi ratkaisu. Jos noin tehtäisiin, jouduttaisiin todennäköisesti poistamaan puustoa ja jopa louhimaan kalliota. Tämä ei olisi luonnon, maiseman ja ympäristön huomioon ottavaa rakentamista. Vapaata rantaa on osoitettu riittävästi.

6 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 6 BÖTESÖNIN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistettujen tavoitteiden toteuttamista tulee edistää maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaavalla ei sen suppeudesta johtuen ole valtakunnallista merkitystä. Toteutuessaan kaava edistää rakennustoiminnan myötä jonkin verran lähiseudun taloudellista kasvua, elinkeinojen kehittymisedellytyksiä ja työllisyyttä. Rakentamisalueiden tuntumaan on jätetty riittävästi vapaa-alueita luonnonperintöä ja virkistyskäyttöä varten. 4.4 Kaavan suhde maakuntakaavoitukseen ja rantaosayleiskaavaan Maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevia merkintöjä. Kuten kappaleessa 1.2 on todettu, on rantaosayleiskaavassa virhe, joka tarkistetaan. Rantaosayleiskaavassa olisi Hasselbackan tilalle osoittaa kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa rakennuslupatilanteen mukaisesti. 4.5 Kaavan suhde muihin kaavoihin Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta muihin ranta-asemakaava-alueisiin. 4.6 Maankäyttö Korttelialueet Kemiönsaaren kunta laatii itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutosta. Siinä on tarkoitus nostaa rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta vastaamaan muiden kunnan alueella olevien rantayleiskaavojen rakennusoikeuksia. Vyöhykkeelle, jolla Bötesön on, on tavoitteena osoittaa rakennusoikeutta rakennuspaikkakohtaisesti yhteensä 200 m 2. Ranta-asemakaava on laadittu sen mukaisesti, että rakennuspaikan normaali rakennusoikeus on tuo 200 m 2. Loma-asuntojen korttelialueena (RA) on osoitettu korttelin 1 ainoa rakennuspaikka. RA-rakennuspaikalle on osoitettu rakennusoikeutta em. perustein. RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 150 k-m2 loma-asunnon, enintään 25 k-m 2 vierasmajan, enintään 25 k-m 2 saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 200 k-m 2. Erillisen saunan lisäksi voi saunatilat rakentaa myös lomaasunnon yhteyteen. Loma-asuntojen korttelialueena (RA-1) on osoitettu rakennusoikeutta 20 m 2 enemmän kuin RA-rakennuspaikalle. RA-1-rakennuspaikkoja on kolme: korttelien 2 ja 4 ainoat rakennuspaikat ja korttelin 3 rakennuspaikka 2. Kullekin RA-1-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 150 k-m2 loma-asunnon, enintään 25 k-m 2 vierasmajan, enintään 25 k-m 2 saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 220 k-m 2. Erillisen saunan lisäksi voi saunatilat rakentaa myös loma-asunnon yhteyteen.

7 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 7 BÖTESÖNIN RANTA-ASEMAKAAVA 2010 Loma-asuntojen korttelialueena (RA-2) on osoitettu 60 m 2 vähemmän rakennusoikeutta kuin RA-rakennuspaikalle eli kolmelle RA-1-rakennuspaikalle osoitettu 20 m 2 :n lisärakennusoikeus on siirretty tältä rakennuspaikalta pois. Kyseinen rakennuspaikka on korttelin 3 rakennuspaikka 1. Rakennusoikeuden siirron perusteluna on rakennuspaikkojen rakennettavuus ja rakentamisen näkyminen maisemassa. 140 m 2 on sijoitettavissa tälle rakennuspaikalle ja muilla on enemmän tilaa sijoittaa korkeampi rakennusoikeus maastollisesti ja maisemallisesti paremmin. RA-2-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 120 k-m2 loma-asunnon, enintään 25 k-m 2 vierasmajan, enintään 25 k-m 2 saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 140 k-m 2. Erillisen saunan lisäksi voi saunatilat rakentaa myös loma-asunnon yhteyteen. Rakentamiseen liittyvät yleiset määräykset: - Tonttijako on ohjeellinen. - Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 2,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla vähintään 10 metriä. - Uudisrakennukset tulee sovittaa huolellisesti maisemaan ja niiden tulee sopeutua olemassa olevaan rakennuskantaan. - Alueelle ei saa loma-asuntojen yhteyteen rakentaa venevajaa. - Alueelle on rakennettava voimassa olevan lainsäädännön mukaiset vesihuoltoratkaisut. - Jätteet tulee kompostoida tai kuljettaa pois Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja (MY) -alueena on osoitettu kortteleiden ja venevalkamien ulkopuoliset alueet. Alueen ympäristöarvot ovat lähinnä maisemallisia, sillä korkeat kalliomäet sekä kalliorannat näkyvät varsin pitkälle. Alueen metsät lomarakennuspaikkojen lähialueina eivät ole varsinaista talousmetsää, joita säännöllisesti hakattaisiin. MY-alueen maanpinnan muotoja ei saa muuttaa louhimalla, täyttämällä tms. toimenpiteellä. Alueen puustoa ja muuta kasvillisuutta ei saa poistaa. Vain turvallisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet ovat sallittuja. MY-alueella olevia liikunta- ja urheilupaikkoja saa käyttää ja hoitaa niiden käytön edellyttämällä tavalla. MY-alueella ei ole rakennusoikeutta paitsi erikseen rakennusalana osoitetuissa kohdissa. Nämä rakennukset ovat laajan alueen pieniä huoltorakennuksia. Niitä on kaksi. Lisäksi on yksi yhteiskäyttöön tarkoitettu vierasmaja. MY-aluetta on 9,2 ha, joka on yli 72 % tilan pinta-alasta. Vapaata rantaa on 340 m muunnetusta 795 metrin mitoitusrantaviivasta laskettuna eli 43 %. Osuutta pudottaa nykyinen tiloittainen hajanainen rakentamistilanne eli kaavalla ei voida muodostaa tämän yhtenäisempiä vapaan rannan osuuksia.

8 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 8 BÖTESÖNIN RANTA-ASEMAKAAVA Suojelu Kaava-alueen keskellä oleva pähkinälehto on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena, jolla sijaitsee pähkinäpensaslehto. Alueella ei ole rakennusoikeutta. Alueella olevaa huoltorakennusta saa ylläpitää ja kunnostaa Liikenne Alueelle kuljetaan veneellä. Käytössä olevat venevalkamat suojaisan lahden rannalla on todettu LV-alueina. Lähimmät suuremmat venesatamat ovat Rosalassa, Hiittisissä ja Kasnäsissä. Lähin autotie on Rosalassa Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Loma-asutuksen tarvitsemat lähimmät kauppaym. palvelut ovat Rosalassa ja Kasnäsissä Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on rakennettava talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. Jätteet kompostoidaan tai kuljetetaan pois. 4.8 Toteuttaminen Lomarakennuspaikoille rakentaminen tapahtuu vaiheittain maanomistajien aikataulun mukaisesti. 5. ARVIO RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA 5.1 Ympäristövaikutukset Kaavan toteuttamisen myötä alueelle rakennetaan korkeintaan vaan yksi uusi lomaasunto ja sekin aiemmin palaneen rakennuspaikalle. Muu rakentaminen on joko nykyisten loma-asuntorakennusten laajentamista tai korvaamista uusilla sekä vierasmajojen, saunojen ja vajojen rakentamista. Rakentaminen on osoitettu nykyinen kiinteistöjaotus ja rakentamistilanne huomioon ottaen mahdollisimman tiiviisti ja suuri osa kaava-alueen pinta-alasta jää edelleen rakentamisen ulkopuolelle. Uudisrakennuksille löytyy rakennuspaikoilta sopivia suojaisia maaston kohtia, joilta rakennukset eivät näy merimaisemassa häiritsevästi. Rakennuspaikkojen käytön aiheuttama vesistökuormitus ei ole merkittävä, koska alueelle on toteutettava asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. Veneily ei olennaisesti lisäänny täydennysrakentamisen myötä. Ympäröivän saariston ja merialueen kokonaisrakentamistilanne ja alueen laajuus huomioiden liikenteellinen vaikutus on vähäinen. 5.2 Vaikutukset lähialueisiin Kaava-alueen rakennuspaikat suuntautuvat niin, että ne eivät näy naapuritilojen rakennuspaikoille. Lähimmillä vastarannoilla ei ole rakennuspaikkoja. 5.3 Taloudelliset vaikutukset Rakennuspaikkoja toteutettaessa paikallisten rakennus-, huolto- ym. palvelujen kysyntä lisääntyy jonkin verran. Kunnan kiinteistöverotulot kasvavat yhden lomarakennuspaikan veron verran. Tämä rakennettu rakennuspaikka voidaan muodostaa kaavan perusteella

9 KEMIÖNSAAREN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 9 BÖTESÖNIN RANTA-ASEMAKAAVA Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 6. SUUNNITTELUVAIHEET 6.1 Aloitus - kaavan laadinta aloitettiin syksyllä työn aluksi laadittiin pohjakartta 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui maanomistajat hyväksyivät luonnoksen huhtikuussa MRL:n 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu (aloitusneuvottelu) pidettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajien (Seppälä, Virkki), kunnan (Lindeberg) ja kaavan laatijan (Liikari) kesken - kunnanhallitus kuulutti kaavan vireille tulon ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti väliseksi ajaksi 6.3 Ehdotusvaihe - luontoselvitys tehtiin kesäkuussa kaavaehdotus valmistui kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan lausuntonsa antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto ja kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta - kaavan laatija antoi vastineensa lausuntoihin kaavaselostukseen tehtiin täydennyksiä ja kaavakarttaan vähäisiä teknisiä tarkistuksia (kaavan päivämäärää ei muutettu) 6.4 Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä ( ) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan ( ) Turku, , tark AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari DI, SNIL LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Omistusoikeusselvitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitys Valokuvia rakennuksista Seurantalomake

10 KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 ROSALAN KYLÄ BÖTESÖNIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Rosalan kylään laaditaan Bötesönin saaren pohjoisosaan rantaasemakaava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee kaavan laadinnan lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan osallisia sekä suunnitelman siitä, mitä kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. 1. Alue ja suunnittelun kohde Alue sijaitsee 4 km Rosalan kylästä lounaaseen ja 11 km etelä-lounaaseen Kasnäsista. Koko Bötesönin (Bötsönin) saaren pinta-ala on noin 35,5 hehtaaria. Kaavoitettava alue on Bötesönin pohjoisosassa. Kaava-alueen pinta-ala on 12,68 hehtaaria. 2. Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Vaiheittain vahvistetut seutukaavat ovat voimassa maakuntakaavana, kunnes uusi laadittavana oleva maakuntakaava saa lainvoiman. Seutukaavoissa ei ole Bötesöniä koskevia aluevarausmerkintöjä. Loma-asutuksen mitoitusnormi alueella on 2-3 lomaasuntoyksikköä rantakilometriä kohden. Muuhun kuin lomarakentamiseen osoitettu rannan määrä tulisi olla vähintään 70 %. Valmisteilla olevassa maakuntakaavaehdotuksessa ei ole aluetta koskevia merkintöjä. Alueella on voimassa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jonka Lounais-Suomen ympäristökeskus vahvisti Rantaosayleiskaavassa kaavoitettavalle alueelle on osoitettu neljä loma-asunnon rakennuspaikkaa, joista kaksi on länsirannalla, yksi Skatanin niemessä ja yksi itäpuolella pohjoisrannalla. Viimeksi mainitulla on ollut jo kaavan laadinnan aikana kaksi rakennusluvan mukaisesti rakennettua lomaasuntoa sekä niihin liittyviä talousrakennuksia. Tällä kohdalla kaavan aluevaraus vastaa rakentamistilannetta, mutta rakennuspaikkojen määrän osoittava RA 1 on virheellinen. Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa.

11 2.2 Maanomistus Hasselbacka Julibacken Hasselberga Skatan Yhteinen vesialue Leif Ramm-Schmidt (Espoo), Michael Ramm- Schmidt (Espoo) ja Maria Didrichsen (Helsinki) Leif Ramm-Schmidt (Espoo) Maria Didrichsen (Helsinki) Kathe ja Michael Ramm-Schmidt (Espoo) Yhteisen vesialueen osakastiloja ovat kaavoittavista tiloista Junibacken, Hasselbacka ja Hasselberga. Lisäksi osakastila on Fiskero , jonka maanomistaja on Veli- Pekka Paatero (Salo). Yhteistä vesialuetta kaavoitetaan vain nykyisten venevalkamien laiturien osalta. 2.3 Rakentamistilanne Hasselbackan tilalla 20:0 on hallinnallisesti erillisessä käytössä kaksi eri kokonaisuutta. Toisella on loma-asunto ja yhteiskäytössä oleva pieni kaksikerroksinen aitta. Toisella on loma-asunto, sauna ja talousrakennus. Lisäksi tilalla on kaksi pientä yhteiskäyttöistä huoltorakennusta saaren sisäosassa. Julibackenin tilalla 20:1 on loma-asunto, sauna ja talousrakennus. Hasselbergan tilalla 20:2 on saunarakennus ja vierasmaja. Tilalla ollut loma-asunto paloi heinäkuussa Skatanin tilalla 1-31 on loma-asunto ja talousrakennus. 2.4 Perusselvitykset Kaavan laatiminen perustuu läntisen saariston rantaosayleiskaavan laatimisen aikana tehtyihin selvityksiin. 3. Alustavat tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa tilojen lomarakennusoikeus rantaosayleiskaavaa tarkentaen. Vapaa-alueet osoitetaan pääosin maa- ja metsätalousalueena ja tarvittaessa eriasteisina säilytettävinä alueina niin, että luontoarvojen riittävä ja lain mukainen säilyttämistavoite täytetään. 4. Laadittavat vaihtoehdot Erilaisia kaavavaihtoehtoja ei laadita, koska nykyinen rakennuskanta ja tilajaotus toimivat lähtökohtina rakennuspaikkojen osoittamiselle. 5. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat vaikutukset: - rakennettuun ympäristöön - maisemaan ja luontoon - kuntatalouteen - liikenteeseen sekä mahdolliset muut vaikutukset. 6. Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat: - kaavoitettavan alueen omistajat - naapurialueiden maanomistajat Kunnan hallintokunnat: - rakennus- ja ympäristölautakunta

12 - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - saaristolautakunta - maaseutulautakunta - Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen johtokunta - palo- ja pelastustoimi Viranomaiset: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueiden käyttö, luonnonsuojelu) 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7.1 Aloitus - kaavan laadinta aloitettiin syksyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui maanomistajat hyväksyivät luonnoksen huhtikuussa MRL:n 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu (aloitusneuvottelu) pidettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajien (Seppälä, Virkki), kunnan (Lindeberg) ja kaavan laatijan (Liikari) kesken - kunnanhallitus kuulutti kaavan vireille tulon ja asetti kaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 :n mukaisesti väliseksi ajaksi 7.3 Ehdotusvaihe - luontoselvitys tehtiin kesäkuussa kaavaehdotus valmistui kaavaehdotus oli nähtävillä 30 päivän ajan Hyväksyminen - kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle ranta-asemakaavan hyväksymistä ( ) - kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan ( ) 8. Lisätiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista jakaa: Kaavan laativa konsultti: - AIRIX Ympäristö Oy DI Jukka Liikari puhelin faksi sähköposti jukka.liikari@airix.fi osoite PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), Turku Kemiönsaaren kunta Kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg puhelin (02) faksi (02) sähköposti ake.lindeberg@kimitoon.fi osoite Vretantie 19, Kemiö

13 Turku, AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari Kaavan laatija DI, SNIL, YKS-121

14

15

16

17

18

19

20

21 Kemiönsaaren kunta Kaavan laatijan vastine Kaavan laatijana annan seuraavan vastineen Kemiönsaaren kunnan Rosalan kylään laaditun Bötesönin ranta-asemakaavan päivätystä kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin. Varsinais-Suomen ELY-keskus, RA-1-rakennuspaikka 1/1 on osoitettu suurempana kuin rantaosayleiskaavassa. Sen lisäksi on osoitettu erillinen rakennusala saunalle/vierasmajalle. Tämä on ongelmallista, koska rantaosayleiskaavaan verrattuna vapaa rantaviiva vähenee ja niemi sulkeutuu. RA-1-korttelia ja saunan/vierasmajan rakennusalaa tulee pienentää. 2. Vierasmajan rakennusala RA-1-rakennuspaikalla 3/2 on osoitettu niin kauas nykyisistä rakennuksista, että se näyttää erilliseltä rakennuspaikalta. Rakennusalaa tulee siirtää lähemmäs loma-asuntoa. 3. RA-, RA-1- ja RA-2-korttelien kaavamääräystä tulee täydentää loma-asunnon enimmäiskerrosalan määräyksellä. 4. Rakennusalat tulee osoittaa samalla tarkkuudella kaikilla rakennuspaikoilla. Esim. RA-1-rakennuspaikalle 4/1 on osoitettu yksi rakennusala kaikille rakennuksille. Rakennusala ulottuu niin lähelle rantaa, että on välttämätöntä osoittaa saunan rakennusala erikseen. 5. Rantaosayleiskaavan mukaiselle yhdelle RA-1-alueelle on osoitettu RA-1- rakennuspaikka 3/2 ja RA-2-rakennuspaikka. Molemmat rakennuspaikat ovat olleet rakennettuja rantaosayleiskaavan laadinnan aikana ja näyttää siltä, että rantaosayleiskaavassa on virhe (rakennetuista kahdesta rakennuspaikasta on vain toinen rantaosayleiskaavassa). Kaavaratkaisu pitää perustella rakennusoikeuslaskelmalla ja kaavaselostuksessa ja sillä, että rakennusoikeutta ei ole siirretty muualta. 6. Kiinteistöt, joiden käyttöön MY-alueella olevat rakennusalat on tarkoitettu, tulee osoittaa kaavakartalla. 7. Kaavaselostukseen tulee täydentää tiedot nykyisten rakennusten rakennusvuosista sekä niiden mahdollisista kulttuurihistoriallisista arvoista. 8. Rakennuspaikkojen rakennusoikeuden nostaminen rantaosayleiskaavaan nähden pitää perustella. Kaavan laatija: Yleisesti on todettava, että ranta-asemakaavalla on tarkasti suunniteltu kunkin rakennuspaikan rakennusalat rakennusteknisin, ympäristön säilyttämisen kannalta ja maisemallisin perustein parhaisiin maaston kohtiin. Rakennuspaikoilla on pieniä puuttomia alueita, vähäpuustoisia alueita, avokallioalueita ja rantaviivan tuntumassa olevia jyrkkiä kallioita. Tällaisiin maisemallisesti herkkiin kohtiin ei ole osoitettu rakennusaloja, vaan ne on sijoitettu puuston, pensaikkojen ja maaston muotojen perusteella hyviin paikkoihin. Rakennuspaikan koko rakennusoikeuden rajaaminen tiiviiksi ryhmäksi ei olisi tällaisessa maasto- ja metsätyypissä parempi ratkaisu. Jos noin tehtäisiin,

22 jouduttaisiin todennäköisesti poistamaan puustoa ja jopa louhimaan kalliota. Tämä ei olisi luonnon, maiseman ja ympäristön huomioon ottavaa rakentamista. 1. Skatanin niemi on kapea eikä sillä ole todellista vapaata rantaa rantaosayleiskaavassakaan. Niemen kärki ja länsiranta eivät ole rantautumiskelpoisia eivätkä ne rakennuspaikan läheisyydestä johtuen kuulu jokamiehenoikeuden piiriin. Rantaosayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikka on varsin suppea. Ranta-asemakaavassa sitä on laajennettu em. perustein sopiviin kohtiin. Saunan/vierasmajan rakennusala on samaa pihapiiriä kuin nykyinen lomaasunto, mutta rannan ja maastonmuotojen johdosta rakennusalat ovat hieman erillään toisistaan. 2. Vierasmajan rakennusala on osoitettu maisemallisesti, maaston muotojen ja olevan kasvillisuuden osalta erittäin tarkasti suunniteltuun paikkaan suojaiseen notkoon. Uusi vierasmaja lähempänä nykyisiä rakennuksia näkyisi merimaisemassa pitkälle ja rakennusta varten pitäisi joko louhia kalliota tai nostaa rakennus rannan puolelta pylväille. Tämä ei voi olla perustellumpaa kuin kaavassa esitetyn ratkaisun mukainen rakentaminen. 3. Loma-asunnon enimmäiskerrosalaksi määrätään 150 k-m 2. (keskustelu menossa Lindebergin kanssa) 4. Tällä rakennuspaikalla on uusille rakennuksille enemmän hyviä sijoituspaikkoja kuin esim. pohjoisosan rakennuspaikoilla. Tämän johdosta rakennusala on osoitettu väljemmäksi, mutta kuitenkin rajattuna maiseman, ympäristön ja maaston muotojen perusteella. Rantaa lähinnä oleva rakennusalan osa osoitetaan vain saunan rakennusalaksi. 5. Ranta-asemakaavalla ei muodosteta uusia rakennuspaikkoja, vaan osoitetuilla rakennuspaikoilla on jo loma-asunto. Kaavoitettavien tilojen rakennuspaikkamäärä on ratkaistu rantaosayleiskaavan mitoituksessa muuten, mutta yksi rakennettu rakennuspaikka oli siinä jäänyt virheellisesti osoittamatta. Kantatilatarkastelua täydennetään. 6. Kaavamerkintöihin liitetään kaava-alueen kaikkien korttelien numerot (/yk 1-4) 7. Kaavaselostukseen täydennetään rakennusten rakennusvuodet sekä valokuvat loma-asunnoista. Kaikki alueen rakennukset ovat tavanomaisia lomaasuntoja. Rakennussuojelukohteita ei ole. 8. Kemiönsaaren kunta laatii itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutosta. Siinä on tarkoitus nostaa rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta vastaamaan muiden kunnan alueella olevien rantayleiskaavojen rakennusoikeuksia. Vyöhykkeelle, jolla Bötesön on, on tavoitteena osoittaa rakennusoikeutta rakennuspaikkakohtaisesti yhteensä 200 k-m 2. Ranta-asemakaava on laadittu sen mukaisesti, että rakennuspaikan normaali rakennusoikeus on tuo 200 k-m 2. Varsinais-Suomen liitto, Ranta-asemakaavalla ei muodosteta uusia rakennuspaikkoja, vaan osoitetuilla rakennuspaikoilla on jo loma-asunto. Kaavan laatija: Tämä on olennainen kaavan sisältö. Ranta-asemakaavalla on tarkasti suunniteltu kunkin rakennuspaikan rakennusalat rakennusteknisin, ympäristön säilyttämisen kannalta ja maisemallisin perustein parhaisiin maaston kohtiin.